ellauri002.html on line 1489: Ylpistyneenä Juhona lähdin Jönsy-veljen häihin Ilomantsiin. Jöns nai lapsuudenystävän ja leikkitoverin Merikatu viidestä, jonka kanssa pelattiin rantaradan vieressä neljää maalia. (Mä en pelannut, en osannut. Muistan ratapölkyn keroseenin hajun. Litistelin junan alle viiden pennin rahoja.) Sen isä, juoppo armeijan lääkäri, ei hyväksynyt Jönsiä (Jöns ei mennyt armeijaan). Naimisiin menivät ne kuitenkin, äiti ei vastustanut, ja Jöpi oli tytön vanha unelma. Se (tyttö) oli muuten samalla luokalla kun dona Carita, luokan priimus, soitti nokkahuilua ja viulua, hyvä kaikessa. (Myös neljässä maalissa.) Tästä tuli liittoon pitkän päälle harmia. Meikäläiset ei tykkää olla kakkoskuskeja. (A propos, täällä kotona kuskeja on kaksi: minä poljen, sinä ohjaat, niinkuin matka tanssi käy.)
ellauri002.html on line 1579: Kun lähdin, kentällä saattamassa oli (vanhempien lisäksi) dona Carita, sen bestis, ja Kenraali. Kamalaa lähteä, kamalampaa varmaan jäädä. Lumi oli maassa, vedet silmissä, sydän kylmänä, pää kuumana.
ellauri017.html on line 96: Vuonna '94 me muutettiin Käpylään vihreeseen 20-luvun puupytinkiin. Rahatilanne näytti valoisammalta, koska vuonna '93 heitin pyyhkeen kehään ja lähdin Kovvolaan sudeettiprofeetaksi kärsimään 15-vuotista kuritushuonerangaistusta. Vuonna '92 syntyi Helmi, joka valmistui justiinsa biologian kandixi. Niin ne vuodet vierivät. Vielä saattaa olla jokunen Sisyfoksen ajastaika jäljellä vierrettävänä, ellei sitä ennen satu jotain kivaa ylläriä.
ellauri036.html on line 115: Nyt on Mussen pikku pippeli taas piristynyt, se nyökkii leskelle. Mut leskelle riittäis pelkkä Mussen ystävyys, se ei kaipaa Mussen pikkuveljeä. Ihan Rusoon Sankt-Pröön tyyliin Musse saa matkapassit ja lähtiessä nuolee vielä lesken portin lukkoa. "Ennenkuin lähdin painoin huulellani sen lukkoon."
ellauri038.html on line 58: RUOSK oli Drakan aliupseerikoulu, josta lähdin maitojunaan 1979 ja sain alennuxen B-miehexi ja kirjurixi. Sit mulla oli olkapäässä kynä ja paperia, mikä kyllä sopi mulle paljon paremmin kuin teräsmiehen asu. RUOSK jäi kesken, eikä ollut ruoskaakaan, jonka Friedrich Wilhelm Nietzsche (1844-1900) käski ottaa mukaan naisen luo. Ilman kättä pitempää se ei ilmeisesti pärjännyt, käsiase oli kai kättä lyhyempi, ja aika harvoin kunnon tanassa. Latinki valui piipusta Retun reisille.
ellauri043.html on line 167:

Ensi alkuun muutin yhden faaraon vuokrapyramidiin. Mutta ne maanalaiset palazit on taiottuja, ne on pimeitä ja tunkkaisia faaraon iänikuisista sikaareista. Ruumisarkun pohjalta kuului valittavaa kuzuääntä; tai sit must yxkax näytti että seinillä oli törkyisiä graffitteja; ja mä lähdin karkuun Punaisen meren rantaan, missä oli raunioinen kaupunki, oisko ollut Ur. Siellä mun seurana oli jenkkisotilaiden näköisiä siiroja, ja korkealla pään päällä lensi korppikotkia kuin Lucky Lukessa.
ellauri043.html on line 175:

Mutta muualla rippipappeja kidutettiin, ja mäkin tahoin päästä osille, siis lähdin Alexandriaan. Ikäväxeni vainoaminen oli jo loppunut kolme päivää sitten. Myöhästyin!


ellauri043.html on line 176:

Kun lähdin kotio, väenpaljous pysäytti mut Serapiin temppeliin edustalla. Tää oli, sanottiin, viimeinen esimerkki jonka kuvernööri järjesti. Porttikonkin keskellä auringonpaisteessa naku nainen oli kiinnitetty pylvääseen, 2 sotilasta ruoski sitä remmeillä. Joka iskulla sen ruumis vääntelehti aika kivasti. Se kääntyi haavi auki - ja väkijoukon läpi, huolimatta sen pitkistä hiuxista jotka peitti osan pyllystä, näkyi riittävästi että olin tunnistavinani Ammonarian tutut posket.
ellauri043.html on line 3079: Mutta te vastasitte et ymmärrätte kaikkia kieliä ja arvaatte kaikkien ajatuxet. Sit mä suutelin takkinne helmoja, ja lähdin jolkottamaan teidän perästä.
ellauri055.html on line 999: Ja koska nyt kerran Forsmanit, joista sittemmin tuli hyviä ystäviäni, näin puheeksi tulivat, niin on minun elämäni kohtalossa kahdella sen suvun jäsenellä ollut erinomaisen tärkeä merkitys. Kun vanhempieni varat olivat minun viisi luokkaa lyseota käytyäni ehtyneet ja minä silti lähdin vielä kuudennelle, niin satuin tällöin jostakin syystä olemaan jonakin päivänä poissa koulusta, ja kerran saksan ja ranskan kielen opettajani Eino Sakari Yrjö-Koskinen eli Pekka pistäytyi katsomaan, mikä nuorta herra Sillanpäätä vaivasi. Ja vaikka vapaaherra kääntyikin sieltä (kortteeri-isäntäni) Davidssonin ja kolmen muun huushollin yhteiskeittiöstä takaisin luokseni tulematta, niin, ehkä asuntoni hukan proletaariset piirteet olivat häntä hämmentäneet, hän hankki minulle paikan silloiseen mahtavaan Liljeroosin perheeseen sen kuopuksen eräänlaiseksi henkiseksi imettäjäksi.
ellauri062.html on line 990: Ohitin noin viiden metrin päästä pienen kumpareen, jossa näin erään pariskunnan pensaston katveessa valmistelevan yhdyntää. Olin jo langeta "rajanylitykseen"; ajattelin pelkästä mielihyvästä poiketa vaihtamaan muutaman geenin parittelijoiden kanssa, mutta hetken epäröityäni lähdin taas jatkamaan suoraan kohti Djurgårdenin metsiköitä.
ellauri088.html on line 425: - Kun lähdin välittäjäksi, halusin kerätä pääomaa, verkostoja ja oppia myymään, jotta voin myöhemmin yrittäjänä työllistää myös monia muita ja talouteni on turvattu. Eikö vapaa-ajan puute haittaa?
ellauri097.html on line 797: I took the one less traveled by, lähdin kulkemaan tallaamattomampaa tietä,
ellauri131.html on line 37: Valemuistoja. Niitä tulee Seijalle liukuhihnalla. Sellaisen näin 13. syysk. vastaisena yönä painajaisena. Petteri tai Pauli oli yökastellut Merikadulla jännittäessään koulun alkua. Vaihdoin sen lakanat ja lähdin harhailemaan kadulla. Exyilin taas kerran Merikatu 3n rapussa. Rapun kiveys oli uusittu, sillä oli hiekkaa ja vettä. Vinttikerroxeen ei taaskaan ollut kaidetta. Piti pelätä. Huoneistossa asui taas rikkaampia serkkuja. Jaakko Hintikka oli perustanut katuja partioivan miliisin johon minun piti kuulua. Eski Saarisen ei jostain syystä tarvinnut. Epätoivoisena kuljin pitkin Bulevardia lumisohjossa, opiskelut venyivät enkä saanut loppuun tutkintoa. Ezin mielenterveyspalvelua ja hukkasin torin kohdalla toisen vaaleanpunaisen sukkani. Mamu kadunlakaisija löysi sen ja huusi perääni: mikä tämä on. Se on minun sukkani, vastasin ja kiitin häntä arabian kielellä. Sikuri. Vai oliko se sokeri. Shukran. Shukran laka. Kösönöm seepän, yhdellä ässällä. Tai no kahdella, muttei kaxoisässällä.
ellauri146.html on line 732: High tide and the heron dived when I took the road Haikara ja vuoksi laskivat kun lähdin tieheni
ellauri155.html on line 902: I sang to heaven. My exile made me free, Mä lauloin taivaalle. Mä lähdin karulle,
ellauri156.html on line 226: 14”Minun oli uhrattava siveysuhri, tänä päivänä täytin lupaukseni. 15 Sen tähden lähdin ulos sinua vastaan, minä etsin sinua ja olen löytänyt sinut. 16 Olen levittänyt leposijalleni peitteitä, monivärisiä Egyptin liinavaatteita. 17 Vuoteelleni olen pirskottanut mirhaa, aaloeta ja kanelia. 18 Tule, juopukaamme lemmestä, nauttikaamme aamuun asti, riemuitkaamme rakkaudesta. 19 Mieheni ei ole kotona, hän lähti pitkälle matkalle. 20 Rahakukkaron hän otti mukaansa. Hän tulee kotiin vasta täydenkuun päiväksi.”
ellauri160.html on line 437: Pitiful spirit. And I cried in hurried speech: Säälittävä tapaus. No mä hölähdin kiireesti:
ellauri198.html on line 417: That hateful cripple, out of his highway Ällön jalkapuolen, lähdin pusikkoon
ellauri204.html on line 507: Olen juonut 18-vuotiaasta lähtien, kuvitellut sen olevan jonkinlainen avain onneen. Pari kuukautta sitten lähdin taas tuopille tuuliseen Kaivopuistoon. Olin pahalla tuulella jo, kun puin vaatteita, ja juodessani naamaani tuuli kovaa ja kuulokkeitteni akkukin loppui. Vihasin jokaista hetkeä ja toivoin vain, että tuoppi olisi pian tybö. Tajusin, ettei juominen tuo minulle samaa hyvää, voimaantunutta oloa kuin ennen. Kun tulin kotiin, heitin mäyräkoiran roskiin ja päätin, etten juo enää koskaan. Tästä eteenpäin otan vain nappeja.”
ellauri206.html on line 498: Itse lähdin sillä mielellä liikkeelle, että selvittäisin ensin, mikä mies on miehiään ja sitten olisi kuvien vaihtamisen paikka. Mutta tässä kävi niin, että ensimmäinen viesti miehiltä on ollut "saisinko kuvan" ja sitten "saisinko luvan vai rukoillaanko ensin?". Aivan sama kuin olisin liittynyt Tinderiin.
ellauri222.html on line 988: "Yritin viettää yhden yön tuon tytön kanssa salaa vaimolta ja perheeltä ennen kun lähdin laivalle. Olimme molemmat työssä kuljetusosastolla. Mutta en saanut sitä järjestymään. Joten kannoin viikkokaudet kondomia taskussani enkä päässyt sitä käyttämään. Kerran kaikki oli jo sovittu mutta silloin vaimoni isoäiti kuoli. Minun täytyi hakea isoisä hautajaisiin. Hän ei käsittänyt mistä oli kysymys. Istuimme kappelissa missä urut soivat. Ukko sanoi: Kas tuohan on kappale jonka tahdissa se vanha koira kuoli', ja veisteli vitsin toisensa jälkeen. Sitten hän tunsi arkussa lepäävän vaimonsa ja sanoi kiihkeästi 'Mitä, tuossahan on äiti! Minä näin hänet eilen tavaratalossa. Mitä hän täällä tekee? Äiti, äiti! Ja silloin hän ymmärsi ja purskahti itkuun. Miten hän itkikään. Ja minä myös. Me kaikki. Minulla oli kondomi yhä taskussa. Mitä sanotte?
ellauri238.html on line 113: Kämpin baarissa istuessamme mukavan tunnelman vallitessa minulle kävi ilmiselväksi, että Uuden Suomen kirjallisuuskriitikon, runoilija Polkusen, ja Apu-lehden toimittajan, maisteri Revon, välillä oli säpinää. Se oli sikäli odottamatonta, että runoilija Mirjam Polkunen eli jo vakiintuneesti runoilija Mirkka Rekolan kanssa. Jätin nämä kaksi Kämppiin säpisemään ja lähdin taksilla takaisin Kirjalle katsomaan miten runoilija Saarikoski voi.
ellauri238.html on line 142: Maila tuli, minä lähdin, mutta ennen lähtöäni kuulin mitä kaikkea oli tapahtunut. Ymmärsin että minun oli tosiaan parasta mennä sinne. Pentti oli pulassa, pahemmassa kuin pulassa, samoin hänen mukaansa lyöttäytynyt Leena.
ellauri238.html on line 873: Once I left it before I was finished Kerran lähdin ennenkuin mä olin valmis
ellauri279.html on line 149: Syyskuun toisena lähdin Tavdaan, ja 3. päivänä Pavel ja Fjodor menivät metsään marjoille. Palasin 5. päivänä ja huomasin, että Pasha ja Fedya eivät olleet palanneet metsästä. Aloin huolestua ja käännyin poliisin puoleen, joka kokosi ihmiset ja ihmiset menivät metsään etsimään lapsiani. Pian heidät löydettiin kuoliaaksi puukotettuina.
ellauri316.html on line 813: Vuonna 1943 Vlasov kirjoitti avoimen kirjeen " Miksi lähdin taistelemaan bolshevismia vastaan". Mikä sai sinut pettämään kansan asian? No salamiakki!
ellauri322.html on line 289: Norjan matkalle lähdin kahden miehen seurassa, I left my little girl behind me. Marylle ei kelpaa Ruåzissa melkein mikään, ei ruisleipä, untuvatäkit, ei kakluunit, se haluaisi vehnästä, kovan petin, ohkasen peiton ja avotulen vetoisassa huoneessa. Niikö kotona. Pellotkin haisee mädänneeltä silliltä. Sitä ei runoilija kestä. Kyllä siankakka sentään haisee paremmalta.
xxx/ellauri010.html on line 922: Pelästyin ja lähdin karkuun,

xxx/ellauri010.html on line 1013: lähdin kerran satamaan

xxx/ellauri091.html on line 44: En jaxanut enää, lähdin kotiin, sanoi Mari Vilkuna. Portti ei auennut, lähdin kotiin, sanoi Piki.
xxx/ellauri114.html on line 438: Sen jälkeen lähdin Uuteen-Seelantiin. Perheen todelliset sisäiset suhteen kävivät ilmi päivällisillä: ovien paiskomista, huutamista, läpsimistä ja lapsen tukistamista. Serbiasta lähtöisin oleva äiti kohteli minua kuin piikaa.
xxx/ellauri129.html on line 151: Muutin eri paikkakunnalle, aloin käydä jumpissa ja lähdin mukaan eläkeyhdistyksen toimintaan. Juoruaminenkin on auttanut: kun juoruaa toisten ihmisten elämästä, omat surut ja murheet jäävät taka-alalle ja kevenevät. Käyn myös pariterapiassa, sillä masennuksen aallot ja tuska tulevat hyökyinä.
xxx/ellauri129.html on line 167: Onneksi näin lehti-ilmoituksen Eläkeliiton Eroa eheäksi -kurssista. Siellä kuulin monta samanlaista tarinaa. Olen todella onnellinen, että lähdin mukaan. Olin nuorempana seikkaillut vieraiden miesten kanssa, olin herkkä rakastumaan, ja kun jäin kiinni, niistä tuli isoja sotkuja. Tekosista olisi pitänyt ottaa vastuu ja erota, mutta en pystynyt.
xxx/ellauri148.html on line 516: Tämä oli elämänkatsomukseni ja tällainen mielentilani kun lähdin Varsovaan Kirjallisten sivujen oikolukijaksi.
xxx/ellauri201.html on line 84: Isokukko-Uljas kömpi sängyn jalkopäähän, levitti varmalla otteella haarani auki, sai eteensä märän pillun. Suu levisi korviin saakka, niin mielissään se oli. Veti nahkansa taakse ja minä näin taas ison terskan, kun se ohjasi kourallaan kovaa heppiään koloselle. Kuumalta tuntui jo huulia vasten. Alkoi työntää syvemmälle ja levitteli vitunhuulia toisella kädellään. Sai murikan sisään ja minä älähdin ääneen, pyysin varomaan. Isokukko-Uljas vaan nauraa hyrisi ja työnsi lisää, varmana ja julkeana. Iso oli toppa tällä miehellä, isompi kuin Einolla, jonka tattikin oli jo jonkinmoinen. Erimuotoinen tämä oli, semmoinen paksu ja vahvareunainen. Tiukkaa teki alusta saakka. Vittu levisi, antoi väkisin tilaa isolle siittimelle. Minä jo voihkin ja voivottelin, mutta Isokukko-Uljas jatkoi työntymistään. Riitti työnnettävää. Nuori vakoni oli täynnänsä miehen kyrpää, levisi tiukaksi ringiksi sen ympärille, koetti tottua ja vavahdella semmoisen mahtimulkun armoilla. Ei se kokonaan minuun mahtunut, vaikka syvälle meni. Ihan minulta vedet silmistä valuivat, kun niin tiukkaa teki, melkein kuin Mattia maalimaan vääntäessä. Isokukko-Uljas piti vähän aikaa sisässä, huilasi, ei liikkunut, antoi vakoni totutella. Kovasti se jo värisi, oli herkkänä ja norui mesiään. Jo kumartui Uljas antamaan suuta, hyväili taas rintaa. Hyvä mies se oli.
36