ellauri012.html on line 432: Läpytätkö nyt Heloise mun idealle et sä lähtisit pyhimysten kelkkaan? Saaks sä mun sanoista mitään iloa katumisen harjoituksiin? Eiks sua kaduta sun sekolut, etkö sä haluisi kuin kristuksen huora pestä sun pelastajan jalat kyynelilä? Jos sulla ei ole vielä näitä palavia toiveita, rukoile et sä saisit ne. Mä en koskaan lakkaa suosittamasta sua johtoportaalle mun rukoksissa, ja pyydän herroja auttamaan sua sun suunnitelmassa kuolla pyhänä (jos hyvin käy jo ensi pyhänä). Sä oot sanonut heido maailmalle, ja mikä sua enää pitäisikään siellä? Nosta katse aina tonne ylöspäin siihen jolle olet pantannut elämäsi. Elämä täällä murheen laaksossa on paskamaista; ihan nää elämän välttämättömyydet kuten kusella käynti on tuskaisaa vammaiselle pyhimykselle. Loordi, sanoi kuninkaallinenkin profeetta, siis ennustajakunkku, vapauta mut välttämättömyyksistä. Monet on ressuja jotka ei edes tiedä sitä; ja silti ne on vielä ressukampia jotka tietää kurjuutensa eivätkä silti voi vihata tätä menoa. Ihmiset on hulluja kun ne paneutuu maallisiin asioihin! Ne kyllä sit huomaa virheensä kun on liian myöhäistä. Tosi pyhimykset ei erehdy silleen; ne vapautuu aistinautinnoista ja himoitsee vaan ylös taivaaseen.
ellauri014.html on line 867: Vekkulisti Ted ylistää Jullen arkea ja toisesta suupielestä surkuttelee sitä. Samat jutut jotka tekee tästä äiti Teresasta onnenmyyrän, sais kenet tahansa muun menettämään hermonsa. Suloinen rauhan tyyssija oisi nukkavieru rauhis. Tyyni elämä ois kuolettavan tylsää. Seesteinen perhearki pelkkää kotiorjan raatamista kiljuvien lasten parissa. Maalaisympäristössä on yhtä jännää kuin Sysmän liikekeskustassa marraskuussa. Viisas aviosiippa ois sietämätön besserwisseri ja kylmiö. Normaali ihminen joutuis suunniltaan ja lähtis litomaan. Mut Julia ei olekaan täysin normaali. Muumeja on sillä kyllä laaksossa, muttei täysi määrä, ja matot ullakolla aika rytyssä.
ellauri019.html on line 316: Daavid sai kuninkaana ollessaan edomilaisista selvän voiton Suolalaaksossa (2Sa 8:13; ks. SUOLALAAKSO). Vaikka taistelun syttymissyytä ei mainitakaan, se aiheutui epäilemättä edomilaisten hyökkäyksestä; ehkä he ajattelivat, että Daavidin Syyrian-sotaretkien vuoksi hänen valtakuntansa eteläosa oli jäänyt suojattomaksi maahanhyökkäystä vastaan. 1. Aikakirjan 18:12:ssa kerrotaan Abisain ja psalmin 60 päällekirjoituksessa Joabin voittaneen edomilaiset. Koska Daavid oli armeijan ylipäällikkö, Joab hänen huomattavin kenraalinsa ja Abisai puolestaan Joabin alainen joukko-osaston päällikkö, voidaan ymmärtää, miksi voitto saatettiin lukea kertomuksissa eri henkilöiden ansioksi sen mukaan, mistä näkökulmasta asiaa tarkasteltiin, aivan niin kuin nykyäänkin tehdään. Samaten näiden jakeiden erilaiset numerotiedot johtuvat todennäköisesti siitä, että kertoja on katsellut eri piirteitä tai sotaretkiä joltakin nimenomaiselta kannalta. (Vrt. 1Ku 11:15, 16.) Joka tapauksessa Daavid sijoitti kaikkialle Edomiin israelilaisten joukkojen varuskuntia, ja jäljelle jääneistä edomilaisista tuli Israelin alamaisia (2Sa 8:14; 1Ai 18:13). Jaakobin ”ies” painoi nyt raskaana Edomin (Esaun) niskaa (1Mo 27:40; vrt. 4Mo 24:18).
ellauri029.html on line 317: – Suomessa palkkani oli 75 000 euroa vuodessa, mikä on normaali ja hyvä koodarin palkka. Piilaaksossa se nousi 200 000 euroon.
ellauri029.html on line 328: Lasten koulu Piilaaksossa oli kohtuuhintainen, mutta jatkuvasti piti olla tekemässä vapaaehtoistyötä ja antamassa lahjoituksia.
ellauri041.html on line 1707: Anna heikkojenkin täällä murheen laaksossa

ellauri051.html on line 920: 337 A Kentuckian walking the vale of the Elkhorn in my deer-skin leggings, a Louisianian or Georgian, 337 Kentuckilainen kävelemässä Elkhornin laaksossa peurannahkaisissa leggingseissäni, louisialainen tai georgialainen,
ellauri069.html on line 622: Ritari ja minnelaulaja Tannhäuser on ollut pitkään Venusbergissä (Hörselberg Eisenachin lähellä) jumalatar Venuksen rakastajana. Hän on kuitenkin kyllästynyt ja pyytää Venusta päästämään hänet pois, mutta Venus kieltäytyy ja yrittää suostutella häntä jäämään. Lopulta Tannhäuser julistaa pelastuksensa olevan Mariassa, jolloin Venus katoaa ja Tannhäuser huomaa olevansa laaksossa lähellä Wartburgin linnaa. Hänen ohitseen kulkee joukko pyhiinvaeltajia matkalla Roomaan. Paikalle saapuu metsästysseurue, jota johtaa maakreivi Hermann mukanaan joukko minnelaulajia. Nämä tunnistavat Tannhäuserin ja pyytävät häntä tulemaan Wartburgin linnassa pidettävään laulukilpailuun. Tannhäuser ei aluksi halua tulla heidän mukaansa, mutta muuttaa mielensä, kun ritari Wolfram von Eschenbach, yksi minnelaulajista, kertoo maakreivin veljentytär Elisabethin ikävöineen Tannhäuseria siitä asti, kun tämä lähti. Tannhäuser suostuu lähtemään seurueen mukaan.
ellauri069.html on line 630: Tannhäuserin lähdöstä on kulunut aikaa, ja Elisabeth sekä Wolfram odottavat hänen paluutaan Wartburgin laaksossa. Pian pyhiinvaeltajat saapuvat, mutta Elisabethin kauhuksi Tannhäuser ei ole heidän joukossaan. Elisabeth pyytää Neitsyt Mariaa ottamaan hänet luokseen ja palaa tämän jälkeen Wartburgiin jättäen Wolframin yksin. Pimeän tultua Wolfram tapaa Tannhäuserin, joka aikoo palata Venusbergiin. Tannhäuser kertoo Wolframille, että paavi kieltäytyi antamasta hänen syntejään anteeksi ja sanoi, että ennemmin hänen sauvaansa kasvaisi lehtiä. Venus ilmestyy paikalle ja pyytää Tannhäuseria tulemaan hänen luokseen. Wolfram yrittää kaikin tavoin estää Tannhäuseria lähtemästä ja mainitsee lopulta Elisabethin nimen. Samaan aikaan paikalle saapuu hautajaissaatto ja Venus katoaa. Tannhäuser saa kuulla Elisabethin kuolleen, jolloin hän kuolee itsekin. Samalla paikalle tulee joukko pyhiinvaeltajia, jotka kertovat, että paavin sauvaan on kasvanut lehtiä ja näin ollen Tannhäuser on saanut syntinsä anteeksi.
ellauri145.html on line 1228: Hyvinä ei pidetty myöskään tiettyjä sanontoja. ”Ei hullulla huolta ole” ja ”Ei ole kaikki muumit laaksossa” ovat sanontoja, joita ei kannata viljellä. Sen sijaan sopii käyttää vaikka "Huolesa on hullullak", "Hullulle on aina purjetuulj", "Sillä on ullakolla matot rutussa", "Lepakoita vintillä" tai "Ei pelaa koko pakalla". Hullu ei hyvvee tunne eikä sika suoloja kaepoo.
ellauri189.html on line 689: som draga ut till fest i berg och dal; Matkalla kuninkaan juhliin laaksossa,
ellauri217.html on line 156: 900-luvulla kirjoittaneen al-Tabarin mukaan Muhammed syntyi vuonna 567, 569 tai 572. Tai size oli 579. Vakiintuneimman perimätiedon mukaan Muhammed syntyi rabbi-kuun 12. päivänä vuonna 570. Mekassa Arabian autiomaassa Mekan mahtavimpaan Quraish-heimoon kuuluvaan klaaniin. Mekka sijaitsee vuorten ympäröimässä karussa laaksossa Länsi-Arabiassa Hijazin alueella. Islamilaisten lähteiden mukaan Mekka oli niemimaan länsiosan tärkein vaikka köyhin kauppakeskus. Ibn Hishamin kuvauksen mukaan se oli ahdas ja köyhä kaupunki. Siellä sijaitsi Kaaban temppeli, arabien tärkein pakanallinen palvontapaikka, jonka oli rakentanut Abraham. Mekasta tai Quraish-heimosta ei ole löytynyt historiallisia tietoja ennen 800-lukua, joten myös varhaiset tiedot Mekasta ovat lähinnä vain islamin tekopyhää historiaa. Ibn Hishamin mukaan mekkalaiset kuvailivat kaupunkiaan seuraavasti: "me asumme mitä ahtaimmassa kaupungissa ja meillä on vain vähän vettä ja niukka elanto." Muhammedin luonteesta Hisham kirjoittaa: "Kun hän kasvoi mieheksi, hän oli ylevyytensä ja jaloutensa ansiosta hyveellisin kansastaan, paras tavoiltaan, jaloin teoiltaan, paras naapurina, lempein, totuudenmukaisin, luotettavin ja kauimpana siveettömyydestä ja tavoista, jotka alentavat miehen." Supermäntä oli selkeästi tekeillä. Ja toisin kuin Rifaa, tällä kaverilla mäntä toimi jopa sakkolihassa.
ellauri221.html on line 411: Vesilinnun näköinen on Nyöleen izekin liian ahtaassa lippalakissaan. Ihme brassailua tympeällä paavinuskolla. Lasten nussiminen papiston taholta on vaan vahinko, sellasta tapahtuu täällä murheen laaksossa, se on tunnustettava, sori vaan ja jatketaan entisvanhaan tapaan. "Menkää ja tehkää kaikki kansat opetuslapsixeni." No se ei trendaa enää Jesse sori vaan, ei edes se läppä että lisääntykää ja täyttäkäätte maa. Me jätetään se homma hyvällä islamisteille ja keskitytään vaginoiden voiteluun huonovointisilla siittiöillä.
ellauri243.html on line 658: Pahrumpissa asui alun perin Etelä-Paiutet. Sen asutti hitaasti uudisasukkaat 1800-luvun lopulla. He valitsivat Pahrumpille nimen alkuperäisen eteläisen Paiute- nimen Pah-Rimpi eli "Vesikallio" mukaan, joka on nimetty laaksossa olevien runsaiden arteesisten kaivojen vuoksi. Arteesisten kaivojen ansiosta Pahrump Valleyn uudet asukkaat aloittivat joukon suuria ranch -tyylisiä tiloja, enimmäkseen yli 1000 eekkerin (400 ha). Karjatiloilla kasvatettiin sinimailasta ja puuvillaa ja kasvatettiin karjaa.
ellauri283.html on line 485: Britannia ja Ranska kilpailivat 1800-luvun lopulla Länsi-Afrikan sisämaiden hallinnasta. Ranskalainen tutkimusmatkailija Louis-Gustave Binger vieraili 1887 Ouagadougoussa. Hän ei ollut vakuuttunut mosien vauraudesta, mutta piti aluetta mahdollisena orjatyövoimareservinä ranskalaisten muille pyrkimyksille. Työvoimaa tarvittiin erityisesti puuvillan viljelyyn viljavan Nigerjoen laaksossa, jossa asutus oli harvaa. Binger teki sopimuksen King Kong-valtakunnan hallitsijan kanssa, ja seuraavien vuosien aikana ranskalaiset valtasivat monia osia Burkina Fasosta. Ouagadougoun ranskalaiset polttivat 1896. Ranska ja Britannia tekivät 1898 sopimuksen, joka takasi Ranskalle Voltajoen yläjuoksun alueen. Se asetettiin ensin sotilasalueeksi, mutta vuonna 1904 se liitettiin osana Ylä-Senegalin ja Nigerin siirtomaata, jota hallinnoitiin Bamakosta.
ellauri290.html on line 146: c) Jordanin laaksossa, merenpinnan alapuolella, viljely riippui puroista tai pumpatusta Jordanjoen vedestä. Talven maltillinen lämpötila ja kosteus tuottivat vihanneksia ja hedelmiä siihen aikaan vuodesta, jolloin näitä hyödykkeitä ei ollut saatavilla muualla maassa.

ellauri297.html on line 200: 5 Ja sinä päivänä minä särjen Israelin jousen Jisreelin laaksossa."
ellauri374.html on line 644: Sademäärä vähenee pohjoisesta etelään. Tiheä asutus ja siten kaupungit ja järjestäytyneet osavaltiot vaativat kastelua. Itäisiltä vuorilta alas laskeutuvat purot tukevat melko tiheää asutusta erityisesti Ferghanan laaksossa. Persian rajalla on keitaiden rivi. Sisäpihaa kastelee kolme suurta jokea. Oxus eli Amu Darya kohoaa Afganistanin rajalla ja virtaa luoteeseen Aralmereen muodostaen suuren suiston, jota hallitsi Khivan khanaatti ja jolla on pitkä historia nimellä Khwarezm . Jaxartes tai Syr Darya kohoaa Ferghanan laaksossa ja virtaa luoteeseen ja sitten länteen kohdatakseen Aralmeren koilliskulman. Niiden välissä on vähemmän kuuluisa Zarafshan-joki , joka kuivuu ennen kuin saavuttaa Oxuksen. Se vesittää suuria Bokharan kaupunkeja ja Tamerlanen (Timur Lenk) vanhaa pääkaupunkia Samarkandia.
ellauri374.html on line 650: Kun venäläiset saapuivat, organisoidut valtiot olivat Khivan kaanikunta Oxuksen suistossa Aralmeren eteläpuolella, Bukharan kaanikunta Oxuksen ja Zarafshanin varrella sekä Kokandin kaanikunta, joka sijaitsee Ferghanan laaksossa. Bokharalla oli rajoja kahden muun kanssa, ja kaikkia kolmea ympäröivät paimentolaiset, joita khaanit yrittivät hallita ja verottaa.
ellauri390.html on line 50: Mohegaanit ovat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansa, joka asuu Connecticutissa, Thamesjoen (no voi helkkari) itäisen yläjuoksun varren laaksossa. Heidän kielensä kuuluu algonkin-ryhmään. Samantapaisesta nimestä huolimatta he ovat eri kansa kuin mahicanit. Mahicanit ovat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansa, joka asui Hudsonin jokilaaksossa New Yorkissa ja New Jerseyssä ensimmäisten eurooppalaisten saapuessa alueelle vuonna 1609. Seuraavien sadan vuoden aikana mahicanit siirtyivät asumaan idemmäs mohawkien ja eurooppalaisten kanssa syntyneen jännitteen seurauksena. Samalla mahicaneja alettiin kutsua ”Stockbridgen intiaaneiksi”, koska useat heistä asettuivat asumaan Stockbridgen kaupungin lähetysasemien läheisyyteen. Mahicanit pitivät 1600-luvun alussa hallussaan keltaisella merkittyä osaa Hudsonjoen laaksoista.
ellauri395.html on line 433: Viikon ajan oli hyvin hiljaista, Jordanjoen laaksossa Roi moshavilla vieraskotia pitävä Ruut Ben-Yosef kuvailee ensimmäisiä shokintäyteisiä päiviä terrori-iskujen...
ellauri403.html on line 303: Walter (Zeev) Laqueur (s. 26. toukokuuta 1921 Breslaussa ; † 30. syyskuuta 2018 Washington DC: ssä) oli saksalais-juutalaista alkuperää oleva amerikkalainen historioitsija ja toimittaja. Laqueur muisti hänen kotikaupunkinsa yllä leijuvan Graf Zeppelin -ilmalaivan ja vuoden 1930 Reichstag-vaalit, joista kansallissosialistit nousivat toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Vuonna 1935 tai 1936 hän ymmärsi vanhempiensa rohkaisemana tarpeen lähteä maasta. Hän saapui Jerusalemiin Palestiinaan Triesten kautta marraskuussa 1938. Samaan aikaan toisaalla loput porukoista paloi Hitlerin uunissa piparkakkuina. Laqueur aloitti kibbutsien kiertueen pääasiassa Jordanin laaksossa ja Jezreelin tasangolla. Israelissa yleinen suuntaus on siirtynyt pois kibbutsin ihanteista - mutta ei parempaan suuntaan. Ehkä kibbutsikokeilu jää ihmiskunnan aikakirjoihin vain utopistisena välipalana, jolla on paikallinen merkitys.
ellauri412.html on line 233: Vuan vuottakeepas! Tuhotulva vyöryy teidän ylitsenne kuin muumilaaxossa,  se lyö teidät maahan. Isse Immu  nousee niin kuin hän nousi Peräsimenvuoren luona, niin kuin kiivastui Onni Gideonin laaksossa, niin hän kiivastuu ja tekee työnsä – outo on hänen työnsä! – ja toteuttaa tekonsa – merkillinen on hänen tekonsa! Älkää siis enää pilkatko, lopettakaa hyvän sään aikana,  sillä olen saanut tietää tavallisesti luotettavista lähteistä että Jumala, Herra Sebaot, on tehnyt päätöksensä ja on valmis hävittämään kaiken maan.
xxx/ellauri124.html on line 1079: Tällä hetkellä ei esimerkiksi ole mitään tietoa siitä, miten Open AI:n mallit toimivat tai miten ja millä aineistoilla ne on koulutettu. Huhtikuussa Financial Times kertoi, miten Open AI:ssa toimii punainen armeijakunta, joka pyrkii edistämään tekoälyn hakkerointia vaaralliseen käyttöön. Sam Altman on kernaasti myöntänyt, että hän elää etuoikeutettua, ehkä jopa todellisuudesta vieraantunutta kermapeppuelämää Piilaaksossa. Sen vuoksi hän on viime aikoina halunnut matkustaa ja tavata ihmisiä eri puolilta maapalloa, ottaa matkakuvia.
xxx/ellauri177.html on line 421: Hän kumartui, hän tunsi Angeluksen kolme iskua menevän hänen niskaansa, kaikuvan hänen sydämeensä. Kello sai kovemman äänen. Hän palasi säälimättömänä muutamaksi minuutiksi, jotka tuntuivat vuosilta. Hän toi mieleen koko hänen menneen elämänsä, hänen hurskaan lapsuutensa, hänen ilonsa seminaarissa, hänen ensimmäiset messunsa Artaudin palaneessa laaksossa, jossa hän haaveili pyhien yksinäisyydestä. Hän oli aina puhunut hänelle näin. Hän löysi pienimmätkin käänteet tuosta kirkon äänestä, joka oli lakkaamatta noussut hänen korviinsa, kuin äidin vakava ja lempeä ääni. Miksi hän ei ollut kuullut häntä enää? Aiemmin hän lupasi hänelle Marian tulemisen. Oliko se Marie, joka oli vienyt hänet iloisen vehreyden syvyyksiin, jonne kellon ääni ei yltänyt? Hän ei olisi koskaan unohtanut, jos kello ei olisi lakannut soimasta. Ja kun hän kumartui pidemmälle, hänen parran hyväily hänen ristikkäisillä käsillään peloitti häntä. Hän ei tuntenut näitä pitkiä hiuksia, näitä silkkisiä hiuksia, jotka antoivat hänelle eläimen kauneuden. Hän väänteli partaan, hän tarttui hänen hiuksiinsa molemmin käsin etsiessään tonsuurin alastomuutta; mutta hänen hiuksensa olivat kasvaneet voimakkaasti, tonsuuri hukkui suurien kiharoiden viriiliin aaltoon, joka heitettiin takaisin otsasta niskaan. Hänen koko lihansa, joka oli aiemmin ajeltu, oli kellertävänruskeat.
xxx/ellauri179.html on line 594: Roland (Hruodlandus) on Rolandin laulun keskushahmo ja sankari. Rolandin laulussa kerrotaan Kaarle Suuren sodasta Espanjan ”saraseeneja” vastaan ja Pyreneillä tapahtuvasta väijytyksestä, jossa Roland kuolee. Eepoksessa saraseenit hyökkäävät Roncevauxin laaksossa frankkien armeijan jälkijoukkojen kimppuun, joita Roland komentaa. Roland haavoittuu kahakassa kuolettavasti ja puhaltaa torveensa Olifantiin kutsuakseen apua. Torven ääni on niin kimeä, että se surmaa lintuja taivalla ja saa saraseenit vetäytymään sekasorron vallassa. Torvi kuitenkin halkeaa pahimmoilleen kahtia ja Roland kuolee uskollisen palvelijansa käsivarsille ennen kuin Kaarle Suuri ehtii paikalle.
xxx/ellauri230.html on line 221: Ehtiäkseen ennen englantilaiset järjestivät sotilasretkikunnan, ns. Younghusbandin retken, Lhassaan v. 1904. Retkikunnan matka Tiibetin sydämeen muodostui teurastuxexi, sillä tubettajat tietenkin nousivat vastarintaan, mutta alkeellisilla aseillaan varustettuina kärsivät musertavia tappioita. Ne taistelut, joihin tiibettiläiset maahantunkeutujia vastaan antautuivat, muodostuivat suoranaisiksi verilöylyiksi; eräässäkin laaksossa n. 500 tubettaja laamaa, joista suurin osa oli vain jousilla ja nuolilla varustettuja ja joissa vain muutamilla oli keskiaikaisia hakapyssyjä aseinaan, surmattiin englantilaisten murhaavassa konekivääritulessa.
xxx/ellauri253.html on line 219: Ervasti ratkoi hattunsa sisältä Yhdysvaltain passin. Huonekaluista, kodinkoneista ja autoista oli jatkuva pula. Ne eivät mahtuneet Ervastin hatun sisälle. Moottoritielle päästyään Antero lisäsi naamalleen jähmettyneen ilmeen. Matkan kohteena on taas autiomökki Kymenlaaksossa. Puskaryssä myy siniselle armeijalle ydinaseen 100K$ ja 150KDM hinnasta. Jabes Mond-tyylinen loota sisältää ydinkärjen, joka on pelkkä lelu ilman UTC-koodia. Taktinen Senaattori tyyppinen ydinlataus. Kylläpä tää jännäri etenee hitaasti.
xxx/ellauri305.html on line 1368: Deut. 21:4 - murtaa vasikan niska joen laaksossa ratkaisemattoman murhan jälkeen
xxx/ellauri357.html on line 471: Shelley ja Byron tekivät sitten veneretken Genevejärven ympäri, mikä inspiroi Shelleyta kirjoittamaan " Hymn to Intellectual Beauty ", hänen ensimmäinen merkittävä runonsa Alastorin jälkeen. Kiertue Chamonix'ssa Ranskan Alpeilla inspiroi " Mont Blancia ", jota on kuvattu ateistiseksi vastaukseksi Coleridgen "Hymni ennen auringonnousua Chamonixin laaksossa". Tämän kiertueen aikana Shelley allekirjoitti usein vieraskirjat julistuksella olevansa ateisti. Muut brittimatkailijat, mukaan lukien Southey, näkivät nämä julistukset, mikä kovetti asenteita Shelleyta kohtaan kotona.
xxx/ellauri357.html on line 517: Hymni ennen auringonnousua, Chamonixin laaksossaBordeaux Blanc: Chamonixin laaksoon kirjoitetut rivit
xxx/ellauri357.html on line 748: Tapaa laaksossa ja yksi majesteettinen joki,

32