Mun dramaattinen ironia ylittää kaikki muut, jopa Aarne Kinnusen! Jengi kiemurtelee mielihyvästä kninkaiden hautajaisissa, kansanmurhasta; — ja sotaan lähdetään pillit soiden, töyhdöissä ja liput ojossa, kultahaarniskoissa, ei voisi toivoa enempää kunnianosoituxia ja seremoniaa.
ellauri045.html on line 32: Tässä numerossa lähdetään korjaamaan tätä vinoumaa. Tää onkin hyvä kesä kirjoittaa urheilusta. HS:n tv-urheilutoimittaja Pahani Kurila kirjoittaa sille muistokirjoitusta jo nyt. Lainaan sen motoxi, koska se vastaa niin hyvin mun käsitystä urheilusta. Urheilussa ei tapahdu korona-aikana mitään, se on niin yxinomaisesti yleisölaji. Mitä iloa on enkasta jos ei läpytetä. Näkyminen on urheilun pääpalkinto, ja stadikan penkki sen tärkein teline. Korona-ajan exyneen näköiset urheilusivut jauhaa vaan sääntömuutoxia ja vanhentuneita julkkisjuoruja kuin kauan sitten makunsa menettänyttä purkkalevyä.
ellauri060.html on line 178: Terhokodissakin nauretaan. Hoitajat nauraa saattopotilaille kahvihuoneessa. Täältä lähdetään samasta ovesta kuin tullaan. Päin vittua. Kun oikein vituttaa piirrä siitä kuva. Se helpottaa. Revi siitä, jos tuntuu siltä, tai älä revi.
ellauri060.html on line 219: - Viivi Hakamäärly! Ylösnousepas kiltisti, niin lähdetään Hampuriin rikkomaan etikettiä!
ellauri098.html on line 162: Noi genret pitäs hajottaa EFK ulottuvuxille. Esim mix vitussa jokasen prujauxen pitää olla rofe ja skoudetarina. Mix pitää olla juoni ja mysteeri, mix pitää olla spoileri. No se on tyypillistä saduille. Kaikki fiktio on satua. Niissä lähdetään reisuun ("quest"), kohdataan vaikeuxia ("issues"), selvitään vaaroista ("challenge eli haaste"), ollaan muita pätevämpiä, voitetaan puoli valtakuntaa ja prinsessa, päästään pukille, pahat eli vastustajat ("bad guys") kuolevat. Kuinkas sitten kävikään. Kai se jännittää jokaista elukkaa että selvitäänkö tästä ja kuka selviää. Survival of the fittest. Päästäänkö lisääntymään. Sehän se on se karkki ja tappio elon kilvassa on se kepponen
ellauri112.html on line 190: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri301.html on line 213: Wallenberg sr 44vee säälii izeään, vetää perseet olalle ja soittaa kännisenä Riikaan Baba Jagalle, korjaan Baiba Liepalle. Ei ois kannattanut. Mix tälläset uhrautuvat poliisit ei koskaan syö eikä nuku kunnolla? Sairaalasta lähdetään kesken hoitoa. Ihme riistoa. Kovalenko nimistä kiekkoilijaa sanottiin viime vuosituhannella pehmeälenkuxi. Pentti Pentti peffa lenkku.
ellauri301.html on line 215: Ei kyllä Henning Mankelikin on syvältä takapuolesta. Sanning ja mening on uskonnollissävyisiä sanoja joita ei tulisi käyttää määreettöminä. Siinä lähdetään heti luistille. Samanlaisia on usko, toivo ja vapaus. Erityisesti mä inhoan tollasia "siveellisiä" poliiseja jotka ryhtyy tuomareixi vaikka niiden tehtävä on vaan epäillä, ottaa kiinni ja pidättää. Vittuako ne lähtee ylittämään annettuja valtuuxia? Se on yhtä konnamaista kuin konnat joille ne jakelee omasta päästä langettavia tai vapauttavia pikatuomioita. Niiden pitäs pitää mielessä etne on vaan paskalakkeja.
ellauri326.html on line 629: Mikä loppu?> Salamanterit. Nyt ne ovat siis jo täälläkin. Tule, niin lähdetään kotiin», toisti ukko, joka otti ongenvavan ylös hyvin epävarmana. Lopussa on. » Te vapisette kokonaan», huomautti Frantik. »Mikä teidän on?» Lähdetään kotiin», hoki ukko liikuttuneena, ja hänen ei leukansa vapisi surkeasti. »>Minun on kylmä. Minun on t, kylmä. Se nyt vielä puuttui! Lopussa on, näetkös. Täällä ne siis ovat. Hyvä Jumala, kuinka minun on kylmäl ne Tahtoisin kotiin.>>
ellauri328.html on line 291: Zu Waldes grünem Haus, lähdetään sen mezän uumeniin
ellauri330.html on line 541: Tuoppi olutta ja kakſi korttelia wiinaa lipparikſi on kohtuullinen mitta ja määrä wäsyneen miehen kurkkuum ja päähän. Nytpä kannu keikkui ja parta kastui, pojat laulaa lasketteliwat ja muorin tyttäret nauraa rikosteliwat. Mutta läkſinpä iloleikistä pois, läksin pitkin katua täymään. Lauluni remahti, akkunat ſäpäleiksi sälähti, ja ſiitäpä liikkeille Tampereen poroporwarit kaikki. Mutta minä, aina lystipoika, minä wiitenä wilkkasin pitkin rantaa, heille potkaisin wasten kuonoa ſoraa ja ſantaa. Tulin siitä Poriin, pantiin pärekoriin ja wedettiin pitkin torii; tulin Uuteenkaupunkiin, siellä akkunasta haukuttiin; tulin Turkuun, pistettiin puukko kurkkuun. Tulinpa lopulta Aningaisten kadun haaraan ja siellä kohtasin wiifi nokkelata naaraa. Ensimmäinen potkaisi mua jalallansa, toinen sanoi: anna sen pojan olla alallansa! hän ei ole mitään rakkari eikä mikään pikiprakkari. Mutta kolmas kysyi: mikä sitä poikaa waiwaa? ja neljäs sanoi: häntä pitäis auttaa ajallansa. No lähdetäänpäs käsi kädessä käymään, lausuin minä, mutta wiides tuuppasi wihaisesti nyrkillänsä ja ärjähti: mene Helsinkiin! Menin minä Helsinkiin, pantiin syömään kruunun wellinkii, ja sitten poikaa tutkittiin ja huikeasti selkään hutkittiin: mene nyt tiehes, finä wasaran-poika! Läksin taasen tietä käymään, minä weitikka, aina iloinen, minä, jonka sydän on kuin hylkeennahkainen tupakkikukkaro. Kuljeskelin, laulelin ja tallustelin pitkin tölmällistä tietä; tulin Hämeeseen, astuin ylös Kuninkalan ſaarnastuoliin; ja sitten oli ammen plottis!
ellauri335.html on line 361: >>Kyllä. Annas kun minä kerron. Meillähän lähdetään siitä, että kunnon kostaja voi rangaista vihollistaan vielä tämän kuolemankin jälkeen tällä tavoin että...»
ellauri349.html on line 842: Noh, Matti Pylkkänen kyllä seisoi selin mereen Lapissa Jäämeren rannalla. En kyilä kazo merta, lähdetään jo syömään nakkeja!
ellauri360.html on line 77: Eräänlaisia ”hengellisiä kirahveja” ovat myös ne, jotka ovat nopeita siirtymään seurakunnasta toiseen. Milloin syynä on pastorin ärsyttävä tyyli, musiikin huono laatu tai muiden seurakuntalaisten siivottomat tavat. Kun ensi hurma on mennyt ohi, lähdetään jälleen kerran etsimään sitä täydellisten seurakuntaa, jota ei tässä ajassa ole mahdollista löytää.
xxx/ellauri010.html on line 559: Yksi optio on se, että lähdetään Punnun kanssa "Thelma & Louise"-autoajelulle kuten tehtiin Kanadassa 50-vuotissynttärinä. Ilman leffan loppua...
xxx/ellauri027.html on line 837: Minäkin olin perheineni muiden mukana pyrkimässä laivaan, tulimme kannelle ja odotimme, koska lähtöhetki koittaa. Viimeinkin tuli laiva kunnostettua ja kuului komento: - Ankkuri ylös! Nyt lähdetään.
xxx/ellauri027.html on line 841: Vähän kauempana näkyi ruohikkoa ja siellä särkiparvi kutemassa. Se näkyi kirkkaasti veden läpi. Kun laivan kapteeni näki särkiparven, kuuluikin määräys: - Ankkurit pohjaan! Nyt lähdetään kalaan!
xxx/ellauri084.html on line 356: Mutta entä nyt näiden viime vuosisadan lopun nilviäisten kaa? Eihän niillä ole minkäänlaista selkärankaa. Kovasti lupaillaan tuoda palkka odottavalle vaimolle ja pikku tytölle, mutta sitten lähdetäänkin polttelemaan muiden Holmesien kaa jotain kräkkiä pikku piipuissa koko rahalla, ja perhe unohtuu sen saman tien. Ihan samanlainen vetelys oli Wallukin. Entäs se Jo-Ellen, josta Wallu tekee Don Gatelyn kanssa jonkinlaisen Tristanin ja Isolden, tai mitä niitä nyt on (ks. tietolaatikko)? Onko se ehkä poikkeus?
xxx/ellauri138.html on line 354: Aivan päinvastoin kuin saksalaisessa filosofiassa, jossa laskeudutaan taivaasta maahan, me nousemme maasta taivaaseen, me emme ts. lähde siitä, mitä ihmiset puhuvat, luulevat, kuvittelevat, emmekä myöskään puhutuista, ajatelluista, luulluista, kuvitelluista ihmisistä tullaksemme sitä kautta fyysisiin ihmisiin — me lähdemme todella toimivista ihmisistä ja heidän todellisen elämisensä prosessista ja osoitamme myös tämän elämisprosessin ideologisten heijastumien ja kaikujen kehityksen. Ihmisen aivoissa syntyvät utukuvatkin ovat heidän aineellisen, kokeellisesti todettavan ja aineellisista edellytyksistä riippuvaisen elämisprosessinsa väistämättömiä härmistymiä, sublimaatioita. Moraali, uskonto, metafysiikka ja muut ideologian lajit sekä niitä vastaavat tajunnan muodot kadottavat näin ollen näennäisen itsenäisyytensä. Niillä ei ole mitään historiaa, niillä ei ole mitään kehitystä, vaan aineellista tuotantoaan ja aineellista kanssakäymistään kehittävät ihmiset muuttavat tämän todellisuutensa mukana myös ajatteluaan ja ajattelunsa tuotteita. Tajunta ei määrää elämää, vaan elämä määrää tajunnan. Ensimmäisessä tarkastelutavassa lähdetään tajunnasta, ikään kuin se olisi elävä yksilö; jälkimmäisessä, todellista elämää vastaavassa tarkastelutavassa, lähdetään todellisesta elävästä yksilöstä ja tarkastellaan tajuntaa ainoastaan hänen tajuntanaan.
xxx/ellauri177.html on line 268: Äs, ei tässäkään päästy vielä puusta pitkään. Mutta kohta lähdetään ezimään sitä arbre defenduuta. Eeva antoi ja minä söin, ripsipiirakkaa hilloviivalla.
xxx/ellauri218.html on line 142: Donnie Ray Moore (February 13, 1954 – July 18, 1989) was an American relief pitcher in Major League Baseball (MLB) who played for the Chicago Cubs (1975, 1977–79), St. Louis Cardinals (1980), Milwaukee Brewers (1981), Atlanta Braves (1982–84) and California Angels (1985–88). Moore is best remembered for the home run he gave up to Dave Henderson while pitching for the California Angels in Game 5 of the 1986 American League Championship Series. With only one more strike needed to clinch the team's first-ever pennant, he allowed the Boston Red Sox to come back and eventually win the game. Boston then won Games 6 and 7 to take the series. Shortly after his professional career ended, he shot his wife three times in a dispute, failed to finish her and then committed suicide. Kylmä olen sitten huono. En osu edes omaan päähäni. Kierot palefacet puhuvat tyhmän Simson-nekrun ympäri. Hyvässä sovussa lähdetään ottelusta autolle.
xxx/ellauri234.html on line 312: Pojat ojentavat paperinsa, jossa todistetaan, että heillä on vanhempien lupa lähteä vapaaehtoisina. »Paperinne eivät ole kunnossa, teidän on suudeltava minua. Läppä, läppä. No. Selvä. Tervetuloa, pojat, minä otan teidät mukaan.» »Voi kuinka hauskaa! Oli se eri kivaa, että sinä otit meidät (vaikka vähän rajusti, auh). Kaikki kotiväet lähettivät paljon terveisiä. Hyvin ne siellä voivat, äiti taisi vähän itkeä tihuuttaa, mutta kyllä se siitä lakkaa, kun isä lyö. Koska lähdetään liikkeelle?»
xxx/ellauri306.html on line 126: Loppuosa kirjasta on tuhoon tuomittu kun kultainen sääntö on heti kättelyssä ryssitty. Ei altruismi ole jotain lapamatoilua vaan reipasta kommunismia. Toi vitun sinuttelu on jo oireellista. Solidaarisuuden pronomini on me, ei mä ja sä. "Tienaamiesi rahojen" - mitä vittua? Tässä lähdetään jo hakoteille: ei kukaan tienaa mitään, varsinkaan lone rangerina. Apinapesä jauhaa tulosta, josta kukin saa osansa sen mukaan kuin se tarvizee.
xxx/ellauri388.html on line 399: "Siis: Kristuksen ihanne on saavuttamaton eikä voi olla meille elämänohjeena; siitä voi puhua ja sitä miettiä, vaan elämää varten se ei ole sovelias ja se on senvuoksi hyljättävä. Meille ei ole tarpeen ihanne, vaan semmoinen ohje, semmoinen säädös, jonka noudattamiseen meidän voimamme riittävät kun yhteiskuntamme siveelliset voimat arvostellaan keskimääräisesti: esimerkiksi rehellinen kirkollinen avioliitto, jolloin toinen puolisoista, mies, on voinut ennen sitä pitää yhteyttä muiden naisten kanssa; taikka, sanovat toiset, avioliitto oikeudella avioeroon; taikka siviiliavioliitto; taikka, laskeutuen yhä alemmas samaa tietä, — jaapanilainen, tai juutalainen, ainoastaan ajaksi solmittu avioliitto, — ja miksi ei vihdoin myöskin järjestetyt haureuslaitokset, kun sille tielle lähdetään?
30