Johtolankana oli kysymys olemisen mielestä, mut hänen tunnetuin teoksensa siitä, Oleminen ja aika, jäi keskeneräiseksi. Lakkas Mara olemasta mitään mieltä, kun aika loppui. Se valmisteli uuden ajan filosofisesta perinteestä radikaalilla tavalla irrottautuvaa jäsennystä ihmisen olemisen tavasta ja ihmisen suhteesta todellisuuteen. Nikersi ja nakersipa sitäkin kuin porsas urhea (siis sen kaima Martti Haavio), muttei sekään tullut valmiiks asti.
ellauri008.html on line 1694: Silverbäkin naimaluvasta on taaskin kysymys.
ellauri009.html on line 314: Mitä niillä enää tekee, hyvä kysymys.
ellauri009.html on line 510: Keskustelu, kysymys ja vastaus
ellauri009.html on line 1145: Heräsi kysymys
ellauri009.html on line 1400: On vain ajan kysymys, milloin Suomen tuomioistuimet joutuvat ottamaan kantaa naisraiskaajiin. Maamme rikoslaista puuttuu naisen tekemä raiskaus. Lain mukaan raiskaaminen tarkoittaa sukuelimen tunkemista väkisin johonkin kehon onteloon. Koska naiselta puuttuu elin, jonka voisi tunkea sisään, hän ei Suomen lain mukaan voi olla raiskaaja.
ellauri011.html on line 1041: Miksi juuri minä? Miksei kukaan muu? Voi nössö sentään, kysyy piruparka. Typerä kysymys. Miksi ei? Vastaus on yleensä yxinkertainen: sattumalta. Sun kohdalla enemmänkin kuin sattumalta, pakkox oli tehtailla aseita ja riistää niilla törkeästi, tehdä eläimistä riistaa.
ellauri011.html on line 1076: Piki pohtii samaa: mix iso ja pikku seeffi on epixiä, siskot ilkeitä, ja mun elämä on kurjaa? Mix? Mix? Mix? Älä japita, sanois Pirkko tähän. (Sanois mullekkin, tai niinkuin Seija älä paasaa.) Tätä kysymystä kani lähti jauhamaan n:nnen kerran, tutulla jäljittelemättömällä taidollaan.
ellauri011.html on line 1082: Mut lapsilla on myös näitä primitiivisempiäkin kysymyxiä, ajatusvirheitä, niinku minne pimee menee kun tulee valosaa, tai minne ihminen menee kun se kuolee. Näiden kysymysten premissit ei ole kunnossa. Pitäis sanoa kuin Eski: hetkinen hetkinen, premissoidaan tilanne. Tai kuin Wittgenstein: kieli on niissä mennyt lomalle. Syytä kysyä kuin Saku: Paraneekohan mun kieleni. Tuskinpa. Uusia lapsia syntyy sieltä toisesta päästä koko aika, varustettuina samanlaisilla mielillä ja kielillä. Koko touhu alkaa alusta, koska moraali ei ole geeneissä. Se on moraalille määritelmänomaista, moraali on meemejä.
ellauri011.html on line 1107: No ei, täähän on dialogipeli! Mixi-kysymyxestä ei seuraa et väite ei ois totta, enintään voi praktisesti päätellä, et se kaipaa selitystä. Vain jos kysymys on retorinen eli selitystä ei ole, väite on valetta.
ellauri012.html on line 823: Hunnutetut naiset on kiehtovia. Niin on hunnuttomatkin. Siitähän ei ole kysymys. Vaan muodista.
ellauri014.html on line 446: Kaksintaistelu on oikein darwinilainen tapa ratkaista kiistakysymys. Se joka voittaa, oli oikeassa, koska oli vahvempi, sehän on se mikä tässä Darwinia oikeasti kiinnostaa. Parempi voittakoon ja tehköön poikasia, lisää samanlaisia voittajia. Ei siinä mitään. Oikeus on vahvemman oikeutta anyway.
ellauri014.html on line 493: Joka tapauxessa poikaystäviä in spe on monta sitä palvomassa ihan lääpällään, ei tarvize kuin plokata. Tää on tosi tärkeetä, sillä tässä on hyvän naisten kirjan juonen ydinkysymys: kenet valita? Tumma komea ja tuhma, vai kiltimpi ja siksi vähän tylsempi vaalea, mutta rikas? Vaiko se vanhempi hieno herra joka ymmärtää? Että osaa olla vaikeaa.
ellauri014.html on line 511: Mix ihmeessä loordi Bumston sponssaa Pröötä sikana? Mitä se siitä saa? Ei sitä Juliakaan kiinnosta silleen. Onkohan nimi enne, onko sekin Trinityn apostoli, veljeskunnan veli huilu? Tekeekö senkin mieli sveitsin suklaata? Sama kysymys nousee Marlowista Konradin Lordi Jimissä.
ellauri014.html on line 725: Tää on ihan avainkysymys. Yx meitä järjettömämpien luontokappaleitten parhaita puolia on se, et ne ajattelee aika vähän izeään. Monet ei edes tunnista izeänsä peilistä. Ohje ei siis kuulu: kazo izeäsi peiliin, vaan just päinvastoin, paa jo nyt se peili pois, kazo muita. Calle ei kazonut izeään kulkiessaan peilin ohi. Se on kyllä liioittelua, saa kai sitä sentään vilkasta et onx mun tukka hyvin, ettei tarvi Callen tiuskasta: kampaa tukkasi!
ellauri014.html on line 1121: Jo lopeteltuaan kirjettä Pröö-Rusoo palaa asiaan kuin koira oxennuxelle. Ize asiassa sitä askarruttaa kysymys perisynnistä ja deismi. Rusoon kuningasaatehan on että apina oli puussa hyvä, oloihin sopeutunut ennen maahan mätkähdystä. Tää sotii ilkeästi vasten hyvän kirjan opetusta, että ihminen on peruspaha ja sen vuoksi tarvitsee kirkon piiskausta. Newtonin ja muiden luonnonlakien menestys on toinen ongelma: jos maailma pitää huolen izestään liikennesäännöillä, tarvitaanko liikennepoliisiksi pilven päällä kyylääjää. Tästä Pröö ja Juliekin tässä enemmän tai vähemmän epäsuorasti kiistelevät. Pienta riidan poikasta on ilmassa, makeista sanoista huolimatta. Pröö uhkaa lähtevänsä litomaan jos siihen ei luoteta poikamiehenä.
ellauri014.html on line 1339: Sikäli kun Rusoon tarkoitus on sanoa Humen linjoilla, että "pitäis" ihan noin vaan paljaana ei ole tosiasia, ellei sanota kenen eduista kulloinkin on kysymys, niin onhan se oikeassa. Eri käsityxet hyvästä on vaan apinoiden ja muiden elukoiden haluja, jotka on yleensä keskenään ristiriidassa.
ellauri015.html on line 720: P.S. Lohengrin oli Parzifalin poika, Graalin linnasta, ja taikavoimat suojas sitä vaan jos se oli inkognito. Mix niin, saatat kysyä, mut se kysymys on asian vierestä, ja osoittaa vaan sun sivistymättömyyttä ja epäkypsyyttä. Yhtä hyvin vois sit kysyä, mix Lohengrin. Ja miks Wagner, minkä tähden Viivi.
ellauri016.html on line 265: Bhutan ei mittaa kansantuotetta, vaan kansanonnea. Sekin mitta on kovin suspekti, kysytään vaan pari monitulkintaista kysymystä, ja vastaakohan kukaan käsi sydämellä kuitenkaan. Miten karvainen on sun perse, asteikolla 0-10? Ei ole kivaa paljastaa toisille, että menee huonosti, kuinka karvainen se oikeasti on. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoi Wagnerkin Viiville.
ellauri016.html on line 882: Tää on odotettu jatko-osa menestyskirjaan Piilottajan päiväkirja 2010, missä Juhis kertoo miten se piilotteli afgaanipakolaista vaarivainajansa lukaalissa. Siinä oli "keski-ikäinen kirkosta eronnut professori jokseenkin rähmällään elämän perimmäisten kysymysten äärellä".
ellauri016.html on line 910: Tää on pahaa lääkettä, totee Juhis. Näin syntyy vaan turhautuneita kiivailijoita, ei passivoituneita alamaisia, kunnon kantasuomalaisia. Tollasia hätäisiä sandaaleissa läpyttäjiä, ei saapasjalkaisia kanta-astujia. Kotoutus kusee nilkoille. Resurssikysymys, tarvitaan enemmän työntekijöitä. Mut ne maxavat. Kärsii tuottavuus. Kaiken takana on raha. Ollaan huutolaisia kuin lapsoset ja vanhuxet, mennään vähiten pyytävälle vaivoixi.
ellauri016.html on line 966: Täytyis ajatella positiivisesti, et pakkolaitokset on yhteisexi parhaaxi, vankien ja vartijoiden yhteinen hiili johon puhalletaan. Se lois viihtyvyyttä puolelle jos toiselle. Lyhyesti sanoen kysymys on apinoiden yhdenvertaisuudesta. Mikä on, se lie jo tässä selvinnyt, pelkkää puppua.
ellauri017.html on line 679: 42! Katoppa! Gurdijeffin luku! Ja linnunradan liftarissa juuri 42 on maailman, elämän ja kaiken tarkoitus. Tän täytyy merkata nyt jotakin. Ei tää voi mitenkään olla pelkkää sattumaa! Jehova yrittää kertoa meille jotakin. Tää on vastaus ylhäältä. Ikävä kyllä kysymys puuttuu yhä. We apologize for the inconvenience.
ellauri017.html on line 1143: Oli Petri Puovolan puhe oikeaa tai väärää, niin herää kysymys, millä valtuuksilla Petri Puovola moista puhuu? Millä valtuuksilla Petri Puovola jatkaa ankaraa muiden arvostelua, vaikka Petri Puovolan on todistettu olevan itse väärä profeetta? Mitäs jos Petri Puovola itse kuolee muiden syntisten pappien joukossa? Joukon jatkona. Häntä kainalossa, paholaisen natsat olalla. Ja vihtahousun kokardi hatussa.
ellauri017.html on line 1147: Petri Puovola uhkasi pappeja ja kirkkoherroja kuolemanrangaistuksella, josta on erillinen aloitus yllä. Tässä aloituksessa kysellään sen perään, että millä natsoilla Puovola on uhkaillut pappeja. Hyvä kysymys!!! Yllä oleva aloitus todistaa sen, että Puovola on jakanut sellaista sanomaa, jota ei ole Herra hänelle antanut.
ellauri017.html on line 1156: Hyvä kysymys. Ehkä Petri Puovola saa nyt päälleen sen kiven, jota vieritti toisten päälle. Kiven alta se on ryöminytkin, senkin siira.
ellauri017.html on line 1220: sehän oli kysymys, ei väite.
ellauri017.html on line 1224: Teepöytäkysymys oli vaikeampi:
ellauri018.html on line 207: ajatus tuntuu uskottavalta, et se on identiteettikysymys.
ellauri018.html on line 653: Näät kun B Virtasesta lopulta tulee kiltti ja se päästää Pamin lähtemään kotiin, siitä tuntuu tyhjältä ja omituiselta. En suinkaan voi olla niiden vanhojen nurisevien israelilaisten kaltainen, jotka ikävöizivät takaisin sipulien ja kynsilaukan ääreen Egyptiin, sitte kun olivat siellä kärsineet niin raskasta orjuutta? Onx tää nyt sitä sadomasokismia? Onx herra Huu joku Udo ja Pamela Piki? No ei, se mistä Pam nyt pehmeni on et herra Huu vihonviimein tulee jalalle. Vallasta on valloittavuudessakin kysymys loppupeleissä. Saa mitä tilaa.
ellauri018.html on line 914: Lain noudattaminen on islamin avainkysymys, sillä juuri sillä tavalla ihminen hankkii ansioita, joilla hän voi päästä kuoleman jälkeen Paratiisiin. Islam ei tunne kristillistä syntien anteeksi antamista katumuksen ja uskon kautta. Sen sijaan viimeisellä tuomiolla ihminen joutuu punnittavaksi, jolloin hyvät teot ovat zarathustralaiseen tapaan vastapaino pahoille. Suotuisa lopputulos voi tällöin avata taivaan portit. Toisaalta Jumala voi armahtaa ihmisen, vaikka tämän pahat teot olisivatkin painavampia kuin hyvät. Mikään ei ole varmaa, sillä Jumalan tekoja ei islamissa voi ennustaa, eikä Jumala ole luvannut mitään.
ellauri018.html on line 1112: Sodan nähnyt somalimummo valittaa: "ihmiset ovat menettäneet rakkauden ja kunnioituxen toisiinsa. Nyt he keskittyvät ezimään valtaa ja rahaa." Tervetuloa villiin länteen Aisha. Täällä ei ole nimettyjä paikkoja. Kukaan ei tunne asemaansa eikä tyydy siihen. Yrittävät keulia ja ovat pettyneitä jos eivät onnistu. Sori siitä. Ei se ole luonnekysymys, vaan ympäristöhaitta. Tilaisuus tekee varkaan, svoboda raiskaajan, valtatyhjiön täyttää joku styränki. Tää on apinan luonto. Tehdään mitä pystytään. Tää on vapaa maa. Virikehäkin ovi on auki, te ootte nyt vapaita kanoja. Sähköpaimenia ei ole merkitty karttaan. Lukekaa suomen laki, se on netissä vapaasti saatavilla. Suomeksi ja hullua kyllä myös ruozixi. Ei toki somalixi, näillä lakeuxilla ei poloteta somalia.
ellauri019.html on line 144: Oikeisto vs vasemmisto on lopultakin vaan minä versus me. Kumpikaan ei ole mitään altruismia, siitähän ei politiikassa ole kysymys. Ei se yritäkkään olla mitään uskontoa, ei sellaista kusetusta, vaan toisenlaista, ihan avointa oman edun ajoa sarjassa tai rinnan. Mä ensin, meistä mitä väliä, muista puhumattakaan. Autetaan niitä mieluummin siellä mis ne on, tai ei ollenkaan.
ellauri019.html on line 642: Tiedänhän minä, että taas sain monen naisen karvat pystyyn. Ei se mitään, karvatuppi pystyssä on mullakin. Siitähän tässä juuri onkin kysymys, etten minä teitä alistaa halua, vaan päin vastoin, alistamalla ylistää, teidän kanssa hyöriä Rakkaudessa, sopusoinnussa ja vällyissä. Mutta Raamattu on auktoriteetti ja minun on pakko olla alamainen Jumalan sanalle, enkä lähde edes kyselemään miksi. Älkää hyvät naiset hemmetissä tekään. Hedelmistä me sen tunnemme, melooneista tunsimme myös Eevan, joka salaa nielas kranaatin. Aatami kaiveli varmaan silläkin hetkellä varpaitaan, joka oli paljon mielenkiintoisempaa puuhaa kuin hedelmäpuu. Munien kaivelusta puhumattakaan.
ellauri019.html on line 721: Näin viime viikolla voimakkaan näyn. Se tuli rauhallisessa mielentilassa mentyäni sänkyyn, ja miettiessäni maailman tilaa. Kuljin portaita ylös jonnekin. Aluksi oli pimeää, mutta kun nousin, tuli valoisampaa ja huomasin kiipeäväni vuorelle. Vuoren huipulla oli kaksi hahmoa. Toinen oli pukeutunut mustaan, toinen valkeaan kaapuun. En nähnyt kummankaan kasvoja. Hetkeksi pelästyin että olin kuollut, ja tämä olisi jonkinlainen tuomion paikka. Hahmot huomasivat pelkoni ja sanoivat, ettei ole siitä kysymys. Musta hahmo oli kuolema. Ei siis Saatana tai demoni. Valkoinen oli enkeli. Näin ainakin käsitin. Nämä hahmot eivät olleet viholliset toisilleen. Kuolema hakisi sieluja enkelille.
ellauri019.html on line 727: Auttakaa, jos osaatte. Jos se oli oikea näky eikä pelkkä uni, niin mitä siitä voisi tulkita? Miksi sanottiin, että minun kuuluu tietää, mutta ei sitten kerrottu suoraan mista on kysymys? Mikä suuri muutos voisi olla tulossa? Mitä pitäisi vartioida?
ellauri020.html on line 31: Ei tästä tullutkaan iloista nallen puhinaa, vaan lisää oxennuxen puhistusta kotisoffalta, paljon saippuaa. Naimisiin mentyään sodan jälkeen Pipa ja Sepu söivät paljon jymyhunajaa, äiti varsinkin paisui aika palloxi. Se pelkäs vähän ettei Calle tykkäisi. Kysy rakastatko vielä minua. Siitä saippuassakin on paljolti kysymys.
ellauri020.html on line 556: Kun Kata tulee oopperaan tyylittömään Lincoln Centeriin, kaikki kazoo sitä ihaillen tietysti, kun se on taas niin kuninkaallinen niin kuninkaallinen. Ne arvaa että se on joku, ja kysyvät, kysymyxen presupposition näin täytyttyä, kuka se on. Her name is Kenneth Widmerpool, she works in the City. No, I don´t mean her name, but who is she with, and what is her net worth? Jaakko Hintikka parka, kysymysten tietäjä, on nyt vainaja. Se sekoittuu nyttemmin usein samannimiseen salibandyn pelaajaan.
ellauri022.html on line 229: Jos kaikki säästäisivät kuin Davenport ja Polly, ei olisi köyhiä, ajattelee Luisa. Senkin kommunisti. Jeesus tiesi paremmin: köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja rikkaat myös. Sillä siitä tässä kaikessa on kysymys. Se ei ole bug, se on feature.
ellauri022.html on line 239: My foot! Totta kai pitää tinkiä! Siitä nimenomaan markkinataloudessa on kysymys. Löysät pois! Tuottavuutta peliin! Ei voi sijottaa, kuten Jarmo valittaen totesi potkiessaan ulos työväkeä, on ihan pakko kannattavammin sijottaa.
ellauri023.html on line 181: Mikähän se lie koko tän touhutuxen tarkoitus? Jaa-a, siinä se on vasta iso kysymys.
ellauri023.html on line 679: Enqvist on aiemmin vähätellyt filosofian merkitystä. Nytkin hän väittää ohimennen, että filosofia pyrkii kapuamaan fysiikan yläpuolelle. Jää avoimeksi, mitä hän tällä tarkoittaa. (Miten niin avoimexi? Naavaparrat älkää keuliko, me fyysikot ollaan alfasusia, sitä se meinaa.) Filosofeja hän kehottaa kuitenkin pohtimaan esimerkiksi esittämäänsä kysymystä siitä, tulisiko uskonnollista kiihkoilua hillitä tahdonvastaisella lääkityksellä. Kuulostaa aika nazimaiselta. Onkohan joku hihhuleista päässyt professorin iholle?
ellauri023.html on line 1205: Vähän sellasta pohdintaakin. On yhtä tärkeetä löytää porukoille sanoja kuin parantaa niiden ruumita. Se motivoi tän kirjoittelun niille, jotka kaipaa siihen jotain perustelua. Ja sit se kysymys, onko kukaan oikeasti altruisti. Mix pitäis ollakaan, siis niin altruisti ettei se enää ole edes kivaa. Sehän riittää, että tyydyttää izeään ja tyydyttää sillä muitakin. Mix kärsimyxestä pitäis jakaa lisäpisteitä.
ellauri024.html on line 47: (Vähän yllättäen vika kysymys on episteeminen. Jos vastaus siihen on odotuxenmukaisesti myönteinen, vois vaan kysyä suoraan, mitä tapahtuu. Kuinkas sitten kävikään.)
ellauri024.html on line 226: kysymys on tosi kiperä, välillä se
ellauri024.html on line 752: Missä minä olen koominen, kysyy izeltään Aarne Kinnunen, ja vastaus on monipolvinen, et arvaakaan. Peilissä, kateederissa, tässä kirjasa, epähuomiossa. Miksi olet koominen on toinen kimurantti kysymys. Äidin kasvattama poika. Äidin poikia on taiteessa ja kirjalluxessa monia, alkaen Adolf Hitleristä Aarne Kinnuseen. Tästä pitää vielä tehdä eri paasaus.
ellauri024.html on line 766: Kauheen vaikee sen on myös ymmärtää, miks pilkan kohde siitä niin kiukustuu. Koska se nolostuu, putoo kuin kana orrelta, vajoo alaspäin omassa ja muiden nokintaraadissa. Näyttää tyhmältä, heikolta ja huonolta. Siitähän tässä oli alunperin kysymys, nokittelusta. Suuttuuhan siitä yhtä hyvästä syystä kuin julkisesta turpasaunasta. Eikä se turpasauna ize edes ole pahinta, vaan paalupaikan menetys. Perhanan Vettel pääsi oikealta ohize. Naisetkin nauravat. Bisnexet kärsivät. Tappion karvas maku lähtee kun voittaa kokonaiskilpailun.
ellauri024.html on line 1091: 32. Edellyttäen että on kysymys vain vähäpätöisistä seikoista. - No tuo parantaa hiukan asiaa. Vähäpätöisistä seikoista ei kaiketikaan tulisi izepintaisesti pitää kiinni.
ellauri024.html on line 1135: joka sanoi suoraan mistä tässä kaikessa on kysymys.
ellauri024.html on line 1214: pohdin suihkun luuri kädessä arvokysymystä:
ellauri024.html on line 1218: kysymys on väärin asetettu. En ole kumpaakaan,
ellauri024.html on line 1382: von Wright tajuaa noin miljoonantena suomalaisena, että kehitys kulkee kohti poliisivaltiota ja ekokatastrofeja. (Huom tää on kirjoitettu ennen kaxoistorneja, ilmastonmuutosta ja kansainvaelluxia!) Sillä ei näytä olleen mitään vaikutusta sen lurituxiin haistelevasta humanismista. von Wrightin mielestä (yliminästä, minästä vai siitä?) hipit pakenevat romanttisesti todellisuutta. Herää kysymys, onko punaposki ize hippi. Sillä mitä muuta sen trivialiteetteilla, toistoilla, latistuxilla ja poissulkemisilla terrorisoiva kirjoittelu on kuin todellisuuspakoa? Valistushenkistä todellisuuspakoa.
ellauri025.html on line 1125: Koko kysymys ei ehkä nousekaan.
ellauri026.html on line 165: Tapaamistani takinkääntäjistä on tässä puheena Anna Mauranen. Anna, oman edun ajaja ja viirusilmäinen kuten Anni Sinnemäki ja Monika Fagerlund, oli 70-luvulla kova kommari kielitieteen aineyhdistyxessä Aspektissa, kun tulin opiskelemaan. Se joutui maaseutukierroxelle kieli-instituuttiin Savonlinnaan, jossa se tutki mitäpäs muuta kuin käännöxiä. Hyvää harjoitusta takinkääntäjälle. Sittemmin se kipusi aina vararehtorixi asti, olihan se kehittänyt pelisilmää 70-luvun taistolaisten taistoissa. 2000-luvulla se siirtyi vähin elein valtaapitävien puolelle. Ei se niin suuri muutos ole, saman teki Björn Wahlroos ja monen moni muu. Diktatuuristahan kummallakin puolella on kysymys. Kasan päälle pääsystä, sama se minkä kasan.
ellauri026.html on line 321: Tässä huoahtaessa on tilaisuus kysyä kysymys joka juolahti mieleen viime yönä (nyt on aamukahdexan ja vielä pimeää helmikuun puolessavälissä): onx tää mitä E.R. ylistää tyhmyytenä oikeasti tyhmyyttä (mun, tai edes sen mielestä) ja ylistääx se sitä oikeesti vaiko kieli poskessa. Mun fiilis on et se ei aina tiedä izekään, eikä välitä. Tää tekee siitä renesanssi-ihmisen.
ellauri028.html on line 87: Tässäkö se oli? Lukaisin kirjan, no ei todellakaan. Se on tosi vaikuttava kristinuskon lyttäys. Kirja julkaistiin vasta 1962. 2 sylen merkki kirjoitti sen vuosina ennen kuolemaansa 1910. Samu syntyi samana vuonna kuin Kalevala (1835). Meidän mamu esi-isää 20v nuorempi. Tarvittiin 50 vuotta ja ehkäisypilleri, ennenkuin meset julkaistiin, Bernardin ja Markin tyttären sensuroimana. Suomalainen Wikipedia-artikkeli ei kerro ollenkaan mistä oikein on kysymys, ja englanninkielinenkin on tosi anteexipyytävä.
ellauri028.html on line 933: Keräilijä kommentoi: en sano että uskominen on tärkeämpää kuin henki, lempi taikka muut pyhät asiat, mutta siltähän tuo näyttää taajuuxien valossa. Siitä puhutaan enemmän kuin mistään muusta. Siihen uskominen taitaa olla herralle eri tärkeää. Pratchettilla oli pieni jumala, joka pieneni ja kasvoi sen mukaan, kuinka moni siihen jaxoi uskoa. Tästäköhän tässäkin on kysymys?
ellauri029.html on line 452: Hallinnan harha on sitä, että luulee olevansa satulassa; esim luulee että on oman elämänsä seppo. Se on ylemmyyden harhan ja optimismin lisäksi positiivinen harha. Onko se hyvä vai paha asia, siitä ovat optimistit ja pessimistit eri mieltä. Rikkaat ja muuten menestyneet luulee, että niiden menestys johtuu niiden omasta erinomaisuudesta eikä suhdanteista. Siitä lähtee peliriippuvuus ja usko paranormaaleihin ilmiöihin, kuten jumala. Se lisääntyy kehumisesta. Se on heikompi masixilla ja vahvempi kun tunteet on pelissä ja kilpailutilanteissa, kuten osakekaupassa. Harha lisääntyy ylpistyneillä Juhoilla ja Esoilla, joilla on menestyxiä uran alussa. Kolmas nainen osoitti että harha vahvistui jos satunnainen tilanne näytti jotenkin hallittavalta, siinä oli jotain kouriintuntuvaa tai tuttua, jonka voi luulla osaavansa hallita. Esim. noppapelissä anterot heitti noppaa kovaa saadakseen kutosia ja hipihiljaa ykkösiä . Mä osaan tän! Hahaa helppo, sanoi hirvi, ja vastasi väärin kysymyxeen Lotta Rotan kysymyspotasta.
ellauri029.html on line 654: Mistä siis on kysymys? Mix Darwin suosii näitä korkean riskin tilanteita, vaikka tasainen jukerrus takaisi itiöemälle pitemmän ja rauhallisemman elämän? No six kai että isolla riskillä voi saada isoja voittoja, joista jotkut laajentaa sairaasti tiimin reviiriä tai jopa vie lajin kehitystä eteenpäin. Ei väliä jos jokunen itioemä siinä uhrataan, piisaahan niitä. Darwinilla on useita onkia vedessä, erilaisia kokeiluja rinnan menossa.
ellauri030.html on line 78: Eläkkeelle lähtevältä emerituruxelta kysytään aina nämä 2 kysymystä:
ellauri030.html on line 306: Nyt mulla on 2 kännyä siihen saakka kun lähden yliopistosta. Runoilen ja paasailen tällä Jollalla, androidilla käytän watsappia ja muuta somea. Ei mulla kyllä oo kymmentäkään ystävää, ja kaikki sometilit on salanimillä. Vaikkenhän mä sillä petä muuta kuin izeäni, naamakirja ja google tietää kyllä kenestä oikeesti on kysymys. Tosta Ineptitudesta.
ellauri030.html on line 355: Täähän liittyy hauskasti Aarne Kinnusen keltaiseen kirjaan! Leikinlasku kuuluu jokaiseen hyvään näytelmään! Jumalallakin on huumorintaju kohillaan, vaikka raamatusta kazoen ei ehkä siltä näytä. Mun vastaushan on et kysymys on väärin asetettu, ei maailma ole sen paremmin hyvä kuin pahakaan, se riippuu siitä kenen kannalta sitä kulloinkin kazoo.
ellauri030.html on line 609: Jälkimmäisessä testissä saatujen pessimismipisteiden puute suojelee siis fyysistä terveyttä, vaikka ensimmäisen testin optimismipisteet eivät terveyttä lisääkään. Kummassakaan testissä toinen ja neljäs kysymys eivät olleet tuloksen kannalta merkitseviä.
ellauri030.html on line 847: Ei ole kysymys siitä onx tilanne vakava, vaan onko se toivoton. Jos maailmaa ei voi muuttaa, alennetaan arvoja. Omasta kuolemastakin voi repiä huumoria. Thomas More sanoi pyövelille mestauslavalla: autatko mut ylös, alas pääsen izekin. Oscar Wilde sanoi kuolinvuoteella: tuo tapetti on hirveä, jommankumman meistä on mentävä.
ellauri030.html on line 853: Sit täs on vielä pikku pätkä tragediasta ja komediasta. Poinzi näyttää olevan että ne on kax tapaa suhtautua just samoihin ongelmiin. Toinen tekee niistä ison numeron, toinen pyrkii pienentämään jalan numeroa, jos kenkä puristaa. No on siinä vähän kysymys siitäkin, mitä Darwinin lakia on loukattu: tragedioissa useammin KILL! KILL! ja komedioissa FUCK! FUCK!
ellauri032.html on line 150: 23. marraskuuta 1654 Pascal koki merkittävän käännekohdan elämässään. Vietettyään viimeiset pari vuotta suhteellisen huolettomana mietittyään muutakin kuin matematiikkaa ja kristinuskoa, tuona kyseisenä päivänä Pascal oli joutua vakavaan onnettomuuteen: hänen ohjaamansa nelivaljakon hevoset yhtäkkiä pillastuivat ja syöksyivät alas eräältä sillalta, mutta Pascal itse pelastui kun vaunujen valjaat murtuivat kesken kaiken. Pascal tulkitsi tapahtuman ja oman pelastumisensa Jumalan antamaksi varoitukseksi. (Paha aivotärähdys.) Tapahtuman jälkeen Pascal kirjoitti pergamentinpalalle mystisiä mietelmiä kokemastaan pelastuksesta, ja kantoi tuota tekstinpätkää sen jälkeen jatkuvasti mukanaan kuin amulettia. Ei lähtenyt enää minnekkään ilman paperia. Corona-viruxen takia jengi hamstraa ennen kaikkea vessapaperia. Ymmärtäisi paremmin jos se olisi koleraa. Lisäksi Pascal vetäytyi Jacquelinen esimerkin johdattamana Port-Royalin luostariin vetäytyäkseen maailmasta ja pohtiakseen filosofisia ongelmia. Tässä on Pascalin pikku paperpala. Sitä kelpaa verrata Dostojevskin puhelinmuistioon. Samantyyppisestä sairaudesta lienee ollut kysymys.
ellauri032.html on line 290: Leviathan ilmestyi lopulta vuoden 1651 puolessa välissä. Teoksen kannessa oli tunnettu kaiverrus kruunatusta hirviöstä, jonka ruumis koostui pienistä ihmishahmoista, ja jolla oli toisessa kädessään miekka ja toisessa piispansauva. Siinä oli siis vittuilua myös kirkosta. Lassin ja Leevin keskinäiset rökityxet alkaa selittyä. Tätä pitää selittää vielä tarkemmin, mutta Hobbes oli niin epäuskonnollinen kuin tona huippuunsa trimmattujen hihhulien aikana oli ylipäänsä mahdollista. Ei tässä ollut kysymys uskonnosta, tää oli luokkataistelua uskonnon nimellä. Kauppiasluokka nosti rumaa melaansa kuin Leviathan merestä. Hobbes näytti valaan melan paljaana, mistä suivaantuneina kaikki osapuolet hyökkäs Hobben kimppuun kuin parvi herhiläisiä.
ellauri032.html on line 747: Le Disciplessä Adrien Sixte oli opettanut oppipojalle Loup-Garoulle: rakkaus, se on sukupuolitunteiden alaisexi joutumista. "Ja sitten jäin miettimään tätä uutta kysymystä: Onko olemassa mitään keinoja rakkautta parantamaan? Oikea menettelytapa ehkä olikin noudattaa Goethen opetusta: vapautuaxeen kärsimyxestä tulee ihmisen ajatuxillaan siihen syventyä. Se on kuin raaputtaisi kutinaa. Tuo suuri nero toteutti käytännössä Spinozan viidennessä kirjassaan esittämää teoriaa, jossa ajatuxena on, että elämämme kaikkien erillisten tapausten takana ovat lait, jotka liittävät ne maailman kaikkeuden suureen elämään kuuluvixi. En se minä ollut, mun täytyi kävellä näin, mussa vaan oli se jokin. Ja Tainekin (joka on tehnyt enemmän kuin kukaan muu Darwinin töiden levittämisexi Ranskaan) loistavasti kirjoitetussa Byron-tutkielmassaan neuvoo samoin, että meidän on ymmärrettävä izeämme, jotta järjen valo synnyttäisi meissä sydämen rauhan." Eli determinismi ja siitä johdettu fatalismi ois niinku pääsylippu ataraxiaan. (No tänhän mä osoitin pupuxi jo mun filosofian sivulavissa peliteorian avulla.) Toisaalla Goethe neuvoi nulikkaa joka kysyi miten ruveta neroxi: "en ole ikinä tehnyt mitään mistä en tykännyt." Kaikista kermaperseistä ei tule neroja, mutta monista neroista kermaperseitä.
ellauri032.html on line 749: Mutta panee silti miettimään toi rakkauden hehkuttaminen kristinuskossa. Onhan rakkaus kiva tunne, ei siinä mitään, mutta mitä tekemistä sillä on uskontojen kanssa? Kai sillä sittenkin on. Adrien Sixten määritelmä oli vähän suppea, se koskee erosta, ulos jää vielä filia ja agape, niinkuin opetti T.P. Virkkunen ussantunnilla. Eli kavereiden diggaus ja ylempien ihailu. Varsinkin tosta viimeisestä on uskonnoissa kysymys. Eläintieteellisesti kazoen laumafiilis ja termiittikunigattaren haju. On mun henkilökohtainen onnettomuus, että nää lajit on mulla heikommin kehittyneet. Puuttuu se antenni, niinkuin Kari Enkvist sanoisi. Zinzendorfilla oli hyvin kehittyneet kaikki 3 antennia, kuten Anna Nitschman voi totistaa. Parempi etukeno, kuten mainostaa Viagra-korvike Instagramissa. On paha sanoa, kumpi on kamalampi, Tiktok vai Instagram. Pakotettu valinta, ipsatiivinen.
ellauri033.html on line 434: Luvatussa maassa tyyppi bylsii entisen heilan paxuxi mut tää menee toisen kanssa naimisiin. Lapsi on takusti sen ekan jäbän. Pitäiskö sen tunnustaa se? No joo, tästä ei sit puhutakkaan, vaan pelkästään tän ekän jäbän heräävistä isäntunteista. Paul hei! huutaa Pellissier, entäs tää tunnustamiskysymys?
ellauri033.html on line 651: Herää kysymys: mixi bylsintä on pahempaa kuin kuolema? Ei kai se sentään ollut henkirikos? Pikemminkin päinvastoin. Mutta muistakaamme: Lebensraum on ituradan kannalta tärkeintä, toisix tärkeintä on siemennys. Muu kaikki on toisarvoista. Aatelisneidin teki hetki mieli keppiä, mut se ei suin surminkaan halunnut puolisoxi noloa kotiopettajan porkkanaa. Säätykierto oli sille kuolemaa kurjempi kohtalo. Pollen moraalitaulussa leipäsuden synti oli että sen perimmäinen motiivi viekotella neizyttä oli kauna herroille.
ellauri036.html on line 161: ... Miksi pelottaisi sinua tyhjyys, ruumis parka? Joka tunti vie sinut lähemmäs sitä, jokainen askeleesi taittaa poikkipuun tikapuilla, joilla juuri seisot; sinä elät kuolleista, taivaan ilma painaa ja musertaa, maa, jota astut, vetää sinua jalkapohjiesi kautta puoleensa. Astu alas maan poveen! Miksi pelkäät? Pelottaako sinua sana? Sano vain: 'Emme elä enää.' Etkö tunne suurta väsymystä, jonka jälkeen on suloista saada levätä? Minkätähden epäilemme, kun kysymys ei ole kuin siitä, tapahtuuko se hiukan ennemmin tai hiukan myöhemmin?
ellauri036.html on line 208: Koko Rollan kolmoslaulu yrittää syyllistää Voltairea ja panna sen syyxi 19. vuosisadan hengellisen alamäen. Ja paskat, tuotantotavoistahan siinä oli kysymys. «Kaikki on Voltairen syytä», heittää Gavrochekin de Gillenormand hahmolle, voltairelaiselle porvarille, Hugon Kurjissa. Mikä ei ole mitään verrattuna Mussetin raakuuteen syytöxissä Voltairea vastaan. Victor Hugo pyörsi 1878 pyhät sanansa ja palautti Voltairelle kunnian sen sadantena syntymäpäivänä. Ei ollut M. Arouet enää kuulolla.
ellauri036.html on line 1784: 2-3 kysymystä pyöri sen suussa;
ellauri036.html on line 1827: Uskonto on luottoa, siitähän on kysymys,
ellauri036.html on line 1980: Jaakon peukuttamalta Kantilta (huomaa ääntämys! ei Cunt, vaan Känt) Martta ottaa "oikeuden tulla rangaistuxi" (teoista, ei pärstäkertoimelta), ja J.S.Milliltä rangaistuxen tarkoituxen, nimittäin lisätä ripitetyn kukoistusta. Rangaistus on kasvun paikka, se on jotain hienoa! Arvostelijan mielestä Martta hehkuttaa vähän liika tollasta ylemmän keskiluokan sivistyneistön vapaata toimijuutta, ja unohtaa (tuskin vahingossa) mistä laissa lopultakin on kysymys, nimittäin pakkovallasta, jolla kasan päällä olijat pitää ähertävän laahuxensa kurissa. Tää arvioija sentään tunnustaa, että konfliktista täss lopultakin on kysymys, eturistiriidoista eikä mistään vitun kukoistuxesta.
ellauri037.html on line 469: Kun kysymystä seuraa hiljaisuus,
ellauri037.html on line 518: Miesten kesken on luonnostaan vaan välinpitämättömyyttä (no mulla kyllä kieltämättä oli jotain pikku erimielisyyxiä eräiden koulufilosofiprofessoriääliöiden kaa, joihin palaan tukijatkeessa), mutta naiset on luonnostaan keskenään sotajalalla. Se kai johtuu siitä et miehillä kilpailu rajoittuu omaan kiltaan, naisilla se ulottuu koko sukupuoleen, koska niillä on vaan yx ammatti, maailman vanhin sellainen. Kadullakin tavatessaan ne kazoo toisiaan kuin Guelfit ja Ghibelliinit. 2 naista tavatessaan 1 kertaa suhtautuvat toisiinsa vaivautuneemmin ja teeskentelevämmin kuin 2 reilua miekkosta. (Tulee mieleen Bernard Shawn, toisen ison setämiehen My Fair Lady. Nää reilu-miekkosjutut on aina vähän homahtavia.) Sen takia naisten keskiset komplimangit kuulostavat naurettavammilta kuin kahden miehen keskiset (häh? no Schopenhauer oli tosi turhamainen ollaxeen pussikarhun doppelgängeri). Edelleen, vaikka mies puhuu suht ihmismäisesti jopa niille jotka ovat paaaaaaaaljon sitä alempana (vitun nilkkifasisti), on sietämätöntä kazoa miten kopeasti ylhäinen rouva elehtii nokintajärjestyxessä alemmalle (vaikkei edes palvelijalle, missä tapauxessa se olis ihan ymmärrettävää). Siitä voi johtua että naisten kesken on vähemmän nilkkejä kuin meillä, ja voimasuhteet voi muuttua äkkisemmin kuin meillä miehillä. No niin vittu, miehet on vielä enemmän laumaeläimiä, de Waalin simpansseja, tai vielä pahenpaa, cro magnoneja. Miehillä ranki riippuu kaiken maailman prenikoista ja nazoista, naisilla vaan siitä, kenen kaa ne on naimisissa. Six ne on luonnostaan samalla viivalla ja yrittää hikisesti luoda hajurakoa. (Helvatti, mix nää hajuraot kiinnostaa miehiä niin hirveesti. No, tyhmä kysymys.)
ellauri038.html on line 100: Nietzscheä pohditutti, mix ihmisen tulisi ylipäänsä olla moraalinen. Mixei se vois olla vaan reilusti pelkkä apina? Turha kysymys, niinhän se onkin enimmän aikaa. Uskontoa se pilkkas orjamoraalista ja tarjosi tilalle herramoraalia. Ja esteettistä asennetta, josta puhui hiljan myönteiseen sävyyn Jönsy-velikin . Kaunis esine, sanoi Carl-Erik Carlson nuorempana, vanhempana sitten: kauniita pilviä.
ellauri040.html on line 109: Tätä mä koitin tolkuttaa Kimmo Koskenniemelle, kun se lähti jälleen kerran jotain urputtaa että kazohan nyt jne. Mä sanoin että ihan sama mitä torveat, kun meillä on arvolähtökohdat jo niin erilaisia. Ei tää ole mikään perustelukysymys, me ollaan yxinkertaisesti eri puolilla barrikaadia. KK on talousliberaali humanisti jonka mielestä me eletään parhaassa mahdollisessa maailmassa. Mä en. Musta maailma ois parempi jos siinä ois vähemmän Kimmo Koskenniemiä.
ellauri040.html on line 167: ei tässä ollut kysymys yhteisymmärryxeen pääsystä, vaan vastapuolen kukistuxesta,
ellauri040.html on line 379: Homeroxen ja kansansatujen aikaan koko kysymystä
ellauri041.html on line 326: Melenderin romaani luotaakin iänikuista loppuun kaluttua kysymystä siitä, miten ihminen lopulta voi löytää tiensä itseensä ja itsensä luokse. Voi hemmetti. Mitäs läxit? Kuka ihmistä odottaa tämän tien päässä? (No viikatemies, ellei suorastaan vanha vihtahousu.) Uuden romaanin etsintä alkaa kuolemasta, päähenkilön Joel Rannon isoäidin poismenosta. Näin kuolema toimii uudelleen aktivoituvan elämän savukkeena. Tumpataan toinen, sytytetään uusi. Vuoroin käydään vieraissa. Ottaako sinun lipasi, ei ota minun orani. Ironia näkyy siinä, että isoäidin lipa on päähenkilölle läheisempi kuin oma ora.
ellauri042.html on line 736: Sitä kelpaa verrata Blaise Pascalin muistilappuseen. Samantyyppisestä sairaudesta lienee ollut kysymys.
ellauri042.html on line 741: Dostojevskistä mulla on suht vähän paasauxia, varmaan sixi etten siedä koko heppua. Se on just sellanen rikos rangaistus usko toivo rakkaus hymistelijä joita en jaxa ollenkaan. Mutta nyt aloitin lukea sen tiettävästi ainoaa koomisluontoista teosta nimeltä Vanhan ruhtinaan rakkaus. Heti alkusivuilta heräsi tämä kysymys:
ellauri042.html on line 757: Dostojevski vastusti niinsanottua "naiskysymystä". Tuohon aikaan jotkut naisasianaiset pukeutui omituisesti, kuten lyhyt tukka, tummansiniset silmälasit ja muita muotioikkuja. Mutta nää naiset ei huomanneet että Dosto ei pitänyt niistä, joten ne palvoivat sitä guruna.
ellauri042.html on line 759: Olin usein paikalla sellasissa miiteissä. Nykyaikainen nainen tuli huoneeseen. Se ei huomannut tympeää ilmettä Doston naamalla. Se ei kuullut sen kyimää äänensävyä tai töykeää kysymystä: Mitäs sä olet vailla? Nainen jolla oli oma onki vedessä alkoi kertoa sille jotain juttua silmät säteillen ja posket hehkuen.
ellauri045.html on line 40: Taistelu on elämän mauste; läheisimmätkin ystävyyssuhteet ovat jonkinlaista kilpailua, ja ellemme halua luopua kaikesta osaxemme tulleesta arvokkaasta, meidän on jatkuvasti kazottava jotakuta toista silmästä silmään ja ponnisteltava tappiota vastaan, olipa kysymys rakkaudesta tai vihasta. Pääsemme vieläkin haluamiimme tavoitteisiin rumiinvoiman avulla, voimakkaan luonteemme tai älykkyytemme ansiosta. Miehet ja naiset taistelevat keskenään rakkaudessakin. Urheilijat ratkaisevat paremmuutensa ruumiinkunnon mittelyssä; veltot taas istuvat pöyrdän ääressä shakkia pelaten tai keskustellen. Jokaisen ihmisten välisen kestävän siteen perustana ja vahvistajana on jokin kilpailun muoto. (RL Stevenson, Kalutut Palat kesäkuu 1967)
ellauri045.html on line 288: Goethen faustinen kysymys, was die Welt am Innersten zusammenhält,
ellauri045.html on line 345: 1 GAL-TAN kysymyxistä oli saako huonosti käyttäytyvää lasta lyödä avokämmenellä niinkuin Shulem Schnitzel. Green-Alternative-Libertarian says no. Traditional-Authoritarian-Nationalist says of course. Entä saako vaimoa vaihtaa kuin mustalainen hevosta? No tästä ei ollut kysymystä, ilmeisesti kaikki ovat siitä samaa mieltä. "Mikä silloin oli ollut vaikeaa? Mikä oli muuttunut? Liisan kasvot tulivat eteeni ja sitten yritin muistaa miltä Sinikka näytti."
ellauri046.html on line 222: elävä kysymysmerkki entinen.
ellauri046.html on line 407: Reginalle oli Söde aika pettymys. Söde käytti sitä hyväx henkisest, luki sille ääneen saarnoja (huoh) mut vältteli kysymystä häistä. Söde ei "ollut valmis" ukkomiehexi, se oli samanlainen estynyt uivelo kuin Sirkkis. Kexi sen 7 tekosytä, kirjoitti jopa teologian gradua mieluummin kuin kurkki morsiamen hameen alle. Kirjoitti hämäriä kirjeitä. Reginan tuskastuneet vastauxet se pimitti. Eihän niillä ollut taiteellista arvoa.
ellauri046.html on line 641: Misogynian pukinsorkka pistää Wiljaminkin silinteristä: det er i Sandhed væmmeligt at see i den nyere Comedie disse erfarne, intrigante, blødagtige Qvinder, der veed, at Kjærlighed er en Illusion. Jeg veed intet saa vederstyggeligt Væsen som en saadan Qvinde. Hvad Under da at Qvinden vil emanciperes, et af vor Tids mange uskjønne Phænomener, hvori Mændene ere Skyld.
Rakkaus on taloudellinen päätös, se erottaa sen hetken panohalusta. No niin tietysti, kun perheen perustamisesta on kysymys. Se et naiset vois perua sen päätöxen on frekkiä, ei asessori paremmin voi sanoa.
ellauri046.html on line 680: Vapaakaupasta tässäkin loppupeleissä oli kysymys. Saladin ja Riku oli molemmat huonossa hapessa. Jerusalem on kuin Rauhixen piha jossa eri muurahaislajit käy ikuista kärhämää. Nyt on kekomurkut joholla. Että ne jaxavat. Mitä tästä voimme oppia? Että muurahaiset on tyhmiä. Mennään kazomaan mitä tulee telkasta.
ellauri047.html on line 247: Gretchen-kysymys
ellauri047.html on line 912: Romanssi oli persukansan liikehdintää: peliin tulee kansallinen porvaristo, joka on päässyt vuorollaan vaurastumaan ja käymään kouluja, ja haluu osansa myös vallasta. Tästä oli kysymys myös Amerikan izenäistymisessä ja Ranskan vallankumouxessa. Saxan kielialueella lähti Fredrik Suurelta ja Maria Teresialta kruunajaispallo hanskasta, porvarismiliisi tuuletti Berliinissä Fredrik Suurelle. Mut olix pörssi bear vai bull? Nazismi nousee yleensä lamasta.
ellauri049.html on line 285: Saarlo sammui hiljaa Itä-Hämeen erämaapitäjässä Sysmiössä tubitautisena. Olikohan Sysmän vazanvetelöittävällä sahdilla osuutta asiaan. Ottikohan Saarlo osaa Sysmän rollaattorikisoihin? Retorinen kysymys, rollaattoria ei ollut vielä kexittykään. Sarkia oli Turun Musset, pieni Musse Pigg. Dekadenttisymppari oli Mussekin. Baudelaire, Rimbaud, Verlaine, the lot. Kossukin tykkäsi Saarlon kännisestä paatista. Musta se hexametri ei sovi yhtään laivan huojuntaan, humalikkaista puhumattakaan. Sangen artistinen näkökulma! Artisti maxaa.
ellauri049.html on line 1050: Tämä toki pitää paikkaansa, mutta mitä mieltä Fredrika itse oli tästä kaikesta? Sitä Rajalan kirja ei kerro. Sen sijaan esimerkiksi Merete Mazzarellan Fredrika Charlotta os. Tengström. Kansallisrunoilijan vaimo (2007) tarjoaa näkemyksiä tähän arkaluontoiseen kysymykseen. (Mix tää on kysymys on arkaluontoinen, mut koirasapinan panorundit ihan viihdettä?)
ellauri049.html on line 1060: Olisi luonnollisesti epäasiallista ja täysin aiheetontakin pohtia kysymystä, oliko Emilie Björkstén tämän suuren ja syvän, miehisen ritarillisen rakkauden arvoinen. Oli hänessä runsaasti sitä naisellisuuden ja nuoruuden irrationaalista viehätystä, joka täysin määrin riittää selittämään Runebergin kiintymyxen. Hänen omat runokokokeilunsa, vaikka ne ovatkin ilman varsinaista esteettistä arvoa, eivät millään tavoin puhu häntä vastaan ihmisenä ja naisena, joskin ne ehkä osoittavat, että luonto hänessä oli tullut liiankin tietoisexi izestään. Niinpä hän on ize hieman narkissosmaisesti tarkastellut omaa kuvaansa kirjoittaessan "Den nyckfulla"-runonsa säkeet. On kuitenkin muistettava, ettei Runeberg ymmärrettävistä syistä voinut antaa tunteilleen yhtä välitöntä julkista ilmaisua kuin Emilie. Mix vitussa? Hemmetin setämiehet, ihan samanlaisia kuin jamaikalaisen sokeriplantaasin orjanomistajaäijät, välillä bylsitään nättejä orjatyttöjä, välillä annetaan ruoskan soida. Koskenniemestäkin näkyy selvästi, että kristus on vaan globalisaation emoji kristillisyyden kyljessä, pääasia on länsimainen luottoluokitus.
ellauri051.html on line 258: Keskeinen kysymys on, pystyykö Pöysti käsittelemään sote-lakeja laillisuusvalvojana kansalaisten kannalta luottamusta nauttivalla tavalla, kun on johtanut kyseistä lainsäädäntöprosessia poliittisen ohjauksen alaisena virkamiehenä.
ellauri051.html on line 1675: 1066 Ever the old inexplicable query, ever that thorn'd thumb, that breath of itches and thirsts, 1066 Aina se vanha selittämätön kysymys, aina se piikkipeukalo, se kutina ja jano,
ellauri053.html on line 188: Aarne seuras kateena vierestä kun Puovon minä paisui kuin teekkaripallo. Ne oli hirmuisoja, punasia ja kumisia ja niissä oli ratasmainen teekkarinkuva. Mä en koskaan saanut sellasta. Joka vuosi pyysin ja anelin. No way. Elämä on traagista. Life is hard and then you die. Hyvä kysymys: oliko nuori Puovo enemmän vai vähemmän suuruudenhullu kuin vanha? Paisuiko sen teekkaripallo vai rupistuiko se lopulta, kuten kumiset ilmapallot tekevät, tulevat ryppyisixi ja puoliveteisixi. Lopuxi niistä voi imaista retiisejä ja paukutella niitä.
ellauri054.html on line 130: Onx esseet jotain tunnustusnovelleja? Tyhmä kysymys. Ei essee ole mikään luonnonilmiö. Pojun magnum (sic) opus oli yritys. Ett rättsteoretiskt försök.
ellauri054.html on line 389: Tänä aamuna heräsin mielessäni kysymys:
ellauri055.html on line 227: No oikeesti koko teodikeakysymys on toivottoman apinamorfinen. Ainoa tai ei, deterministinen tai sattumaa, on typerää edes pohtia miten hyvä tai paha tää maailma on nimenomaan näille munapussejaan raaputtaville apinoille. Tai miettiä onko joku sen suunnitellut kuvitteellinen silverbäkki pahansuopa apinoille vaiko hyvänsuopa. Pelkkää soopaa koko kymysys.
ellauri055.html on line 274: Ikävystyttiin siinä määrin, että vanha nainen uskalsi sanoa eräänä päivänä: - Haluaisin tietää, mikä on pahinta, sekö, että joutuu 100x mustien merirosvojen raiskattavaxi, että toinen peräpakara leikataan pois, että saa kestää kujanjuoxun bulgaarien luona, että tulee piestyxi ja hirtetyxi autodafeessa, että keho leikellään, että saa soutaa kaleeria, lyhyesti sanoen kestää kaikki vaivat, joita jokainen meistä on kokenut, vai sekö, että täytyy jäädä tänne joutilaisuuteen? - Se on suuri kysymys, sanoi Candide.
ellauri055.html on line 1256: No ei! Tää halvatun tomppeli vaikuttaakin alkumetreillä lähes selväjärkiseltä. Sen vastaus teodikeaan on sama kuin turkkilaisella dervissillä: sulttaani ei voisi vähempää välittää mitä laivarotat toivovat. Toopen aikoihin sana jumala oli korvattu sanalla elämä, ja elämä oli olevinaan yhtä iso mysteerio kuin ennen jumala. Toopea. Elämäkään ei ole mystistä, sen mystisempää kuin palaminen tai ruostuminen. Miksi on elämää on yhtä tyhmä kysymys kuin Heideggerin "Warum gibt es eigentlich etwas? Warum nicht lieber nichts?" No jos niin hullusti olisi sattunut käymään, etpä olisi tässä kyselemässä. Ehkä olisi ollut parempi.
ellauri058.html on line 384: Hotakaisen lastenkirjat ovat lapsille sopimattomia. Raateleva lammas Jyrki Nummi huomauttaa, että Hotakaisen textit on mutkikkaiden struktuureiden sijaan pintaliitoa. Kerronnallisuus nojaa pelkistettyyn esitystapaan ja tarinat rakentuvat tyylitelmille ja parodioille yksinkertaisessa juonenkuljetuksessa. (Nummi, 1997: 33.) Hotakaisen teosten ominaisuuksiksi on niin kriitikoiden kuin yleisönkin parissa huomattu kankea pahansuopa vizailu, pinnallinen juoni ja nykyajan ilmiöiden käsittely. Kari Hotakaisen tunnetuimpia teoksia ovat autofiktiiviset Klassikko (1997) ja Juoksuhaudantie (2002). Kari Hotakaisen julkkiskirjailijan kuvassa on kysymys näkyvyydestä ja teosten mainostamisesta keinolla millä hyvänsä.
ellauri058.html on line 660: Setämiehenä Pekka vähätteli metoo kysymyxiä. "Kun minua on syytetty metoo-kysymysten vähättelystä, haluan selvennykseksi ilmoittaa, että olen asiassa täysin syyntakeeton uhri, jonka tutkimatta tuomitseminen olisi oikeusmurha. Mun päässä soi ehtimiseen Esa Pakarisen metoo-klassikko 'kuti, kuti, ei saa, voi kun sää olet tuhma'."
ellauri058.html on line 918: Mut mix-kysymys ezii selityxiä ja niiden on väkisin oltava yxinkertaisempia. Ei ne muuten ole selityxiä.
ellauri060.html on line 450: Antin sukulainen toimittaja Tuomas Manninen kommentoi: Uimahalleissa roiskuttelu on oikeasti vakava tasa-arvokysymys. On oikeasti olemassa kantelevia kilpauimareita, koppavia veetee uimavalvojia ja kostonhimoisia vallasihmisiä jotka jatkaa riitaa hallinto-oikeuteen asti sukanvarresta löytämillään säästöillä. Suomessa on totuteltava tämmöisiin jenkkityylisiin korvauskanteisiin. Tuumaa Anni Swanin mökissä asuva pojanpoikansa Ilta-Sanomien mainio toimittaja Tuomas Manninen. Asia ratkennee vasta KHO:ssa. Kantaja oli hapan ilkimys rva Haapasalo, kriminaalizykologi Salosta, joka sittemmin vielä ärhenteli kun Salo voitti jonkun koripallopokaalin ja "koko Salo hurrasi", paizi tää sitruuna, joka ei kilpaurheilusta perusta. Se tykkää vaan kuntouinnista, kunhan keulijat ei roiskuta. Oiskohan syytä huolestua kun omat mielipiteet nazaa ilmiselviin kusipäihin? Mäkään en siedä eliittiurheilua enkä "koko Salo" tyyppistä kirkonkellojen soittelua. No huolestun kyllä vähän, mutta kantaani en tarkista.
ellauri060.html on line 902: Ehkä sotilaiden kapinassa oli vähän kysymys jo pidempään kyteneestä tyytymättömyydestä niin palkkaan, olosuhteisiin kuin brittiupseerien halveksuvaan kohteluun värivammasia alkuasukkeja kohtaan. Sotilaat myös aiheellisesti epäilivät, että koloniaalivaltiaiden suunnitelmissa oli maat ja rahat alkuasukkailta vietyään käännyttää induskit väkisinkin kristinuskoon.
ellauri061.html on line 1001:
Lao Rui: Toi on Eskin suosikkiviisu Pelle Miljoonalta. Sekin on säälittävä vanhus jo. Pervokin on jo 61. Ei siitä enää tule ton kummempaa. Tuntuu vähän siltä että näkyminen mediassa on sille kohtalonkysymys. Niin kuin sitä ei oikein olisi olemassa ilman sitä. Mix ne tekee niin? Onxe vaan peipon tarvetta laulaa oxalla ylimmällä?
ellauri061.html on line 1422: Jos ajattelee kymmenen tai kaksikymmentä vuotta taaksepäin, niin sehän olisi ollut ihan käsittämätöntä, että jotkut mulkut, kuten mä, kirjoittavat törkeyksiä jossain vekottimissa, kuten teeveessä. Se on tilaisuus, jota ei voi ohittaa. Oon miettinyt, että onko rasistisia, naisvihamielisiä ja homofoobisia porukoita paljon, onko niitä nyt enemmän kuin niitä joskus aikaisemmin on ollut, eli yleisö on isompi. Mutta se on loppujen lopuksi huono kysymys, sillä heidän laatuviihteeseen käytettävät tulonsa ovat aika vaatimattomia.
ellauri061.html on line 1434: ”Aivan varmasti 1930-luvun natsi-Saksassa esitettiin myös vaatimuksia, että miksi ei ole dialogia, miksi aina vastakkainasettelua. En missään tapauksessa vaadi dialogia. Sen sijaan vaadin järjenkäyttöä.” (Tää kuulostaa hyvin, hyvin pahalta. Järjenkäytöstä oli endlösungissakin kysymys. Ei mitään dialogia, verdammt. Turpa kiinni jutkut ja suihkuihin.)
ellauri062.html on line 542: Ergodisen lailla kirjailijat on omineet myös hermeettisen. Hermetismi oli tyhjiöpakattua keskusrunoutta, hullua kuin pullosta tullutta. Siitä ei ottanut selvää Erkkikään, muista sivullisista puhumattakaan. New Age-liikkeestä ei kuitenkaan ollut kysymys.
ellauri063.html on line 214: Hyi helvetti. Nyt lähinnä kiinostaa: miten äsken syntynyt pitää olla et tämmönen paska on ihan vaan normipäivää, business as usual? Vai eikö se olekaan ikäkysymys vaan jonkinlainen rupusakki-indexi? Please God, help improve this Pynchon fan fiction. Kuvan Mogwailla on samanlaiset vilkkuluomet kuin Jaakolla.
ellauri064.html on line 353: Erik Arkilin isä oli Rolf Arnkil, joka tunnetaan uskonnollis-filosofisista pohdinnoistaan mm. teoksessaan Ihmisestä on kysymys. Arnkilin perheessä oli ns. koulukortteerissa myös nykyinen piispa Wille Riekkinen. Maailmankatsomuksellinen pohdinta on siis Arkilille tuttua jo lapsuudesta lähtien. Kirjan liepeestä luen, että Arnkil onkin ensin opiskellut teoreeettista filosofiaa mutta pompannut sitten peruskoulunopettajaksi. Mielenkiintoista! Miksipä immeisen elämän pitäisi juosta yhtä raidetta kuin junan. Ylämäki alamäki ylämäki alamäki yhdessä kuljemme sen.
ellauri064.html on line 376: Moni on twitterissäki kiinnittäny huomioo siihen et uutiset on justku tästä kirjasta. (Siis muutkin uutiset ku ne jotka ON tässä kirjassa.) Se on muuttuny yhenlaisexi meemixi. Ja apua! Juonikkaan umpihulluun trilogiaan on tulossa vielä kolmas osa! Jatkis tuo uutta kierrettä myös neuromaaniin. Okei! Joo! Hyvä! Viel muutama helppo kysymys tähän lopuxi. Isoja kysymyxiä mutta helppoja. Eipäs ollutkaan, Arnkil kerrassaan kipsaantui. Myötähäpeästä piti podcastin kuunteleminen lopettaa.
ellauri065.html on line 169: Avoin kysymys oli, pitäisikö rajan seurata itäistä vai Lusatian Neisse-jokea ja pitäisikö Berliinin perinteinen satama Stettin pysyä saksalaisena vai sisältyykö se Puolaan. Alunperin Saksa oli säilyttää Stettin kun puolalaiset liitteen Itä-Preussin kanssa Königsbergin. Lopulta kuitenkin Stalin päätti, että hän halusi Königsbergin kuin vuoden lämmintä vettä portti varten Neuvostoliiton laivaston ja väitti, että puolalaiset pitäisi saada Stettinin sijaan. Puolan sodanajan maanpakolaishallituksella ei ollut juurikaan sanottavaa näissä päätöksissä.
ellauri066.html on line 220: Runoilija Carlson kiistelee erälehdessä yxiäänisesti edesmenneen Tuomas Anhawan kanssa siitä minkä kuusen kävystä on kysymys ja missä hauin laulu ylösmerkittiin. Voisihan se olla niinnii että Aaro kirjas Puulaveden erähavainnon ylös myöhemmin. Kesien kesänä 1928 oli Lempin käpy Aaron penseissä päällimmäisenä. Vitun pompöösisti Aaro vetää äänityxen, taisi olla aika itsetärkeä ja mahtipontinen. Mahtavalla äänellä mä rallin viskaan. Nää ei ole mitään velkahirsiä. Aarolla oli muuten huulihalkio, sinänsä viaton mutta izetunnon kannalta hankala esteettinen vamma, samanlainen kuin hauella. Tai jänöllä. Shöshshöttävä äshshä voishi shelittyä shiitä.
ellauri069.html on line 444: Mut kyllä tääkin kirjoittaja on sitä mieltä, että miekkailu jättimäisillä vaahtomuovikyrvillä ja hiljaiset ja halukkaat seizentoistakesäiset neitokaiset sexialusvaatteissa ketterinä ja kurvikkaina imemässä miespäähenkilöitä joka puolelta on aika setämiesmäistä kuvastoa. Tomppa selkeesti puhuttelee miesporukoita kuvaillessaan loppumattomia märkiä uniaan. Kyllä postmodernit osaa marginalisoida naiset ihan yhtä näppärästi kuin pre. Ei tässä "samanarvoisuudesta" tai "minän hajoamisesta" loppupeleissä ole kysymys vaan vallasta. Mitä kuuluu ja kuka käskee, kuka on johtaja ja kuka pesee vessoja.
ellauri071.html on line 145: Toi käsitys kaiken yxeydestä on siis paranoidia, vainoharhaisethan on just tollasia sanaseppoja. Hyviä ristikoissa ja anagrammeissa, mutta todellisuudesta aika etäällä. Jos p ja q mainitaan samassa textissä (kuten GR), tottakai ne sitä kautta liittyvätkin toisiinsa. Muze on tosi triviaalia. Senvertasesta voi lyödä mynttiä vaan täys höyrypäät. Käytännössä tärkeämpää on, onko kaikella vaikutusta kaikkeen. Ja se on ihan toinen kysymys, johon vastaus on suhteellisen kielteinen: eipä juuri. Enimmäxeen ei mitenkään huomattavassa määrin, ei. Tollaset perhosefektit on aika harvinaisia.
ellauri072.html on line 290: Huomaa kyllä et Wallu on kuunnellut äitiä ja lukenut iskän pragmaattisen etiikan tutkimuxia. Sillä on tälläsiä MIT tyyppisiä oikein vai vasein eettisiä pistokokeita. Musta nää on helppoja. Oikein vai vasein on ylipäänsä enimmäkseen väärä kysymys. Oikeus on vahvemman oikeutta enivei.
ellauri072.html on line 303: Joku köyhä äiti jolla on lapsia ikävän porhon kaa ei saa pitää niitä koska tää äijä haluu pitää ne ja uhkaa lopettaa lasten isot rahat jos se ei saa lapsia. Ei huoltajuutta, ei elinkorkoa, se sanoo kuin Lucky Luke. Äiti antaa perixi. Onxe hyvä äiti vai paha? Väärä kysymys. Onxe äijä paha? Raikuva ON. Onx Amerikka paha jossa tää on mahdollinen skenaario? Suoraa huutoa. Loppumattomia aplodeja seisaallaan. Tää oli helppo taas.
ellauri072.html on line 333: Yxinkertainen tilinpito kuulostaa yxinkertaisemmalta. Kaxinkertaisessa on kusetuxen makua. Jostain vitun koronkiskuroinnista, luotosta ja lunastuxesta siinäkin on kysymys.
ellauri072.html on line 390: On myös esitetty, että vanhemmat ovat todellisuudessa onnellisempia kuin lapsettomat, mutta survey-lomakkeen tyypillinen kysymys: "Kaiken kaikkiaan, oletteko nykyisin erittäin onnellinen, melko onnellinen, ei kovinkaan onnellinen, ei lainkaan onnellinen?" ei mittaa todellista onnellisuutta tai rauhaa, jonka lapset mukanaan tuovat.
ellauri073.html on line 340: Rock Your Day -videoita varten Immonen on joutunut opettelemaan äänenkäyttöä. ”Nuorempana mulle sanottiin, että voitko puhua vähän kovempaa, mutta tää osoittaa että se on harjoittelukysymys. Kovalla harjoittelulla ja työllä jokainen ihminen saa sitä ääntä lähtemään niin paljon kuin tarvii.”
ellauri073.html on line 462: Sasha koittaa kuvailla surun ja depression eroa sillä, että surussakin voi tuntea izensä ihan ookoo veikoxi, mutta masixessa on näitä guilt/worthlessness tunteita. No emmä tiedä onko just toi nyt kovin osuvaa terminologiaa, ainaskaan mun kohdalla, mutta izeinhosta silti paljolti on kysymys. Wallu tykkäs tennixestä koska siinä se oli semihyvä ilman että sen tarvizi ajatella. Panee miettimään, että olixe myös koska sen urheilullinen äiti tykkäs kun se oli hyvä siinä, eikä nörtti isä.
ellauri077.html on line 314: Ei kylmä luulen et mut oma gipotez on paras, eli se että joka naamarista kurkkii ulos Wallu ize. Sellasta skizofreenista keskustelua päänsisäisten lukijoiden kanssa, LOL, mikä keskustelu se on jossa kaikki puheenvuorot tulee kirjoittajan kynästä. Se on kuin vanhemmat jotka komentaa lapsia sanomalla sopiiko. Totta kai sopii kun pannaan sopimaan. Se on vaan retorinen kysymys.
ellauri077.html on line 391: On 3 suurta apinakysymystä jotka lyö lättyyn meitä kaikkia: Kuka olen? Miksikä mä olen täällä? ja, Minne mä olin menossa? Nää kysymyxet vaikeutuu sitä mukaa kun Alzheimer etenee. Eka vaivasi Maharishi Masheeshi Jogikarhua, toka Mahatma Gandhia ja kolmas juuri Unomunaa. Munalle ei kelvannut yxinkertainen vastaus eli kananrehuxi. Sille se oli The question of survival. Kysymys siitä onko mies kuolevainen vai kuolematon. Voisi sanoa että Uppomunan filosofia oli izensä ylittämistä koko elämän, jatkuvaa resuamista viikatemiehen kaa, siihen asti kunnes siltä paloivat ne tohvelit.
ellauri077.html on line 571: 1This essay is an adapted version of a chapter of my dissertation,“Love Me Till My Hearts Stop.” Existentialist Engagement in Contemporary American Literature, a philosophical analysis of the fiction of David Foster Wallace. Tarkistuskysymys: Millä eläimellä on useita sydämiä? Entä puhuvia päitä?
ellauri077.html on line 754: Karl Paul Reinhold Niebuhr (21. kesäkuuta 1892 – 1. kesäkuuta 1971) oli amerikkalainen reformoitu teologi, eettikko, politiikan ja julkisten asioiden kommentaattori ja professori Unionin teologisessa seminaarissa yli 30 vuoden ajan. Niebuhr oli yksi Amerikan johtavista julkisista intellektuelleista useiden vuosikymmenien ajan 1900-luvulla, ja hän sai Presidential Medal of Freedom -mitalin vuonna 1964. Julkinen teologi, hän kirjoitti ja puhui usein uskonnon, politiikan ja julkisen politiikan risteyksestä vaikutusvaltaisimpiensa kanssa. Kirjat, mukaan lukien Moral Man and Immoral Society ja The Nature and Destiny of Man olivat hipi hienoja. Niebuhr nimesi vuosien 1938–40 Gifford Lectures (maailman maineikkain teologian luentosarja) "Ihmisen luonto ja kohtalo". Julkaistun osan 1 sivulla 1 hän kirjoitti: "Ihminen on aina ollut hänen oma vaikein ongelmansa. Mixi hän ajattelee aina vain izeään?" Sivulle 2 mennessä hän pohti "ihmishistorian tunnustettuja pahoja", "kysymystä ihmiselämän arvosta" ja "onko elämä elämisen arvoista". Positiivisesti Niebuhrin työn suuri mittakaava tarkoitti, että hän saattoi temmata mukaan melkein kenetkä tahansa. Kukapa ei olisi ihmetellyt pahuuden ongelmaa tai ihmiselämän arvoa? (Scribner's oli riittävän vakuuttunut The Nature and Destiny of Manin vetoomuksesta julkaista kaksiosainen, massamarkkinoille tarkoitettu pokkaripainos vuonna 1963. Modern Library luokitteli sen 1900-luvun 20 parhaan tietokirjan joukkoon.) Niebuhrin realismi syveni vuoden 1945 jälkeen ja sai hänet tukemaan amerikkalaisia pyrkimyksiä kohdata neuvostokommunismi kaikkialla maailmassa. Voimakas puhuja, hän oli yksi 1940- ja 1950-lukujen vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista julkisissa asioissa. Akateemikoiden lisäksi aktivistit, kuten Myles Horton ja Martin Luther King Jr, sekä lukuisat poliitikot ovat myös maininneet hänen vaikutuksensa heidän ajatteluunsa, mukaan lukien Hillary Clinton, Hubert Humphrey ja Dean Acheson. sekä presidentit Barack Obama ja Jimmy Carter. Niebuhr on vaikuttanut myös kristilliseen oikeistoon Yhdysvalloissa. Institute on Religion and Democracy, konservatiivinen ajatushautomo, joka perustettiin vuonna 1981, on omaksunut Niebuhrin kristillisen realismin käsitteen sosiaalisissa ja poliittisissa lähestymistavoissaan.
ellauri080.html on line 841: Eli kysymys on sitten miten realistinen on toi talousliberaali näkemys vapaasta valinnasta jos pikku apinat ei olekaan vapaita edes valizemaan vetääkö ne mömmöä vai ei. Ei se oo. Se on suuren luokan vedätys. Kuten Ari sanoi se on vapaa joka voi tehdä sen mitä se haluaa. Ihan sama päättikö se sen ize vaiko ei. Ei siis "mitä ikinä". Siinä Dostojevski ja muut uusliberaalit ääliöt astuu yxinkertaisesti paskaan.
ellauri082.html on line 252: Elämmekö aina? (No emme tietysti, tyhmä kysymyskin. Eihän siitä muuten kannattaisi runoilla.) Kenties tietoisuus jatkuu kuoleman jälkeen? (Ken tosiaankin ties, muttei kertonut, oli kalpeana hiljaa vaan. Todennäköisesti ei.) En pelkää kuolemaa tällä elämäni hetkellä. (Joopa joo kun olen nuori, en fataalisti kipeä enkä hengenvaarassa.) Uskonko että olemme kaikki vangittuja hengellisiä olentoja? (No ei vitussa, me ollaan kaupungistuneita mezien miehiä, kieriskelemässä eläintarhan häkissä olkikupo jalkain välissä äänettömästä naurusta.) Ajattelenko että olemme ikuisia, ja vaan väliaikaisesti täällä ihmishahmossa? (Höpöhöpöä, pelkkää toiveajattelua. Meistä ei jää kuin multaa tai tuhkaläjä.) Puhuja Robert Frostin Pysähdys mezässä lumisena iltana, ja puhuja Emily Dickinsonin Kun en pysäyttänut kuolemalle eivät pelkää kuolemaa. (No sitähän ei sanota, vaikka aika tyynen rauhallisesti ne sen ottavat. Helppoahan se on runossa.) Kuolemaa voi pelottomasti kazella henkisenä, romanttisena ja kuonpuoleisena karkumatkana sielun orjuudesta ja tuskasta.
ellauri082.html on line 612: Nyt on siis kysymys siitä, että ilmiöillä on tarkoituksella nimet, jotta niitä voidaan käyttää niin, että ymmärretään mitä toinen tarkoittaa kun hän sanoo jotain. Näiden käsitteiden avulla voidaan tarkastella onko sen toisen sanomisissa mitään järkeä. Sinä yrität väittää, ettei uskonto ole uskontoa, ja siinä ei tosissaan ole mitään järkeä! Mietiähän sitä ennen kuin seuraavan kerran koetat minua neuvoa miettimään.
ellauri082.html on line 718: Ja halvexunnasta, naisvihasta siinä myös on kysymys, toivon ja tarpeen ohella. Hän nimittäin tarvizee niitä, tarvizee naista, ja koska tarvizee hän myös pelkää ja vihaa vähän, joka ikistä, ja viha saa ilmiasun halvexuntana, jonka hän naamioi lempeäxi huomioxi jolla tekee sen jutun naisen nappien kaa. Hän kaataa naisen vuoteeseen kuin hiljainen tarjoilija tarjottimen.
ellauri088.html on line 287: Inhosin sitä, että Jumala jätti poikansa rukoilemaan hirvelssä tuskissa eikä alentunut vastaamaan hänen avunpyyntoihinsä. Kyilä, koko kertomus masensi minua. Entä ylösnousemus: hirveästi piinattu ruumis, joka palasi elämään? Kuolleista nousseet pelottivat minua, en saanut yöllä unta. Miksi kokea kuolema, jos sen jälkeen tulikin takaisin ja eli ikuisesti? Ja mitä järkeä oli 1kuisessa elämässä kuolleista herätettyjen ihmisten joukossa? Oliko siină todellakin kysymys hyvityksesta - eikö se pikemminkin ollut sietämättömän kauhun tila? Ei, ei, taivaissa asuva rakkaudeton Isà oli aivan samanlainen kuin Matteuksen ja Luukkaan jakeiden rakkaudeton isä, joka antaa kiven, käärmeen tai skorpionin nälkäiselle pojalleen, joka pyytää leipää. Jos olisin keskustellut asiasta oman isäni kanssa,olisin vahingossa saattanut livauttaa: tämä isähän on vielä pahempi kuin sinä.
ellauri088.html on line 373: Arvonen ei kuitenkaan turvaudu toiminnan kehittämisessä pelkästään kansien välistä löytyvään informaatioon, vaan hän myös kysyy vinkkejä muilta sijoittajilta. ”Kysyn neuvoa nimenomaan niiltä, jotka tekevät asioita sillä tasolla, jolla itsekin haluan joskus tehdä. Enimmäxeen miljonääreiltä.” Arvonen kokeekin, että nimenomaan kysymysten esittäminen menestyneille ammattisijoittajille on yksi hänen suurimmista onnistumisistaan asuntosijoittajana. ”Olen onnistunut hyvin, sillä tiedän, että verennimijät ovat tehneet tätä ennenkin, eikä minun tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Olen rohkeasti uskaltanut kysyä ja kopioida muilta, luvalla tietenkin.”
ellauri088.html on line 524: Kasautuminen ja kurjistuminen on kapitalismin laki, se on riistäjän rautainen laki. Ei siinä muusta ole kysymys kuin exponentiaalisesta kasvusta. Se on aivan luonnon normitoimintaa. Ässäkäyrää seurataan ja sitten kaoottista nyintää kunnes amplitudi menee nollaan ja laji katoaa.
ellauri089.html on line 349: Bob Heinleinin Have Spacesuit Will Travel on infantiili, vaikka piti olla juveniili. K.L. Humphreys kirjoittaa sarjaa adult romaaneja yleisamerikkalaisista pojista, jotka ovat alfasusia. Pitäisi ehkä tarkastella kysymystä G.E. Mooren etiikan valossa. Cambridgen apostolina se tiesi yhtä ja toista pojista. Niin hyvistä kuin pahoista.
ellauri089.html on line 365: Analyyttisenä filosofina G.E. Moore erottaa het alkuun 2 kysymystä:
ellauri089.html on line 372: Tästä ei kyllä selviä, missä luvussa käsitellään kysymystä hyvistä ja pahoista pojista ja onko niiden kanssa pyllistely oikein vaiko ehkä vasein, vai riippuuko se siitä mistä se ehken roikkuu. Paasaajan omat "mielipiteet" on lisätty punakynällä.
ellauri090.html on line 383: Kanadalainen komedia (?) sarja Schitt's Creek on napannut kaikki palkinnot, Emmyn, Oskarit, Venlan, mitä niitä nyt olikaan, mitä Hoblan Malin Slotte ei voi tajuta. Sehän on kömpelösti ylinäytelty paskaturaus, trailerista päätellen, jonka "huumori" on enintään Reinikaisen tasoa. Tai Mämmilästä. "I love your complexion" sanoo newcomer white-trash ämmä afrokanadalaiselle. Mämmilässäkin oli hassu mutta kiltti kotisomali. Mixi näin? Mistä ihmeestä voi olla kysymys?
ellauri090.html on line 391: Vizi hei mä vedin ton ihan hatusta! Mut JUST SIITÄ siinä onkin kysymys! Arvasin ihan oikein! Lusmuista pohatoista tosiaan tulee tosi yritteliäitä ja eipä aikaakaan kun ne on taas vaurastumispolulla. Alexis (joka on kyllä homo, mutta sekin on nyt jo ookoo prime time teeveessä) oppii rehellisen (tai no, tuottoisan) työn arvon jne. jne. Tää kaikki selvisi vaan treilereitä kazomalla. Tää sarja on sellasta riches to rags and back to riches tarinaa jota jauhettiin jo 1900-luvun lopulla kun pikku Wallu kazoi televisiota puristellen tennispalloa. Se kyllä tykkäisi. Pilkkanauru pois, kääritäänpä hihat ja ansaizemaan ensimmäistä miljoonaa kengänkiillottajana kuten nuori Roope, tai sooda jerkkinä kuten Bob Heinleinin Kip.
ellauri093.html on line 359: Hiljaa pakottava kysymys on onko jehova kuin allah joka suuttuu pilakuvista elleivät ne ole arabeskeja. Pitäisikö ehkä rajoittua kansallissosialistiseen realismiin? (Anakronismi, joomä tiedän.) Hilja oli aivan tuskissaan, kunnes sai avun Kari Poviselta.
ellauri093.html on line 683: Iltapuolella oli past. Dolmen ize meitä vastassa, sydämellisenä ja säteilevänä. Dolmenin vaimo oli liesussa, joten Dick oli ottanut mukaansa juutalaiskristityn sihteerikkönsä, neiti Regina Lehden, ja muutamia juutalaisia poikia työntökärryineen. Muut lapset olikin jo syöty paizi nuorinta, joka oli laiha mutta sitkeä. Iltatarjoilun jälkeen kokoonnuttiin iltahartauteen. Puoli vuorokautta se kesti, mutta siihen mahtui paljon. Ensin veisattiin virsi kullekin; sitten luettin sekä vanha että uusi testamentti vuorotellen värsy kerrallaan. Sen jälkeen past. Dolmen muutamin :) vaikuttavin lausein selitti mistä teoxissa oikein oli kysymys, keskittyen ydinkohtiin, kyselikin hiukan knoppeja ja viivoitutti jakeita, joita erityisesti toivoi painettavaxi mieleen.
ellauri094.html on line 170: Arvoisa puhemies! Monelle suomalaiselle kirkko on tärkeä, ei välttämättä enää hengellisenä kotina vaan suunnistamista helpottavana maamerkkinä. Olemme monesta tutkimuksestakin nähneet, että suomalaiset eivät jaa enää välttämättä kovin paljon yhteisiä arvoja, mutta monet arvostavat kirkkoa instituutiona ja myös sitä työtä, mitä kirkko tekee. Ja sen takia uskon, että jos kirkon sisällä tuleekin vakavia ristiriitoja, jopa oikeusprosesseja, tämän kautta — syntyy, kuten tässä hyvin edellä kuvattiin, tämmöisiä oikeustaisteluja — kukaan meistä, toivon ainakin niin, ei pitäisi sitä toivottavana tilana tulevaisuudessa. Sen takia minusta on tärkeää, että voisimme täällä laajoin joukoin tukea tätä pontta numero 1. Tämä numero 2 on sitten erillinen asia, joka koskee adoptiokysymystä, mutta minusta sekin on erittäin perusteltu, ja kuten edellä totesin, tuen myös sitä voimakkaasti.
ellauri095.html on line 431: Rossettin, Jane Burdenin ja Morrisin välinen kolmio oli monimutkainen. Rossetti perusti Morrisin ja muiden suunnittelijoiden yrityksen, joka teki koristeellisia töitä kirkkoihin ja yksityisiin taloihin. Morris näyttää olleen tietoinen sarvetuxesta, ja hän jopa hyväksyi sen jossain määrin. Rossettin ensimmäisiä muotokuvia Jane Burdenista, värikynällä, kynällä ja öljyllä, pidetään yleensä hänen silmiinpistävimpinä taiteellisena työssään. Rossettin Morrisille lähettämät kirjeet paljastavat, että vuoteen 1869 mennessä hiänestä oli tullut hänen tunne-elämänsä keskipiste: "Kaikki, mikä koskee sinua, on minua vaivaava kysymys... mikään poissaolo ei voi koskaan viedä minua enää niin kauas sinusta kuin läsnäolosi teki vuosiin. Tästä pitkästä käsittämättömästä muutoksesta tiedät nyt, mitä kiitokseni täytyy olla." Jane Morris kärsi kuitenkin huonosta terveydestä, ja 1860-luvun lopulla Rossetilla oli myös alkanut ilmetä fyysisiä ja henkisiä vaivoja, jotka rasittivat häntä koko loppuelämänsä: epävarma näkö, päänsärky, unettomuus, ylipaino, mahtava vesikives, joka teki istumisesta vaikeaa ja vaati säännöllistä tyhjennystä, sekä kasvava pelko ja vastenmielisyys ulkomaailmaa kohtaan. Rossettin ja Jane Morrisin suhteen tahmaisimmat vuodet osuivat kuitenkin yhteen hänen voimakkaimman runollisen toimintansa kanssa.
ellauri096.html on line 498: ”Tietynlainen kirjallisuuden kysymysten pohdiskelu tulee jatkumaan, kuten exitentialismin ja manikealaisuuden. Kun nyt olen kirjoittanut sarjaa eteenpäin, on kirkastunut, että tämä Ikos-tapaus on vähän kuin esipuhe laajemmalle kirjallisuutta käsittelevälle kelalle. ”
ellauri097.html on line 606: Oli kyllä suullisen perinteen aika, kauan, kauan sitten. Mut kysymys on ennen kaikkea siitä miten tehdään pätäkkää ja kenelle. Tai oikeasti ei vaan se, vaan myös se et miten musta tulee kuolematon kun mun meemit leviää paremmin kuin mun geenit.
ellauri098.html on line 210: 12. LUOVUTTAJAN VETO 1: Hero tapaa maagisen agentin tai luovuttajan, ja sitä testataan kuin Shulem seederiin tulevia pikkupoikia. Nuun on kirjain, mutta se on myös henkilö! Laske taapäin viidestä ennenkuin vastaat, tää on kompakysymys!
ellauri098.html on line 283: La vita bugiarda degli adulti on varttuneiden fusku elämä. Adulterium on varttuneiden leikkiä, jota adoleskentit ei ymmärrä. Ad-altus on loppuunvarttunut, samaa juurta kuin saxan alt ja englannin old. Lapsen silmissä kaikki adultit on senioreja. Mutta kun tätä kirjaa lukee huolella, huomaa että lapset huijaa yhtä häijysti, niillä on vaan 1 asia vähemmän huijattavana, nimittäin FUCK! Ja elämännälästä Ferraran kirjassa ei ole kysymys, ei vitussa, vaan nokintajärjestyxistä ja niihin liittyvistä häpeäntunteista.
ellauri098.html on line 635: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori sisältää neljä eri ulottuvuutta, joilla testattavien preferenssejä mitataan. Indikaattorin kysymysten perusteella selvitetään, kumpaa preferenssiä (I–E, S–N, T–F ja J–P) testattava luontevammin jokaisessa neljässä ulottuvuudessa käyttää. Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin teoria koostuu 16 erilaisesta persoonallisuustyypistä, ja indikaattorin tuloksena saadaan vastausten perusteella sopivin näistä persoonallisuustyypeistä, sen perusteella miten kysymyksiin annetut vastaukset sijoittavat testattavan neljällä eri ulottuvuudella.
ellauri101.html on line 138: Miten reagoit yllättävässä, ikävässä tilanteessa? Reaktiosi paljastaa sinusta jotain aivan olennaista. 10 ihan pientä kysymystä antavat sinulle käsityksen siitä, onko sinulla vastoinkäymisten vastalääkettä eli resilienssiä.
ellauri101.html on line 178: Kirjan työnimi oli jumalan sikiö. Uskontosanasto tuo lukijan perimmäisten kysymysten äärelle. Lukijan ankea arki muuttuu pyhäxi. Sankariheimon elämä on illusorisesti ylevää.
ellauri101.html on line 561: Onko nuorella apinalla tänään enemmän vai vähemmän tuoreita vaihtoehtoja kuin ennen? Luulisin että sama määrä eli nolla. Tää on paljolti se sama kysymys kuin et kuinka monta tavoitetta elukalla on, onko niitä 1, 3 vai ziljoona. Riippuu resoluutiosta. Onko erilaisia apinoita 4, 6, 9, 12, 16, vai 7G? Ei muuta kuin valize mieleisesi siivilä.
ellauri101.html on line 697: Amerikassa brändäys oli mennyt ihan järjettömiin esim kouluissa. Lapset kazo pakkomainontaa tunnilla teeveestä jota ei voi edes kääntää hiljalle. Atlantalainen koulupoika erotettiin koulusta kun se oli tullut Cokispäivänä kouluun Pepsipaita päällä. Meillä se on varmaan ajan kysymys jota ratkoo seuraava oikeistohallitus jahka keskenjäänyt terveyden ja liikenteen yxityistäminen on saatu kuntoon. Tai tarvizeeko enää keskusradiota kun hommat hoituu paremmin pursonoidusti mobiilin ja Googlen avulla. Jäljellä olevien kansalaisyhteiskunnan jäänteiden kuten hallinnon ja oikeuslaitoxen korruptio ovat hyvässä vauhdissa kiitos mm Pöystin ja Yli-Viikarin ponnistelujen.
ellauri102.html on line 159: Onko tämä ilkeyttä? Väärin asetettu kysymys. Ilkeys on intiaaninimi skaalaekonomialle. Darwinilla ei ole mitään sitä vastaan. Laviinissa jättimäisexi kasvava lumipallo toteuttaa skaalaekonomiaa.
ellauri102.html on line 455:
ellauri105.html on line 525: Hei kulta voisizä käydä kotimatkalla ihmiskaupassa? Lapset on melkein lopussa. Ihmiskauppa on trendaava nimike orjuutuxelle. Tunnusmerkeissä on aika tarkoitushakuisesti rättipäiden tapoja. Just tommosia temppuja isisporukat on tehneet naisille. Nyt nazihenkiset norjalaiset on tuominneet jonkun al-holistinaisen ihmiskaupasta. Ei siis uhriutumisesta, vaan ize teosta. Äiti oli näät ottanut omat lapset mukaan kultaa vuolemaan. Hizi kai omat lapset on ize kullekin ilmaisia, ei niitä tarvi hakea mistään kaupasta. Ei tässä ole mistään muusta kysymys kuin Breivikin maanmiesten kostosta. Naisille on hyvä kostaa kun ei rättipäille uskalla. Knut Hamsun hurraisi ja heiluttaisi hakaristilippua jos eläisi.
ellauri106.html on line 428: Noniin justiinsa, siitähän uskonnossa on koko ajan kysymys, lisääntykää ja täyttäkää aivan tukkoon maa. Tosta Franklista ja sen mädistä ideoista on jo paasattu. Se oli se uunista karannut kermaperse logoterapeutti. Joku kompromissihakuisempi Lilian Naidaan Pennistä (varmasti jutku) ehdotti 2016 että
ellauri107.html on line 340: Näin kirjoittaa walesilainen runoilija Dylan Thomas (1914-1953) runossaan Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön (suomennos Marja-Leena Mikkola). No sehän ei elänytkään kovin vanhaxi. Runosta tulee mieleen Rothin don quijotemainen kamppailu kaiken katoavaisuutta vastaan. Mixi olemme ylipäänsä täällä? Hölmö kysymys. Johan sen ateisti kertoi nigerialaishölmölle: koska vanhempani harrastivat sexiä. Merry kuittasi: mixi muut apinat ovat täällä? Mixi kengurut ovat täällä? Mitä on elämä? Välitunti kahden unettavan oppitunnin välissä.
ellauri110.html on line 513: Missä sielu on ja minne se katoaa, on kysymys johon ihmiskunta ei vieläkään ole saanut vastausta.
ellauri110.html on line 641: Mutta se ei ole tärkeää, oma minä, vaan kysymys siitä, mixi ihminen ylipäänsä elää ja mixi kuolee. No elää koska vanhemmat had sex, ja kuolee viimeistään kun telomeerit loppuvat.
ellauri110.html on line 654: Mökelö tajuaa tosin rimaa hipoen et kysymys on myyntikikasta. Six on myös samantekevää kuka tuomaroi ja kuka voittaa. Silti Hande teeskentelee olevansa pettynyt kun saa palkinnon.
ellauri110.html on line 666: On Hande uskontoon enemmän kuin oljen verran raollaan. Sitä viehättää toi murkkukeko ja uskovaisten yhteisön uho ja tuho. Uhoahan Handessa on enemmän kuin kotitarpeixi. Tuhoakin piisaa. Ja tota uskovaisten passiivis-aggressiivista nöyristelyä. Valta on myös mammonaa. Pikemminkin päinvastoin, better yet, reviiristä on molemmissa kysymys. EAT KILL FUCK.
ellauri110.html on line 668: Vallasta on uskonnossa kysymys ja nöyristelystä, normaalisti miesten mutta myös nykynaisten, senkin olen kokenut. Toinen puhuu ja päättää, toinen kuuntelee ja tottelee, ah niin tuttua. On voittajia ja häviäjiä, löysiä kukkoja ja typeriä kanoja. Haisevia sillejä. Den glider in. Kuka pani sisään? Ilmaveivillä. Isis on kauhistuttavaa, ja persut. Hande on tyypillinen suomalainen talousliberaali äijä.
ellauri110.html on line 1089: Kirjoittajan Fedja usein hymyilee, ize asiassa virnuilee ihan vitusti. En usko että Fedor oikeasti oli mikään tyhjännauraja, räkänokka mieluummin. Georgen eka haastattelukysymys Fedja-sedälle on oliko se uskovainen. Sanomattakin on selvää että Fedja jää vaan pyörittelemään termejä.
ellauri111.html on line 172: E.Saarisen toisen kaxosen nimi on Jerome, niinkuin Topeliuxen paha jesuiitta Hieronymus Mathia. Geronimo huusi usalaiset hävittäjälentäjät. Hiero sinne hässöy. Hellikää toisianne. Toinen on Oliver. Ei ei se on minun. Shakespearen toinen tytär oli Judith ja toinen Susanna. Apokryfisiä naisia. Tääkin saattaa olla merkittävä viesti jostakin, en kyllä tiedä mistä. Aljosha on Alexanteri, miesten torjuja. Fjodor on Theodoros, jumalan näytelahja. Michael on kysymys: kuka muistuttaa jumalaa? Oikea vastaus kompakysymyxeen on apina.
ellauri111.html on line 318: Vähän tossa tuntui vieraalta toi ajatus yleisöstä päässä, tai siitä että olis ize asiassa kiva tunnustaa jotkut syntinsä jonkun seurakunnan edessä, kun sillä saisi osaxeen ainakin sen Warholin neljännestuntisen, nimittäin sixi ajaxi jonkun yleisön herpaantumattoman huomion. Muze kai liittyy tohon yhteisöllisyyden tarpeeseen, josta uskonnossakin on kysymys. Jos on bantukimalainen eikä hunajamehiläinen, ei ehkä pysty eläytymään siihen kunnolla.
ellauri112.html on line 59: Täten nykyisessä sielutieteessä on huomattavana tuntuvaa sielunelämän kokonaisuuden ja »sielullisen synteesin» tehostamista erillisten sielunainesten kustannuksella. »Sielullinen synteesi» on nykyisessä psykologiassa tavattoman tärkeä ja paljon käytetty käsite. Siten on m.m. Wundt, määritellessään sen lain että sielullisten tekijäin antamassa yhteistuloksessa (synteesissä) aina on jotakin enemmän kuin pelkästään tekijäin summassa olisi, ja johtuen siten oppiin sielullisen energian kasvamisesta, vastakohtana opille fyysillisen energian säilymisestä, antanut paljon huomatun ilmaisun puheenalaiselle käsitteelle. Kenties vielä runsaamman käytännön on se saavuttanut ranskalaisessa sielutieteessä, joka viime vuosikymmeninä mielihalulla on käsitellyt suurinta sielutieteen kysymystä, problemia tärkeimmän psyykillisen synteesin, minuuden eli personallisuuden luonteesta, synnystä ja kokoonpanosta.
ellauri112.html on line 167: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri112.html on line 169: * * * * * Valaisevan vertauskohdan edellisen kanssa tarjoaa eräs toinen paikka filosofisella taistelukentällä, jossa materialistit ovat taittaneet monta peistä, nim. kysymys sielun ja ruumiin suhteesta. Reaaliset tiedot aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta olivat materialismin kukoistuskaudella vallan mitättömät. Mutta tämä tietämättömyys peitettiin innokkailla väitteillä siitä, että »sielu» totisesti ei ole muuta kuin atomien liikettä, että aivot erittävät ajatuksia samoin kuin maksa sappea, että sielunelämä on jonkunmoista »fosforesenssia», tai mitä kaikkia lausetapoja silloin keksittiinkin. Nykyään tiedämme ainakin jotain aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta, tiedämme, että aivojen harmaa kuori on »tajunnan elin» siinä merkityksessä että sielunelämä on siitä välittömästi riippuvainen, vieläpä siten että ainakin alkeelliset sieluntoiminnat (aistimukset ja ruumiilliset tunteet) ovat »lokaliseeratut» tarkasti määrättyihin aivokuoren alueisiin; ja on erittäin luultavaa, että myös n.s. korkeammat sieluntoiminnat ovat sidotut määrättyihin aineellisiin tapahtumiin aivokuoressa. Tieteellinen psykologia julkilausuu tämän riippuvaisuussuhteen »psykofyysillisen parallelismin» periaatteellansa, joka on osoittautunut erinomaisen hedelmälliseksi »työ olettamukseksi» ja joka sisältää, että sielullista ilmiösarjaa vastaa joka kohdassa aineellinen tapahtumasarja aivokuoressa. Mutta kun edellinen vähän väliä kätkee, kun sitä vastoin jälkimäinen on katkeamaton, on luonnollista, että aineellinen tapahtumasarja selityksissämme pannaan sielullisen perustaksi. Tämän takia onkin fysiologisen psykologian lopullisena päämääränä, lyhyesti sanoen, koettaa selittää sielulliset ilmiöt määrätyistä aineellisista edellytyksistä. Onko tämä materialismia? Ei suinkaan, sillä metafyysillinen juopa sielullisen ja aineellisen välillä jää olemaan kuten ennenkin. Sen ylipääsemättömyyttä ei vähääkään muuta se, että vähitellen yhä tarkemmin opimme tietämään, mitä aivokuoren kohdan kiihoitusta ja minkä asteista, minkä luontaista kiihoitusta kukin sielullinen ilmiö vastaa. On eräitten periaatteellisten filosofisten syiden takia mahdoton ajatellakin, että tämä kuilu jollakin tieteellisellä tavalla voitaisiin täyttää. Olemme tässä omituisen ristiriidan edessä. Toisella puolen on pieni, mutta vähitellen varmasti kasvava tietomme siitä lainalaisuudesta, joka vallitsee sielullisen ja aivo-toiminnan kesken, toisella puolen on suuri valtava tietämättömyytemme tämän lainalaisuuden syvemmistä perusteista ja syistä, aineen ja hengen suhteen todellisesta luonteesta. Filosofit ovat aina ponnistelleet ajatustaan tämän kysymyksen ratkaisemiseksi ja saaneet tulokseksi joukon arveluita...
ellauri115.html on line 444: Kalansilmäinen persupuolueen johtomies sanoo vaalilehdessä: Suomi takaisin! Persujen nylkemisen on loputtava, ja sitä varten on julkista kulutusta railakkaasti vähennettävä. Eli perussuomexi: en tahdo antaa penniäkään muille, varsinkaan meitä vielä surkeammille maahantunkeutujille, ei mä haluun kaikki ize vaikkei sitä olis paljon paskaakaan! Aina sentään enemmän kuin noilla, ja me oltiin täällä ensin. Tästä siinä loppupeleissä on vaan kysymys, oikeisto haluu pitää kaiken ize, ja vasemmisto haluu jakaa oikeiston omiin taskuihinsa keräämää ylijäämää kaikille, tietysti siis myös izelleen. Kun ottaa huomioon että omaisuus on varkautta, näkee että tässä vaan lauma korppikotkia kiskoo eri päistä samaa raatoa.
ellauri115.html on line 691: Jos sielu ei ole ainetta, se voi jäädä henkiin ruumiin kuollessa; ja jos se tekee niin, Sallimus on kuivilla. Vaikkei mulla olis mitään muuta todistusta sielun virtuaalisuudesta, niin ilkeiden voitot ja munkaltaisten kunnollisten mätkintä tässä maailmassa riittäis vakuttamaan mut. Kyllähän niin karmea epäsointu universaalissa Voimassa on ratkaistava jotenkin. Mä sanoisin izexeni: Ei peli ole vielä lopussa, kaikki tasitaan sit kuonpuoleisessa." Mun pitäis silti vielä vastata kysymyxeen, "Mitä miehestä jää jäljelle kun kaikki mitä me voidaan aistia on hävinnyt huizin Nevadaan? Tää kysymys on jo lastenleikkiä kun olen myöntänyt et on kahdenlaista substanssia. On helppo ymmärtää että se mitä mä en voi aistia jää multa huomaamatta ruumiillisen elämän tohinassa, kun mä aistin vaan näillä 5 aistilla. Kun sielun ja ruumiin personaaliunioni hajoaa, musta tuntuu että toinen haihtuu ja toinen saattaa säilyä. Mix toisen häviäminen haittaisi jälkimmäistä? Pikemminkin päinvastoin, kun ne oli niin erilaisia, niiden muodostama yhdiste oli hyvin epästabiili, ja kun se hajoaa, molemmat palaa perusasentoon; aktiivinen vitalis-substanssi pitää kaiken sen voiman millä se lykkäsi ainetta liikkeelle. Hemmetti! mun paheet muistuttaa mua liiankin hyvin että mä olin vaan puolixi elossa täällä murheen laaxossa; sielunelämä vasta alkaa ruumiin kuollessa.
ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.] Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa? Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu? Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin.
ellauri115.html on line 730: Oman edun tavoittelu, niin sanotaan, saa kaikki sopimaan yhteisestä hyvästä. Mutta miten sitten hyvä mies suostuu tekemään sen omaxi vahingoxeen? [Onx tää oikea kysymys? No ei kai, se on vaan retorinen.] Meneex joku kuolemaan oman edun edestä? Tietysi jokainen ajaa omaa etuaan, mutta ellei ole sellasta asiaa kuin moraalinen hyvä mukana geimeissä, oma etu voi vaan selittää pahojen tekemisiä; ehket sä välitäkään meistä muista. Filosofia joka ei löydä paikkaa hyville teoille olis liian ällöttävä; sä humaisit että pitää aina löytää joku ikävä tarkoitusperä, joku paha motiivi, haukkua Sokratesta ja mustamaalata Regulus [kekäs se nyt oli? Ei sunkaan hippiäinen? ei eikä samanniminen tähtikuvio, vaan joku kenraali, kts. alla.] Jos sellaiset sotilasopit joskus juurtuisi tänne meille, luonnonääni, järjenäänen lisäxi, aina napisisi niitä vastaan, kunnes kukaan sellasen opin kannattaja ei voisi enää löytää verukkeita sen peukutuxelle.
ellauri115.html on line 748: Miten usein mun tutkimusten aikana mä olen kyläsftynyt mun oman sydämen kylmyyteen! [Ei tarvi arvata, tääkin oli retorinen kysymys.] Miten usein on suru ja väsymys kaataneet myrkkynsä mun ekoihiin mietiskelyihin ja tehneet niistä mulle vihattavia! Mun maho "sydän" ei tuottanut muuta kuin heiveröisen nykäyxen ja laimeaa totuudenrakkautta. Mä sanoin näin izelleni nimittäin: Mix mä ponnistaisin löytääxeni olematonta? Moraalinen hyvä on piippu-uni, aistien nautinnot on ainoasti oikeasti hyvää. Kun me on menetetty maku sielunnautintoihin, kuinka vaikeaa on saada se takaisin! [Älä vastaa] Miten paljon vaikeampaa on hankkia se jos meillä ei ole sitä koskaan ollut! Jos olis ketään niin kurjaa ettei olis koskaan tehnyt mitään mitä se voisi muistella mielihyvällä, ja joka tekisi sen iloisexi että tuli elettyä, sellainen mies ei voisi tuöntea izeään, ja ilman hyvän tietoa, johka se on luponnostaan kykenevä, se olis pakotettu pysymään ilkeydessään ja olis aina kurjalistoa. Mutta uskozä että on edes 1 mies maan pääl joka olis niin paska ettei se olis koskaan edes tuntenut kiusausta olla kiltti? Tää kiusaus on niin luonnollinen, niin mukava, että on mahdotonta aina vastustaa sitä; ja ajatus sen suomasta nautinnosta riittää tuomaan sen koko ajan mieleen uudestaan. Valitettavasti on aluxi vaikeaa saada siitä tyydytystä, kuten Rolling Stonesit sanovat; meillä on tukku syitä kieltäytyä seuraamasta syädämen taipumusta; varovaisuus, nk., rajoittaa sydämen oman izen rajojen sisäpuolelle; tuhat yritystä tarvitaan että pääsee siitä häkistä. Hyväntekemisen ilo on hyvin tehneen palkkio, ja meidän pitää ansaita se palkkio ennenkuin se myönnetään. Mikään ei ole makeampaa kuin omenahyve; mutta me ei tiedetä tätä ennenkuin me ollaan sitä maistettu. Kuten sadun Proteus, se ensin ottaa tuhat hirmuista muotoa kun se yrittää meitä halata, ja näyttää todellisen naamataulunsa vaan niille jotka ei päästä irti siitä.
ellauri115.html on line 826: Odottava äiti kysyi pahanilkisesti Jannelta oliko sillä lapsia. Janne kielsi punaisena kuin tomaatti. Esprit d'escalier tuli jälkijunassa: tuo on epähieno kysymys vanhallepojalle. Mixen vaan vastannut että noin 5 lehtolasta mutten tiedä mihin panin ne. Koska olen pelkuri.
ellauri115.html on line 1187: Narsisti on kokenut lapsena syvää häpeää. Hyi häpeä! Sitä se Rousseaukin valitti. Vizaa paljaalle pepulle. Onko Miisu jo kiltti? Janne kyllä sortui lievää törkeämpään vainoharhaisuuteen. Kaikessa oli kysymys hänestä. No tota vikaa ei mulla pahemmin ole, en ole järin vainoharhainen. Onhan sekin jotakin.
ellauri115.html on line 1228: Aaprahammi meinas tarjoilla jumalalle Iisakin annospaloina kun se käski. Tää oli jehovalta hyvin puhdas narsistinen kiskasu. Iisakki olis ollut victim tässä, ja olikin, vaikkei ihan tullut casualtyä. Sijaiskärsijäxi löytyi joku päkäpää. Aaprahammi olis ollut nöyrä marttyyri. Kyltää kertomus hyvin kuvastaa mistä uhriutumisessa on kysymys. Aaprahammi tunsi izensä paremmax ja olonsa turvaisax kun noudatti narsistijumalansa joka oikkua.
ellauri118.html on line 406: Millainen on uskottoman romaanisankarittaren mieli? Kuinka kirjallisuuden vakiintuneet muodot vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme todellisia ja fiktiivisiä mieliä? Onko toinen mieli vain lukijan fantasia? Ovatko aviorikosromaanit fantastisia? Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset pohtii kriittisesti kertomuksen ja mielten tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla se kartoittaa länsimaisen kaunokirjallisuuden uskottomuustraditiota. Tutkimuskohteet ulottuvat 1600-luvulla julkaistusta Madame de La Fayetten Clèvesin ruhtinattaresta Gustave Flaubertin Madame Bovaryyn, Kate Chopinin feministiseen klassikkoon Heräämiseen ja lopulta tosielämän kertomussikermään, joka syntyi Clintonin ja Lewinskyn seksiskandaalin ympärille. Mitä yhteistä on Emma Bovarylla ja Monica Lewinskylla ja missä määrin lukutapamme tuottavat heidän välilleen yhtäläisyyksiä? [Kiintoisa kysymys. Tärkeä ero kuitenkin että Monica imutti Billin siggeä, mitä Madame Bovary ei tiettävästi tehnyt.] Teos tarjoaa seitsemän tapaustutkimuksen lisäksi moniulotteisen kuvan narratologiasta ja mielten tutkimuksesta strukturalismin ajoilta tämän päivän monialaiseen kognitiotieteeseen. Teoksen esittelemät ja kommentoimat teoriat ja metodit ovat kirjallisuustieteen lisäksi sovellettavissa kulttuurintutkimukseen, sosiaalitieteisiin ja lingvistiikkaan.
ellauri118.html on line 438: Willie van Peer, kognitiotieteellisten sovellusten edelläkävijä kirjallisuustieteessä, empiirisen lukijatutkimuksen puolestapuhuja ja elitistisen formalismin ponnekas vastustaja, pohtii kirjallisia teemoja käsittelevässä artikkelissaan, miksi juuri uskottomat aviovaimot ovat kaunokirjallisuudessa alati toistuva aihe. Van Peer perusteleen aiheen (tai teeman, hän ei erottele näitä kahta käsitettä) suosiota sen emotionaalisella ja kognitiivisella potentiaalilla: moraalisen valinnan ja sen mahdollisten seurauksien luoma jännite riittää kantamaan pitkääkin kertomusta. (Van Peer 2002, 256–258.) Väitän, että kysymys on kuitenkin ennen kaikkea narratologinen: kielletyn romanssin kirjallista traditiota on pitänyt ja pitää edelleen hengissä mielten lukemisen ja konstruoimisen halu, ja nämä intohimot ovat erottamattomasti kytköksissä kerronnallisiin strategioihin. No entäs se darwinistinen tosiseikka, että poikasista 5-15% syntyy käenmunista? Eiköhän se riitä tuomaan tälle teemalle pysyvää mielenkiintoa?
ellauri131.html on line 256: Jussille tuli mieleen, että mikäli juodun ehtoollisviinin määrä voitaisiin jakaa pitemmälle aikavälille, miten kauan olisimme siis "synnittömiä", ottaen vielä huomioon tavanomaista vahvemman saksalaisen siunauksen. Tuo kysymys saattoi putkahtaa esiin muusta keskustelustamme, jossa käsiteltiin uskonnonhistorian erikoisuuksia ja hassunkurisia teoreettis-teologisia kysymyksiä joita tuon historian aikana oli pohdittu. Vastausta kysymykseen en muista, eikä sillä ollut tietenkään asiallista merkitystäkään.
ellauri131.html on line 1067: Mutta se on niiden oma valinta, elämäntyylikysymys oikeastaan tavallaan. Se trendaa nyt.
ellauri135.html on line 873: Kuusi hevosta talsi hitaasti Moskovan kaduilla - Povarskayasta Molchanovkaan, sitten toiseen Molchanovkaan ja sitten paikkaan, jossa Avtozavodskajan metroasema on nyt. Nuoret nauttivat kevään illasta ja iloisesta seurasta, joten ei ollut kiire. Oliko se sattuma, että nuori Varvara Lopukhina löysi itsensä nuoren runoilijan alta, joka oli rakastanut hiäntä vertaistukena? Tätä kysymystä tuskin voidaan vastustaa luotettavasti. Mutta yksi asia on varma: Varvara Lopukhina oli Mikon muusin roolissa vielä lähes runoilijan kuolemassa.
ellauri135.html on line 875: Kuusi hevosta siirtyi hitaasti Moskovan kaduilla - Povarskayasta Molchanovkaan, sitten toiseen Molchanovkaan ja sitten siihen, missä Avtozavodskaya metroasema sijaitsee. Nuoret nauttivat kevät-ilta ja iloinen yhteiskunta, joten he eivät kiirineet missään. Oliko nuori Varvara Lopukhina vahingossa löytänyt itsensä joukkoon, joka ei ole yhtä nuori runoilija, vertaansa rakastunut hiänen kanssaan? Tätä kysymystä tuskin voidaan vastata luotettavasti. Mutta yksi asia on tietenkin tiedossa: Barbara Lopukhina pysyi muzein roolissa melkein runoilijan kuolemaan saakka.
ellauri141.html on line 669: Lukijalle voi herätä kysymys, miksi historiantutkijan kannattaa pohtia jo kauan sitten unohdetun kirjailijan mielikuvituksen tuotetta.
ellauri143.html on line 489: Tää on taas tää verikostopykälä, siitä useinkin on etiikassa kysymys.
ellauri143.html on line 1707: Maallisella tasolla levitaatiota harjoitetaan mielenvirkistyksen, ilon ja rentoutumisen saavuttamiseksi. Henkisellä tasolla levitaatiota voidaan harjoittaa esimerkiksi vitutuxesta vapautumiseen ja eksistentialististen kompakysymysten ratkaisuun. Kuuluuko metästä mitään kun ei kukaan kuuntele? No siipioravat kyllä kuulevat.
ellauri144.html on line 154: Katsokaas, minä en ainakaan vielä kolmissakymmenissä sentään huomaa olevani kahlittuna avioliittoon jonkun viehättävän ihmisen kanssa, jonka ruumis on lakannut aidosti kiinnostamasta minua, ainakaan minun ei tarvitse mennä joka ilta sänkyyn jonkun kanssa jota minä nain lähinnä velvollisuudesta enkä himosta. Tarkoitan sitä painajaismaista mielenmasennusta, jonka jotkut ihmiset kokevat nukkumaanmenon aikaan.... Toisaalta minun on myönnettävä, että tietystä näkökulmasta katsoen myös minun tilanteessani on jotain masentavaa, Tietenkään kellään ei voi olla kaikkea, tai niin minä ajattelen - mutta kysymys johon minä haluaisin vastauksen: onko minulla edes mitään? Kuinka kauan vielä minä jatkan tätä shtuppimista naisten kanssa? Kuinka kauan minä jatkan tätä että tökkään kaluani reikiin joita saan - ensin tähän reikään, sitten kun väsyn toiseen, sitten tuohon toiseen reikään... ja niin edelleen. Pitäskö siirtyä kokonaan suklaaosastolle vähitellen, saamapuolelle?
ellauri145.html on line 589: Aatulla ei ollut aikaa lukea Retun kirjoja. Heidegger oli Aatun kirjoissa pelkkä pelle.
Vielä 1 kysymys: Oliskohan Retukin tahtonut vetäistä wiixeen tätä pikkuhousuista mutta isoperseistä razastajatarta? Minä ainakin.
ellauri147.html on line 628: Teorian historiassa karkea analyysi voi erottaa kolme narsismiteorian perinteen riviä, jotka dokumentoivat metapsykologisen sekaannuksen. Ensimmäinen koskee kiistaa sielun elämän alkuperästä, joka on kytenyt 30-luvulta lähtien: ensisijainen narsismi vaiko kohdesuhde on kiistanalainen kysymys täällä. Toisella rivillä voidaan ottaa huomioon yritykset kaapata narsismin käsite viettiteorian avulla. – Toisaalta kolmas perinnelinja muodostuu kaikista niistä lähestymistavoista, jotka yhdistävät narsismin libidon ulkopuoliseen itsetuntoon (onko sitä?) ja ymmärtävät sen eräänlaisena henkisen sääntelyn periaatteena. Siitä lähtevä rönsyilevä kirjallisuus on pirstaloitunut (ja suoraan sanoen aivan hanurista).
ellauri147.html on line 668: Varhaisen narsistisen itsetunnon tutkiminen rajojen purkamisesta ympäristöön nähden kohtaa "oidisynkraattisen puolustuksen" odisynkraattisesta puolustuksesta "oidipal-ajattelija" Freudille, joka vain vastahakoisesti myöntää tällaisen "valtameren tunteen" olemassaolon jopa egon kehityksen kypsemmissä vaiheissa. Ristiriitainen kysymys vastataan siihen, onko "egon narsismi" luonteeltaan ensisijainen vai toissijainen ja siten primaarisen ja toissijaisen narsismin suhteen määrittämisessä. Lopuksi käsitteellinen ambivalenssi näkyy käsitteellisessä siirtymisessä ego-ihanteesta, joka alun perin määriteltiin (täydellisyyden sisällöllä) rakenteelliseksi "ensisijaisen narsismin perinnöksi", supermiehelle, joka on osoitettu "Oidipus-kompleksin perijäksi" paljon myöhempään kehitysvaiheeseen.
ellauri147.html on line 688: Narsismi sijaitsee välituotteessa, joka yhdistää itsensä toiseen. Narsismissa koemme itsemme ympäristömme väliaineessa. Narsismissa esiintyvä erikoinen itsesuhde on intersubjektiivisesti "saastunut". Muut ovat peili, jossa saamme refleksiivisesti itsekuvamme ja säätelemme itsetuntoamme, niitä pidetään tiedostamattomana näkymänä kaiun tai peilivaikutuksen odotuksessa. Se on sivuttain katsova maailmankuva, jossa on hiljainen kysymys siitä, mitä imagoa maailma meistä tekee. Narsismissa katsomme salaa toista, kun hän katsoo meitä ja reagoi siihen, mitä näemme, epäilemme tai fantasioimme.
ellauri147.html on line 701: Psykoanalyysin historiassa kliinisenä tieteenä termi narsistinen häiriö liittyy usein luokkaan "varhainen häiriö". Se merkitsee maallista rakenteellista muutosta mielisairaudessa, jota kuvataan kiinnityspaikkojen siirtämiseksi aikaisemmille edipal-tasoille, häiriöksi varhaisessa egomuodostelmassa verrattuna myöhempiin edipaalisiin konflikteihin. Kysymys siitä, ovatko klassiset tartuntan neuroosit, joihin Freud kehitti psykoanalyysin hoitomenetelmänä ja kliinisenä teoriana, historiallisesti hupenevat ja väistyvät psykopatologisten tilakuvien tieltä, joiden patogeneesi on ratkaistava aikaisemmin, on ollut krooninen kiistanalainen kysymys psykoanalyyttisessa keskustelussa 30-luvulta lähtien.
ellauri150.html on line 187: Ehkä sanat tulivat selkärangasta? Minä olen kosmologi ja emeritus professori, jolta tullaan kysymään, onko Jumala löydetty avaruudesta. Jos minä en ymmärrä keskustelussa, mistä on kysymys, niin ei kukaan järkeväkään valkoinen mies voi ymmärtää.
ellauri151.html on line 43: Flaamilainen proomukapteeni Jeff ylikäytti ranskaa puhuessaan tarkistuskysymystä N'est-ce pas? Se vaati Maifretilta vähän tottumista.
ellauri151.html on line 458: Pahan filosofia on Laren mielestä tää vanha teodikeakysymys: miten kiltti jumala voi olla näin ilkeä, tehdä näin huonon maailman, jossa on meidän apinoiden kannalta niin paljon pahaa?
ellauri151.html on line 1063: Myös kritiikkiä voi esittää perustellusti. Suurin niistä on kysymys taiteen rajoista. Minun on edelleen vaikea ymmärtää, miten Tuntemattoman kuvauksien aikainen hengenvaara ohitettiin niin vähin äänin. Onnettomuus johti avustajan kuolemaan. Hengenvaara vaani myös elokuvan henkilöitä, muttei sentään oikeesti.
ellauri152.html on line 60: Ei kuitenkaan ole kysymys mistään puunhalauxesta. Luonto on epylleissä aina kuvattu keskushenkilön näkökulmasta ja hänen välityxellään, hyvän ja pahan kriteerinä on ihminen ja hänen tarpeensa. Tämä on läntiselle kulttuurille ominainen utilitaristinen piirre, joka yhdistää Theokritoxen nykyisiin länsimaihin.
ellauri155.html on line 639: Sisäistetyn liberalismin ainesluetteloon kuuluu mm näkemys, jonka mukaan termiittiapinoiden todellisuus koostuu pohjimmiltaan erillisistä yksilöistä eikä populaatioista. Yksityisomaisuus eli reviiri kyllä huomataan elukoiden maailman perusmekanismixi. Maailma pyörii omistussuhteiden ympärillä. Eloonjäämistaistelu ja kilpailu markkinaosuuxista ulotetaan kaikkialle markkinoista mielipiteisiin ja evoluutiosta rakkaussuhteisiin. Puhutaan esimerkiksi parisuhdemarkkinoista, aivan kuin panosuhteissa olisi kysymys pillun ostamisesta, pillun myymisestä ja omistamisesta. No niinhän niissä kyllä totta mooses onkin.
ellauri159.html on line 426: Ergo tässä on ennen kaikkea kysymys kurista ja järjestyxestä sekä omaisuuden suojasta. Toi tappopykäläkin koskee vaan meikäläisiä, ja bylsintäpykälä vaimoja ja ukkomiehiä. Muut ovat vapaata riistaa. Jos asiaa ajattelee tiimin kannalta, niin ilmeisesti FUCK! ja KILL! hommat on luonnostaan suhteellisen ongelmattomia, mutta toi reviirien vahdinta vaatii hirmuista huolenpitoa.
ellauri161.html on line 52: Aiheeseen sisältyy viisautta. Oikeastihan ei ole kysymys liito-oravien suorasta toiminnasta vaan ihmisten päätöksestä. Usko siirtää moottoriteitä – eikä vain usko liito-oravan olemassaoloon, joka on lopulta triviaali seikka. Mikään ei muuttuisi, jos liito-orava lakkaisi olemasta; sehän ei kuulu tuttavapiiriimme. Pahemmalta tuntuisi tavallisen oravan sukupuutto. Mikään ei enää lohduttaisi meitä lokakuisena torstaina Tehtaankadulla.
ellauri161.html on line 127: Nyölénin kristologia on aika lailla kunnossa, hän tosin sanoo Kristuksen olleen "kaikessa täsmälleen kuten me" (s. 87) ilman perinteistä lisäystä "kuitenkin ilman syntiä". Hei Anton, tämä ei ole vaan perinteinen lisäys, vaan puolet koko kakusta! Nyt on mennä lapsivesi sikiön mukana, kz. tietolaatikkoa. Eikai tässä nyt ruveta lankeemaan humanismin syntiin! Hyvin äkkiä tässä päädytään jopa kieltämään pyhän hengen osuus siitoxessa. Pyhä Henki, "kristinuskon jumalista oudoin" (s. 87) on Nyölénille jonkinlaista epämääräistä yhteishenkeä, vaikka hän myös käyttää oikeaoppista termiä "kolmas persoona" (s. 88). Kun Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat näin erilaisia, nousee kysymys siitä, jakavatko he mitään yhteistä jumalallista olemusta. Tämä on relevanttia siksi, että Nyölén uskoo Kristuksen jumaluuteen: mikä jumaluus Kristuksessa oikein tuli ihmiseksi? Kuka oli se Isä, joka on "rakastanut minua", kenelle tai mille Kristus sanoi "Abba", luonnonlaeilleko? Vaiko ruozalaiselle pop-yhtyeelle? Anjovisrasialleko? Ja minne amma jai? Siis ämmä jäi? Jeesuxen äiskä?
ellauri161.html on line 252: * Uutuuksia: Johdatus filmiaikaan. Kirjoituksia valokuvaamisesta (2017) ja lastenkirja Eino ja suuri possukysymys (2018)
ellauri161.html on line 440: Typerää sanoa että 1871 tappio lisäsi dekadenssia. Siitä siinä nimenomaan oli kysymys. Ei oltu enää Euroopan eikä maailman kingejä. Tää on nähty niin monta kertaa ennenkin. Kun ei olla enää avantgardea ollaan sitten ringardea.
ellauri162.html on line 169: Mustikoille on paha paikka päättää kumpi loppuviimexi on ohjaxissa, sallimus vai homo tylsimys. Esim Huishais Jori ei osannut oikein sanoa. Mun kanta on eze on näkökulmakysymys. Homma etenee deterministisesti niin, että järjestäytynyt materia esim apinoiden päässä heijastaixen izeään ja angstaa sixi koko matkan kohti lämpökuolemaa.
ellauri163.html on line 573: Voilaa! kysymys on mahdollisimman selkeä. Minulla on tai ei ole halua parhaaseen - jos minulla ei ole sitä, kaikki ponnistelut ovat turhia - mutta koska halu ei riipu minusta, olipa armo puhaltaa tai haluaa, täällä olemme nurkassa fata- Laisuudella, paljon enemmän, on ennalta määrättyjä! — Erittäin hyvä; Mutta myöntämällä tämän myönnämme vähemmän kuin miltä näyttää.
ellauri163.html on line 848: Maallisella tasolla meditaatiota harjoitetaan mielenvirkistyksen, ilon ja rentoutumisen saavuttamiseksi. Henkisellä tasolla meditaatiota voidaan harjoittaa esimerkiksi kärsimyksestä vapautumiseksi ja eksistentiaalisten kysymysten ratkaisuun.
ellauri172.html on line 108: FIN de sieclen uskonriidoissa näkyy himskatin selvästi että niissä on oikeasti kysymys patriarkaalisen status kuon murroxesta. Kaikki pahat asiat on halkeamia siinä padossa.
ellauri180.html on line 39: Ei vittu mitä enemmän tutustuu ns. vapaa-ajan viihteeseen, sitä selvemmäxi tulee miten helvatin eläimellisestä roskasta on kysymys. Ja tää käsittää kaiken viihteen, ei vaan teeveetä ja romskuja, vaan myös tieteen, taiteen, uskonnon ja urheilun. (Tiede on mukana siis tiedeviihteen osalta, kuten scifin ja Tiede 2000-lehden.) Se on kai ihan ookoo sinänsä, ei voi kauhalla ottaa apinalta kun on lusikalla annettu. Tärkeää vaan pitää mielessä että tässä ei todellakaan ole mitään osaa joka olis jollain lailla ylevää. Se on samaa EAT! FUCK! KILL! touhua Asta Ööhön.
ellauri182.html on line 229: Oletko koskaan miettinyt, mitkä ovat maailman kysytyimmät kysymykset? Mainosmiehet ovat. Alla on koko luettelo 1000 eniten kysytystä kysymyksestä Googlessa sekä niiden maailmanlaajuinen hakumäärä ja napsautuskohtaiset kustannukset. Niille, jotka eivät ole tietoisia, klikkauskohtainen kustannus tarkoittaa summaa, jonka mainostajat maksavat kyseisen termin mainostamisesta Googlessa. Mikä on maailman kysytyin kysymys? Voi olla melko yllättävää tietää, että maailman kysytyin kysymys on "mikä on mun ip". On hieman yli 3 miljoonaa ihmistä, jotka kysyvät tämän kysymyksen joka kuukausi Googlessa, ja se on vain yksi muunnelma kysymyksestä. On enemmän, jotka kysyvät, "mikä on ip-osoitteeni" ja vastaavia. Joten se on mielenkiintoista!
ellauri183.html on line 702: On muuten helvetin hölmö ja narsistinen kysymys Saramagolta: mixi olen tässä nyt. Mixi et. Mitä se ylipäänsä sulle kuuluu häh. Etpä sitäpaizi ole enää, hah.
ellauri184.html on line 553: Aamusella tulee kysymys kuraverisen islantilaisnaisen Anitan kivityxestä. "Mähän nussin ketä tahansa mä haluan." Toki tollaset naiset pitäs kivittää, mut niin sit teidätkin, koska teidän tekis mieli ihan instakuvan perusteella bylsiä Sanna Marinia ja Kaja Kallasta.
ellauri185.html on line 330: Oho? Kysymys 35 puuttuu Tiede-lehden luettelosta. Perimmäisiä kymysyxiä onkin vain 12. Onko tämä se 13. kysymys, eli mikä kysymys uupuu joukosta? Sekö jonka vastaus on 42? 12 oli Jeshuastakin hyvä luku, leipäannoxet on helppo murisuttaa pojille. Mutta Jee-suxen kanssa siitä tulee 13? Epäonnen luku? Ei hätää Juudas poistui muonavahvuudesta, ja sitten Jessekin. Mitä, taasko jäi vain jalkapallojoukkue? Ehei, vaihtopenkiltä saatiin Juuttaan paikkaa paikkaamaan vilttiketjumies Matti. Josta kukaan ei ole kyllä kuullutkaan, oli se niin maan takamies. Maailman Matti. Matti Nykänen suunnitteli omat hautajaisensa, tuhkat piti sirotella lentokoneesta.
ellauri185.html on line 376: Vässykkä Sylvain Bromberger tiesi tämän verran: ei maxa vaivaa mixi-kysymys jos yhtä hyvin voi kysyä mixi ei. Jos asia on kunnossa oli niin tai näin, mixi murehtia (vrt. kysymystä 38).
ellauri185.html on line 378: 31. Mixi me ize olemme olemassa? Hyvä kysymys, joka maapallon muuta asujaimistoa on jo pitkään vaivannut. Kohtahan ei sitä tarvi onnexi enää miettiä. Kysymys on ratkaisemassa oman izensä. Self-answering question, joita Hintikkakin esitti. Who is Kenneth Widmerpool? Tarvinneeko edes kysyä, sehän on Widmerpoolin Ken.
ellauri185.html on line 384: 32. Mixi evoluutiota tapahtuu? Parempi kysymys olisi, mixi se on niin hidasta. Apinakin on ollut täysin ennallaan jo miljoonia vuosia, ja kazo tulosta. Älykkään suunnittelijan jäljet pelottavat, ne ovat lyhyet. Tärkeä havainto on että tää kehitys tapahtuu mainostauolla auringon jäähtyessä, me olemme siis vaan lyhytaikaisia eetteripyörteitä. Auringossa on meille liian kuuma, ja avaruudessa paleltaa. Hassua kyllä lukijaa alkaa tätä lukiessa paleltaa, vaikka tietää jäähtyvänsä ize jo paljon ennen lämpökuolemaa. Muuntelu, valinta ja periytyvyys riittävät, sixi nettikin on täynnä meemejä. Onko evoluutio samanlainen luonnonlaki kuin painovoima? No ei, jos se syntyy välttämättä kun on muuntelua, valintaa ja periytyvyyttä. Silloin se on pelkkää logiikkaa.
ellauri185.html on line 444: Vielä 1 kysymys: Mixi Västen voitti sodan, mixei yhtä hyvin Östen? Västen on Östen Östenistä kazoen. Saxa oli anglosaxien itänaapuri, ja kazo kuinka sille kävi. Jenkkiläkin hävis kommunistisodat joissa sen vastapuoli oli länsinaapuri. Kiina varoo joutumasta hakauxiin ryssän kanssa. USAn olis paras olla uhmaamatta pandakarhua. Suomen ei pidä syyttää Ruozia, jos se tahtoo pysytellä puolueettomana taas. Viimexikin kävi tosi kivasti. Bra stämning genom hela kriget.
ellauri185.html on line 466: Eli siis näin aikana, jolloin ehkä useimmat lännen kansat ovat joko tahtoen tai tahtomattaan (LOL) kietoutuneina Ukrainan hirmuiseen selkkauxeen, on ainakin kaikille lännen kristityille hengen ja elämän kysymys päästä täyteen selvyyteen siitä, onko kristityllä oikeus asevoimin puolustaa maatansa ja kansaansa (tai jonkun toisen sellaista), sen izenäisyyttä ja vapautta ja yleensä elämän kalleimpia arvoesineitä toisia kristityitä vastaan, vai onko Kristus ehkä jossain pykälässä nimenomaan kieltänyt sen. Sillä oli niin paljon pykäliä, kokonainen pykälien viidakko, joten tehtävä ei ole aivan yxinkertainen.
ellauri185.html on line 517: Tässä oli siis kysymys vasta Tolstoin mielipiteiden selostuxesta eikä niiden arvostelusta. (Odotahan vaan Lexa, lopussa tulee todella kylmää kyytiä!)
ellauri185.html on line 671: "Näin siis sinä samalla kertaa täytät erinomaisesti molemmat velvollisuutesi, palvelet sekä Jumalan valtakuntaa että maallista valtiota ulkonaisesti ja sisäisesti, yhtäältä pahaa ja vääryyttä kärsit ja samalla kuitenkin pahaa ja vääryyttä rankaiset, et vastusta pahaa ja samalla kuitenkin vastustat. Sinä et sanottavammin vastusta silloin, kun on kysymys sinusta itsestäsi ja sinun asioistasi, mutta vastustat, kun on kysymys lähimmäisestäsi ja hänen asioistaan. Omalta kohdaltasi sinä noudatat evankeliumin ohjetta ja kärsit vääryyttä omasta puolestasi oikeana kristittynä. Mutta kun on kysymys toisesta ja hänen asioistaan, niin silloin sinä noudatat rakkauden käskyä etkä salli lähimmäisellest tapahtuvan mitään vääryyttä. Eikä evankeliumikaan suinkaan kiellä näin menettelemäistä, vaan päinvastoin toisissa kohdin nimenomaan käskee niin tekemään" (E.m.t. S. 240),
ellauri188.html on line 362: Helsingin yliopiston emeritus venäjän professori Mustajoki toppuuttelee: eiköhän tässäkin ole vain kysymys väärinymmärryxestä.
ellauri189.html on line 395: Mistä on kysymys? huudan siniruutuisen pöytäliinan näköiseen uudisasukkaan mekkoon sonnustautuneelle nuorelle ja kauniille Seijalle, joka säntää edelläni kohti pihaan auennutta soramonttua tai pommisuojatunnelia. Mixet seuraa uutisia, se moittii eikä pysähdy. Juoxen sen perään ja saan juuri ja juuri kiinni puvusta roikkuvasta metrien pituisesta esiliinan nauhasta. Sitä myöten saan kelatuxi izeni lähemmäxi pakenevaa neitoa. Maailmojen sota on alkanut, se huutaa taas, eikä sitä mikään enää pysäytä. On tullut uudet ohjeet, kaikkien länkkäreiden on mentävä vahvistamaan lentokieltoa, viimexi lentämillään lentokoneilla. Suomen armeijan edustajat manailevat kiukkuisina: no ne nyt just on ihan paskoja!
ellauri190.html on line 291: The Ukrainian hetman Ivan Vyhovsky, who succeeded Khmelnytsky in 1657, believed the Tsar was not living up to his responsibility. Accordingly, he concluded a treaty with representatives of the Polish king, who agreed to re-admit Cossack Ukraine by reforming the Polish-Lithuanian Commonwealth to create a third constituent, comparable in status to that of the Grand Duchy of Lithuania. The Union of Hadiach provoked a war between the Cossacks and the Muscovites/Russians that began in the fall of 1658. Tää taitaa olla aika lailla sitä mistä tässä sodassakin (sori, demilitarisaatiossa) on kysymys. Kasakat on taas ottamassa hatkat ja siirtymässä vastapuolelle.
ellauri198.html on line 252: Riensin toteuttamaan ennustusta jonka Thea Fenchel oli lausunut tuossa keinussa St Joessa. Ja vaikka mulle ei ollut yhdentekevää että juuri minua oli hakattu ja ajettu takaa, en silti voinut tuntea tuota asiaa kovin tärkeäksi enkä tajunnut että kenellekään olisi hyötyä sitä että jatkaisin taistelua veljieni puolesta. Jos se olisi ollut minulle omantunnon kysymys olisin kenties seisonut Republic Steelin edessä kaatuneiden muistopäivän verilöylyn hetkellä kuten Grammick. Häntä oli isketty patukalla päähän. Mutta minä olin samaan aikaan patukoimassa Theaa toiseen päähän. Ei edes ollut vallassani olla missäin muualla, kun olimme päässeet alkuun. Ei, minulla ei ollut inspiraatiota ammattiliiton töihin eika politiikkaan eikä mitään hinkua "tahdon hituseni" joutumiseen ihmisjoukon eteen sen lähtiessä marssimaan eteenpäin kurjuudesta. Miten tämä tahtopahaseni olisi päässyt johtamaan heidän kulkuaan? (Vittu mikä narsisti! Mitä Mooses vastasi kun Jehova kuzui sitä palavasta pensaasta? Näin juurikin!) En voinut käskeä itseäni tulemaan yhdeksi noista jotka asettuvat muiden kärkeen, työntyvät sosialistiseen valonsäteeseen tai keräävät ja keskittävät sen kuin polttolasi, hehkuvat ja häikäisevät ja leimahtavat kuin liekki. Sellaiseksi minua ei ollot tarkoitettu. Minut oli tarkoitettu piilottamaan munaa Estereiden perseeseen, sohimaan niitä pikku puikollani.
ellauri205.html on line 59: Euroopan epäselvä isyyskysymys tarkoittaa myös sitä, että useimmissa tapauksissa hän on kolmen veljen, Cadmusin, Cilixin ja Phoenixin, sisarpuoli.
ellauri206.html on line 198: Rachel taivutti päänsä taakse ja katsol Nicholasta silmiin. Nicholas mikset ole vielä suu.. Sitä kysymystä Rachel et saanut ikinä loppuun. Miehen kuumat huulet hinautuivat Rachelin huulille ahnaina ja vaativina, miehen kieli kosketteli Rachelin kielenkärkeä, ja Rachel tunsi, miten hänen kielenkärkensä heräsi eloon ja miten myös alempi pikku kielenkärki nousi pystyyn mekon alla paisuvana ja sähköisesti väpättävänä. Se oli hienoa. Ize asiassa pillun paisuvainen on valtavasti kyrpää isompi ja pystyy nielaisemaan sen.
ellauri216.html on line 287: Mixi me olemme tulleen tänne tyrimään ja häivymme sitten kuin pieru Saharaan? Vastakysymys: mixipä ei? Yxi typerimpiä sanoja on: elä tätä hetkeä. Mitä merkillistä on muka juuri tässä hetkessä? Kaikki ne ovat samanlaisia. Kuten Nemi sanoo: jos nykyhetki on syvältä syön suklaata.
ellauri216.html on line 1117: Vaikea oli kysymys suhtautumisesta Neuvostoliiton sotavankeihin. 27. joulukuuta 1941 aloitteleva insinööri Vladimir Kudrjavtsev vaati kirjallisesti apotti Kharitonilta rahaa lähettämään luostarille Neuvostoliiton sotavankien ravinnon parantamiseksi. Khariton kieltäytyi, koska kyse oli Valamista vuonna 1940 vietyjen kaapeleiden myynnistä, johon Kudrjavtsev vastasi: "En kerro sinulle, Kristus itse." Tammikuun 4. päivänä 1942 Kudrjavtsev kirjoitti uudelleen apotti Kharitonille tästä asiasta, jolle Khariton vaati häntä poistumaan luostarista. Tämän seurauksena Kudrjavtsev poistettiin luostarista. Maaliskuussa 1944 luostari suostui ottamaan vastaan Petsamon luostarin munkit heidän vaikean tilanteensa vuoksi sodan olosuhteissa.
ellauri217.html on line 278: Toi uskominen tosin arveluttaa, onko se edes tahdonalaista toimintaa? Minusta näyttää, mich dünkt, moi dokei, nää on yxipersoonaisia verbejä, joissa subjekti on kokija, ei tekijä. Siis niinkuin piget puget paenitet, taedet atque miseret. Hävettää, pelottaa, harmittaa, kyllästyttää, kaduttaa ja säälittää. Ne vaan tulee kuin yrjö tai aivastus, ei niille mitään voi. Toisaalta Bill James jankuttaa tahdosta uskoa, eli jos käärit hihat ja oikein pinnistät, niin usko tulee lopulta kuin kova kakkakikkara ummetuxessa. Se on kuin taloudellinen päätös, valizet parhaan pelistrategian ja seuraat sitä. Nojoo, oli miten oli, muut ehdot sensijaan on selkeitä tekoja: tunnustus ja pyyntö. Helpotus on että ne on vaan puheakteja, isoja lihaxia ei tarvita. Herää kysymys: mixei herra voinut säästää syntistä niiltäkin, kun se on niin vähään tyytyväinen? Olis sanonut vaan et antaa olla, olette kaikki tervetulleita mun majataloon, kyllä täällä riittää huoneita sekä omalla kylppärillä arvihurskaisille että yhteisellä käymälällä käytävällä rotinkaisille.
ellauri220.html on line 407: Ensimmäinen ja viimeinen tilaisuus lähes aidon demokratian testaamiseen ryssissä oli vuoden 1996 presidentinvaaleissa. Tärkein vaaleihin liittyvä kysymys oli, valitaanko Jeltsin toiselle kaudelle ja saako hän näin mahdollisuuden jatkaa markkinatalouden rakentamista vai tuleeko valtaan kommunistipuolueen puheenjohtaja Zjuganov, jolla oli laaja kannatus. Koska riski Zjuganovin valinnalle oli suuri, oligarkit lahjoittivat valtavat määrät ruplia Jeltsinin vaalikassaan. Sen lisäksi kassaan virtasi miljoonia dollareita myös länsimaista, jotka pelkäsivät Zjuganovin vievän maan takaisin neuvostoaikaan. Vaalit olivat Venäjän johdolle oppitunti siitä, miten vaaleihin voidaan – ja joidenkin mielestä tuleekin – vaikuttaa eli rahalla. Myöhemmin vaikutuskeinoihin liitettiin mielipidevaikuttaminen internetin välityksellä.
ellauri221.html on line 421: Se onko luontoa olemassa alkaa olla erittäin hyvä kysymys. Villipuita ja villikaloja on tosi vähän, jälellä olevat kloorikanat, varixet ja Suomeen tunkeutuneet serviilit ovat urbanisoituneet. Ruipelot tyhmät golflakkipäät poseeraavat koleerapuistossa. Riittakin tykkää enemmän puistomaisesta. Wolfram vähentää diversiteettiä päältä ajettavan penkiltä.
ellauri222.html on line 1022: "Yritin viettää yhden yön tuon tytön kanssa salaa vaimolta ja perheeltä ennen kun lähdin laivalle. Olimme molemmat työssä kuljetusosastolla. Mutta en saanut sitä järjestymään. Joten kannoin viikkokaudet kondomia taskussani enkä päässyt sitä käyttämään. Kerran kaikki oli jo sovittu mutta silloin vaimoni isoäiti kuoli. Minun täytyi hakea isoisä hautajaisiin. Hän ei käsittänyt mistä oli kysymys. Istuimme kappelissa missä urut soivat. Ukko sanoi: Kas tuohan on kappale jonka tahdissa se vanha koira kuoli', ja veisteli vitsin toisensa jälkeen. Sitten hän tunsi arkussa lepäävän vaimonsa ja sanoi kiihkeästi 'Mitä, tuossahan on äiti! Minä näin hänet eilen tavaratalossa. Mitä hän täällä tekee? Äiti, äiti! Ja silloin hän ymmärsi ja purskahti itkuun. Miten hän itkikään. Ja minä myös. Me kaikki. Minulla oli kondomi yhä taskussa. Mitä sanotte?
ellauri238.html on line 130: En ollut yrittänyt tehdä itsemurhaa, vain päästä puheisiin aviomieheni kanssa ja sitten rauhoittaa mieltäni uimalla meressä. Kotona oli kaksi pientä lasta, Juri oli vasta täyttänyt vuoden, lapsenvahtina olivat serkkuni Tarja ja Riitta, joiden ei pitänyt jäädä yöksi. Sitten pienet lapsemme olisivat aivan järjettömässä tilassa olevan isänsä hoivissa kaksi viikkoa. Sitä oli mahdotonta edes kuvitella. Päätin kertoa lääkärille mistä oli kysymys ja millainen oli tilanne, vaikka arvelin ettei mies ehkä ymmärtäisi. Hän kuitenkin ymmärsi, ja niin minut vietiin poliisiautolla kotiini Etelä-Haagaan.
ellauri238.html on line 258: Ei kysymystäkään - vai kolme!
ellauri240.html on line 56: Mitä naisten tulisi tietää miehistä? No että niillä on kummassakin kivexessä herkkä kohta jossa sijaitsevat lisäkivexet. Että niiden erektio löpsähtää eri herkästi kun niiden bylsimistä arvostelee. Että ne ovat heikkoja, surkeita, aggressiivisia, izepäisiä ja raivostuttavia. Ja he jättävät vessan istuimen ylös, koska ne pissaavat seisaaltaan. Mixi ylipäänsä vaivautua? Kas siinä 64 kilotaalan kysymys.
ellauri240.html on line 335: Miksi kaikessa naurettavassa pitää seurata ruotsalaisia. Tosiaankin hyvä kysymys, miksi ei sitten jaeta kirjaa joka käsittelee tasa-arvoa yleisesti eikä toisen sukupuolen kannalta ?! maskulinisti
ellauri240.html on line 453: Häiden yhteydessä tätä reikää viilletään ja laajennetaan niin, että miehen penis mahtuu sisään. Sitä laajennetaan lisää lapsen synnytyksen ajaksi ja sitten taas kavennetaan. Eronneelta naiselta aukko suljetaan kokonaan, niin että hän on taas kirjaimellisesti neitsyt eikä voi olla sukupuoliyhdynnässä, ellei avioidu uudestaan, jolloin aukkoa taas laajennetaan. Kaikkien näiden outojen ja monimutkaisten menetelmien tarkoituksena on ollut estää naisten sukupuoliyhdyntä muiden kuin aviomiehen kanssa. Luonnollinen kysymys kuuluu, minkä takia juuri naiset alistettiin tällaiseen kidutukseen ja julmaan tukahduttamiseen.
ellauri248.html on line 69: Vaikka mitä genreä tää nyt lopultakin oli?, krimi, mystery, action, whodunit, noir romance, jännitys vai kauhu, se oli jäänyt tv-pläjäyxen pohjana olleen kirjasarjan lukijoillekin epäselväxi, kuten rajusti heittelevät Goodreads-arvostelut näyttävät. Ilmeisesti kysymys on myös vähän siitä oliko tää "tyttöjen" vaiko "poikien".
ellauri249.html on line 52: Eräässä eduskunnan valiokunnassa käsiteltiin aikoinaan talousneuvostokysymystä. Muuan edustaja tuli sanoneeksi, että maailmassa vallitsee ikuinen taistelu... Työn ja pääoman välillä! huusi eräs vasemmistolainen väliin. Viisauden ja tyhmyyden, hyvyyden ja pahuuden välillä, jatkoi puhuja, joka oli Nietzschensä lukenut.
ellauri249.html on line 466: Nytkun olen lukenut lähes kaikki Tauno Körilään vaivalla kymmenien vuosien aikana keräämät kaskut, on käynyt selväxi mistä valtaosassa nk. kaskuista on kysymys: ne ovat tyypin "suutari pysyköön lestissään" säädyttömyyxiä. Joku tai useammat kaskun henkilöistä eivät pysy säädyssään, vaan koittavat päästä tasoihin tai jopa keulia. Sitten ne kaskussa asetetaan sievästi takaisin oikeaan pilttuuseen jollain leukavalla laukaisulla.
ellauri258.html on line 168: "Hillaryssa minut yllätti hauskuus. Bill ja Hillary ovat tosissaan liikkeellä paremman maailman puolesta. Se ei ole helppoa, koska vastavoimia riittää, mutta eivät he aio antaa periksi. Palaan vielä Dignityyn. Hankkeessa on mukana kaikki tasot. Iso, globaalien, todella isojen kysymysten taso, jossa liikutaan esimerkiksi ilmastonmuutoksessa ja maailmassa vallitsevassa arvonannon kuilussa. Jos länsimaissa kuolisi joka päivä 50 000 ihmistä, täällä julistettaisiin hätätila, ja maailma mobilisoitaisiin estämään katastrofi. Ongelma on siinä, ettemme anna samaa arvoa kaikille ihmisille vaan annamme noiden 50 000:n kuolla kaikessa hiljaisuudessa. Globaalitason ohella yhtä tärkeä on mikrotaso, missä jokainen ihminen voi toimia. Hienoimmat kokemani arvonannon osoitukset eivät liity julkkiksiin, vaan tavallisiin ihmisiin. Mummoni on minulle esimerkki."
ellauri264.html on line 72: Kaikki tämmöiset lifestyle-hölötyxet pitää aloittaa marxilaisella materialistisella analyysillä. Kuka tästä hyötyy ja ketkä kärsivät? Vastaus on joka kerta sama: kökkäreet kasan päällä hyötyvät, laahus ottaa lommoa. Ruoziin mennyt sairaanhoitaja ansaizee enemmän kuin professori emeritus, kun suomalainen hoituri saa vain kolmannexen siitä palkasta. No tää sairaanhoitaja tekee jonkun vuokrafirman kautta keikkatyötä yxityisessä sairaalassa eikä saa muita palkkaetuja eikä paikan jatkumisesta tai lomista ole mitään varmuutta. Yxityinen sairaala tekee hyvää tiliä, koska se laskuttaa sikahintoja yhtä kökkäreiseltä yxityiseltä asiakaskunnalta. Eli luokkataistelusta on jälleen kysymys, vaikka siirtyneenä kylmän sodan vaiheeseen. Z-sukupolven järjestäytymättömät volttikuskit tarvis tekoälyä, ne ovat tyhmiä kuin pulut, ellei tyhmempiä.
ellauri266.html on line 99: EBU:n puheenjohtaja Jean-Paul Phillipot sanoi: "Haluan ilmaista vilpittömän kiitokseni ja arvostukseni Ingridille hänen erinomaisesta työstään ja lukuisista saavutuksistaan hänen toimikautensa aikana. Deltenren seuraajaksi pääjohtajana tulee Raidió Teilifís Éireannin (RTÉ) pääjohtaja Noel Curran, jolla ei ole niin paljon kiireitä." Sveizitär ei ollut tilanteen tasalla. Tässä on isoista bisnexistä kysymys. EBU:lla on itsenäinen kaupallinen tytäryhtiö Eurovision Services, joka tarjoaa suurten urheilutapahtumien jakelua ja tuotantoa ympäri maailmaa. Curran on Eurovision-palveluiden toimari.
ellauri267.html on line 515: Muurahainen. [ Yksin. ] Kiitos siitä, mutta minusta ei ole niin kiirettä tulla mussulimieheksi. Hänen avioliitonsa ja kaikesta hänen ylpeytensä vuoksi huomaan hänen tulevan. Kuinka pitkälle kristityn tulee vastustaa, tiedän osittain; mutta kuinka pitkälle riisto nuori kristitty voi vastustaa, on toinen kysymys.
ellauri271.html on line 111: Aseksuaalisten lisääntymismuotojen lisääntymisetuja on jälkeläisten määrä, ja hermafroditismin etu on genomin korjaus ja monimuotoisuus. Pääkysymys on selvittää seksuaalisen erilaistumisen edut, eli kahden erilaisen sukupuolen edut kaxinruvoisiin hermafrodiitteihin verrattuna. Millä lailla apina on etanaa etevämpi? Limainen vain sieltä ja liikkuu liukkaammin?
ellauri271.html on line 164: Pasternakin motiiveja on käsitelty laajalti. Monet uskovat niiden liittyvän hänen persoonaansa, lapsenomaiseen uskoon totuuden voittoon. Pasternak oli koko elämänsä yrittänyt vaikuttaa, mistä kuuluisin esimerkki on puhelinkeskustelu Josif Stalinin kanssa. Stalin soitti Pasternakille keskustellakseen vangitun runoilija Osip Mandelstamin kohtalosta ja yleensä ystävyydestä runoilijoiden välillä. Pasternakin vastattua että kysymys oli muustakin, esimerkiksi elämästä ja kuolemasta, Stalin katkaisi puhelun. Kerrotaan Pasternakin pelänneen rikkoneensa kirjailijatovereita vastaan, koska ei onnistunut saamaan kutsua diktaattorin luokse tai vakuuttamaan tätä siitä, että mielivaltaisista kirjailijavainoista tuli tehdä loppu.
ellauri274.html on line 554:
Istunto tapahtui täysin valaistussa huoneessa, ja sen kulku sujui siten, että prinsessan istuntoja varten teettämä pyöreä pöytä asetettiin meedion ja kulloinkin vuorollaan ”henkiä puhuttelevan” henkilön väliin. Ervastin tulosta ei ollut sovittu. Ensikertalaisena Ervast sai ensin olla kysymysten kohteena. Abendin suorittama henkien puhuttelu tapahtui siten, että hän asetti hengille kysymyksiä ja henget vastasivat pöydällä. Pöytä tie- si Ervastin syntymäajan, sisarten määrän ja nimet, äidin nimen ja kuolinpäivän. Pekka-nimi tosin sai aikaan hämmästyksen, sillä saksankielisen Anna Abendin mielestä se ei sentään ollut mikään nimi, enintään koiran.
Tämä pöytä oli myös kielitaitoinen, sillä se osasi vastata oikein myös Ervastin suomeksi tekemiin kysymyksiin. Istunnosta jäi Ervastille myönteinen vaikutelma. Hänen mielestään spiritistisellä liikkeellä oli tärkeä asema henkimaailman olemassaolon ja kuolemanjälkeisen elämän todistajana.
Toisella kertaa yleisö oli parhaasta päästä yläluokkaan kuuluvia henkilöitä. Ervast oli pukeutunut työmieheksi. Hänellä oli päällään musta villapaita. Kun Ervast katseli toisten hienoja vaatteita, häntä alkoi hävettää. Jälkeenpäin Peters kertoi Ervastille, että eräs venäläinen ruhtina- tar oli kysynyt Karadjalta, ”kuka oli se julma ja ei-puettu ihminen, se puoli-ihminen, joka oli siellä istunnossa”. Siihen tämä oli vastannut: ”Hän ei ole kyllä samanlainen kuin muut ihmiset, mutta totta puhuen hänen pikkusormensa on enemmän arvoinen kuin kaikkien muiden keskisormet yhteensä.”
ellauri401.html on line 368: Ervastin esikoisromaani Haaveilija on avainromaani ja kehitystarina. Se kertoo tekijänsä kaltaisen ylioppilaan etsinnöistä ja kehityksestä. Teoksen päähenkilön Eeron kautta Ervast kuvaa nuoren totuudenetsijän itsenäistymistä ja irtautumista etuoikeutetusta yläluokkalaisasemastaan ja kehitystä kirjailijaksi. Teoksessa on myös surullinen juonne, miten yksi toisensa jälkeen Eeron tovereista luopuu ihanteistaan ja sopeutuu yhteiskunnan asettamien ehtoihin ja odotuksiin. Haaveilijan keskeinen kysymys on, miten ihmisen tulee elää elämänsä, ja Eero ratkaisee kysymystä työstä kieltäytymisen ja ihanteen mukaisen elämän kautta. Yksi Eeron mieltä eniten raastavista kysymyksistä oli työläisten turvaton asema ja heidän huono kohtelunsa. Eero auttoi paikaltaan, mutta kysymys jumalan pahuudesta ratkesi henkisen kokemuksen kautta: Jumala rakastaa jokaista vain sillä rakkaudella, jonka tämä kykenee ottamaan vastaan. Eeron ratkaisu oli sisäisen kirjailijankutsu- muksen seuraaminen ja eron tekeminen maailman melskeisiin. Eero menestyy työssään, ja lopulta vanha yhteys tovereihin syntyy uudestaan ja uudestisyntyneet toverit hyväksyvät Eeron eräoppaakseen.
ellauri401.html on line 532: Toisen kerran mentiin lentohärvelillä Pariisiin. Siellä riideltiin vapaamuurarien kanssa ja lähdettiin liitosta taas ovet paukkuen. Kotona Pekka teki kuin Mao ja otti nuoria johtoportaaseen. Vanhat pierut eivät siitä pitäneet. Pekan kysymyspotta jatkui kuten ennenkin.
ellauri401.html on line 630: Sitten päästiin käsittelemään keskustelukysymystä: Mitä olemme oppineet johtajan poissa ollessa? – Yleisenä huomiona todettiin, että tämä aika oli ollut jäsenille mukavaa: se vaati itsenäistä, omavastuullista työtä ja auttoi monessa suhteessa oikeammin arvostamaan johtajaa ja hänen työtään. Ervastin 1933 kesäkursseilla esittämien kesämökkitoiveiden suhteen sen sijaan ei ollut sanottavampaa edistystä tapahtunut.
ellauri402.html on line 212: pitkäaikainen kysymys. Kirjeenvaihdossa Casen kanssa
ellauri402.html on line 728: Muslimiperinteen mukaan Kain syntyi Aclima-nimisen kaksoissisaren kanssa ja Abel Azura-nimisen kaksoissisaren kanssa. Adam toivoi Kainin menevän naimisiin Abelin kaksoissisaren kanssa ja Abelin Kainin kanssa. Kain ei suostunut tähän järjestelyyn, ja Aadam ehdotti, että kysymys lähetettäisiin Jumalalle uhrin avulla. Jumala hylkäsi Kainin uhrin osoittaakseen hänen paheksuvan avioliittoaan kaksoissisarensa Acliman kanssa, ja Kain tappoi veljensä mustasukkaisuuden keskellä.
ellauri405.html on line 92: Tuo on hyvä kysymys, John, sanoi puolustusministeri. Mutta siihen voi vastata kieltävästi. Se ei olisi lainkaan helppoa. Niillä on hampaat, John. Ne voivat puolustautua. Mutta vaikka olettaisimmekin, että Neuvostoliiton onnistuisi tuhota ne mikä on varsn epätodennäköistä niin laserit on ohjelmoitu tuhoamaan kaiken ilman kontrollia -
ellauri408.html on line 712: Ei ole epäilystäkään siitä, että "Katekismus" on monella tapaa melko kauhea, osittain siksi, että se näyttää niin epänormaalilta Proudhonin jatkuvan tasa-arvoon perustuvan oikeudenmukaisuuden vaatiman rinnalla. Muistetaanpa kumminkin että 1858 bassi-bazuuki on ollut jo 9 vuotta naimisissa Eufrasian kaa, ja mikä tulos: nippu halkiohaaroja. (Marxille kävi samaten; niin käy kun hätäilee hilloviivalla.) Mutta taipumukseni on käsitellä Proudhonin ristiriitaisuuksia Proudhonin työkaluilla nähdäkseni, johtaako ristiriitojen lähempi tarkastelu todella johonkin keinoon edetä pidemmälle. Ja "Katekismuksen" kanssa minusta näyttää siltä, että esiin nousee ainakin neljätoista kysymystä, joista vain kahta olemme pyrkineet käsittelemään hyvin suoraan puheessamme Proudhonista ja naisista. Saatamme kysyä itseltämme:
ellauri408.html on line 718: Mikä johti Proudhonin ajatukseensa naisista ja perheestä, ja mitkä yhteydet näillä ideoilla oli hänen muuhun työhönsä? Proudhonin teosten läpi kulkee oudon libidininen virtaus, joka lataa hänen omaisuutta koskeviin kirjoituksiinsa esimerkiksi seksualisoituja kuvia, jotka toisinaan näyttävät olevan ristiriidassa hänen selkeän sukupuoleen, perheeseen ja seksuaalisuuteen liittyvien kysymysten kirjoittamisen kanssa. Ja epäilemättä on olemassa jännitystä, jonka hän omaksui osittain Fourierin hikisistä ajatuksista . Niinpä intohimon ja jouissancen roolista hänen kirjoituksissaan on epäilemättä tehtävä erittäin mielenkiintoinen analyysi.
ellauri408.html on line 724: Tämä viimeinen kysymys on se, jonka haluan käsitellä The Mutustelijan toisessa numerossa, sillä pyrin siihen mahdollisuuteen, että oikeuden, omaisuuden jne. keskinäisen kohtelun analyysin perusyksikkö ei voi olla kuin miespösilö, ja että kaikki Proudhonin, Pierre Leroux'n, Whitmanin, Dejacquen ja jopa Stirnerin kirjoituksissa nähtyjen itsensä ja ei-itsen välisen kuilun komplikaatiot vaativat hieman monimutkaisempaa analyysiä keskinäisyyden perusrakennuspalikoista ja -oletuksista. monimutkainen analyysi, johon emme ehkä pääse, jos yksinkertaisesti lopetamme, kun kohtaamme Proudhonin antifeministiset epäonnistumiset.
ellauri409.html on line 77: Ez a kysymys, valitsetok! Se on kysymys - valitse "Amen"!
ellauri411.html on line 273: Noin kaksikymmentä vuotta sitten Internetissä julkaistiin juutalaisen rabbi Hayyim ben Yehoshuan erinomainen tutkielma The Myth of the Historical Jesus, Refuting Missionaries , jonka mukaan Paavali ja muut ovat Kristuksen tavoin puolimyyttisiä henkilöitä. Mitä se tarkoittaa? Tämä tarkoittaa, että historian tieteellä ei ole todisteita, jotka täyttävät sen ehdot väittääkseen, että nämä henkilöt olisivat koskaan olleet olemassa historiallisesta näkökulmasta. Mitä tahansa raportteja meillä onkaan, ne tulevat heidän organisaatioltaan ja sen seuraajilta sisäisellä tavalla, jota kukaan ei ole objektiivisin kriteerein vahvistanut. Mikään riippumaton lähde ei vahvista sitä, mitä on levitetty. Tämä Yehoshuan tutkielma on hyvin dokumentoitu luomaan todella hirvittäviä epäilyksiä ja vakavia halkeamia kristinuskoksi kutsutussa rakennuksessa ja sen historiassa. Jopa Paavalin kirjeitä kiistetään hänelle kuuluviksi monista ja monista mielenkiintoisista syistä. Toiset kiistävät yhden, toiset neljä, toiset seitsemän, toiset kaikki ja niin edelleen. Paavalin kirjeiden aitous on erittäin mielenkiintoinen kysymys, ja tutkijat käsittelevät sitä usein. Kaksi olennaista ja erinomaista kirjaa näistä ja muista aiheista ovat Forgery in Christianity ja Is it God's Word? (Onko tämä Jumalan sana?) amerikkalaislakimies ja tuomari Joseph Wheelless, joka teki hämmästyttävää tutkimusta kristinuskosta ja sen historiasta.
ellauri411.html on line 351: Älä unohda, että kreikkalaisten kirjojen polttaminen aloitettiin Paavalin käskystä Efesoksessa, koska heidän väitetään pitäneen ne taianomaisina tai paholaisesta ( Apostolien teot ith : 19). Kirjeissään hän kertoo ja kehottaa meitä välttämään filosofeja ja että Jumalan viisaus paljastettiin pikkulapsille ja tietämättömille (esim. 1. Kor. 1:27, ks. myös viittaukset suvaitsemattomuuteen alla.). Tässä on kysymys metodisesta rahvaan hämärtämisestä, ei gigantismista, filosofiasta tai vallankumouksesta.
ellauri418.html on line 172: Taiwanin asevoimat kirjasivat 25 Kiinan kansan vapautusarmeijan lentokonetta ja 7 alusta lähestyvän saarta yhdessä päivässä, TASS raportoi . Näistä 13 lentokonetta on jo ylittänyt Taiwanin salmen keskiviivan ja saapunut ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle saaren lounais- ja kaakkoisosissa. Vastauksena Taiwanin armeija käytti lentokoneita, laivoja ja maassa sijaitsevia ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä seuratakseen kohteita. Tätä ennen Kiinan puolustusministeriön päällikkö Dong Jun sanoi keskustelussa Pentagonin päällikön Lloyd Austinin kanssa, että Taiwan-kysymys on yksi Kiinan perusintresseistä. Lisäksi Kiinan puolustusministeriön virallinen edustaja Wu Qian totesi, että Taiwanin erottaminen Manner-Kiinasta merkitsisi sotilaallista konfliktia Taiwanin salmessa. Yhdysvallat aikoo sijoittaa keskipitkän kantaman ohjuksia Aasiaan estääkseen Kiinan toimia.
ellauri418.html on line 262: Rousseau asui hänen luonaan Les Charmettesissa vuodesta 1735. Sitten hän varmisti hänen henkisen, filosofisen, musiikillisen, taiteellisen ja tunteellisen koulutuksensa niin paljon, ettei hän koskaan unohtaisi häntä. J.-J. Rousseau kutsuu häntä "mamiksi". Hän huomasi kiinnostuksensa kirjallisuudesta tällä hetkellä, luki paljon ja opiskeli ahkerasti. Siellä hän kirjoitti runonsa nimeltä Le Verger des Charmettes, jonka François-Joseph de Conzié ja Madame de Warens ovat panneet merkille. Tämän runon seurauksena päätettiin, että Rousseaulla oli taitoja kirjallisuudesta ja hänestä voi tulla kirjailija. Rousseau ja Madame de Warens pohtivat aiheita, joita hän voisi käsitellä, ja heidän keskusteluissaan nousee esiin kysymys eriarvoisuudesta ja orjuudesta, jossa miehet pitävät naisia. Rousseau kirjoitti sitten kaksi sivua otsikolla Naiset, joissa käsiteltiin miesten ja naisten välisen epätasa-arvon taustalla olevia syitä ja katsauksia historian maineikkaat naiset: Dido, Lucretia, Jeanne d'Arc. Tätä tekstiä voidaan pitää alkusoittona keskustelulle ihmisten välisen epätasa-arvon alkuperästä ja perusteista, mutta jos Rousseau ei ole vielä kehittänyt tässä tekstissä avaimia luonnon ja kulttuurin käsitteiden analysointiin, hän aloittelee tunnustamalla epäoikeudenmukaisuudet, joita on tehty ihmisille tyyppiä naiset.
ellauri418.html on line 290: "Monilla venäläisillä pienyrittäjillä on kannustin ostaa tavaroita ulkomaisilta markkinoilta pakotteita määräävistä maista, tuoda ne kotiin ja myydä suurella hinnalla", Connolly sanoi. Hänen mukaansa maa ei ennen konfliktia investoinut riittävästi, mutta pakotteiden käyttöönoton jälkeen talouden kehityssuunta muuttui. Venäjän talous on osoittanut ennätyskasvua viimeisen kymmenen vuoden aikana. "Kasvavatko he edelleen, on tietysti iso kysymys", asiantuntija päätti.
xxx/ellauri013.html on line 267: Retorinen kysymys.
xxx/ellauri013.html on line 867: se on väärin asetettu kysymys.
xxx/ellauri027.html on line 70: Vaan 1 tyttö, se on kyllä aika setämiestä. Minionitkin näyttää pikkumiehiltä, nottei vielä mahtavasti olla edistytty siinä asiassa. 1 token tyttö pilaa jo all male paneelin. Vanhempia naisia nyt ainakaan ei tarvi mihinkään. Peukuilla tasa-arvokysymys oli ratkaistu sillä että ne oli "muita", kaxineuvoisia kuin etanat. Minioneista näkee kyllä miten väestöntiheys on kasvanut mun elinaikana.
xxx/ellauri027.html on line 532: Kunnianhimoiset johtajat on hakeutuneet Eskin seuraan. Ja kääntäen. Manus manum lavat. Vaikeaa on mennä johtamistilanteeseen kysymys edellä. Vaikea on mennä sellaiseen mikään pää edellä. Poistun mieluummin vaikka päätä pahkaa. Aarne Kinnusen ois tullut poistua yliopiston rexin huoneesta perse edellä. Se unohti. Pokkas sitten vaan kömpelösti ovelta. Sentään oikein päin.
xxx/ellauri027.html on line 545: Paxuimmasta päästä Eskin enkoomiumeista on tää Heikki Peltolan pläjäys Kohti ihmistenvälisyyttä. Paasiota haukuttiin aikanaan mannertenvälisexi nahjuxexi. Tässä on kysymys ihmistenvälisestä nuhjustelusta. Kerron taas omin sanoin, niinkuin Eski ja muut peruskouluttajat ohjaavat. Vasta siitä näkee, onko ymmärtänyt jujun.
xxx/ellauri027.html on line 601: Hizi nyt tullaan perimmäisten kysymysten äärelle, taas kerran, eli tähän termiittiapinan feromoniin, pyhyyden kokemuxeen ja hartauteen. Jotain suurempaa kuin mä, sanoi Monikakin polvistuessaan Hildingin jalkoväliin. Termiitti kääntää antennin ize (kavereineen) rakentamansa kadetraalin hajuisaan hämärään ja tuntee: tää on suurempaa kuin mä, mä oon vaan pieni ratas tässä kokonaisuudessa, kiitos, anteexi ja ole hyvä. Lattialla puuvillainen vyö.
xxx/ellauri027.html on line 621: Seuraava johtajuusprujaus koittaa todistella, että eskimäisessä hyvässä johtajudessa ei ole kysymys mistään muusta kuin vanhasta ystävästämme hengellisyydestä, lampaanhoidosta, jota vetää raamatusta tuttua hyvää paimenta henkilöivä pastori. Helppo uskoa. Uskominen on helppoa tässä seurassa.
xxx/ellauri027.html on line 754: J. T. Bergqvistille on jäänyt erityisesti mieleen Saarisen kysymys ”Oletteko koskaan nähneet James Bondia turhautuneena?” Vastaus on, että ette ole. Koska James Bond ei koskaan turhaudu.
xxx/ellauri027.html on line 756: Ja paskat. Vastakysymys: oletteko nähneet koskaan James Bondia paskalla? Ette ole. Se nyt ei vaan kuulu sen imidzhiin. Kyllä se silti pakosta paskantaa, kerta syökin joka filmissä. Se käy vaan kiekuralla kuvausten välillä. Ja turhautuukin kuvan ulkopuolella. Varmasti Eskikin marisee ja rähisee kotioloissa. Positiivista on vaan että se on aika hiljaa siitä. Ei kai se mikään Jeesus sentään ole. (Jeesuskin sai paskahalvauxen kun temppeli oli pahassa siivossa. Eski repi pelihousunsa kun sai paskakaivoarvosanan gradusta.)
xxx/ellauri027.html on line 874: Löftena kunna ej svika är en psalm där varje vers avslutas med den välkända strofen: "Himmel och jord må brinna, höjder och berg försvinna, men den som tror skall finna, löftena de stå kvar." Se on myös Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 254 (Pettikö hän lupaukset, pettikö milloinkaan?). Retorinen kysymys.
xxx/ellauri027.html on line 935: Mut nää on kaikki hakuammuntaa, kyllähän mä nyt jo tiedän mistä tässon kysymys. Elevaatio on tota ylevöintiä, se on sitä "isompi kuin mä" kirkkomeemiä, uskonnollisten paukuttamaa ja peukuttamaa hartautta, urheiluotteluiden aaltoja ja yhteishuutoa. Termiittipesän feromonia. Yhteispositiivisuutta kuorossa, elevaattorikengät jalassa. Tää inhottaa mua aivan erityisesti, kaikissa sen inkarnaatioissa.
xxx/ellauri044.html on line 465: peukalovärssytekniikalla, kun on tullut eteen joku hankalampi kysymys, kuten esim. se,
xxx/ellauri044.html on line 1316: väärin asetettu kysymys: ketkä hullut muka parantuu?
xxx/ellauri056.html on line 75: Sarjan toinen osa, Lapsenpiika, kuvaa nuoren Ida-piian työntäyteistä arkea Sibeliuksen perheen palveluksessa. Säveltäjäperheen arkiaskareiden pyörittämisen ohella Ida ehtii kokea myös rakkautta Jannen köyrimänä välikössä. Se, mikä on jonkun mielestä luonnollista työnjakoa, voi toiselle olla mieltä kuohuttava tasa-arvokysymys. Onkohan Enni Mustonen real woman for Trump? Ei ainaskaan mikään Kaari Utrio.
xxx/ellauri056.html on line 479: Kyl tässä oli teollisen vallankumouxen ja pyllistyvän porvariston hybrixestä kysymys. Minä ize huutaa pyssyillä ja muilla vermeillä vyöttäytynyt apina.
xxx/ellauri056.html on line 627: Idealistit pukersivat samaa infinite regress kysymystä kuin antiikkiset liikkumattomasta liikuttajasta. Bertrand Russellin vanha mummu tiesi siihen ratkaisun: Its no use Mr. Russell, its turtles all the way down. Ja sitne koittaa kovasti vetää esiin jotain "toista" omasta napanöyhdästä. Turha vaiva: jos kaikki on vaan mä niin eihän sitä toista edes tarvita. Narsismi ja autismi on erottamattomat kuin kaxi munapussia.
xxx/ellauri057.html on line 620: Calleri oli hypomaaninen. Pirkko deeppinen. Onnekshi she ei ole perblriytynyt. Näyttää aika selvältä että erilaiset pyhät miehet ja naiset (jos niitä on) on olleet sekopäitä. Istuneet käkenä tuolinkarmilla kuin Aku Ankka. Kääk kääk pimpelipom. Mekin ollaan ihmisiä. No sehän on vain määrittelykysymys.
xxx/ellauri057.html on line 816: Eunukki: Ikuisuuskysymys, et saako tykätä, jos kirjailijalla on ollu epäilyttävät political connections.
xxx/ellauri057.html on line 1203: Mistä tuijunkannossa sitten oli kysymys? Tyylivirtauksen synnyn voi tulkita mahdollisuudeksi likapyykkiin, vallitsevan tilanteen ja runouskäsityksen uudelleen määrittelyyn. Suomalaisuudessa maalaisliitolla on aina ollut keskeinen osa: talonpojan sitkeys ja kova reikäleipä ovat tuttua kuvastoa, samoin pimeässä tapahtuva pirttiviljelys. Tuijunkantajien riveissä seisoi konerobotteja vetämässä futuristista piriä, vaikka maaseudun lyylit taustalla vielä kikattelevat.
xxx/ellauri057.html on line 1298: Tuijunkantajien kaudella kysymys ruumiillisuudesta muodostui ajankohtaiseksi. Myös Vaara tiedosti runojensa pohjalla olevan rytmisen liikkeen, hän kutsui runojaan itse ”bylsityiksi runoiksi”. ”Minussa runo on alkanut liikahtelunsa vain jos ja kun liha on jotenkin ollut liikkeessä – -. Tosissani voin sanoa, että sanamuoto ’kirjoittaa runoja’ on minusta aina tuntunut liian tärkeilevältä ja jotenkin vinoon menevältä – -.”. Vaara ylistää naisellisuuteen perinteisesti liitettyjä piirteitä: epäloogisuutta, antautuvaa haltioitumista, ruokkivaa voimaa, vaistonvaraisuutta. Hei mut näähän on fasismin tunnusmerkkejä! Kirjoittamisen motiivi on päästä autuuden tilaan, alistamattomaan hetkeen, hekumanhuippuun joka runossa ”Tulivuori” "kirjoittuu (yäk)" näin:
xxx/ellauri075.html on line 495: Lowryn omin sanoin: ”Romaanissani on siis kysymys ennen kaikkea niistä ihmisessä piilevistä voimista, joiden vuoksi hän pelkää omaa itseään. Siinä on kysymys myös ihmisen syyllisyydestä, hänen katumuksestaan, hänen lakkaamattomasta ponnistelustaan kohden valoa menneisyys taakkanaan ja hänen lopullisesta tuomiostaan. Allegoriana on Eedenin puutarha, joka on samalla maailma.”
xxx/ellauri076.html on line 656: P.S. TVstä tuttu lupsakka säämies Pekka Pouta astui paskaan vähän myöhemmin ihmettelemällä mixi amerikkalaiset kohkaa niin paljon sukupuolittuneista persoonapronomineista. Se haluaa nyt kertoa yleisölle koira sylissä että se tykkää pillusta. Hei herää Pekka, ei nyt ole kysymys siitä mihin reikään Pekka-setä haluaisi pikku nappulansa tuikata, ei siis preferensseistä vaan identiteetistä. Mutta tämä erottelu menee niin korkealta yli Pekan hilseen ettei kaljuhöytyvät edes heilahda. Kritiikistä yllättynyt Pekka tarkentaa eze siis on hetero. Voi perseen suti, kyllä on sitten tyhmä miesoletettu! No eihän se oisi saanut graduakaan valmiixi ellei ilmatieteen laitos nolostuneena olisi sitä vetänyt narusta perässä ja puskenut samalla perseestä. Jotenkin säälittävää (muttei yllätys) että teeveejulkisuus nostaa ylös tälläistä pohjalietettä.
xxx/ellauri081.html on line 209: Radion mietelauseet Kiven Seitsemästä veljeksestä on oiva keksintö. Hyviä katkelmia. Näinä aikoina mietimme kaikki Aapon kysymystä Hiidenkivellä: ”Tässä ollaan, mutta kuinka tästä tullaan?” Vastauksia odotellessa. Terveisin Panu Rajala.
xxx/ellauri084.html on line 86: 28.3.2017.Ampuma-asedirektiivin uudistamisesta 1-5 (loputonta vekutusta pumppuhaulikoista) 11.3.2015.Vielä ö-luokan ehdokkaista (mamuvaaliehdokkaat ovat sekundaa) 3.3.2015. Hirveä työvoimapula (mamut on työllistämiskelvottomia ja/tai laiskiaisia) 9.2.2015. Muutama sana Pariisista (Islaminvastaista veistelyä Charlie Hebdosta) 8.1.2015. Ihmisoikeudet uhattuna länsinaapurissa (Pakolaiset ovat röyhkeitä ja nirsoja), 3.1.2015. 6.11.2014. Rajaseudun rahastajasta ja kompensatorisesta etiikasta (En tiedä, minkä lakipykälän mukaan rasismi olisi rikos), 11.9.2014. Rikkautta, jolla on arvoa (Olen kade somaleille), 23.8.2014.Uskonto uskontojen joukossa (Ellet rukoile, olet pahempi kuin kafferi), 19.5.2014.Kysymys kunnallisesta mamubisneksestä, 24.4.2014.Kommentti kehysriiheen ja Ylen toimintaan, 26.3.2014.Unionin tulevasta ampuma-asepolitiikasta, 10.3.2014. [Päivitys 17.3.!]Kirjallinen kysymys äärisaarnaajista Suomessa, 7.3.2014.Kirjallinen kysymys Ukrainan tapahtumiin liittyen, 4.3.2014.Lieksalainen ikiliikkuja, 18.2.2014.Lieksa käsirysyn partaalla, 10.2.2014. [Lisäys 12.2.2014!]EU, maahanmuutto, taakanjako, 16.1.2014.Toimeentuloperäistä maahanmuuttoa, 9.12.2013.Kuntarakenneuudistus eli kaksikielisyyttä saranapuolelta, 28.11.2013.Puheenvuoro asevelvollisuudesta, 15.11.2013.Kiihottamisesta ja kansainvälisistä sitoumuksista, 25.10.2013.Kirjallinen kysymys epäterveistä vetovoimatekijäistä, 7.10.2013.Pakolaiskiintiän kasvattaminen revisited, 30.9.2013.Kirjallinen kysymys pakolaiskiintiän kasvattamisesta, 20.9.2013.Luottamus Kataiseen ja Himaseen, 19.9.2013.Kaksi lakialoitetta sananvapauden edistämiseksi, 10.9.2013.Kansalaisaloite pakkoruotsista luopumiseksi, 15.8.2013.Kirkko, kaupunki ja moskeija, 13.8.2013.Lisääntykää ja täyttäkää Toyota Corolla!, 8.8.2013.Majoituspalveluja kerjäläisille, 5.6.2013.Husbyn herättämiä ajatuksia, 23.5.2013.Paperittomien terveyspalvelut Helsingissä, 7.5.2013.Sosialidemokratiasta ja islamismista, 3.5.2013.Puheenvuoro Kyproksen pelastuspakettiin 17.4. 2013, 18.4.2013.Kirjallinen kysymys opettajien toimintaedellytyksistä, 8.4.2013.Muutamia ilmoituksia, 5.4.2013.Helsingin johtajiston palkankorotuksista, osa 2, 12.3.2013.Suomen Sisun suurkäräjät 10.3.2013, 11.3.2013.Aseaiheisia lakialoitteita, 15.2.2013.Jyväskylästä, 6.2.2013.Connecticut, Yhdysvallat, aseet, 18.12.2012.Sisäministeriön linjaukset aselain uudistamiseksi, 5.12.2012.Kysymys uskontojen halventamisesta, 30.11.2012.Milloin kotoutus on onnistunut?, 1.11.2012.Rikoksiin syyllistyneiden karkottamisesta, 22.10.2012.Helsinki ja "Globaalin vastuun strategia", 28.9.2012.Kirjallinen kysymys somalien suojeluntarpeesta, 22.8.2012.Etninen syrjintä rekrytoinnissa, 21.8.2012.Avoimia vastauksia Meri Valkamalle, 4.6.2012.Hyvinkäästä, 30.5.2012.Kreikkalaisia näkymiä, 10.5.2012.Maahanmuuttajien työllistymisestä, 1.4.2012.Miksi pahis palkitaan?, 26.3.2012.Homoseksuaalisuus suojeluperusteena, 25.2.2012.Matka Addis Abebaan, 17.1.2012.On rotumme synkkä ja siksi jää, 13.1.2012.Mitä tehdä rattijuopoille?, 11.1.2012.Hyvää uutta vuotta 2012!, 8.12.2011.Tilastoista ja etnopositiivisuudesta, 26.10.2011.Rasismin kitkentää Vaasassa, 3.10.2011.Muutama ajatus kunniaväkivallasta, 30.9.2011.Ottawan sopimuksesta, 6.9.2011.Loikka, 13.8.2011.Viharikoksista ja mediasta,
xxx/ellauri084.html on line 458: Quoraa lukiessa näen paljon kysymyxiä helpoimmista tavoista päästä johkin ohjelmaan, onko 1 tai toinen ohjelma arvovaltaisempi, helpoimpien professorien löytäminen, työt joista saa eniten rahaa - ja nyt kysymys mixi vakinainen täysprofessori vielä rehkii niin kovasti.
xxx/ellauri084.html on line 468: Tämä on omituinen kysymys. Ajattelen että olet sanomassa, koska vakituisella henkilöllä on (käytännössä) taattu työpaikka, mixeivät ne hellitä?
xxx/ellauri084.html on line 612: Eri tilanteista tuli eri painotuxet. Pyllyverhomiehen pointti oli että kaikki kyllä on tietoisia absoluuttisesta totuudesta, vaikka eivät tunnusta. Pitäis tunnustaa! Kierkegaard oli enempi kiinnostunut avantohypystä. Hyppää vaan, kyllä Jee-suxet ottaa vastaan, niinkuin rokkikonsertissa. Ei tää ole järjetöntä, uskonnossa ei ole kysymyskään mistään järjestä.
xxx/ellauri084.html on line 767: Mistäs tässä oikein oli kysymys?
xxx/ellauri085.html on line 34: Wallufanit kiistelee siitä ottiko Lucille Duquette oikeasti äiskän heittämästä happopullosta vahinkoa, jäikö sen naama peräprutkun propelliin, tai muuta sellasta. Vai pysyikö se ennenkuulumattoman kauniina. Koko kysymys tuntuu tosi turhalta. Mutta sellasia noi Wallubändärit tuppaa olemaan. Ne on sentimentaalisia.
xxx/ellauri085.html on line 44: Tenniskoulun loppufarssi Wayne vs. Pemulis todistaa miten läpimätää koko touhu on, millaisia viirupäitä jenkit on kun ne harrastaa tollasta vinoonkasvanutta huipputreeniä. Eikä Wallu kuitenkaan yhtään tajua mistä siinä loppuviimexi on kysymys. Kysymys on vanhasta maailmasta poispotkittujen kaikkimulletänneheti paskiaisten pystyynkakkimasta taloussysteemistä, josta ei voi syntyä muuta kuin suunnatonta harmia koko pallolle. Oli hirveen paha virhe kuskata näitä porukoita neizeellisille maille ja päästää sotkemaan suhteellisen koskemattomaxi jäänyt puoli maailmasta aivan pilalle.
xxx/ellauri086.html on line 530: Mistä tässä kaikessa on kysymys? Helppoa, sanoo hirvi. Kyse on kapitalismin ankarasta laista. Siitä kasautumisen ja kurjistumisen suppilosta, jonka parta-kalle niin hyvin kuvasi ja ennusti. Kapitalismi toimii vain avoimena järjestelmänä, jossa toisesta tuutista tulee sisään köyhiä ja niistä kuplii kökkäreitä eliitixi pinnalle. Aina on löydettävä vielä köyhempiä, joille R-kioskin pitäminen on win-win tilanne, jolloin aikaisemmat köyhimyxet siirtyvät yhteiskunnan "harteille" ja muuttuvat persuixi ja nazeixi. Mitä väliä, kuha raha virtaa luonnollisella painollaan ylöspäin talouskuplina ja kasautuu yhä harvalukuisemmalle omistavalle luokalle. Jotka voivat sitten vaikka lähettää sen raketilla taivaalle.
xxx/ellauri087.html on line 250: Miten löydät omat syvemmät ajatuksesi, sellaiset, jotka kestävät tarkemman harkinnan? Se on ollut Saarisen luentojen kysymys vuosikymmeniä. Se ei ole helppoa kun päällä on tää hirvee kasa näitä pinnallisia. Se on kuin heinän ezimistä neulasuovasta.
xxx/ellauri087.html on line 289: – Me elämme toistemme kanssa ja kustannuxella, ja se että me onnistumme siinä, on ydinkysymys. Se on alkanut olla myös ydinongelma. Pipsan kanssa ei tahdo enää aina onnistua. Cicciolinan ajattelusta on toisinaan ollut apua.
xxx/ellauri091.html on line 108: Mistä tässä kaikessa oikein on kysymys? No samasta kuin 1800-luvulla. Kökkäreet pulpahtelee pinnalle ja sakka saostuu pahnan pohjalle. Kun Njeuvostoliiton kokeilu kosahti, seuraus oli että USA romahti kunnon vastuxen puutteessa ja maailmantalous pyörähti laitimmaiseen syöxykierteeseen kuin vesi lavuaarin reijästä.
xxx/ellauri104.html on line 1145: Ensin Johnu käyttää sivukaupalla vakuuttaaxeen lukijan että Ranskan vallankumouxen iskusanat "vapaus veljeys tasa-arvoisuus" olis muka uskonnollisesti kunnossa. Ei helvetissä, tommoisesta veljeilystä ei uskonnossa ole lainkaan kysymys! Noihan on vasemmiston iskusanoja! Eihän tosta puutu enää kuin kateus ja sosialisointi! Kyse on juuri päinvastaisesta, miten pidetään laahus höylinä taivasosan toivossa. For the sake of the argument, antaa olla, jatka Johnu:
xxx/ellauri104.html on line 1151: Kirkkomme on siis lähtenyt oikeaan suuntaan tarkistaessaan avioliittokäsitystään tasa-arvoisemmaxi. Mutta millä oikeudella se lähti liikkeelle tähän suuntaan jättäen taakseen Raamatun ja tunnustuskirjojen patriarkaalisen näkemyksen avioliitosta? Miten voidaan teologisesti perustella sitä, ettei ole pysytty siinä selkeässä Raamatun sanassa, joka ohjaa huoneentaulujen patriarkaalisen avioliittoetiikan? Näin kysyessämme joudumme raamattunäkemyksen ja raamatuntulkinnan perimmäisten kysymysten äärelle.
xxx/ellauri104.html on line 1179: Tämä konteksti on hiljattain saanut erinomaisen kuvauksen ja analyysin amerikkalaisen professorin Francis Fukuyaman kirjassa Identity (2018, suom. Identiteetti – Arvostuksen vaatimus ja kaunan politiikka, 2020). Tässä kirjassa maailmankuulu valtiotieteilijä ja kulttuurifilosofi käsittelee ilmiötä, jota hän pitää vahvimpana trendinä ja voimana tämän päivän kulttuuri-ilmastossa ja politiikassa, jossa kysymys identiteetistä on noussut huomion keskipisteeseen. Vaikuttavin yhteiskunnallinen liikevoima tänä aikana ei Fukuyaman mukaan enää ole pyrkimys saavuttaa taloudellisia ja muita aineellisia arvoja ja etuja vaan ihmisten ja eri ihmisryhmien tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi. Se, mitä ollaan, on tullut tärkeämmäksi kuin se, mitä omistetaan. Ihmisarvon tunnustaminen ja kunnioittaminen on nyt kasvavassa määrin ja yhä laajemmin nousemassa ihmisten ja eri ihmisryhmien johtotähdeksi.
xxx/ellauri104.html on line 1202: Eduskunnan annettua samaa sukupuolta oleville oikeuden solmia avioliitto aktualisoitui kysymys, miten kirkon pitäisi suhtautua niihin pappeihin, jotka kirkkokäsikirjan avioliittokäsityksestä poiketen vihkivät tällaisia pareja kristilliseen avioliittoon. Tilanne on kuten tunnettua nyt se, että osa tuomiokapituleista luopuu näitten pappien rankaisemisesta, toiset eivät. Siis: Kyllä ja ei.
xxx/ellauri104.html on line 1255: – En katso syyllistyneeni minkään ihmisryhmän eheyttämisellä tai kikkelin irtiruuvaamisella uhkaamiseen, paneskeluun tai nälvimiseen. Näissä kaikissa on kysymys Raamatun opetuksista avioliitosta ja sukupuolisuudesta. Toisaalta totta on, mitä sitä kieltäminen, että homo tuottaa vahinkoa ennenkaikkea omalle iankaikkiselle kohtalolleen. Mutta en minä uhkaa, minä vaan varotan, uhkaaja on herra Sebaot.
xxx/ellauri104.html on line 1259: – Tässä on syvästi kysymys uskonnonvapaudesta ja sananvapaudesta. Jos nämä kirjoitukset kielletään, silloin kielletään paljon muutakin. Silloin tulevat modernit digitaaliset kirjaroviot, jotka kohdistuvat Raamatun opetuksiin. Raamatun opetuksia en ala anteeksipyytämään, vaan seison niiden takana, Räsänen sanoo.
xxx/ellauri113.html on line 60: Löysää puhetta Erkki. Älkää löpiskö! huutaisi Omppu vihaisesti luokalle. Harva kunnon tieteellinen kysymys on edes mixi-kysymys, useammin ne on miten-kysymyxiä. Noi on ainaskin helppo vastata: 1) Ei se nouse se vaan näyttää siltä kun maapallo pyörähtää. 2) Kenen mielestä? Yhden pahuus on toiselle hyvä asia. 3) Koska se irtoaa ja maa vetää sitä puoleensa. 4) Koska mikään maan päällä ei ole ikuista. (Tän todisti Stephen Hawking Penrosen avulla 1965. Penrosen matematiikka oli vielä laajempi kuin Hawkingin.) 5) Sitä ei löydy minun pipliastani.
xxx/ellauri113.html on line 112: No Tapsaa jäi informaatioparadoxi kiusaamaan, eli hukkuuko mustassa reijässä infoa. Menneisyys kertoo ketä olemme. Musta aukko uhkailee nielaista identiteettimme. No useimmille jo muutaman vuoden takainen menneisyys on musta aukko. Vanhalle alzheimerille riittää alle minuutti. Apinat on muutenkin liki identtisiä keskenään. Eli ei tässä suuresta vahingosta ole kysymys. Sitäpaizi heti Hawkingin kadottua tapahtumahorisontin taa selvisi, että info säilyy kuin säilyykin sen reijästä:
xxx/ellauri113.html on line 135: V. Typerä kysymys, totta KAI emme selviydy! Etpä selviytynyt säkään Tapani vaikka parhaas yritit. Eivät pelastaneet kuolemalta sähköiset huuliharput eikä muut nerokkaat contraptionit. Siellä makaat tuhkauurnassa jonka kannessa on laajennetun matematiikan kaavoja, Penrosen tiiliä. Kyllä tekee susta pilkkaa nyt tohtori Ristintie. Pysähtyi evoluutio sun kohdalla. Koomista.
xxx/ellauri113.html on line 201: Ratkaisemattomien kysymysten joukossa Hawkings luettelee: 1) miten maapallon elämä sai alkunsa? 2) mitä on tietoisuus? Tok tok, haloo onko siellä ketään? Anybody ho-ome? Mä en ymmärrä mix 1) on niin tärkeää, ja 2) ei musta ole edes ongelma. Tietoisuus on sitä että tietää missä mennään ja että mä ize menen siinä. Ei siinä ole mitään kummallista. Sellaisen robotin rakentaa kuka tahansa, ota vaikka tavallinen navigaattori. Maailmankaikkeuden reunaehdoissa täytyy olla jotain erityistä. Mixi pitää? Se on taas tollanen ennakkoluulo, uskonnollinen eli egoistinen oletus. Uskonto on termiittipesän egoismia.
xxx/ellauri113.html on line 207: Otetaan vielä muutama yleisökysymys, kuten Pekka Reinikainen:
xxx/ellauri113.html on line 271: Maailma on pieni ja pallomainen kuin paperitehtailijoiden pallo jolla ensin matkustivat Bremeniin lammas ankka ja kukonpoika, tai neuvostolaisten raketti jolla hävisi peruuttamattomasti avaruuteen Laika koira. Casanova käytti ahkerasti lampaansuolikorzuja. Ranskalaisia kirjeitä niin paljon ettei ollut ehtiä. Kiireitä, kiireitä, kantapään kautta. Värjääköhän Eski kulmakarvoja? Aika turhamaista, mutta kysymys on imagosta.
xxx/ellauri113.html on line 536: Käy selväxi ettei Pekan tyyppisellä kreationismilla ole mitään kiistaa genetiikan kanssa, toisin kuin Lysenkolla. Koko erimielisyys rajoittuu vaan siihen mistä tuli se ensimmäinen mälli tai spermapisara. Tuliko se kuumasta keitoxesta vai jumalanko vielä kuumemmasta kärjestä. Suunnitteliko jumala lajikirjavuuden heti alusta, vai oliko Darwinin multasorkka mukana pelissä. Vielä nasevammin sanottuna: tarkoituxellako täällä ollaan vaiko vahingossa. Sehän se on avainkysymys: onko Pietarilla taivaan avaimet, vai onko ovet multakuoppaan lengollaan.
xxx/ellauri114.html on line 64: Tarkennetaan siis kysymystä. Mikä saa kulttuurin ja viihteen alalla toimivan ajattelemaan, että vain hänen tarpeillaan on merkitystä? Mikä tekee kulttuuripersoonasta sietämättömän?
xxx/ellauri114.html on line 525: Tää on taas nyt tätä, tahdonvapauden onkelmaa ja teodikeaa, josta apina ei näytä pääsevän eroon enempää kuin kirpuistaan. Molemmat ovat aivan älyttömiä. Sama se onko maailman meno determinististä tai puolisatunnaista, tämmöstä se on kuitenkin, yrittänyttä ei laiteta eikä perixi antanutta panna. Jos tahdot varmistua miten huonosti on maailma suunniteltu ala kaikin mokomin marista ja juurittaa. Sekin oli sitten etukäteen tiedossa. Ja sit toi mixi mixi. Siihen oikea vastaus on ettei mixikään. Ei tällä kaikella ole tämän kummempaa tarkoitusta; kuten jo tuli sanotuxi, tämmöstä tää nyt on. Puuttuu vaan kysymys minne mä meen sitku mua ei enää ole. Tarvizeeko vastata?
xxx/ellauri121.html on line 128: Lévinasin miälestä se mistä kaikki lähtee liikkeelle, on etiikka, ei metafysiikka, kuten aristotelisessa perinteessä on esitetty. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etiikkaa tavanomaisessa merkityksessä, jossa pyritään oikeuttamaan tietyt teot. Filosofian historiaa on Lévinasin mukaan hallinnut pyrkimys totaliteettiin ja hallintaan, jossa tietty "samuus" hallitsee kaikkea jättämättä ulkopuolelle mitään. Tämän murtamiseksi on löydettävä tapa tarkastella suhdetta toiseen tavalla, jossa toinen säilyttää erilaisuutensa. Peruskysymys on, miten minun olemassaoloni oikeuttaa itsensä ja asemansa toisiin nähden. Vastaus tähän saavutetaan toteamalla toisten yhteismitattomuus itseen nähden.
xxx/ellauri123.html on line 958: minusta oli kysymys. Siinä hän seisoi ja
xxx/ellauri125.html on line 498: Mutkia mutkan perään on tässä fläkin lopussa. Melkoista pitkitystä. Päällimmäinen ihmetys lukijalle on silti: mix toi värikysymys on muka noin hirmu tärkeä? Se osoittaa vaan että Peppu kaiken kuorrutuksen alla on saatanan kova rasisti. Sitähän juutalaiset ovat ihan viran puolesta. Jumala käski sortaa samarialaisia. Filistealaiset on lupa tappaa.
xxx/ellauri126.html on line 37: Miten reagoit naapureihisi? Nämä 10 kysymystä paljastaa todellisen luonteesi – katso, oletko samanlainen kuin muut s...
xxx/ellauri126.html on line 373: Monesti hän ei myöskään ymmärrä kysymystä eikä vastaa kysymyxiin taikka vastaa niihin epämääräisesti tai vaikeaselkoisesti. Hänen kuulonsa on valikoiva ja kiusalliset aiheet sivuutetaan hiljaisuudella. Tästä huolimatta hänen puheensa vaikuttaa uskottavalta, koska hän näyttelee taitavasti kaikkia tunnetiloja ja hänen sanatulvansa ja izekeskeinen esiintymisensä sokaisevat helposti muut. Aggressiot ilmenevät verbaalisina hyökkäyxinä, juonitteluna, panetteluna, valituxina ja juoruina. Hän ei ole aidosti kiinnostunut muiseta ihmisistä, vaan hän on oppinut käyttäytymään hyväxytyllä tavalla jopa niin, että hän antaa jopa hyvinkin myötätuntoisen, luotettavan ja hurmaavan kuvan. Hän manipuloi ja valehtelee oman etunsa mukaisesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan varsinainen valehtelu vaan hänen rajattomuuttaan ja kaikkivoipaisuuttaan heijastava kaventunut maailmankuva. Joskus hän jopa väittää tietävänsä, mitä toiset ajattelevat. Mä nään! Köyhtyessään narsisti alkaa muistuttaa tyhjiin puristettua sitruunaa, tai norsunvittua.
xxx/ellauri126.html on line 580: Izellänikin on ollut tapana käydä makuulle, hengittää syvään ja rauhallisesti ja suunnata huomio kehon sisäisiin osiin. Koen tämän ja seuraavan vaiheen paizi rentoutuxena myös kehoni huomioimisena ja kunnioittamisena. Kun olen suunnannut tarkkaavaisuuteni yxitellen jokaiseen kehoni osaan, kiinnitän sisäisen kazeeni mielikuvaan sinipunaisesta avoimessa ikkunassa kevyesti heiluvasta kivikovasta kyrvästä. Annan olemassaolon tunteeni tulvia energisinä aaltoina ympäri kehoani. Tarvittaessa teen kädellä. En tarvize enää muita ihmisiä minuuteni ylläpitäjäxi. Joskus rengaslihaxeni kiristyvät, joskus tunnen viillon rinnassani, ja kuitenkin niin onnellinen oon. Kysyn izeltäni: "Mistä tässä kaikessa onkaan kysymys?"
xxx/ellauri128.html on line 413: Osallistuttuaan ensimmäiseen maailmansotaan Reik työskenteli Wienin psykoanalyyttisen yhdistyksen kirjastonhoitajana ja piti psykoanalyyttista vastaanottoa. Koska hänellä ei ollut lääkärinkoulutusta, häneltä kiellettiin potilaiden hoitaminen vuonna 1925 Itävallan "puoskarointilain" nojalla. Reik valitti päätöksestä ja jatkoi vastaanottoaan. Vuoden 1926 keväällä häntä vastaan nostettiin rikossyyte puoskaroinnista eli oikeudettomasta lääkärintoimen harjoittamisesta. Freud asettui tukemaan Reikia ja maallikkoanalyysia (ei-lääkäreiden harjoittamaa psykoanalyysia) ja julkaisi kirjan Maallikkoanalyysin kysymys. Freudin myötämielinen kanta jäi kuitenkin vähemmistöön, sillä monet lääkäri-psykoanalyytikot vastustivat maallikoiden analyysitoimintaa. Vuoden 1927 keväällä syytteet hylättiin.
xxx/ellauri129.html on line 494:
Et käytä mitään filttereitä, kun julkaiset ottamasi kuvan somessa.
No en vitussa käytä, enkä holkkia. En edes polta. En "julkaise" mitään kuvia, eli väärin asetettu kysymys.
Käytät hashtageja somepäivityksissäsi.
Mitähän nekin ovat? En somepäivitä, eli jälleen turha kysymys. Risuaitoja voi tehdä mökillä.