ellauri082.html on line 299: Onx ehkä niin että kyynisyys 😝 on sentimentaalisen 😥 klaavapuoli? Eliskä kyyniset sanoo eikyynisiä sentimentaalisixi ja sentimentaaliset eisentimentaalisia kyynisixi? Loput porukat on sitten siinä välillä? Ja kyyniset eio muuta kuin pettyneitä sentimentaalisia? 😫
ellauri401.html on line 47: Diogenes of Sinope (404–323 eaa.) oli kiistatta hauskin hahmo, jota on koskaan pidetty vakavana filosofina. Platon kutsui Diogenesta "hullahtaneeksi Sokrateeksi" ja hänen lempinimensä ateenalaisten keskuudessa oli "Koira". Tämä johtuu siitä, että Diogenes nukkui suuressa keraamisessa purkissa torilla, söi hylättyjä ruoanjämiä ja haukkui hilpeästi ohikulkijoita. Diogenes ja hänen kyyniset seuraajansa olivat kerjäläisiä. He pukeutuivat karkeisiin peittoihin, nukkuivat poliitikkojen alla ja tekivät kaikki "häpeälliset" ihmisten teot julkisesti. Mutta kyynit elivät tällä tavalla tehdäkseen pisteen sinne: ettei ihmisyydessä ole mitään häpeällistä. Kyynikoille ihmisluonto ja järki olivat onnellisen elämän ainoat vaatimukset. Kaikki muu oli hölynpölyä. Luihu Plaatto ei viizinyt pestä hävikkisalaattia ja sixi nuoli mieluummim Dionin pyllyä.
xxx/ellauri075.html on line 530: Tämä oli Cranen esikoiskirja ja nauttii arvoa varhaisena amerikkalaisen naturalismin edustajana, jossa otetaan voimakkaasti kantaa kasvuolosuhteiden vaikutukseen mahdollisuuksiin elämässä, siis vastoin perinteistä amerikkalaista unelmaa että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Ja vaikka realismissa pysytäänkin niin vedetään myös vähän melodraaman puolelle, mikä sinänsä sopii hyvin (melodraamat kun olivat aikakauden alaluokkaisten kaupunkilaisten hupina ja sellaista katsellaan kirjassakin), ja paisuttelulla saadaankin hyvin tunnetiloja esiin lukijasta, harvassa taitavat olla niin kyyniset lukijat että kirjan esitetyt epäoikeudenmukaisuudet eivät edes vähän nostata tunteita.
3