ellauri301.html on line 109: Murhatulla vanhuxella oli jalassa Nike SB Funk low why So Sad skeittikengät. Niitä hypetetään nyt kaikkialla. Kurtilla oli nuhjuiset Crocsit sateessa ja Dahmerlasit. Ei vittu ne on 1970-luvulta tuttuja pilottimallisia silmälaseja! Niitä on hiljattain alkanut näkyä sosiaalisessa mediassa, kertoo itsekin sellaisia käyttävä 19-vuotias Marlo Heinsalmi. Hän uskoo, että ne ovat seuraavan vuoden muoti-ilmiö nuorten keskuudessa. Ahaa! Nyt tiedän! Murhaaja on sarjamurhaaja Jeffrey Dahmer, jota esittää Evan Peters. Voi helvetti näitä paska väkivaltafiktioita, ne on yököttäviä. Kuka matelijapää voi niistä pitää? Kylsen pitää olla jotain pakkautunutta katuraivoa.
ellauri342.html on line 50: Kaj Franck, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, suomalaisia lasikukkoja. Joku niistä teki Kiitoketjun jätenauhasta teelaseja. Timo oli Urho Kekkosen saunan ja kossupullon henkilökohtainen hyvä ystävä. Sen Kuukerin Nelli oli työväenluokasta ponnistanut Marjatta Svennevig, armoton kuikelo. Viimeisenä jouzenlauluna Marjatta kertoo kaiken niiden ménage à troisista. Kiehtovaa. Meillä on kaapissa 2 pikku Kunin lahjoittamaa Timon räkälasia.
ellauri342.html on line 168: Kun tämä Védènen juonentekijä astui palatsin huoneeseen, Pyhän Isän oli vaikea tunnistaa häntä, koska hän oli kasvanut ja saanut niin paljon ruumista. On myös sanottava, että hyvä paavi oli omalta osaltaan tullut vanhaksi ja ettei hän nähnyt hyvin ilman laseja.
ellauri342.html on line 169: Kun juonittelija Vedene tuli palatsiin, hän oli kasvanut ja laajeni niin paljon, että Pyhä Isä tuskin tunnisti häntä. Se on kuitenkin myönnettävä, että paavi itse oli ikääntynyt eikä voinut näkee liian hyvin ilman silmälasejaan.
ellauri349.html on line 87: Kun Eskin julkkismaisesti virnistävää takakansikuvaa kazoo ilman silmälaseja vessankannella, se näyttää ihan Aira Samulinilta. E.Saarinen avaa ja avautuu. Kannen alta löytyy vaan sitä samaa tavaraa.
ellauri350.html on line 130: K1, J12: Uuden vuoden special! Lupauksia ja suojalaseja. Tässä on nyt 2 harrastajaryhmää vastakkain, sanoo Harri Carlson. 28 min pe 27.12.2019 K2, J1: 3 x TOP3 - parhaat asiat just nyt 34 min to 6.2.2020 K2, J2: Ystävyys - "Nää on mun frendejä" 34 min to 13.2.2020 K2, J3: Missä mun koti on? 37 min to 20.2.2020 K2, J4: Rahaa, rahaa, rahaa 33 min to 27.2.2020 K2, J5: Erot - miten niistä selviää? 32 min to 5.3.2020 K2, J6: Se oli niin noloa! 24 min to 12.3.2020 K2, J7: Pelot 31 min to 19.3.2020 K2, J8: Siivouskomeropornoa 32 min to 26.3.2020 K2, J9: Ulkonäköpaineita 32 min to 2.4.2020 K2, J10: Nostalgiatripillä 30 min to 9.4.2020 K3, J1: Vappua ei ole peruttu! 26 min to 30.4.2020 K3, J2: Onko pinaattiletut ruokaa? 31 min to 7.5.2020 Ladataan...
ellauri454.html on line 122: Wojciech Witold Jaruzelski (1923 – 2014) puolalainen sotilaskenraali, poliitikko ja Puolan kansantasavallan tosiasiallinen johtaja vuosina 1981–1989 sekä sotilasdiktaattori 1981 – 1983, mikä teki hänestä Puolan kansantasavallan viimeisen johtajan. Puolan aatelistöön syntynyt Jaruzelski syntyi Kurówiin Itä- (silloin Keski-) Puolassa. NKVD karkotti Jaruszelskit perheineen Siperiaan Puolan miehityksen jälkeen . Pakkotyöhön Siperian erämaahan määrättynä Jaruzelskille kehittyi fotokeratiitti , joka pakotti hänet käyttämään aurinkolaseja loppuelämänsä ajan. Puolan rökäletappion jälkeen aateliset Jaruzelskit pakrnivat Liettuaan, mutta jäivät kiinni. Jaruzelskin isä kuoli 1942 gulagilla punatautiin. Pikku Witoldista tuli kommari. Hän "ansaitsi lisää kunniaa Neuvostoliiton silmissä" osallistumalla taisteluihin ei-kommunistista Puolan kotiseutuarmeijaa vastaan vuosina 1945–1947. Hän liittyi Puolan kommunistiseen puolueeseen, Puolan yhdistyneeseen työväenpuolueeseen , vuonna 1948 ja hänestä tuli Neuvostoliiton valvoman Puolan armeijan tiedotusosaston ilmiantaja käyttäen peitenimeä Wolski. Vuonna 1970 hän osallistui onnistuneeseen salaliittoon Władysław Gomułkaa vastaan, mikä johti Edward Gierekin nimittämiseen Puolan yhdistyneen työväenpuolueen pääsihteeriksi. Edward Gierek velkaantui ottamalla lainoja ulkomaisilta velkojilta, ja lakkojen ravistelema maan talous oli epävakaa Jaruzelskin noustessa 1981 valtionpäämieheksi. Puolan ajautuessa maksukyvyttömyyteen, perushyödykkeiden pulan vuoksi otettiin käyttöön säännöstely , mikä vain pahensi jännittynyttä sosiaalista ja poliittista tilannetta. Heikentyneet elin- ja työolot herättivät vihaa kansan keskuudessa ja vahvistivat kommunisminvastaisia mielipiteitä; myös Solidaarisuus-ammattiliitto oli saamassa kannatusta, mikä huolestutti Puolan keskuskomiteaa ja Neuvostoliittoa, jotka pitivät Solidaarisuutta uhkana Varsovan liitolle. Peläten Neuvostoliiton väliintuloa, joka oli samanlainen kuin Unkarissa (1956) ja Tšekkoslovakiassa (1968), Jaruzelski julisti sotatilan Puolaan 13. joulukuuta 1981 kommunisminvastaisen opposition murskaamiseksi. Sotilasjunta, ulkonaliikkumiskielto ja matkustusrajoitukset kestivät 22. heinäkuuta 1983 asti. Vuonna 1970 hän osallistui onnistuneeseen salaliittoon Władysław Gomułkaa vastaan, mikä johti Edward Gierekin nimittämiseen Puolan yhdistyneen työväenpuolueen pääsihteeriksi. On epäselvää, osallistuiko hän ize lakkoilevien työläisten raa'an tukahduttamisen järjestämiseen vai johtivatko hänen kommunistiselle armeijalle antamansa käskyt verilöylyihin Gdańskin, Gdynian, Elblągin ja Szczecinin rannikkokaupungeissa. Reaganin hallinnon käyttöön ottamista ankarista talouspakotteista huolimatta sotatilalaki onnistui pitkälti opposition tukahduttamisessa ja demoralisoinnissa, mikä marginalisoi Solidaarisuusliikkeen 1980-luvun lopulle asti. Sosioekonominen kriisi syveni jopa enemmän kuin 1970-luvun lopulla, ja peruselintarvikkeiden, kuten sokerin, maidon ja lihan, sekä polttoaineen ja kuluttajatuotteiden säännöstely jatkui, kun taas väestön mediaanitulo laski jopa 10 prosenttia. Jaruzelskin valtakaudella vuosina 1981–1989 maasta lähti 100 000–300 000 ihmistä.
xxx/ellauri013.html on line 993: Asun taas Merikadulla vaikka ollaan aikuisia. Koitan siivota äidin vessaa, kalastan sen pohjalta vanhempien pudottelemia esineitä, puolikkaita silmälaseja, lääkepurkkeja, hammasharjoja ja muita toalettikamoja, kaivan paljain käsin, vesi tuntuu kylmältä, pönttö kakkaiselta. Kun olen sen tehnyt, äiti tulee kysymään mitä oikein puuhaan. Se epäilee kuin Seija etten vaan ole taas tehnyt jotain väärin. Suutun ja uhkaan että särjen kohta täällä kaikki.
xxx/ellauri127.html on line 142: Me kuljimme päästä päähän ja taas takaisin koko Amerikan tienvieriravintoloitten asteikon, alkaen vaatimattomasta Eat'ista, jossa oli hirvenpää (sisemmässä silmänurkassaan tumma pitkän kyynelen jälki), 'humoristisia postikortteja (myöhempää 'Kurort'-tyyppiä), vieraiden kirjoittamia suosituksia kehyksissä, hengenpelastajia, aurinkolaseja, mainostaiteilijan näkyjä taivaallisista jäätelöannoksista, puolikas suklaakaakkua lasisuojuksen alla ja useita kammottavan kokeneita kärpäsiä risteilemässä kehnolle tiskille valuneessa tahmeassa sokeriliemessä, ja niin edelleen aina siihen kalliiseen paikkaan asti, jossa oli himmennetyt valot, nurinkurisen kehnot pöytä- ja ruokaliinat, tolkuttomat tarjoilijat (vankilalintuja tai opiskelijoita), filminäyttelijättären harmaanruskea selkä, hänen senhetkisen miehensä synkät kulmakarvat ja pjattipukuinen trumpetin varustettu orkesteri.
xxx/ellauri129.html on line 320: Korhonen rakensi ensimmäiset kaukoputkensa lapsena 1950-luvulla, jolloin avaruuden tutkimus eli alkuaikaansa, babylonialaisten tihrustellessa taivaalle ilman silmälaseja. Pian hän oli jo hionut valmiiksi ensimmäisen oman peilikaukoputkensa. Hän aloitti avaruusalan opinnot ja meni myöhemmin tähtitieteilijäksi Tuorlan observatorioon, jossa hän keskittyi avaruusoptiikan tutkimusalaan. Korhosen ensimmäinen suuri toimeksianto oli 2,5-metrisen peilin valmistus yhteispohjoismaiseen NOT (Nordic Optical Telescope) -observatorioon, joka sijaitsee La Palmalla Kanariansaarilla. La Palmalla on lisäksi kaksi muuta hänen tekemäänsä peiliä ja maailman suurimmalla linssiobjektiivilla varustettu aurinkoteleskooppi. Yksi peili on myös Etelä-Amerikan Chilessä, ja myös kiertoradalla on yksi jo ennen Herschelin sinne saapumista
xxx/ellauri233.html on line 280: Huhtikuussa 1600, yli 19 kuukauden merellä olon jälkeen, 23 sairaan ja kuolevan miehen miehistö (100 matkan aloittaneesta) toi "Hyväntekeväisyyden" ankkuroimaan Kyūshū -saaren edustalle Japaniin. Sen rahti oli säälittävät yxitoista kauppatavara-arkkua: karkeaa villakangasta, lasihelmiä, peilejä ja silmälaseja; ja metallityökalut ja aseet: naulat, rauta, vasarat, yhdeksäntoista pronssista tykkiä; 5000 tykinkuulaa; 500 muskettia, 300 ketjulaukkua ja kolme arkkua täynnä postitakkeja.
xxx/ellauri233.html on line 289: Kuninkaan eteen tullessani hän näki minut hyvin ilman silmälaseja ja näytti olevan ihanan suotuisa. Hän teki minulle monia merkkejä, joista osan ymmärsin (mm. sen keskisormi eleen) ja joitain en.
33