Vasemmalla ja oikealla nousee kaksi maankielekettä ja niiden välissä viljelysmaita, sykomoriviikunapuita siellä täällä. Kellojen, tamburiinien ja laulajien ääniä kuuluu kaukaa. Ne on väkeä matkalla Kanopoxeen nukkumaan Serapiin temppelin päällä nähdäxeen unia. Anttoni tietää tän; ja se liukuu tuulen työntämänä kanaalin kahden rannan välissä. Papyruxen lehdet ja lumpeen punaiset kukat, yli miehenkokoiset, kaartuu sen ylize. Se venyy veneen pohjalla; peräairo viistää vettä. Aika ajoin saapuu lämmin tuulahdus, ja hennot kaislat kahisevat. Pienten laineiden liplatus heikkenee. A:n valtaa uneliaisuus. Se näkee unta että se on egyptiläinen munkki.

xxx/ellauri128.html on line 307: Olisin lämmin tuuli notkoissasiMikko KilpiMFUCK!
xxx/ellauri128.html on line 435: Vuonna 1952 Russell erosi kolmannesta vaimostaan. Avioliitto oli ollut hyvin onneton. Heidän poikansa Conrad ei nähnyt isäänsä eron ja vuoden 1968 välisenä aikana lainkaan. Russell nai neljännen vaimonsa Edith Finchin pian eron jälkeen joulukuussa 1952. He olivat tunteneet toisensa vuodesta 1926, ja Edith oli luennoinut englannin kielestä Bryn Mawr Collegessa ja asunut 20 vuotta Russellin vanhan ystävän Lucy Donnellyn kanssa. Pari oli naimisissa Russellin kuolemaan saakka, ja kaikkien tietojen mukaan avioliitto oli läheinen ja lämmin.
xxx/ellauri130.html on line 442: Sinä unohdat pian kaikki ja kaikki unohtavat sinut vielä vikkelämmin.Marcus AureliusMKILL!
xxx/ellauri136.html on line 522: Fuck you hag, imperfect, perfect, pluperfect, don't be so tense! Tää ämmä saarnaa palaamista vanhoihin sexirooleihin. Sen "ihmiset" on nimenomaan ämmiä. Narsisti pakenee häpeää. Lällällällää lieru, ämmiltä pääsi pieru, keskellä kirkon mäkkee, se oli suuri häppee. Apina ja gorilla kävelivät torilla kyselivät ämmiltä onko maito lämmintä ämmät huusi poliisia auttamaan. Brene Brownin BS mittari kilahtaa kuin Aku Ankan sirkuxen nuijapelin kello.
xxx/ellauri149.html on line 162: Vierumäen Matkakeitaassa on valoisaa ja lämmintä, masu on täynnä laadukasta apetta, ja tonttu jolla on samanlainen parta ja myssy kuin mulla lämmittelee tekotakan loisteessa.
xxx/ellauri149.html on line 251: Väsähdyxiä Kaaoxessa -seminaari tyynnyttää mieltä ja jäähdyttää kehoa – seminaarin jälkeen olet valmis ottamaan muut vuoden 2022 haasteet vastaan apinan raivolla. Seminaarissa on Riita Pylkäsen majan kuzuista tuttu lämmin, avoin ja kannustava ilmapiiri, jonka avulla on helppo olla hiljaa ja kuunnella pääpuhujaa niin vanhojen kuin uusienkin tuttavuuksien kanssa.
xxx/ellauri168.html on line 199: Jotkin kristityt ovat kritisoineet tätä kirjailijaa ja hänen kaveriaan hänen kirjojensa sisällöstä, sillä nämä eivät kuvaa Kristinuskon valoisampaa puolta (mitä se sitten onkaan). Näyttää siltä että jotkut ihmiset haluavat ainoastaan että Jumala tekee heidän olonsa mukavaksi. Jotkut ovat menneet jopa niin pitkälle että väittävät että tämä kirjailija ei ole lainkaan uskossa koska hänen kirjojensa sisältö on niin raskasta. On surullista että monet kristityt eivät tunne omaa Raamattuaan eivätkä sitä mistä toivo on peräisin. Todellisen toivon antaa Jumalan Henki. Terapeutti saattaa olla optimistinen mielenhallinnan uhrin suhteen, mutta tämän terapeutin optimismi kääntyy vilpittömäksi toivoksi kun hän tulee henkilökohtaisesti mukaan sisään uhrin tragediaan rukouksen kautta. Raamatullinen toivo ei ole lämmin utuisuus jolla on päänsä hiekassa teeskennellen että kaikki on ruusuista helppoa. Täysin päinvastoin, jos me katsomme seuraavia Raamatun jakeita, me näemme että Jumalan Sana kuvaa traumaa trauman jälkeen, kera valon joka on edelleen tunnelin päässä kuin junan ajovalo! Sellainen on meidän toivomme voima, että meillä on toivo huolimatta kuinka kiivaana pahuus esittäytyy.
xxx/ellauri173.html on line 338: Tätä vartaloa valaisevat kaksi ylpeää silmää, joissa on mustat valot, jotka yleensä katsovat ripsien läpi. Tämän savannilta tuoksuvan ihmiskukan rinnasta tulee lämmin hajuvesi, joka polttaa, päihtyy ja ilahduttaa. Neiti Alician äänen sointi kun hän puhuu, on niin läpitunkeva, hänen laulujensa sävelissä on niin eloisia, syviä taivutuksia, että joko hän lausuu traagisen kohdan tai jonkin jalon säkeen, tai hän laulaa jotain upeaa ariosoa, huomaan aina minä vapisen itsestäni huolimatta ihailusta, joka, kuten näette, on tuntematonta.
xxx/ellauri174.html on line 182: "Lisäksi se ei merkinnyt mitään: hän jättäisi hänet tuolle portille ja se olisi ohi. » Joten kaksikko lähti yhdessä. Kylmä ilma, varjo, katujen hiljaisuus lisäsivät Andersonin pientä uupumusta levottomuuteen ja uneliaisuuteen. Niin, että hän huomasi (näkikö hän unta?) juomassa hänelle tarjottua kuumaa teetä kotona ja valkein käsin, neiti Evelyn Habal - nyt vaaleanpunaisessa satiinisessa kylpytakissa, hyvän tulen edessä, lämmin, tuoksuva ja huumaava huone.
xxx/ellauri177.html on line 192: Vaaleanpunaisen naurava elämä puhkesi sitten kukkaan: vaaleanpunaisen valkoinen, tuskin ripaus lakkaa, lunta neitsyen jaloista, joka koettelee lähteen vettä; vaaleanpunainen, huomaamattomampi kuin vilkaisevan polven lämmin valkoisuus, kuin hehku, jolla nuori käsi valaisee leveää hihaa; rehellinen vaaleanpunainen, verta satiinin alla, paljaat olkapäät, paljaat lonkat, naisen koko alaston, valolla hyväili; kirkkaan vaaleanpunainen, kukat silmuissa kurkusta, puoliavoimia kukkia huulilta puhaltaen lämpimän hengityksen tuoksua. Ja kiipeilyruusut, suuret valkoiset ruusut, jotka olivat täynnä valkoisia kukkia, pukeutuivat kaikki nämä ruusut, kaikki tämä liha, niiden rypäleiden pitsiin, heidän kevyen musliininsa viattomuuteen; kun taas siellä täällä viininväriset ruusut, melkein mustat, verenvuoto, lävistivät tämän morsiamen puhtauden intohimon haavalla. Tuoksuvan puun häät, jotka johtavat toukokuun neitsyt heinä- ja elokuun hedelmällisyyteen; ensimmäinen tietämätön suudelma, poimittu kuin kimppu, hääaamuna. Jopa ruohikolla vaahtoavat ruusut, korkeat vihreät villamekot, odottivat rakkautta. Auringonpolttamaa polkua pitkin kulkivat kukat, kasvot eteenpäin, kutsuen kevyitä tuulia niiden ohittaessa. Aukiolla avatun teltan alla kaikki hymyt loistivat. Yksikään täyttymys ei ollut samanlainen.
xxx/ellauri177.html on line 369: Äänet olivat tulleet selvemmiksi. Puutarhan eläimet puolestaan ​​huusivat heitä rakastamaan toisiaan kuin aikuistuneet bambit Disneyn Bambi-leffassa. Rumpali rummutti puunrunkoa. Cicadas lauloi hellällä kuoliaaksi. Perhoset levittävät suudelmia siipien räpyttäessä. Varpusilla oli hetken mielijohteisuutta, sulttaanien hyväilyt kulkivat innokkaasti seragion keskellä. Kirkkaissa vesissä kuului kutuaan auringossa olevien kalojen pyörtymistä, sammakoiden kiihkeää ja melankolista huutoa, koko salaperäinen intohimo, joka oli hirviömäisesti kyllästynyt kaislikoiden harmaaseen tylsyyteen. Metsän syvyyksissä satakielet huusivat nautinnon helmiäisnaurua, polttarit uljasivat, humalassa sellaisesta himosta, että he kuolivat väsymykseen lähes supistuneet naaraat. Ja kallioiden laatoilla, harvoin pensaiden reunalla, käärmeet, solmitut kaksi kerrallaan, sihisivät hiljaa kaxihaaraisine kyrpineen, kun taas suuret liskot haudivat munia, niiden selkärangat värähtelivät lievästä hurmiosta. Kaikkein syrjäisimmistä kulmista, auringonpaistetta, varjossa olevia reikiä, nousi eläimen haju, lämmin yleisestä urasta. Kaikessa tässä kuhisevassa elämässä oli lapsellista jännitystä. Jokaisen lehden alla sikiöi hyönteinen; jokaisessa ruohotumpussa kasvoi perhe; lentävät kärpäset, liimattuina toisiinsa, eivät odottaneet laskeutumistaan ​​lannoittaakseen. Näkymättömät elämän palaset, jotka asuttavat ainetta, aineen atomit itse, rakastivat, pariutuivat, antoivat maaperälle herkullisen liikkeen, tekivät puistosta suuren haureuden.
xxx/ellauri177.html on line 651: Isä Mouret avasi silmänsä. Albinen tulinen näköharha katosi. Se oli äkillinen, odottamaton helpotus. Hän saattoi itkeä. Hitaat kyyneleet jäähdyttivät hänen poskiaan, samalla kun hän hengitti pitkään, mutta ei vieläkään uskaltanut liikkua, koska hän pelkäsi jäävänsä kiinni niskaan. Hän kuuli edelleen villiä murinaa takaansa. Sitten oli niin makeaa olla kärsimättä enää niin paljon, että hän unohti maistaa tätä hyvinvointia. Ulkona sade oli lakannut. Aurinko oli laskemassa suuressa punaisessa hehkussa, joka näytti roikkuvan vaaleanpunaisia ​​satiiniverhoja ikkunoista. Kirkko oli nyt lämmin, elossa auringon viimeisestä henkäyksestä. Pappi kiitti epämääräisesti Jumalaa hengähdystaukosta, jonka hän oli ystävällisesti antanut hänelle.
xxx/ellauri177.html on line 747: -- En halua tyttäreni jättävän minua. Voit lähettää pojan yliopistoon, jos pidät sitä sopivana. Pidän rakkaan blondin hameissani. Opetan hänet lukemaan. Vai niin! Muistan, otan opettajat, jos olen unohtanut kirjeeni... Elämme kaikkien näiden pienten ihmisten kanssa jaloissamme. Tulet olemaan onnellinen, eikö niin? Vastaa, kerro minulle, että sinulla on lämmin, että hymyilet, etkä tule katumaan mitään?
xxx/ellauri186.html on line 255: Oulunkylän arvausasemalla, tai oikeammin sen naapurissa HUS-labissa terveydenhoitaja ja naamarin takaa kaunissilmäisesti kazova hoitajaopiskelija iskivät verta vanhuxesta. Verta tuli yhtä nihkeästi kuin vegaanimiljonääri Senecasta, piti laittaa käteen kuristusside kesken lypsyä. Onnexi oli neljä kättä käytössä. Kerroin niille Senecan izemurhasta, jossa oli sama ongelma. Se ratkaistiin laskemalla Senecalle lämmin kylpy kuin Anitalle islantilaisessa paska-noir-sarjassa. Kylpyä en saanut, mutta oliskohan auttanut jos apuhoitaja olisi riisunut nyt ainakin sen naamarin? Tokkopa edes sekään tässä vaiheessa, veri ei enää tuppaa pakkautumaan paisuvaiseenkaan.
xxx/ellauri199.html on line 774: Meillä olisi lämmin We would be warm
xxx/ellauri202.html on line 126: s. 217. Antoinella on fyysinen suhde Rachelin kanssa, jolla on värikäs menneisyys. Antoine kiinnittää huomiota Rachelin hiusten tuoksuun, myöhemmin puhutaan kukkivien lehmusten tuoksusta (s.145), aiemmin puhutaan hajallaan olevien hiusten tuoksusta, jossa on kirnutun voin aromi ja joka kiihottaa, pelottaa ja kuvottaa. Jos nainen tuoksuu, jutut haisevat. Rachel sepittää kummia tarinoita ja lopulta Rachel valehtelee menevänsä Belgian Kongoon, todellisuudessa tapaa entisen miehensä Hirschin, joka on ollut hieman aikaa näkymättömissä. Rachelia ei seuraavissa osissa tavata, mutta Antoine muistelee tätä hullaantumisensa vaihetta. Hän kuvaa Rachelia lämminverikseksi ratsuksi. Antoinella on myöhemmin niin ikään irtosuhteita. Vaikea uskoa, että itse tekopyhyys isä Oscar Thibault olisi hyväksynyt Antoinen ja Rachelin avioliiton, he eivät edes olleet edes kihloissa, eikä isä heistä tiennyt...
xxx/ellauri208.html on line 619: Rikun lämmin kalu jäykistyi nopeasti. Se oli siinä parasta. Valitettavasti se tyhjeni yhtä vikkelään. Rikun naiset unelmoi sexuaalisesta väkivallasta. Riku ja Stieg unelmoivat sellaisista naisista. Mikä ihme siinä on.
xxx/ellauri212.html on line 393: Mutta en voinut murehtia kohtaloani, kun oli ollut onni matkassa: Olin selvinnyt ihmeen kaupalla taifuunista Hajamaan ja päässyt luontevasti Takeon taloon sisälle, missä olin turvassa ja tarjolla lämmin kyly, ravizevaa vegeruokaa ja sitten kohta takuulla Takeon tuttua hullaannuttavaa perämelaa. Eikä millään muulla ollut merkitystä.
xxx/ellauri228.html on line 177: Kuvittele olevasi ihan yksin rannalla lämpimänä kesäpäivänä. Vesi on ihanan lämmintä ja kirkasta, kahlaat niin, että vesi ulottuu vyötäröllesi asti. Kuvittele imev emättimelläsi hitaasti lämmintä kesävettä sisääsi niin että tunnet täyttyväsi kokonaan. Pidä vettä hetki sisalla kuin olisit akvaario ja päästä sitten kaikki lämpöiset ve massat sisältäsi valumaan hitaasti ulos, Rentoudu! Harjoitus tekee mestarin, pian pystyt pidättelemään sisälläsi vaikka kahvikupillisen runkkua!
xxx/ellauri235.html on line 404: Niin myös lukijalle annetaan ymmärtää, tunteeko "sukuhenki" kertojan oman epitafinsa kautta. Jos loppujen lopuksi kaikki ovat yksin, yksinäisyyteen pätee yhteinen kuolevaisuus, ja sitä lisää myös sukulaisherkkyyden läsnäolo. Kuolevaisuus ei ole alistettu johonkin henkilökohtaisen pelastuksen tai lunastuksen suunnitelmaan. "Elegia" ei ole tässä suhteessa tavanomainen pastoraalinen elgia; se ei tarjoa lohdutusta esimerkiksi Miltonin Lycidasille(1637). Grayn runo viittaa siihen, että elegisti on itse voimaton kuoleman edessä, eikä pysty viittaamaan siihen uskonnolliseen vakaumukseen, jolla se voidaan tehdä ymmärrettäväksi. Perusteltuja ovat realisoitumattomat elämät, joista runoilijan elämä on yksi esimerkki. "Elegia" on ehkä ennen kaikkea harjoittelua tunteiden vaihteluissa: puhuja tuntee kunnioittamattomia kuolleita ja kunnioitettuja kuolleita; hän kuvittelee tiettyjä henkilöitä, joita kohtaan hän voi tuntea; hän käyttää säälittävää harhaa tunteakseen kukan "syntyneen punastumaan näkymätön"; hän tuntee "ihmiskuntaa" kohtaan; ja "sukuhengen" kautta hän tuntee itsensä. Runo harjoittaa herkkyyttä. Pimeys, jossa kertoja seisoo, on kuolevaisuuden yö, jota valaisevat vain erilaiset tunteet. Tämä sympatian yhteinen nimittäjä, teoksen " The Progress of Poesy: A Pindaric Ode" alkuEnsimmäinen kolmiosa päättyy Aphroditeen ("Cytherean päivä"), luovan voiman hahmo, joka yhdistää veden ja musiikin ("reippaat nuotit poljinrytmissä"; "ylevät, ilmassa leijuvat kädet"). Hän on uudelleen esiintuleva "Venus"Oodi keväälle ", johon osallistui, kuten Venus tuossa runossa, joukko juhlijoita: "Katso hänen lämmintä poskeaan ja kohoavaa rintaansa, liiku / nuoren Halun kukinta ja rakkauden violetti valo." "Oodi keväälle", "ruusuinen rintakehä, / ... Paljasta kauan odotetut kukat, / ja herätä purppura vuosi!"
xxx/ellauri235.html on line 626: O'er her warm cheek and rising bosom move Huomaa hänen lämmin poskensa ja nouseva rintansa liike
xxx/ellauri237.html on line 464: Olit yksinäinen lämmin tunneli. Luotani pakenivat ilolinnut Anna minun levittää sinut cosplay sisäkön asussa.
xxx/ellauri252.html on line 69: se oli jättimäinen, kerran hänen pillussaan oli hiiri pitämässä lämmintä. Me teimme lapsen, hän odotteli sängyssä että saisin valmiixi 5 sivua ja tulisin työntelemään tavalliset 5 pistoa. En minä ole katkera, kuha kirjoittelen. Leena löntysteli kauppaan joka päivä pylly pystyssä. Asuimme Taivassalossa 1kk ja ehdin kyllästyä häneen. Leenalla oli pitkä tukka ja tasaiset leveät (huom ei harvat) hampaat. Iskin se yxissä bileissä koska olin huoran tarpeessa. Minulla ei seisonut. Se oli mulle hirvittävää aikaa, kuten olen niin monasti kertonut. Kerron kaiken mieleen tulevan. Mitähän sinä teet paraikaa? Tiskaat? Lähetä rahaa. Kerron vielä Leenasta. Olin naimisissa, edellinen vaimoni Tuula otti asian hyvin raskaasti. Sinin kanssasi on niin ihana että on suorastaan vaikea kerskua kaikista näistä aiemmista panopuista.
xxx/ellauri255.html on line 507: Saarikoski tulee saunasta. Kristus kun se on laiha. Kuoppa siinä missä muilla rinta. Takapuolta ei lainkaan, käsivarret kuin narut, pää valtava pehko. Bergen Belsenin atleettikerhon puheenjohtaja, Munat kuin kaappikellon puntit, toinen alempana kuin toinen. Kerran Hormian Kotkan saunassa mitattiin munan pituutta. Saarikoski oli sanonut että isoilla miehillä on pieni. Se ja Hormia menivät ensin lauteille, minä jäin pesuhuoneeseen, pistin lämmintä vettä vatiin ja huljuttelin siitintäni siinä. Patukka turposi hiukan, kohentelin sitä vielä pari kertaa kädellä ja menin löylyyn. "Jumalauta", sanoi Saaripää. Minä olin poikaa. Sitten mitattiin, minä voitin kirkkaasti, ja tultiin siihen tulokseen ettei pituus ole tärkeintä ei vaan paxuus.
xxx/ellauri261.html on line 107: Ambrosius tunnetaan suvaitsevana ja lämminhenkisenä kirkonpaimenena. Hän ei saarnaa vaan poseeraa kuvissa, hänen sanomansa on samalla kertaa lempeää ja vahvaa. Suorapuheisella tyylillään hän ruotii yhteiskunnan epäkohtia samalla kun hän avaa ajallisen elämän peruskysymyksiä ja muistuttaa kuulijaansa jokaisen mahdollisuudesta hengelliseen ja taloudelliseenkin kasvuun. Ambrosius on toiminut myös Tulikivi Oyj:n hallituksessa (1992–2011) sekä Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen ja sen edeltäjien hallituksen puheenjohtajana (1998–2017).
xxx/ellauri307.html on line 448: Rukoushetki on keskustelutuokio Jeesus-sedän ja sen taivaallisen Isän välillä. Siinä kerromme ilomme ja murheemme ja pyydämme taivaan Isää varjelemaan meitä, ystäviämme ja tarhan tätejä Jeesus-sedältä. Värikäs, lämminhenkinen ja hyväntuulinen kirja pienelle, joka opettelee rukoilemaan. Kirjassa on opetusta rukouksesta, valmiita rukouksia eri tilanteisiin ja tuttuja laulujen katkelmia, jotka toimivat myös rukouksina, esim. Ittun tittun.
xxx/ellauri312.html on line 198: Nyt jatkuu Don Ruskean esikoisen luento. Komea Ken Hale, joka haaveilee survovansa seisoaltaan suoraan sepaluxesta jättimäisen mällin Susanin tuuheaan kaikkeinpyhimpään kaarelle kangistuneella melallaan nojaten vasten HAL- supertietokoneen lämmintä kylkeä, on 1. normaali kaveri tässä paranoidisessa kavalkaadissa. Eiköhän enemmistö apinoista ole valmis luopumaan yxityisyydestään etteivät roistovaltiot saa mellastella vapaasti? Kyllähän valtiovalta tietää parhaiten ketkä ovat mustahattuisia konnia ja ketkä valkostezoniset hyvixet? Vaikka kuulostaakin ikävältä, demokratiaa ja anarkiaa erottaa vain ohut väliliha. Quis custodiat ipsos custodes? Qustodes ipsimet. Susan vaikuttaa hyvin sivistymättömältä fasistilta. Se on kuin Riikka Purra.
xxx/ellauri314.html on line 186: – Det är svårt att veta hur det kommer kännas när man ligger på sitt yttersta. Men just nu skulle jag utan vidare svara att jag inte är rädd. Mitäs vanha iloista kuha on lämmin.
xxx/ellauri337.html on line 539: Saksalaiset tutkijat ovat piirtäneet kuvan alueen ilmaston historiasta luolissa säilyneisiin tippukivipylväisiin. Niiden radioaktiivisuuden vaihtelu kertoo, että Rameses II:n aikana ilmasto oli kostea ja lämmin mutta muuttui sitten ihan päivän päälle kuivaksi ja paahtavaksi.
xxx/ellauri357.html on line 51: Kumpikohan voittaa loppupeleissä: Yxi, Hyvä, Absoluutti, Transsendenssi ja Isä, vaiko kotoisa hämärä, lämmin, ahdas mutta liukas Luola eli Pesä?
xxx/ellauri358.html on line 129: Vavisuttavin, vapauttavin riitti käydään läpi Mellerin työntäessä siittimensä Connien peräaukkoon. Au! Nyt riitti, Connie parahti. Paapa tulee! Hän tunsi voitonriemua, miltei pöyhkeyttä. Maistappa mustaa makkaraa herra Melperi! Esiin köyrimääsi lämmintä sydäntä. Siinä sulle sun täydellinen, henkinen ja ikuinen lapsesi.
xxx/ellauri376.html on line 327: En koskaan kyllästy hämmästymään päähenkilön jaloudesta, jota ei pysäyttäisi kaksintaistelu, jolla on onnistunut kokemus niihin osallistumisesta, mutta hän on viisas ja toimii toisin. Hän ei kosta, hän päästää irti, mutta hän ei vain päästä irti, vaan rakkaudella ja halukkuudella uhrata kaikki, mitä hänellä on rakkaansa ja tämän onnen nimissä. Olen hyvin pahoillani Sachsia kohtaan, hän on kiltti, älykäs, lämminsydäminen.
xxx/ellauri441.html on line 256: Olavista tulee tyylikkäästi arkkitehti. Hän hehkuu taiteellisesti. Suomella on kansana vielä tärkeä tehtävä, kuha tästä selvitään. Saavatkohan he toisensa, selviivätkö elossa jatkosodasta, tekeekö Liisa Olaville boomereita? Se tuskin selviää tässä kirjassa. Hän on tosi-tosikiva ihminen! Hän puhuu äidistäänkin kauniisti. Olavin lämmin suudelma reiden tyvessä täytti Liisan ilolla. Varas vei vaarilta. Taskuvarkaita liikkeellä! Ehkä hän hiukan välittää minusta.
144