ellauri049.html on line 231: Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Sarkia menestyi koulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1923 Tyrvään yhteiskoulusta. Ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen hän jatkoi opiskelujaan Helsingin ja Turun yliopistoissa. Turussa opiskellessaan hän tutustui vastaperustetun yliopiston (selvennä) kirjallisuuden professoriin V. A. Koskenniemeen, jonka kirjalliseen piiriin hän liittyi. Tällöin muodostuneet henkilösuhteet olivat myöhemmälle runoilijankutsumukselle hyvin tärkeitä. Rakastukohan se opeen? Sellaista on sattunut, mä tiedän. lähde?). Hän ei kuitenkaan suorittanut loppututkintoa, vaan ryhtyi kirjailijaksi. Kotiseudullaan Kiikassa Sarkia kävi viimeisen kerran vuonna 1931. Kukaan ei ole runoilija omalla maallaan, ei varsinkaan homo Kiikassa. Kiikka on Satakunnassa, nyttemmin yhdistetty Äetsään.
ellauri058.html on line 414: Esteettistä kriitikkoa kuvaa se, että hän voi olla lehtimiehen sijaan myös kirjailija. Tämän ajan kriitikoita luonnehditaan asiantuntijakriitikoiksi, ja he kirjoittavat ensisijaisesti esteettisistä lähtökohdista. Kirjallisuuden ymmärtämistä lisäsi se, että kriitikko oli sisällä kirjallisuuden kentässä.
ellauri078.html on line 221: Yksi virren raamatullisista lähtökohdista on Gal. 6:14: "Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä." Virren englantilainen sävelmä on vuoden 1780 tienoilta. Monet englantilaiset virsisävelmät, joita vanhastaan on kutsuttu nimellä anthem, ovat juhlavia, melodisia ja kolmijakoisia – niin tämäkin. Sävelmän sovitti kirkolliseen käyttöön 1790 Edward Miller (k. 1807).
ellauri118.html on line 597: Nää on Bovaryn ja Levinskyn avainlauseita. Huomaa ettei mielipiteen lähdetägiä anneta. Eikä tarvitse, ei lukijat koita mitään ristikoita ratkoa. Ne on vaan samaa tai eri mieltä ihan omista lähtökohdista.
ellauri131.html on line 547: Uusliberalistinen ihmiskuva jättää usein huomiotta, että ihmisillä on eri taustoista ja lähtökohdista johtuen elämässään erilaiset mahdollisuudet: esimerkiksi varakkaassa perheessä kasvanut on erilaisessa asemassa kuin toimeentulon kanssa kamppailleessa perheessä kasvanut. Ihmisillä on myös erilaisia persoonia ja voimavaroja, jotka vaikuttavat siihen, kuinka pontevasti elämässä edetään.
ellauri219.html on line 1006: Senkö tautta taiteilijat taiteilevat ja kynäilijät kynäilevät että niillä olis yleisö jonka edessä ne voivat keekoilla ja pyytää läpyjä? No senpä tietysti, plus että kuuluisan on tosi helppo saada häpyä, kuten Raju Panola tietää kertoa. Kaikenlainen kuuluisuuden tavoittelu lähtee samoista narsistisista lähtökohdista. Ei kai muuten voisi ollakaan.
ellauri254.html on line 789: Mikäs tässä oli vikana? No eihän se järin realistista ollut. Eikä ehkä ollut hyvä idea vaatia sille monopolia. Silti vittu 100% länsiviihteestä lähtee ihan vastaavista lähtökohdista. Siinä sankareita vaan ovat individualistiset pyrkyrit jotka onnistuvat kipuamaan keon huipulle, tollaset John Workmanit sun muut supermiehet.
ellauri299.html on line 83: Siinä suhteessa se on kollegansa Topelbergin linjoilla, vaikka vastakkaisista lähtökohdista. Gershwin on persoonallisuustyyppiä ESTP (kz. albumia 159). ESTP:t ovat innokkaita seikkailijoita, jotka nauttivat käytännön kokemuksista. He ovat realisteja, jotka hyväksyvät maailman sellaisena kuin se on ja keskittyvät nauttimaan uusista toiminnoista ja haasteista. Kuuluisia ESTP-kirjoittajia ovat Sir Arthur Conan Doyle, Glenn Beck, Bret Easton Ellis, markiisi de Sade, Ernest Hemingway, John Grisham, Dale Carnegie, Stephen R. Covey, Epicurus ja Rhonda Byrne.
ellauri330.html on line 115: Kun kasveilla on vain tarpeita (esimerkiksi ne tarvitsevat vettä), myös eläimillä on haluja ja vastenmielisyyksiä ja ne toimivat päämäärän eteen. Ihmisillä, kieltä käyttävinä olentoina, on herkkien voimien lisäksi rationaalinen sielu. Järjen voima on kyky päätellä, ts. ymmärtää siirtyminen lähtökohdista päätelmään oikeutetusti. Mikä tahansa olento, joka osaa järkeillä, on myös herkkä syille, syille toimia tai pidättäytyä, syille ajatella jotain olevan niin ja syille tuntea. Ja mikä tahansa olento, joka osaa järkeillä ja voi tehdä asioita syistä, voi myös vastata kysymykseen "Miksi?". Joten he ovat vastuussa teoistaan. "Miksi nait sitä pientä tyttöä vasten puuta ja sen tahtoa? Koska teki mieli ja pikkuveli yllytti."
ellauri392.html on line 169: Tunnustuskirjat määrittelevät luterilaisen kirkon opin. Tunnustuskirjat on kokoelma oppia selittäviä teoksia, jotka ovat syntyneet erilaisista lähtökohdista eri aikoina. Tunnustuskirjat on koottu yhteen Yksimielisyyden kirjassa (Liber concordiae). Kaikki luterilaiset eivät tunnusta Yksimielisyyden kirjaa tunnustuksenaan. Esimerkiksi Tanskan ja Norjan luterilaiset kirkot ovat hyväksyneet tunnustuksikseen vain Augsburgin tunnustuksen ja katekismukset. Suomen ja Ruotsin kirkot tunnustavat koko Yksimielisyyden kirjan. Luterilainen maailmanliitto vaatii jäsenkirkoiltaan yhtymistä erityisesti Augsburgin tunnustukseen ja katekismuksiin.
xxx/ellauri114.html on line 82: Mikä sitten selittää ehkä heikoistakin lähtökohdista ponnistaneen ihmisen muuttumisen itserakkaaksi paskiaiseksi, joka kohtelee ihmisiä miten haluaa?
xxx/ellauri121.html on line 114: Lapsen kazomuxet kehittyvät 5 askeleen mallilla: lähtökohdista asemointiin, asemoinnista sitoumuxiin, sitoumuxista jännitteisiin, jännitteistä neuvotteluihin, neuvotteluista päätöxiin, päätöxistä uusiin lähtökohtiin. Ja siitä etiäpäin ympäri. Ei tää nyt kovin selkeätä ole. Lähtö on aloitusruutu tässä pelissä. Asemointi on johkin tiimiin sitoutumista. Sitoumuxet on jotain tiimin mukaisia sopimuxia. Siitä tulee jännitteitä entisiin tiimeihin, esim kodin ja päiväkodin välisiä. Esim onko jumalaa, minne joudutaan kuoltua, mixi lapsiakin kuolee sairauxiin (epistä), mixi on pandemiaa hei jumala, mixei Jeesus vaihtanutkaan talvirenkaita. Neuvottelu on kompromissin tekoa. Päätöxistä tulee siitä seuraava uusi normaali. Näitä tiiminvaihtotilanteita tulee heti kun lapsi joutuu ulos kodin 4 seinän sisältä.
xxx/ellauri126.html on line 710: Sudhamani syntyi kalastajaperheeseen lähellä Kollamia Keralassa, Intian eteläosassa. Äitinsä sairastuttua ja taloudenhoidollisten velvollisuuksien merkittävästi lisäännyttyä, Sudhamani joutui lopettamaan yhdeksänvuotiaana koulunkäynnin. Tyttölapsena hän alistui sekä perheensä että sukulaistensa palvelijaksi ja heidän toistuville pahoinpitelyilleen. Näistä vaatimattomista lähtökohdista hän kehittyi "universaaliseen äitiyteen", joka on houkutellut kannattajia ympäri maailmaa. Hän on erityisen tunnettu jaxuhaleista.
13