ellauri018.html on line 959: Shariaa ei yleisesti noudateta muuta kuin uskonnon ja naisten höykytyxen osalta. Briteissä jutkut ja mumslimit saa sopia keskinäiset kärhämänsä oman lakinsa nojalla.
ellauri083.html on line 608: ja jokaisessa maakunnassa ja kaupungissa, joka paikassa, mihin kuninkaan käsky ja hänen lakinsa tuli, oli juutalaisilla ilo ja riemu, pidot ja juhlat. Ja paljon oli maan kansoista niitä, jotka kääntyivät juutalaisiksi, sillä kauhu juutalaisia kohtaan oli vallannut heidät.
ellauri105.html on line 311: 24. Ja he tulevat valmistettuna sinun päälles vaunuilla ja rattailla ja suurella väen joukolla, ja piirittävät sinun keihäillä, kilvillä ja rautalakeilla joka taholta. Niiden haltuun minä oikeuden annan, että he sinun tuomitsevat lakinsa jälkeen.

ellauri112.html on line 155: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri222.html on line 881: "Ehkäpä sinua kuitenkin kiinnostaa kuulla mitä eräs älykäs kaveri kerran sanoi minulle rakkauden ja aviorikoksen yhteydestä. Minä tahansa päivänä tunnet itsesi onnelliseksi tiedät ettei se voi kestää, vaan sää muuttuu, terveys vaihtuu sairaudeksi, vuosi päättyy ja myös elämä loppuu. Jossakin muualla jonakin toisena päivänä kohtaat toisen rakastetun. Kasvot joita suutelet ovat toiset ja myös sinun kasvosi vaihtuvat toisiksi. Sille ei voi mitään, tuo kaveri sanoi. Tietenkin hän oli itse emälurjus ja mitään tekemätön nilviäinen, istui aina välillä Bellevuessa ja naiset elättivät häntä koko hänen elämänsä ajan ja hän hylkäsi lapsensa eikä kukaan koskaan luottaa häneen. Mutta rakkaus on huorimista, hän sanoi, ja ilmentää muutosta. Muutokseen tottuu. Toinen kaupunki, toinen nainen, en vuode, mutta mies on sama ja hänen täytyy olla joustava. Hän suutelee naista ja näyttää miten tyytyy kohtaloonsa, ihailee ja palvoo elämän muutoksia. Sellainen on hänen lakinsa. Oli tuo roikale oikeassa tai ei, Herra paratkoon, älä luulekaan ettei sinun täytyisi totella elämän lakeja." Joopa joo, juuri tuollainen roikale oli Sale. Varmaan se miettii nyt tekosiaan jossain tulijärvessä.
ellauri369.html on line 511: Kap Colonyssa hänen julkiset lausuntonsa, joissa puolustettiin pakkotyön käyttöä alkuperäiskansojen xhosa-kansojen parissa, olivat erityisen kiistanalaisia, varsinkin kun Kap Colonyn politiikkana oli kohdella Xhosa-kansalaisia "valkoisten miesten alamaisina" (A-ok) ja jota syytettiin "raivokkaasta antiimperialistisessa asenteesta (NOT ok)". Suhteita ei parantanut Frouden halveksuminen Kapin paikallispolitiikkaa ja "Kap-poliitikkoja" kohtaan, jotka jyräävät perustuslakinsa kanssa äskettäin häntätakkiin ylennettyinä koulupoikina ja ... kuvittelevat, että heillä on täydellinen riippumattomuus, kun taas meidän on suojeltava heidän rannikkoaan ja pidettävä joukkoja suojelemassa heitä kaffirikapinan varalta."
ellauri384.html on line 282: Rikkaat ja köyhät eivät saaneet kaikkea mitä halusivat Solonin uudistuksista. Täydellistä varallisuuden uudelleenjakoa ei tapahtunut, kuten köyhät olivat vaatineet, ja rikkaat olivat vihaisia velkojensa menettämisestä. Sekä rikkaat että köyhät vihasivat nyt Solonia, koska tämä ei totellut heidän toiveitaan. Jopa ne, jotka olivat olleet hänelle ennen ystävällisiä, katsoivat häntä synkillä kasvoilla vihollisena. Mutta ajan ja menestyksen myötä tuli anteeksianto. Kun ateenalaiset näkivät velkojen vapauttamisen hyvän tuloksen, he nimittivät Solonin lakinsa yleiseksi uudistajaksi.
ellauri384.html on line 295: Jos tavoitteena on rangaista muutamaa, maltillisesti esimerkkinä - mieluummin kuin monia, ankarasti, turhaan - lainsäätäjän tulee rajoittaa lakinsa ihmisluonnon rajoihin, eikä yrittää säätää täydellisyyttä.
xxx/ellauri303.html on line 426: Ortodoksinen juutalaisuus korostaa koulutusohjelmissaan useita perusperiaatteita, joista tärkeintä on uskoa siihen, että on yksi ainoa, kaikkitietävä , transsendentti , ei-yhdistetty Jumala , joka loi maailmankaikkeuden ja on edelleen huolissaan sen hallinnasta. Perinteinen juutalaisuus väittää, että Jumala teki liiton juutalaisten kanssa Siinain vuorella ja ilmoitti heille lakinsa ja 613 käskynsä kirjoitetun ja suullisen Tooran muodossa . Rabbiinijuutalaisuudessa Toora koostuu molemmista kirjoitetusta Toorasta ( Pentateuk) ja suullisen lain perinne, josta suuri osa myöhemmin kodifioitiin pyhissä kirjoituksissa (ks. Mishna , Talmud ).
9