ellauri011.html on line 454: Ne veisaa, raottaa ovea, polttaa kynttilöitä,

ellauri019.html on line 151: Vastenmielisyydessä sille vetää vertoja vaan pikkujoulut. Työpaikkojen panobordelli, toimareiden ampumarata reittä myöten nousijoille. Paljasta pintaa, glögiä, kynttilöitä ja runkunhajua. Onnex valo alkaa palata säkkipimeään, päivä pidentyä jo ennen joulua. Talvipäivän tasaus on mulle talven suurin juhla. Vähemmän sinkoja ja spermalinkoja. Tän vuoden mustat perjantait on ohize.
ellauri050.html on line 874: ”Joku piti koko ajan lapsensa kännykkää päällä tai ravasi haudalla sytyttämässä kynttilöitä. Minusta sellainen tuntui liialta suruun takertumiselta.”
ellauri055.html on line 1203:
Herras-Ragnar kuvan vasemmassa reunassa, Murtomäki äärioikealla. Hipsu sytyttelee kynttilöitä.

ellauri131.html on line 992: puolta hyödyttäviä win-win ratkaisuja. Sama kuin kohta 2. Mut näitä piti olla 7 kuin kirkkokynttilöitä.
ellauri184.html on line 497: Ankka-yhtymän johto siirtyy vielä vahvistamattomien tietojen mukaan Ankan sukulaiselle Hannu Hanhelle. Ankkalinnalaiset ovat aamuyöstä asti tuoneet kynttilöitä Ankan rahasäiliön edustalle – huolimatta siitä, että säiliön edusta on piikkilangan peitossa ja miinoitettu. Viimeisinä sanoinaan Roope Ankka vastusti yritystä vaihtaa hiestä märkä tyynyliina: "Te ajatte tämän pahuksen sairaalan vararikkoon tuolla hillittömällä tuhlauksella!"
ellauri271.html on line 134: Joku Sari Leukkunen (n.h.) louskutti leukoja Zhivagosta Kiiltomadossa 2005, USAn Irakin ryöstöretken aikana, ennen 2008 pörssiromahdusta. Kirja oli ilmestynyt Tammen keltaisessa kirjastossa uudestaan 2005. Kääntäjä(t): Juhani Konkka Kesäklassikko: Tohtori Živago ja venäläisen älymystön tie. Sari Leukkunen | 31.8.2005

Boris Pasternak (1890–1960), eräs suurimmista venäläisistä runoilijoista, tunnetaan lännessä ennen muuta Tohtori Živagon kirjoittajana. Tämä eeppinen rakkaus- ja aateromaani salakuljetettiin Neuvostoliitosta Italiaan, julkaistiin siellä vuonna 1957 ja käännettiin pian lukuisille kielille. Romaanista tuli lännessä menestys: siinä oli selkeä juoni, joka taipui myös elokuvaksi; se oli helppo tulkita romanttiseksi rakkaustarinaksi, jossa oli surullinen loppu. Elokuvassa hehkutettiin (Suomessa Kolilla kuvattuja) Siperian lumikinoksia ja ulvovia susia, karvahattuisia runoilijoita, kynttilöitä ja kauniita naisia. Pasternakista tuli lännessä tunnettu toisinajattelija ja romanttisen slaavilaisuuden inkarnaatio.
xxx/ellauri173.html on line 964: Mutta asiaan! Lähellä pylvästä Hadaly, vielä pitkään mekkoon verhottuna, seisoi ja nojasi modernin mustan pystypianon pystysuoraan, johon oli sytytetty kynttilöitä. Juveniilin sievästi hän osoitti keveän tervetuloeleen Ewaldille. Yhdessä nurkassa oli tekotakka, sekin varmaan samanlainen kuin Seijan luona Eirassa. (Karhuntaljakin siellä oli, vaikkei karhupukua.) Puissa linnut nauroi lensi parittain, eikös kohta tule jo se puolen tunnin onni vain? (tuumii Lortti).
xxx/ellauri177.html on line 107: Ekan ylennyxen yhteydessä tonsuuri oli tuskin pyllynreiän kokoinen. Myöhemmin, jokaisen uuden tilauksen yhteydessä, läsi oli kasvanut, aina kasvanut, kunnes piispa kruunasi hänet öylätin kokoisella pälvikaljulla. Ja urut kuorsasivat hiljaisemmin, suitsutusastiat putosivat ketjujensa hopeisen äänen kanssa päästäen ulos valkoisen savuvirran, joka rullautui auki kuin pitsi. Hän näki itsensä peilistä, tonsuroituneena nuorukaisena, jonka seremoniamestari johti alttarille; hän polvistui, laski päänsä syvään, kun piispa leikkasi kultaisilla saksilla kivaxi muistoxi kolme hiuskimppua, yhden otsasta ja kaksi muuta korvien läheltä. Vuotta myöhemmin hän näki itsensä jälleen kappelissa täynnä suitsukkeita saamassa neljä pientä käskyä: hän meni arkkidiakonin johdolla sulkemaan iskemällä suuren oven, jonka hän sitten avasi uudelleen osoittaakseen olevansa sitoutunut. kirkkojen hoitoon; hän ravisteli kelloa oikealla kädellään joka ilmoitti, että hänen velvollisuutensa oli kutsua uskolliset palveluxeen; hän palasi alttarille, missä piispa antoi hänelle uusia etuoikeuksia: laulaa oppitunteja, siunata leipää, katetroida lapsia, karkottaa demonit, palvella diakoneja, sytyttää ja sammuttaa kynttilöitä.
xxx/ellauri177.html on line 467: "Hän ei ole vielä toipunut", Lisa sanoi. Hän tekee väärin väsyessään... Katso! Onni, joka itkee! "Miehet ovat vetelämpiä kuin naiset", mutisi Babet. "Hän puhui silti hyvin", sanoi La Rousse. Nämä papit miettii monia asioita, joita kukaan muu ei ajattele. -- Hiljaa! huudahti La Teuse, joka valmistautui jo sammuttamaan kynttilöitä.
xxx/ellauri268.html on line 481: Rahan palvonta, rahan ja vallan tarpeen asettamat laatikot eivät synnytä vapautta. Vain sotalaivoja. Vapaudelle, vapaus, oi vapaus lauloivat mustat orjat, bluesin airorytmi kohotti ihmisten henkiä, joiden ruumiit olivat kuluneet tai tuhottu miehen vinoviivalla, ahneuden isku. Tämä on myös meidän muistomme, turpa kiinni inkkarit, sanoi valkoinen Amerikka. Perinnöllisyys on veren, juhlan ja unohtamisen kenttä. Älä ota enempää kuin pystyt kantamaan, sanoi kotka kaksoispojilleen, jotka taistelevat keskenään taivaalla ketun ympärillä roikkuen. Niitä näitä, tuo on nyt tuota. On se aika vuodesta, jolloin syömme tamaleja ja laktoja. Sytytämme kynttilöitä, pikku tulipaloja luodaksemme tietä vastasyntyneelle lapselle, tuoreelle ymmärrykselle. Demonit yrittävät rakentaa taloja kateudesta, vihasta, ylpeydestä, ahneudesta tai tuhoisammasta materiaalista. He eivät tule onnistumaan! He asettavat ne, aa, kehon osat, kuka niistä pitää: maksa, sydän, polvi tai aivot.
xxx/ellauri295.html on line 210: HV arvelee ettei Pollea lasautettu hengiltä vielä oikeusjutun tuloxena, vaan myöhemmin Neropatin vainoissa. Ilmeisesti kristityt eikä Neropatti sytyttivät Rooman palamaan. Patu kavereineen poltti huolimattomasti kynttilöitä katakombeissa. Nerolla oli alibi, se oli Rooman palaessa kokoajan suihkussa. HV veikkaa että Polle oli toimelias vielä vuosikaudet Roomassa, kävi kenties vielä Ibizalla.
12