ellauri015.html on line 1152: Lea Lampila (24. helmikuuta 1924 Viipuri – 18. kesäkuuta 2006 Asperö, Ruotsi) oli ruotsinsuomalainen mamukirjailija joka asui viimeksi tavattaessa Bohusin läänissä, Asperön saarella.
ellauri019.html on line 481: Sumerien muinainen Ur eli Tell el-Muqayyar on etelä-Irakissa Dhi Qarin läänissä. Entisessä paratiisissa kaksoisvirran maassa. Siellä on vaan kiviä ja hiekkaa jäljellä.
ellauri040.html on line 541: Pappi piti tulla Reetistäkin äidin pläänissä. Kylnää meeminikkarit on tosi usein meeminikkareiden pentuja. Kotiopettajan tarina tuli siitä vaan, hullu sellainen. Sai potkut bylsittyään oppilansa äitiä, niinkuin Punaisessa ja mustassa. Näin kävi monta kerta myöhemminkin, eiku äidin luo Nyrtingeniin takaisin. Luulosairas siitä tuli ja sekopää äidin hoteissa.
ellauri043.html on line 150: Kuvittele, että ollaan Teeban läänissä, vuorenhuipulla, sarjakuvan vuorten viisaan luolatasanteella, puolikuutamossa, ympärillä on isoja kiviä kuin Jeesuxen haudan edessä. Termiitin kolo etualalla. Se on tehty savesta ja risuista 3 pienen porsaan tekniikalla, lättäkatto, ilman ovea. Sisällä näkyy ruukku ja musta leipäpala; keskellä puisen pylvään päässä iso kirja; lattialla siellä täällä halfaheinän olkia, 2-3 palmikoitua mattoa, 1 kori, 1 veizi. 2 askelen päässä kojusta on maahan pystytetty iso risti; ja toisessa päässä tasannetta vanha käyrä palmu kyyhöttää rotkon reunalla, sillä vuori on jyrkkä, ja Niili näyttää järveltä rantavuoren juurella. Nähtävyyttä rajoittaa oikealla ja vasemmalla kalliot. Mutta autiomaan puolella, kuin sarja hiekkarantoja, dyynit leviävät loppumattomina valtavina tuhkanvaaleina toinen toistaan korkeampina maininkeina. Sitten hiekan takana, kaukana, Libyan vuoriketju nousee liidunvalkeana seinänä, violetinsävyisessä udussa.
ellauri066.html on line 874: Neljä päivää myöhemmin Uppsalan lääni ottaa käyttöön alueellisia rajoituksissa koronan taltuttamiseksi. Viikkoa myöhemmin neljä muutakin aluetta asettaa alueellisia koronarajoituksia. Pian alueelliset rajoitukset ovat käytössä kaikissa 21 läänissä.
ellauri093.html on line 122: Hudson oli Wilhon esikuvia. Sen kirjoja on Wilhon hyllyssä. Se pukeutui kiinalaisexi. Sillä oli yhtä tappuraiset turpajouhet kuin mulla. Sen päämaja oli Wilhon läänissä. Siellä se oli hiljan ehtinyt kuukahtaa Wilhon tullessa. 3 June 1905 (aged 73) Changsha, Hunan, China. Hunanin läänin pääkaupunki, väkiluku 7 miljoonaa. Riitti pelastettavaa.
ellauri216.html on line 753: Pyhä Feofan, maallikkonimeltään Georgi Vasiljevitš Govorov, syntyi tammikuun 10. päivänä vuonna 1815. Hänen isänsä oli pappina Tšernavskojen kylässä Orjolin läänissä. Jo kotona poika sai kirkollisen kasvatuksen. Myöhemmin hän opiskeli Kiovan hengellisessä akatemiassa, jossa hänet tunnettiin menestyvänä, mutta myös vaatimattomana, jumalanpalveluksia rakastavana ja kaikin puolin esimerkillisenä oppilaana. Georgi kävi usein Kiovan luolaluostarissa ja koki sen jumalanpalveluksissa hengellisesti ylentäviä hetkiä. Vähän ennen opintojensa päättymistä vuonna 1841 hän vihkiytyi itsekin munkiksi. Pian sen jälkeen hänet vihittiin pappeuteen Kiovan luolaluostarin suuressa pääkirkossa.
ellauri254.html on line 356: Sologub syntyi Pietarissa köyhän räätälin Kuzma Afanasjevitš Teternikovin perheeseen, joka oli ollut maaorja Poltavan läänissä, paikallisen maanomistajan aviottomana poikana. Kun hänen isänsä kuoli tuberkuloosiin vuonna 1867, hänen lukutaidoton äitinsä Tatiana Semjonovna Teternikova joka oli pulska rynteikäs kana, pakotettiin sexipalvelijaksi aristokraattisen Agapovin perheen kotiin, jossa Sologub ja hänen nuorempi sisarensa Olga varttuivat. Perhe kiinnostui nuoren Fjodorin koulutuksesta ja lähetti hänet pedagogiseen oppilaitokseen, jossa Sologub oli malliopiskelija. Nähdessään kuinka vaikeaa hänen äitinsä elämä oli Agapovin patjana, Sologub päätti pelastaa hänet siitä, ja valmistuttuaan Pietarin opettajien instituutista vuonna 1882 hän vei äitinsä ja sisarensa mukanaan ensimmäiselle opettajapaikalleen Kresttsyyn , missä hän aloitti opinnot. Kirjallinen ura: vuonna 1884 julkaistiin lastenlehdessä hänen runonsa "Kettu ja siili". Kettu osaa monta konstia, siili vain yhden, mutta hyvän. Paizi kettu kusee päälle kun siili menee mykkyrään.
ellauri301.html on line 152: Mahtipontisen buuripriikvelin jälkeen siirrytään Ystadiin. Ystad on samannimisen Ystadin kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Skånen läänissä ja Skånen historiallisessa maakunnassa Etelä-Ruotsissa. Vuoden 2010 lopussa taajamassa oli 18 350 asukasta. Sen kokoinen oli Sysmä 70-luvulla. Nyt jäljellä on enää neljännes. Skånen nuorten miesten salaseuran pitäisi vapauttaa Ystad ruozalaisten vallasta. Itähämäläisten tulis ajaa etelän mökkiläiset huut helkkariin.
ellauri301.html on line 423: Guillou syntyi Södertäljessä Tukholman läänissä. Hänen isänsä Charles Guillou oli ranskalainen vahtimestari, joka työskenteli sadistina Ranskan suurlähetystössä Tukholmassa. Guilloun äiti Marianne (o.s. Botoxsen) oli norjalaistaustainen. Jan Guilloulla on Ranskan ja Ruotsin kaksoiskansalainen taskussa. Kun Guilloun isoisä nimitettiin Ranskan suurlähettilääksi Suomeen, Guilloun isä päätti muuttaa Helsinkiin. Guillou varttui äitinsä ja tämän uuden aviomiehen kanssa Saltsjöbadenissa.
ellauri317.html on line 554: Nykyiset Skoropadskyt polveutuvat hänen veljestään. Skoropadskyi varttui isänsä tilalla Trostianetsissa, Prylukyn läänissä, Poltavan kuvernöörissä. Hän kävi kuntosalilla Starodubissa ja valmistui myöhemmin Larry Page Corps -kadettikoulusta Pietarissa. Skoropadskyn ensimmäinen suuri tehtävä oli mustan sotnian (komppanian) komentaja Trans-Baikalin kasakkajoukon 2. Chitan kasakkarykmentissä Venäjän ja Japanin sodan aikana. Paska reisu mutta tulipahan tehtyä.
ellauri325.html on line 493: Joukkueenjohtaja näkyi palaavan. Hänen kasvonsa olivat oudossa virneessä. - Rauhaa! Karjala menetetty. Hankoniemi menetetty. Voi ristuxen perkele! Voi jumalauta! Nuorten miesten joukko itki, kiroii ja raivosi, iki ääneen, varsinkin Santeri Räpinä ja Johannes Jelegänen Suojärveltä. Santeri oli vaalea harteikas arjalainen voimanpesä, karhumainen sisumies, josta jatkosodan kaukopartio sai parhaan tappokoneen. Hän karjui, uhosi vihaa ja epätoivoa. Tumma täinen Johannes voihki ja uikutti, näytti Kaala Paanin itkuiselta pellemieheltä. Me muut itkimme ja kiroilimme myötätunnosta, Suojärvi oli meidänkin kotimme. Noin viikon kuluttua Johannexen täit ennättivät minun vaatteisiini. Johannes lauloi korkealla särisevällä äänellä: Tulen minä tikkuun raapaisin, sillä minä pillun tarkastin. Näin mä siellä ihmeen kumman, pillun juuressa pilkun tumman. Kuppako sen siihen syönyt lie? Tein surmanhyppyjä Moskovan rauhasta paskakuoppaan. Siusta se kuule pappi tulisi, läimi Johannes Jelegänen narsistia selkään. Se tuntui makealta, täistä huolimatta. Tiedekuntamme katkerimpia riidanaiheita oli juustonjako. Parhaaxi osoittautui talousliberalismi jossa suurimman palan saa se joka sattuu lottoarvonnassa oikealle paikalle. Ellen erehdy, Risto Räppäri kaatui jatkosodassa. Työmies Jelegänen jäi Helsingissä auton alle ja kuoli, alkoholilla oli osuutta tapahtumaan. Vuonna 1939 Suojärvellä oli rekisterissä eniten autoja koko Viipurin läänissä. Suojarvella on nyttemmin sahatoimintaa. Suomalaiset kylät ovat autioina. Suojarvellä Jelegänen olisi yhä hengissä, kun siellä on votkaa muttei autoja.
ellauri341.html on line 230: Gregorian Bivolaru, syntynyt Tărtășeștissa , Ilfovin piirikunnassa , (nykyisin Dâmbovițan läänissä ), Romaniassa , suoritti lukion Bukarestissa. Hän liittyi Bukarestin metroyhtiön edeltäjään ammattitaidottomaksi työntekijäksi vuonna 1971. Hän aloitti pornojoogan harjoittamisen 17-vuotiaana.
ellauri351.html on line 251: Lewin syntyi vuonna 1890 juutalaiseen perheeseen Mogilnossa, Mogilnon läänissä, Posenin maakunnassa, Preussissa (nykyinen Puola ). Se oli pieni kylä, jossa asui noin 5000 ihmistä, joista noin 150 oli juutalaisia. Lewin sai ortodoksisen juutalaisen koulutuksen kotona. Hän oli yksi neljästä keskiluokan perheeseen syntyneestä lapsesta. Hänen isänsä omisti pienen sekatavaraliikkeen, ja perhe asui myymälän yläpuolella olevassa asunnossa. Hänen isänsä Leopold piti maatilaa yhdessä veljensä Maxin kanssa; tila oli kuitenkin laillisesti kristityn omistuksessa, koska juutalaiset eivät tuolloin saaneet omistaa maatiloja.
xxx/ellauri122.html on line 1006: Vimmerby on kaupunki Etelä-Ruotsissa Kalmarin läänissä. Kaupunki on Vimmerbyn kunnan keskusta, ja sen asukasluku on 7 827 (2005). Vimmerbyn läpi virtaa Stångån. Kankijoki, stimmt.
xxx/ellauri227.html on line 539: Guillou syntyi Södertäljessä Tukholman läänissä. Hänen isänsä Charles Guillou oli ranskalainen vahtimestari, joka työskenteli sadistina Ranskan suurlähetystössä Tukholmassa. Guilloun äiti Marianne (o.s. Botolfsen) oli norjalaistaustainen. Jan Guilloulla on Ranskan ja Ruotsin kaksoiskansalainen taskussa. Kun Guilloun isoisä nimitettiin Ranskan suurlähettilääksi Suomeen, Guilloun isä päätti muuttaa Helsinkiin. Guillou varttui äitinsä ja tämän uuden aviomiehen kanssa Saltsjöbadenissa.
xxx/ellauri237.html on line 256: Waseniuksen liiketoimissa alkoi 1840-luvulla uusi vaihe. Hän myi kirjapainonsa ja uskoi kirjakaupan hoidon apulaisilleen J. F. Granbergille ja B. A. Thunbergille, joille hän ennen kuolemaansa myös myi koko kaupan. Tilalle hän hankki pienen tupakkatehtaan ja lähinnä pelikortteja valmistaneen paperitehtaan. Wasenius oli hankkinut ajan tavan mukaan myös kesähuvilan kaupungin ulkolaidoilta. Tämän Annebergin eli Annalan huvilan ympärillä hän harjoitti jo varhain maanviljelystä, mutta 1840-luvulla viljelytoiminta laajeni entisestään, ja hän vuokrasi itselleen Viikin latokartanon sekä Koskelan tilan. Kaupungin varakkaimpiin kuuluvasta kauppiaasta tuli myös seudun huomattavimpia maanviljelijöitä. Wasenius kokeili jatkuvasti uusia ja eksoottisia lajikkeita, ja tilalle hankittiin kasvatettavaksi niin persialaisia meloneja kuin arabialaisia täysverihevosiakin. Hänellä oli myös Uudenmaan läänissä yksinoikeus apteekeissa myytävien iilimatojen kasvattamiseen. Varsinainen iiliäinen miehexeen!
17