ellauri016.html on line 1146: Callekin tahtoi lentäjäxi, mutta Margit ei päästänyt, kun se on niin vaarallista. Kalle joutui tykinruuaxi, haavoittui kranunsirpaleesta silmään. Johannes vaan lenteli harmittomasti taivaalla, ei saanut siipeensä. Vihannexella oli musta tukka ja hitlerwiixet, pani Pirkon miettimään savolaisen osakunnan puurojuhlissa, kumman ottaisi. Mutta Johannes oli puiseva, luiseva Calle taiteellisempi, maalasi puurojuhlan kulissit. Pirkko valizi Callen, Vihannes Anjan. Loppu on ollutta ja nyt mennyttä, historiaa sensu stricto. Silloin kun Ilkasta tuli kartanonomistaja ja miljonääri, ja Callen poikasista vaan köyhiä kirjanoppineita, saattoi Pirkkoa vähän arveluttaa. Tuli vähän sanomistakin: eihän raha ole pääasia, mutta Ilkka on jo Havin toimitusjohtaja. Ja kun Ilkka sitten nai Erkylän kartanon rikkaan tyttären ja sen arvopaperit, Pirkko kyseli, missäs on sinun eka miljoonasi. No Ilkka pääsi piireihin reittä myöten, saa kiittää siitä Brotherusten sänkysilmiä. Ilkka kiittää isä Johannesta elämän aineettomista arvoista kuten saunalöylyistä, arvopapereista on kiittäminen täti Monicaa. Ja meneehän ne vessaharjatkin hyvin kaupaksi vaikkon rimpuloita.
ellauri043.html on line 41: Tän varaan nyt pidä liikaa laskea, musta toi näyttää turhankin teoloogiselta. Ei Flaubert ollut mikään jesuiitta, vaan aika tavis, "hyvä katollinen", kuten se vastasi epäluuloisille kyselijäjyrkeille. Oikeesti tossa ekassa luvussa on Antoniuxen lyhyt bio ja seevee, tutustutaan vähän sen skiittaan ja sen luonteeseen (sekin on aika tavis, aika lailla Kustaan oloinen), ja alustetaan ekat ilmestyxet. Loppu onkin sit erilaisten näkyjen kavalkaadia.
ellauri043.html on line 187: Se ei ollut viittätoistakaan kun se tuli; ja se oli utelias kuin kissa, koko ajan kyseli et kuka teki mitä kenellekin missä milloinkin. Oikee kyselijäjyrki. Sitten se kuunteli hartaana - ja jos mä tarvizin jotakin, se toi sen vikkelästi kuin kilipukki, ja oli niin hauska että patriarkatkin nauroi. Siinä poika mun mielen mukaan!
ellauri048.html on line 1536: And ask a thousand things of home; Ja kyselisi 1000 asiaa kotiväistä,
ellauri051.html on line 616: 66 Trippers and askers surround me, Turistit ja kyselijät ympäröivät mut,
ellauri055.html on line 1337: Mutta Maunold ja hänen miehensä pysyttelivät nuolenkantaman päässä kristittyjen laivasta. Sillä he olivat kaukaaviisaita miehiä. Ja piispa Henrik kieputti isoa puuristiä pääsä päällä ja huusi suurella äänellä: Te pakanat ja syntisäkit! Hyljätkää moninaiset puujumalanne ja ottakaa vastaan yxi ainokainen herra! Kuka se simmottinen on? tiedusteli Maunold. Se on isä, poika, ja pyhä henki! vastasi Henrik. Siinähän tuli jo kolme, ihmeteli Maunold. Taidat olla laskutaidoton mies! Mutta totisesti, silloin rupesi Henrikin laivasta lentämään nuolta, harppuunaa ja keihästä yhtenä pilvenä. Mutta Maunold kurkki uteliaana paattinsa partaan yli ja kyseli: Missä se simmottinen kolmiosainen herra asuu? Taivaassa, ratki taivaassa, vastasi Hernik. Jos se putoo, nin sattuuko kohalle, höpötti viikinkin Riitasota ja pälyili levottomana taivaalle. Älkää jäkättäkö rienaajat, karjaisi piispa Henrik. Vaan ottakaa vastaan vapahtaja, joka israelinmaassa paranteli sairaita ja herätteli kuolleita! Olipa luonnikas ukko, ihaili Maunold monimieli. Taisi olla kansan mieleinen mies! Kyllä riitti selkääntaputtajia ja virkapaikkoja? No ei varsinaisesti, totesi piispa Henrik, vaan ristiinnaulittiin. Nyt on toverit parasta tarttua airoihin ja lähteä hyvän sään aikana, ehdotti viikinki Taisto Punainen. Toi äijähän on päästään sekhaisin. Ja viikingit lähtivät. Mutta Maunold Monimieli jupisi partaansa. Sanokaa mun sanoneen, poja, että kyllä tuohonkin juttuun vielä joku jauhopää uskoo.
ellauri093.html on line 683: Iltapuolella oli past. Dolmen ize meitä vastassa, sydämellisenä ja säteilevänä. Dolmenin vaimo oli liesussa, joten Dick oli ottanut mukaansa juutalaiskristityn sihteerikkönsä, neiti Regina Lehden, ja muutamia juutalaisia poikia työntökärryineen. Muut lapset olikin jo syöty paizi nuorinta, joka oli laiha mutta sitkeä. Iltatarjoilun jälkeen kokoonnuttiin iltahartauteen. Puoli vuorokautta se kesti, mutta siihen mahtui paljon. Ensin veisattiin virsi kullekin; sitten luettin sekä vanha että uusi testamentti vuorotellen värsy kerrallaan. Sen jälkeen past. Dolmen muutamin :) vaikuttavin lausein selitti mistä teoxissa oikein oli kysymys, keskittyen ydinkohtiin, kyselikin hiukan knoppeja ja viivoitutti jakeita, joita erityisesti toivoi painettavaxi mieleen.
ellauri112.html on line 769: Springfieldissä USA poliisit pysäyttivät mustan miehen joka kuljetti 2-vuotiaan tyttärensä tuhkaa ruukussa. Mitäs sulla on tossa ruukussa kyselivät epäluuloiset lainvartijat. Älkää hyvät ystävät se on tyttäreni tuhka toppuutteli musta mies. Älä unta nää se on takuulla huumetta, sanoi koukut ja kaatoi lapsen tuhkat kadulle. Ei ollut huumetta.
ellauri131.html on line 115: – Kerran suomalaiset pojat menivät partisaaneiksi pukeutuneina venäläiseen kylään, jolloin kylän väki tuli iloisena heitä vastaanottamaan, kyseli kuulumisia ja tarjosi syötävää, Tenkku.
ellauri155.html on line 84: Sadat kommentit pursuavat epäuskoa ja raivoa: ”Moi Sale. Oletko lukenu näitä kommentteja? Jos olet, niin onko mielestäsi maassamme kaikki hyvin?”, kyseli Tokentuben toimitusjohtaja Juha Korhonen, joka on tuhansien muiden kanssa havainnut, ettei Niinistö kerää tukea sadoilta viestiä kommentoineilta ja suuttuneilta suomalaisilta.
ellauri221.html on line 200: Pilleri näki, että vaara oli ohi ja laskeutui puusta alas pelkät pikkuhousut jalassa. Hänen ympärilleen kerääntyneet tytöt kyselivät osaaottavaisesti:
ellauri286.html on line 623: – Osa näistä henkilöistä, jotka syyttelivät minua julkisuudessa, kyselivät kuitenkin minulta töitä vain muutamaa kuukautta aiemmin, hän toteaa ja jatkaa: – Ohjaajana olen samanlainen kuin ennenkin. En antanut. Turpiin tempasin, tai wiixeen, riippuen ulkonäöstä. Haluaisin nyt kuitenkin jo keskittyä elokuvien tekemiseen, hän sanoo. Käsikirjoituksen olemme tehneet yhdessä Antti Tuurin kanssa.
ellauri390.html on line 728: Ilmeisesti Jaakko onkin toi kafeteristi-Mike eikä kyselijä-Jack, koska Jaakkokin jätti kaikki kesken ja lähti tropiikkiin. Elämämme on winzig pieni osa maailmankakkeudesta, ezenpuoleen mitä väliä, mutta pieniähän me ollaan izekin ja pienet ongelmamme meille suuria. Das ganze Leben ist eine tolle Geschichte Jack!
xxx/ellauri056.html on line 670: Sitten tuli jumalan vasaran eka kumautus. Puhelin soi ja Osmolle ilmoitettiin että teidän poikanne on kuollut. Jäi rekan alle. Osmo tiesi miltä jehovasta on täytynyt tuntua pääsiäisenä. Vaik sehän kyllä tiesi koko jutun ennalta. Osasi valmistautua. Osmo ei. Kiersi kotipihan nurmikkoa ja huusi, tämä ei voi olla totta. On se, muistutti rakas jumala. Osmo kyseli jumalalta, mixi hulttionuoret saavat elää, mutta hänen erinomainen poikansa otettin pois. Just six, sanoi jumala arvoituxellisesti. Tää on sitä teodikeaa. No Osmo ajatteli kuin Job, että herra ottaa herra antaa, herra kanankakan kantaa. Osmo tilittää. Viiden vuoden kuluttua Osmo totesi töistä tultua että osa tavaroista oli tiessään ja vaimo lähtenyt. Vaimo läx. Eikä vaan kirkolle ostamaan lisää lammaskaalta. Nyt Osmo repi perseensä. Jollei jumala nyt heti ilmesty, hän lähtee kapakkaan ja jättää koko uskonelämän! Pelästynyt Herra ilmestyi hänelle Leo Niemelän hahmossa. Tuskat ja murheet jäivät siihen. On se Leo aika epeli!
xxx/ellauri136.html on line 522: Fuck you hag, imperfect, perfect, pluperfect, don't be so tense! Tää ämmä saarnaa palaamista vanhoihin sexirooleihin. Sen "ihmiset" on nimenomaan ämmiä. Narsisti pakenee häpeää. Lällällällää lieru, ämmiltä pääsi pieru, keskellä kirkon mäkkee, se oli suuri häppee. Apina ja gorilla kävelivät torilla kyselivät ämmiltä onko maito lämmintä ämmät huusi poliisia auttamaan. Brene Brownin BS mittari kilahtaa kuin Aku Ankan sirkuxen nuijapelin kello.
xxx/ellauri148.html on line 151: Väittely kiihtyi, sanat sakenivat. Isä alkoi epäillä että Moshe Blecher oli liittynyt sionisteihin. Hän oli ollut hurskas juutalainen, mutta alkanut seota. Hän arvosti jopa tri Herzliä. Lapset kyselivät Moshelta: Reb, syödäänkö Pyhässä maassa leipää? Syödään jos saadaan. Muuten riisiä. Näytti siltä etti Moshe Blecher alkoi tulla höperöxi. Loppujen lopulta Moshe Blecher lähti uudestaan Pyhään maahan. Sen jälkeen hänestä ei kuultu mitään.
xxx/ellauri177.html on line 221: -- Mitä haluat? hän kysyi. Ja muistaessaan hän huusi: -- Haluat kampani! haluat kampani! Joten hän antoi hänelle kamman, hän antoi raskaiden palmikoiden pudota pullastaan. Se oli kuin avattuna kultainen kangas. Hänen hiuksensa peittivät hänet lannetta myöten. Hänen rintaansa pitkin valuneet lukot viimeistelivät hänen kuninkaallisen pukemisen. Serge itki tämän äkillisen tulipalon jälkeen. Hän suuteli jokaista säiettä, hän poltti huulensa tässä laskevan auringon säteilyssä. Mutta Albine vapautui nyt pitkästä hiljaisuudestaan. Hän jutteli, kyseli, ei koskaan lopettanut. -- Vai niin! kuinka sait minut kärsimään! En ollut sinulle enää mitään, vietin päiväni hyödyttömänä, avuttomana, epätoivoisena kuin turhaa... Ja kuitenkin, ensimmäiset päivät, olin helpottanut sinua. Näit minut, puhuit minulle... Etkö muista, kun makasit makuulla ja nukahdit olkapäätäni vasten kuiskaten, että teen sinulle kutaa? -- Ei, Serge sanoi, ei, en muista... En ole koskaan nähnyt sinua. Näin sinut juuri ensimmäistä kertaa, kaunis, säteilevä, unohtumaton. Hän taputti käsiään kärsimättömästi ja huudahti: -- Ja kampani? Muistatko, että annoin sinulle kampani saadakseni rauhaa, kun sinusta tuli taas lapsi? Aiemmin etsit edelleen häntääsi. -- Ei, en muista... Hiuksesi ovat hienoa silkkiä. En ollut koskaan suudella hiuksiasi. Hän suuttui, selvensi tiettyjä yksityiskohtia, kertoi hänelle toipumisestaan huoneessa, jossa oli sininen katto. Mutta hän, yhä nauraen, päätti laittaa kätensä naisen huulille ja sanoi huolestuneena muttei väsyneenä: -- Ei, ole hiljaa, en tiedä enää, en halua tietää enää... Heräsin juuri ja löysin sinut sieltä, täynnä ruusuja. Se riittää. Ja hän otti hänet takaisin syliinsä, pitkäksi aikaa, huutaen ääneen, reva pystyssä. Toka kerralla kestää tulla kauemmin mutta tuntuupa eri hyvältä.
xxx/ellauri201.html on line 62: Hyväkäytöksinen ja rauhallisen varma oli tämä Isokukko-Uljas kaikissa otteissaan. Kyllä se monta kertaa kantoi minulle painavan ves’ämpärin tai työnsi isomman vesisaavin kelkalla kaivolta ovelle, kantoi vielä sisäänkin. Eino ei niitä asioita huomannut, sitä sai aina käskeä ja muitakin miehiä. Kyselivät sitten iltasilla tuvassa, mistä Uljas oli kotoisin. Hämeestähän se kuulemma oli. Kysyivät, oliko sillä heila tai peräti eukko jossakin, ehkä aviolapsiakin, aviottomista lehtolapsista puhumattakaan. Siihen Uljas myhäili, että eukko on ja hyvä onkin. Lapsiakin oli siunaantunut jo seitsemän, nuorimmainen syntyi menneenä kesänä, poikalapsi oikein. Nuoret naimahaluiset miehet vaan lisää kyselivät, että mitenkäs sitten ne lehtolapset. Kai niitäkin oli maalimalla olemassa, niin kuin jokaisella kunnon metsätyömiehellä ja tukkipojalla tiedettiin olevan. Nosti se sellainen miehen arvoa kummasti. Isokukko-Uljas hyvillään naureskeli, että onhan sitä niitäkin tullut alulle pantua, kun oli niin mieluisaa puuhaa se lapsenteko. Miehet nauraa hekottelivat omaan tapaansa, minullakin veti suu hymyyn, mutta käännyin hellan puoleen, etteivät nähneet.
xxx/ellauri201.html on line 64: Kolmannen yönsä oli Isokukko-Uljas meidän talon tuvassa nukkunut muiden kortteerimiesten kanssa, ennen kuin rupesi naimisenasioista minulle haastamaan. Jättäytyi tupaan, kun muut miehet saunaan läksivät. Minä en sinä iltana välittänyt mennäkään, ja Kustin-tursake taas omiaan kamarissaan hääräsi, rahojaanko lie laskeskellut. Isokukko-Uljas kysäisi omaan reiluun tapaansa, että onkos tässä talossa tapana, että metsätyömiehet emännän sänkyä käyvät lämmittämässä, eikös isännästä enää ole siihen. Minä sitä vähän hämmästyin, ilokin pyrki pintaan, mutta koetin suutani vetää viivalle vaan. Sanoin siihen, että ei sitä kaikki sinne päässeet, emännän kamariin. Isokukko-Uljas kyseli, että Einokos se ainoastaan semmoista erityiskohtelua saapi. Minä siihen, että saa kuka saa. Oli se siinä vaiheessa jo päättänyt minua naida, kyllä sen näki silmistä. Ai ai ai, miten se katsoi raukeasti isoilla silmillään kuin viekas sonnimullikka! Kysyi se sitten, että jos hänellekin ensi yönä sitä herkkua riittäisi, kun oli jo viidettä päivää ilman joutunut olemaan. Kyllä minä jo siinä kohtaa semmoista himoa tunsin, että naurun päästin vastaukseksi, se riitti Isokukko-Uljakselle. Se sanoi yöllä saapuvansa ja käski sanoa entiselle sängynlämmittäjälle, että jättäisi se tulematta.
xxx/ellauri218.html on line 180: Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: »Sano meille, milloin se kaikki tapahtuu. Mikä on merkkinä sinun tulostasi ja tämän maailman lopusta?»
xxx/ellauri286.html on line 624: – Osa näistä henkilöistä, jotka syyttelivät minua julkisuudessa, kyselivät kuitenkin minulta töitä vain muutamaa kuukautta aiemmin, hän toteaa ja jatkaa: – Ohjaajana olen samanlainen kuin ennenkin. En antanut. Turpiin tempasin, tai wiixeen, riippuen ulkonäöstä. Haluaisin nyt kuitenkin jo keskittyä elokuvien tekemiseen, hän sanoo. Käsikirjoituksen olemme tehneet yhdessä Antti Tuurin kanssa.
xxx/ellauri296.html on line 88: 20 Juuda lähetti abdullahilaisen ystävänsä Hiramin viemään vuohen naiselle saadakseen panttinsa takaisin, mutta tämä ei löytänyt naista. 21 Hiram kyseli paikkakunnan miehiltä: »Missä on se pyhäkköportto, joka istui Enaimin tienristeyksessä?» He vastasivat: »Ei täällä ole ollut mitään pyhäkköporttoa.» 22 Niin hän palasi Juudan luo ja sanoi: »Minä en löytänyt sitä naista, ja paikkakunnan miehetkin sanoivat, ettei siellä ole ollut mitään pyhäkköporttoa.» 23 Juuda sanoi: »Pitäköön nainen sitten pantin, muuten joudumme suotta naurunalaisiksi. Minä olen yrittänyt toimittaa hänelle tämän vuohen, mutta sinä et ole pystynyt löytämään häntä.»
22