ellauri018.html on line 832: Šahada eli uskontunnustus tarkoittaa islamin keskeisimmät uskonkappaleet sisältävää lausetta, jolla muslimi tunnustaa uskonsa. Uskontunnustus koostuu sunnalaisuudessa kahdesta osasta, joista ensimmäinen määrittelee islamin monoteiseksi uskonnoksi ja toinen osa sitoo Muhammedin Jumalan sanan välittäjäksi: arab. لا إله إلا الله ومحمد رسول الله, lā ilāha illā-llāh wa-muḥammadun rasūlu-llāh, ”Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammed on hänen lähettiläänsä”. Šiialaiset lisäävät uskonnontunnustukseen lauseen arab. علي ولي الله, ‘Aliyyun walī-llāh, ”...ja Ali on Jumalan ystävä”. Pyhä kolminaisuus.
ellauri018.html on line 921: Al-Tirmidhi esittää hadithin, jonka mukaan ibn Abbas kuuli Jumalan lähettilään sanoneen: " Se, joka selittää Koraania omin päin, on ansainnut tulisen istuimen."
ellauri018.html on line 963: Jumalan lähettilään kerrotaan sanoneen: "Ei ole avioliittoa ilman walia (laillista holhoojaa)". Walla walla. Muslimimies voi mennä naimisiin myös juutalaisen tai kristityn kanssa, mutta ei ateistin tai monijumalaisen. Miehellä voi olla orjattarien lisäksi korkeintaan neljä vaimoa (Koraani 4:3). Se siitä yksijumalaisuudesta.
ellauri031.html on line 739: Wilhon status kirkon lähetyseuran täysvaltasena lähettiläänä Kiinassa oli parempi kuin entisen junanlähettäjän helluntaibisnes pienyrittäjän riskillä, ilman edes Leevi Petruxen tukea. Helluntaiystävyys oli don Wilholle melkoinen sosiaalinen putous, ennenkuin oma liike alkoi pyöriä. Sittenkin Wilholla oli ihan eri karisma kuin Kinneretin järven bussikuskilla.
ellauri040.html on line 480: hyväveliseuran lähettiläänä. Kuinkas kehtaatte, frågas billigt.
ellauri041.html on line 1138: Luostarin asioilla lähettilään lailla
ellauri105.html on line 307: Hes. 17:15 Mutta hän kapinoi häntä vastaan ja laittoi lähettiläänsä Egyptiin, että hänelle annettaisiin hevosia ja paljon väkeä. Menestyyköhän se, pelastuukohan se, joka tällaista tekee? Pelastuuko se, joka liiton rikkoo?
ellauri110.html on line 763: Wuonna 1575 kun Schlewsig-Holsteinin herttuan fihteeri, Kristoffer Kraufe (Hantta Kraufen esi-ifä) erään toifen oppineen miehen, Jaakko von Holsteinin kansfa, herranfa lähettiläänä oleskeli Espanjan pääkaupungisfa Madridisfa, oliwat he fiellä nähneet faman juutalaifen eli Jerufalemin fuutarin ihan famanlaifena wartaloltaan, famasfa waatetukfesfa ja famanlaifilla elintawoilla, kuin hänestä nyt on kerrottu, ja oli hän filloni puhunut felwää espanjan kieltä.
ellauri115.html on line 114: 1743Matkustaa Veneziaan Ranskan lähettilään sihteerinä. Saa potkut siitäkin hommasta nenäkkyyden takia.
ellauri119.html on line 357: Filioque-lisäys oli merkittävässä osassa katolisen ja ortodoksisen kirkon Suuressa skismassa, joka johti kirkkojen eroon. Ortodoksit eivät hyväksyneet lisäystä. Ero oli monisatavuotinen prosessi, jonka tärkein askel oli paavin lähettilään ja Konstantinopolin patriarkan molemminpuoliset pannaanjulistukset vuonna 1054, jotka purettiin vasta vuonna 1965.
ellauri217.html on line 135: Kaikki profeetta Muhammedia koskevat tiedot ovat peräisin kahdesta tekstilähteestä. Niistä ensimmäinen on Ibn Ishaqin (k. 767) abbasidikalifaatin pääkaupungissa Bagdadissa kirjoittama Sirat Rasul Allah eli "Jumalan lähettilään elämäkerta". Teos on kirjoitettu yli sata vuotta Muhammedin ilmoitetun kuolinvuoden jälkeen. Se perustuu suullisiin tarinoihin, joita Ibn Ishaq kokosi etenkin kalifaatin sotilasleireistä kaljatuopin äärestä. Teos seuraa kronologisesti Muhammedin elämää syntymästä kuolemaan, mutta sisältää myös laajemman kuvauksen maailman luomisesta ja profeettojen ykkosketjusta läpi ihmiskunnan historian. Kirja on päässyt hukkumaan, mutta sen sisältö on voitu onnexi ennallistaa useista lähteistä. Niistä tärkeimmät ovat Ibn Hishamin (k. 834) 800-luvun alussa kirjoittama Muhammedin elämäkerta ja al-Tabarin (k. 922) 900-luvun alussa kirjoittama historiikki. Nämä teokset ovat islamin pyhää historiaa, jota ei voi kyseenalaistaa menettämättä turbaanin mukana myös päätänsä.
ellauri217.html on line 154: Ibn Hisham kertoo, että juutalaiset rabbit, kristityt munkit ja arabialaiset ennustajat alkoivat puhua Jumalan lähettilään tulosta, kun Aminan aika oli lähellä. Rabbit ja munkit löysivät tiedot kirjoistaan, ennustajat taas kuulivat sen jinneiltä, jotka kuuntelivat salaa taivaan puheita. Kun aika alkoi täyttyä, jinnejä saatanoita estettiin kuulemasta taivaan puheita ja heitä heiteltiin taivaan tähdillä kuin terävillä kivillä. Tästä jinnit tiesivät, että jotain hämärää oli tekeillä.
ellauri223.html on line 176: Vuonna 1573 vasta 12-vuotias Bacon alkoi opiskella Cambridgen yliopiston Trinity Collegessa. Vuonna 1576 hän alkoi opiskella lakia kierojen asianajajien Gray’s Inn -yhdistyksessä, mutta opinnot keskeytyivät vuoden kuluttua Baconin saatua pestin Ranskassa suurlähettilään assistenttina. Vuonna 1579, Baconin ollessa vielä Ranskassa, hänen isänsä kuoli ja Bacon jäi käytännössä pennittömäxi, minkä vuoksi hän palasi Englantiin jatkamaan asianajajaopintojaan. Bacon valmistui opinnoista vuonna 1582.
ellauri242.html on line 256: Stalinin saatua vallan hän (kuka? Leninkö?) nimitti Kollontain ulkomaille diplomaatiksi – Kollontai oli uranuurtaja: ensimmäinen nainen suurlähettiläänä koko maailmassa. Hänet nimitettiin ensin kauppa- ja diplomaattiedustajaksi Norjaan (1923–1926), sitten Meksikoon (1926–1927), josta palasi Norjaan 1927–1930). Vuonna 1930 hän sai siirron Tukholmaan, jossa toimi vuoteen 1945 asti. Hän oli myös mukana Neuvostoliiton lähettämässä edustajistossa YK:n perustamisessa. Ulkomailla hänellä ei ollut vaikutusvaltaa Neuvostoliiton sisäisiin asioihin. Hän toimi diplomaattisena välittäjänä maissa, joiden kautta Neuvostoliitto pystyi hankkimaan tarvitsemiaan kriittisiä tuotteita, esimerkiksi toisen maailmansodan aikana ruozalaisia SKF:n kuulalaakereita, joiden päävientikohde oli Saksa. Ulkomaantyönsä ansiosta hän säilyi yhtenä harvoista vanhoista bolševikkijohtajista sivussa Stalinin puhdistuksista ja teloituksista. Vuonna 1945 Kollontai sairastui ja palasi Neuvostoliittoon. Hän kuoli vuonna 1952. Silloin isä aurinkoinenkin oli jo kalkkiviivoilla.
ellauri249.html on line 227: Asema puolueen sisäpiirissä toi Hruštšovin perheelle sellaiset aineelliset olot, joista muut neuvostokansalaiset näkivät vain unia. Heillä oli viiden huoneen huoneisto, jonne myös Hruštšovin vanhemmat muuttivat. Perheellä oli oma autonkuljettaja ja puhelin. Etuihin kuuluivat myös omat lomapaikat, kaupat ja kahvilat. Lisäksi kuukausittain maksettiin ylimääräinen kirjekuori täynnä rahaa. Lomapaikoissa oli ulkomailta tuotuja viinejä ja muita herkkuja, joista ei tarvinnut maksaa mitään. Muistelmissaan, joihin ei ole aina luottaminen, Hruštšov väittää eläneensä vaatimattoman yksinkertaista elämää. Kaikkien muiden johtohenkilöiden muistelmat kertovat päinvastaista. Vähän tollasta sosiaalista nousua. Kökkäreet nousee pimtaan oli järjrstelmä mikä tshanda. Kaljupäinen gangsteri ampunut Neuvostoliiton suurlähettilään. Ei siis Kekkonen vaan Rutsov.
ellauri254.html on line 689: Palattuaan kotimaahan Kamenev otettiin takaisin puoluejohtoon. Hän oli kuulunut lokakuussa 1917 perustettuun bolševikkien ensimmäiseen politbyroohon ja tammikuussa 1919 hänestä tuli yksi uuden politbyroon perustajajäsenistä. Samana vuonna hänet valittiin myös Moskovan neuvoston puheenjohtajaksi eli käytännössä pääkaupungin paikallisen puolueorganisaation johtoon. Kamenev oli lisäksi vuosina 1924–1926 Työn ja puolustuksen neuvoston puheenjohtajana, tammikuusta elokuuhun 1926 Neuvostoliiton ulkomaankaupasta vastanneena kansankomissaarina sekä 1926–1927 Italian-suurlähettiläänä. Hänet nimitettiin myös vuonna 1923 uuden Lenin-instituutin ensimmäiseksi johtajaksi ja hän sai toimittaa Leninin kootut teokset.
ellauri278.html on line 423: Pätsille maksettiin – ainakin aluksi salaisesti – neuvostohallitukselta neuvostoliittolais-virolaisen naftan maahantuontiyrityksen kautta 4 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain 1924–1934. Summa oli huomattava ja vastasi Viron Berliinin lähettilään vuosipalkkaa. Päts raportoi Neuvostoliiton suurlähetystöön Viron poliittisesta tilanteesta. Pätsin yhteistyön julkistaminen käynnisti Virossa keskustelun Pätsin roolista Viron itsenäisyyden hankkimisen lisäksi myös sen menettämisessä.
ellauri281.html on line 422: Pätsille maksettiin – ainakin aluksi salaisesti – neuvostohallitukselta neuvostoliittolais-virolaisen naftan maahantuontiyrityksen kautta 4 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain 1924–1934. Summa oli huomattava ja vastasi Viron Berliinin lähettilään vuosipalkkaa. Päts raportoi Neuvostoliiton suurlähetystöön Viron poliittisesta tilanteesta. Pätsin yhteistyön julkistaminen käynnisti Virossa keskustelun Pätsin roolista Viron itsenäisyyden hankkimisen lisäksi myös sen menettämisessä.
ellauri282.html on line 233: Kun "kansainvälinen tilanne muuttui" vuonna 1941 Barbarossa-operaatiossa eli Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon vuonna 1941, Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin alkoi hakea apua muilta Saksan vihollisilta. Britannian ulkoministerin Anthony Edenin vahvasti rohkaisemana Sikorski aloitti 5. heinäkuuta 1941 neuvottelut Neuvostoliiton Lontoon-suurlähettilään Ivan Mayskin kanssa diplomaattisten suhteiden palauttamiseksi Puolan ja Neuvostoliiton välille. Sikorski oli molempien hallitusten saavuttaman sopimuksen arkkitehti, joka allekirjoitettiin 30. heinäkuuta 1941. Uusi sotilasliitto allekirjoitettiin Moskovassa 14. elokuuta 1941. Myöhemmin samana vuonna Sikorski meni Moskovaan diplomaattisen edustuston kanssa (mukaan lukien tuleva Puolan Moskovan-suurlähettiläs Stanisław Kot ja Puolan sotilasoperaation päällikkö Neuvostoliitossa kenraali Zygmunt Szyszko-Bohusz). Sikorski –Mayski-sopimus oli Neuvostoliiton ja Puolan välinen sopimus, joka allekirjoitettiin Lontoossa 30. heinäkuuta 1941. Sen nimi on otettu sen kahdelta merkittävimmältä allekirjoittajalta: Puolan pääministeriltä, Władysław Sikorski ja Neuvostoliiton Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähettiläs Ivan Mayski.
ellauri283.html on line 496: Joulukuussa 2022 sotilasjuntta karkotti maasta YK:n lihavan edustajan ja tammikuussa 2023 Ranskan suurlähettilään. Ranskan sijaan juntan sotilasjohtaja Ibrahim Traore avasi maan suhteita muihin maihin, erityisesti Venäjään. Huhtikuussa 2023 sotilasjuntta karkotti maasta ranskalaisten lehtien Le Monde ja Libération toimittajat.
ellauri283.html on line 524: Ranskan ja Malin suhteet kiristyivät kun Ranskan ulkoministeri nimitti tammikuussa 2022 Malin apua pyytänyttä hallitusta laittomaksi ja Mali karkotti Ranskan lähettilään. Helmikuussa Mali vaati Ranskan joukkoja lähtemään maasta, toisaalta Mali syytti Ranskaa yksipuolisesta sopimuksen rikkomisesta kun tämä tapahtui. Loppuvuodesta 2021 venäläisen yksityisarmeijan Ryhmä Wagnerin joukot saapuivat maahan.
ellauri284.html on line 745: Seura on merkittävä siitä, että se järjestää illallisia toivottaakseen virkaan jokaisen peräkkäisen Yhdysvaltain suurlähettilään Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Johtokunnan jäseniä vuodesta 2020 alkaen ovat:
ellauri286.html on line 377: Teoxia: Sota vai rauha: kirjoituxia lännestä. Šiškiniä on verrattu muiden muassa Orhan Pamukiin ja J. M. Coetzeehen. Vuodesta 1995 Šiškin on asunut Sveitsissä. Hän kirjoittaa myös saksaksi. Vuonna 1995 Shishkin muutti Sveitsiin perhesyistä. Hän työskenteli Zürichissä maahanmuuttoministeriössä ja erityisesti pakolaisten parissa venäjän ja saksan kääntäjänä. Hän on naimisissa kääntäjänsä kanssa (Zhenjya, kuvassa). Hänellä on Sveitsin kansalaisuus. Sen vaimo Zhenya pitelee sen päätä ettei se käänny enempää vasemmalle. Zhenya on sen kääntäjä. Vähän väliä käydään kääntymässä USA:ssa propagandaretkillä Harrimanin kustannuxella. W Averell Harriman, better known as Averell (Pää kiinni, Averell! Anna sen sytytyslangan olla, Averell!) Rautatieparoni E. H. Harrimanin poika, Harriman toimi Neuvostoliiton suurlähettiläänä ja osallistui suuriin toisen maailmansodan konferensseihin. Isänsä rahoilla hän perusti WA Harriman & Co -pankkitoiminnan vuonna 1922. Harrimanilla oli 3 erittäinkin lukratiivista avioliittoa. Harriman veti naruja, jotta hänen tyttärensä Kathleen voisi seurata häntä Neuvostoliittoon palvelemaan hänen avustajanaan. Kaksi kolmasosaa Yhdysvaltojen viereisen talven trumpetistijoutsenista viettää kauden Harriman State Parkissa.
ellauri308.html on line 376: Raamatun henkilöistä mulle läheisin on Abraham, joka kohtasi taivaitten lähettilään, Melkisedekin.
ellauri317.html on line 388: Russia Beyond tiesi että Saxan lähettilään Mirbachin oikeasti salamurhasivat vasemmistososialistivallankumouxelliset pettyneinä Uljanovin paskakaivorauhanehtoihin.
ellauri317.html on line 498: Huhti-kesäkuussa 1918 Spiridonova muutti radikaalisti poliittista asemaansa. Yhteistyöstä bolshevikkien kanssa hän, yksi harvoista, joka tuomitsi jyrkästi vasemmistososialististen vallankumouksellisten eron kansankomissaarien neuvostosta, siirtyi bolshevikkien poliittisten vastustajien leiriin. Hänen omien sanojensa mukaan vasemmistososialististen vallankumouksellisten erottua neuvostohallituksesta hän oli ainoa linkki bolshevikkien kanssa ja jätti heidät "myöhemmin kuin muut". Samaan aikaan Spiridonova suhtautui Brest-Litovskin sopimukseen dramaattisesti. Tätä seurasi pian vasemmiston kansannousu bolshevikkeja vastaan. Historiaa vääristelevän ulkoministeri Lavrovin mukaan Spiridonova oli osallisena Saksan suurlähettilään von Mirbachin murhassa - hän neuvoi Yakov Blyumkinia miten pommi otetaan asiapullosalkusta. Se ei toiminut vaan piti ampua Mirbachia vielä
ellauri317.html on line 675: 6. heinäkuuta 1918 Aleksandrovitš osallistui vasemmistososialististen vallankumouksellisten aseelliseen kapinaan Moskovassa, joka liittyi bolshevikkihallituksen allekirjoittamaan Brest-Litovskin rauhansopimukseen ja sitä seuranneeseen Saksan suurlähettilään W. von Mirbachin murhaan. Vasemmistososialististen vallankumouksellisten. Oleg Vitalievich Mikhailovin mukaan Aleksandrovitš valvoi Chekan suurlähetystön turvallisuutta. Päivää ennen kansannousua, 5. heinäkuuta, hän lähetti auton Moskovan lähellä sijaitsevaan kylään toimittaakseen sen sosialistisen vallankumouksellisen johtajansa yhden Dmitri Popovin turvallisuusjoukkojen päämajaan, joka oli tuolloin sairaslomalla. Aamulla 6. heinäkuuta hän vahvisti Chekan sinetillä Yakov Blumkinin laatiman salaisen osaston todistuksen (työ ulkomaanvakoilusta) ja kirjoitti Chekan autotalliin muistiinpanon auton myöntämisestä. Sitten Aleksandrovich otti mukanaan 544 tuhatta ruplaa, jotka oli aiemmin otettu pidätetyltä henkilöltä, ja jotka oli määrä luovuttaa VChK Vault -osastolle.
ellauri326.html on line 449: Reino Silvanto toimi Suomen edustajana Latviassa vuodesta 1920 ja Suomen Latvian suurlähettiläänä vuosina 1926–1927. Silvanto lähti ulkoasiainhallinnon palveluksesta 1929 ja hän toimi sittemmin kirjailijana ja kääntäjänä Helsingissä. Tästä kaikesta voi päätellä että Reiska oli todennäköisesti täys tunari, samantyyppinen kuin Heikki Brotherus.
ellauri341.html on line 462: Saksan liittotasavallan tiedustelupalvelu sai asiasta vihiä, mutta maan hallitus empi Eichmannin paljastamista, sillä se pelkäsi Eichmannin kertovan korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen entisistä natsiyhteyksistä. Saksa kertoi kuitenkin tietonsa vuonna 1958 Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:lle, mutta CIA ei reagoinut asiaan, eikä kumpikaan maa ilmoittanut asiasta Eichmannia etsiville israelilaisille. Uskottuaan vihdoin miten pieni talo Adolfilla oli Buenos Airesissa, Mossadin joukot kaappasivat Eichmannin Peter Malkinin johdolla Argentiinassa 11. toukokuuta 1960 maan lakien vastaisesti, ilman argentiinalaisten viranomaisten lupaa. Eichmann lennätettiin 21. toukokuuta 1960 salaa El Alin Bristol Britannia 4X-AGE -lentokoneella Israeliin. Argentiina katsoi tapauksen suvereniteettinsa loukkaamiseksi, kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin ja vaati YK:n turvallisuusneuvostoa koolle. Turvallisuusneuvosto päätti äänin 8–6, että Israelin oli ”sopivalla tavalla” hyvitettävä Argentiinalle sen kärsimä suvereniteetin loukkaus. (Mikähän se oli?)
ellauri346.html on line 198: Polttaminen johti laajoihin mielenosoituksiin muslimimaissa ja keltaristilippujen poltteluun, mukaan lukien Marokko kutsui pois Ruotsin-suurlähettiläänsä ja Irak karkotti Ruotsin suurlähettilään. Tilanne johti myös todellisiin haittoihin, kun Ruotsin Bagdadin suurlähetystö sytytettiin tuleen ja Ruotsin konsulaatissa Izmirissä Turkissa tapahtui ammuskelu, jossa yksi henkilö loukkaantui. Koraanin polttaminen on myös vaikeuttanut entisestään Ruotsin pyrkimystä liittyä Natoon, koska Turkki jarruttelee sitä ihan kiusalla.
ellauri367.html on line 199: Aluksi väliaikainen hallitus vainosi häntä, mutta lokakuun vallankumouksen jälkeen RSFSR: n hallitus lähetti hänet lähettiläänä Stavropoliin ja Odessaan. Rakovsky nousi neuvostomielisen "Ukrainan työläisten ja talonpoikien vallankumouksellisen hallituksen" presidentiksi, joka oli muodostettu bolshevikkien aluevoittojen seurauksena. Hänen piti neuvotella Ukrayinska Narodna Respublikan ja myös Pavlo Skoropadskyin hetmanaatin kanssa. Trotskin jälkeen hän oli mukana Brest-Litovskin rauhansopimuksessa. Hänet lähetettiin Berliiniin syyskuussa 1918 jatkamaan Ukrainaa koskevia neuvotteluja, ja hänet karkotettiin yhdessä Adolf Abramowitsch Joffen ja Nikolai Ivanovitš Bukharinin kanssa. Hänet pidätettiin matkalla, mutta vapautettiin jälleen marraskuun vallankumouksessa.
ellauri367.html on line 224: Juutalaiset pankkiirit rahoittivat punakapinan heinäkuussa 1918 Sidney O'Reillyn odottamattomalla avustuksella. Rokovsky selittää, että Ivan Maisky oli yksi niistä, jotka käskettiin kavaltamaan valkovenäläinen liike ja osallistumaan sen sabotointiin. Hänen mukaansa sama kansainvälinen rahoitus, joka rahoitti bolshevikkien vallankumouksellisia, on rahoittanut NSDAP: tä vuodesta 1929 lähtien Warburg-perheeseen kuuluvan lähettilään kautta. Tämä Rakovsky-teoria on esitetty toisessa kirjassa, jonka alkuperä on epävarma: "Kansallissosialismin resurssit, kolme keskustelua Hitlerin kanssa" ja allekirjoitettu Sydney Wartburgin salanimellä.
ellauri367.html on line 299: Rakovskin mukaan Trotski järjesti Fanny Kaplanin Leninin hyökkäyksen, Yakov Blumkinin Wilhelm Mirbachin hyökkäyksen ja Maria Spiridonovan heinäkuussa 1918 järjestämän sosiaalisen vallankumouksellisen kapinan heinäkuussa 1918 Sidney Reillyn odottamattomalla avustuksella. Rokovsky selittää, että Ivan Maisky oli yksi niistä, jotka käskettiin kavaltamaan valkovenäläinen liike ja osallistumaan sen sabotointiin. Hänen mukaansa sama kansainvälinen rahoitus, joka rahoitti bolshevikkien vallankumouksellisia, on rahoittanut NSDAP: tä vuodesta 1929 lähtien Warburg-perheeseen kuuluvan lähettilään kautta. 31 Tämä Rakovsky-teoria esitetään toisessa kirjassa, jonka alkuperä on epävarma: "Kansallissosialismin resurssit, kolme keskustelua Hitlerin kanssa" ja allekirjoitettu salanimellä Sydney Wartburg.
ellauri369.html on line 278: Tapaus venyttää islamin tulkintaa profeetasta, joka ei koskaan tehnyt virheitä. Tarinan loukkaavuuden takia monet nykyajan muslimit eivät edes usko, että se löytyy islamilaisista lähteistä. Tarina saattoi olla loukkaava myös Ibn Hishamille 800-luvun alussa, sillä hän jättää sen kertomatta. Sen sijaan 900-luvulla at-Tabari, jolla vielä oli käytössään Ibn Ishaqin teksti, esittää sen. Syynä oli Jansenin mukaan mahdollisesti se, että tarinaa tarvittiin selittämään Koraanin kohtaa 22:52, jossa puhutaan siitä, miten Saatana saa pujotetuksi omia toiveitaan lähettilään toiveiden lomaan. Tämä kohta kuuluu seuraavasti:
ellauri369.html on line 280: »Aina ennenkin, kun olemme lähettäneet lähettilään tai profeetan, on Saatana saanut pujotetuksi omia toiveitaan hänen toiveidensa lomaan, mutta Jumala pyyhkii pois sen, mitä Saatana on saanut niihin sekoitetuksi, ja sitten Hän vahvistaa omat merkkinsä. Jumala on Tietävä, Viisas.»
ellauri372.html on line 360: Fariseukset asettuivat Hyrcanuksen puolelle, saddukeukset Aristobuluksen puolelle. Vuoden 63 pääsiäisjuhlan aikana Hyrcanus ja hänen liittolaisensa, Petran arabikuningas Aretas piirittivät Aristobuluksen ja saddukeukset Jerusalemin temppelissä. Aristobulus onnistui kuitenkin lähettämään lähettilään Pompeuksen edustajan Syyriaan Marcus Aemilius Scauruksen luo. Juutalainen johtaja lupasi 8000 kg hopeaa, tarjouksen, josta Aemilius ei voinut kieltäytyä: hän käski Aretasin heti lähtemään. Kun Pompeius saapui paikalle, hän sai vielä suuremman lahjan: Aristobulus lähetti hänelle peräti 800 kilon kultaisen viiniköynnöksen, jonka roomalainen komentaja toimitti Jupiterin temppeliin Roomaan.
ellauri372.html on line 362: Saavutettuaan Pompeuksen suosion, Aristobulus oli turvassa veljestään. Valitettavasti hän oli tehnyt virheen. Hän lähetti lähettilään Pompeuksen luo pyytäen häntä rankaisemaan Aemiliusta, joka - Aristobuluksen mukaan - oli kiristänyt häneltä 8000 kg hopeaa. Pompeius päätti tulla Jerusalemiin nähdäkseen itse, mitä oli tekeillä; siellä hän asettui Hyrcanuksen puolelle ja pidätti Aristobuluksen.
ellauri382.html on line 397: Kenraalimajuri Cassius Marcellus Savi (19. lokakuuta 1810 – 22. heinäkuuta 1903) oli yhdysvaltalainen sperman istuttaja, poliitikko, sotilasupseeri ja abolitionisti, joka toimi Yhdysvaltain Venäjän-suurlähettiläänä vuosina 1863–1869. Syntyi Kentuckyssa varakkaaseen istutusperheeseen. Savi tuli politiikkaan 1830-luvulla ja alkoi tukemaan abolitionismia Yhdysvalloissa, herättäen vihaa muiden eteläisten keskuudessa. Presidentti Abraham Lincoln nimitti Kentuckyn republikaanipuolueen perustajajäsenen Yhdysvaltain ministeriksi Venäjälle, missä Saven uskotaan vaikuttaneen siitimellään Venäjän tukeen unionille Yhdysvaltain sisällissodan aikana.
xxx/ellauri027.html on line 744: Outotecistä kuulen eka kerran tällä nimellä, se on puolet entisestä Outokummusta, josta Calle teki dippatyönsä, Otamäen ilmeniitin vaahdotuxesta. Eski Saarinen vaahtos puoli vuosisataa myöhemmin Otaniemessä, Callen kotilaitoxella teollisuustaloudessa, matkusti Outotecin lähettiläänä ympäri palloa, maalla, ilmassa ja merellä kuin Battler Britton.
xxx/ellauri228.html on line 538: Heinäkuussa 1962 Helle Kannila kirjoitti Suomen Kuvalehteen ja vastusti Luxus-sarjan kieltämistä. Hänen mukaansa siinä taisteltiin huulimyllyjä vastaan. Kynäbaari esitti professori T. M. Kynämäen lausunnon, jonka mukaan Defoen sepustamat satukirjat tuskin kuuluvat maailmankirjallisuuden suurteoksiin. Kynämäki edusti puolueensa oikeaa siipeä ja hänen poliittinen linjansa voidaan nähdä oikeistoliberaalisena. Kynämäki toimi Suomen Berliinin-lähettiläänä välirauhan ja jatkosodan aikana 1940–1944. Hän oli yksi sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä syytetyistä ja tuomituista, ja istui sen vuoksi ansiosta vankilassa vuosina lukemassa tiilenpäitä 1946–1948. Vaikka Kivimäkeä, vaikka Kivimäkeä, nuijikaamme yhdessä. Ministeriön kieltopäätös pysytettiin voimassa, lukuun ottamatta Robin Hoodia, jonka kuolemasta ei ollut saatu selvitystä.
xxx/ellauri281.html on line 745: Vladimir Vladimirovitš Kara-Murza syntyi Moskovassa 7. syyskuuta 1981. Hän on venäläisen toimittajan ja tv-juontaja Vladimir Aleksejevitš Kara-Murzan (1959–2019) poika, Leonid Brežnevin suorapuheinen kriitikko ja Boris Jeltsinin johtamien uudistusten kannattaja. Hänen äitinsä on juutalainen. Hänen isänsä oli latvialaisen vallankumouksellisen Voldemārs Bisenieksin (1884–1938) pojanpoika ja Latvian ensimmäisen Ison-Britannian-suurlähettilään Georgs Bisenieksin (1885–1941) isoveljenpoika, jonka NKVD ampui. Latvialainen agronomi ja kustantaja Jänis Bisenieks (1864–1923) oli heidän vanhempi veljensä.
xxx/ellauri286.html on line 377: Teoxia: Sota vai rauha: kirjoituxia lännestä. Šiškiniä on verrattu muiden muassa Orhan Pamukiin ja J. M. Coetzeehen. Vuodesta 1995 Šiškin on asunut Sveitsissä. Hän kirjoittaa myös saksaksi. Vuonna 1995 Shishkin muutti Sveitsiin perhesyistä. Hän työskenteli Zürichissä maahanmuuttoministeriössä ja erityisesti pakolaisten parissa venäjän ja saksan kääntäjänä. Hän on naimisissa kääntäjänsä kanssa (Zhenjya, kuvassa). Hänellä on Sveitsin kansalaisuus. Sen vaimo Zhenya pitelee sen päätä ettei se käänny enempää vasemmalle. Zhenya on sen kääntäjä. Vähän väliä käydään kääntymässä USA:ssa propagandaretkillä Harrimanin kustannuxella. W Averell Harriman, better known as Averell (Pää kiinni, Averell! Anna sen sytytyslangan olla, Averell!) Rautatieparoni E. H. Harrimanin poika, Harriman toimi Neuvostoliiton suurlähettiläänä ja osallistui suuriin toisen maailmansodan konferensseihin. Isänsä rahoilla hän perusti WA Harriman & Co -pankkitoiminnan vuonna 1922. Harrimanilla oli 3 erittäinkin lukratiivista avioliittoa. Harriman veti naruja, jotta hänen tyttärensä Kathleen voisi seurata häntä Neuvostoliittoon palvelemaan hänen avustajanaan. Kaksi kolmasosaa Yhdysvaltojen viereisen talven trumpetistijoutsenista viettää kauden Harriman State Parkissa.
xxx/ellauri293.html on line 128: Phoebe [ Koine kreikka Φοίβη; latinaksi Phœbē, kirkkoslaaviksi Фива (Fiba), armeniaksi : Փիբէին (Pthui)] oli ensimmäisen vuosisadan kristitty nainen, jonka apostoli Paavali mainitsi kirjeessään "Hulluja nuo roomalaiset" , jakeet 16:1-2. Merkittävä nainen Kenkärajan seurakunnassa, (Siis Korinton itäsatamassa.) Paavali luotti hiänen toimittamaansa kirjeeseen roomalaisille. Paavali kutsuu häntä sekä "palvelijaksi" että "diakonissaksi" (kreikaksi diakonos ) että monien auttajaksi tai eturauhastulehduxexi (kreikaksi prostatitis). Tämä on ainoa paikka Uudessa testamentissa, jossa naiseen viitataan erityisesti näillä kahdella tavalla. Paavali esittelee Phoeben lähettiläänään Rooman seurakunnalle, ja koska he eivät tunne häntä, Paavali antaa heille hänen valtakirjansa.
43