ellauri012.html on line 72: Yliopistolla ei ole enää kyniä. Töröllä on pari kynää jemmassa jos johki tarvii allekirjoituksia.
ellauri018.html on line 1142: Kodit on audiovisuaalisesti hyvin varustettuja. Kirjahyllyssä on koraani, joku koristelasi ja lautanen. Ikkunat on tilkitty verhoilla. Väki istuxii matalalla patjoilla ja tyynyillä. Lapsille ei ole leluja, ei edes kyniä eikä paperia. Aika karua. Teltta vuokrakämpässä. Kun mies tulee kotiin ja avaa telkkarin, vaimo tipsuttelee keittiöön kuin Pamela. Ei näe iltauutisia.
ellauri036.html on line 131: Huoneemme oli täynnä sinne tänne heitettyjä vaatteita, kirjoja, kyniä, kääröjä ja kaiken päälle oli levitetty kartta, jota molemmat niin rakastimme. Lähdimme ulos ja palasimme taas; ja usein heittäysin Brigitten jalkoihin, joka nauraen syytti minua laiskuudesta, väittäen, etten mihinkään kelvannut. Täyttäessämme matkalaukkujamme keksimme vielä satoja suunnitelmia. Sisilia oli verraten kaukana, päättelimme keskenämme, mutta talvi oli siellä niin lauhkea! ja mikä ihana ilmasto! Genua on kaunis kirjavine taloineen, vihreine puutarhoineen, Apenninien vuorijono takanaan! Mutta siellä on ainainen melu ja tungos! Kolmesta miehestä, jonka tapaat sen kaduilla on vähintäin yksi munkki ja yksi sotilas. Firenze on surullinen, se on kuin kappale keskiaikaa. Kuinka kärsiä sen ristikkoikkunoita ja sen rakennusten likaisen ruskeaa väriä? Mitä tekisimme Roomassa? Emmehän matkusta ihmetelläksemme ja vielä vähemmän jotakin oppiaksemme. Jospa lähtisimmekin Reinin rannoille? Mutta sesonki on siellä jo lopussa, ja vaikk´emme matkustakaan ottaaksemme osaa seuraelämään, on kuitenkin ikävä tulla seutuihin, josta ihmiset juuri ovat lähteneet. Entä Espanja? Kovin vaivaloista: siellähän täytyy matkustaa kuin keskellä sotaa ja olla kaikkeen valmistautunut paitsi lepoon. Lähtekäämme Sveitsiin! Vähät siitä, jos siellä on paljon matkustavaa väkeä. Siellä saamme nähdä joka tapauksessa Jumalan ihanimmat värit: taivaan sinen, kenttien vihreän ja ikuisen lumen valkean.
ellauri082.html on line 785: Mikäs paradoxi tämä muka on? Mixi kukaan haluaisi välttämättä tulla nakkisormisexi putkiaivoxi ellei ole pakko, ja opiskella rillipäisenä finniselkäisenä nörttinä alkeismatikkaa nippu kyniä ja laskutikku rintataskussa? Jos niillä on mitään varaa valita, ne valizee jotain muuta. Noissa köyhemmissä maissa pääsee opiskelemaan vaan jos on jostain rikkaammasta perheestä, ja silloin vanhemmat kyllä termentää että meet sit opiskelemaan jotain josta tulee RNAHAA (lausuttuna nenä-äänellä kuin nilkki nilkkipää). Vaikka insinöörixi. Koska ilman rahaa niissä maissa ei ole yhtään mitään. Seuraava tulos vahvistaa tän selityxen:
ellauri238.html on line 720: Tuula2n luoxe Pena tulee kumminkin kuolemaan. Maxa sanoo pox Tuula2n kammarissa. Joensuun sairaalan vuoteella ovat Penan viimeiset sanat: kiinalaiset tulevat. Sopuulit tulevat! Sopuulit tulevat! Pakoon! Minun taktiikkani on vähän eri sanoo Roope Ankka: Karkuun! Miian aikana, hyvän alun jälkeen Pena ei pitänyt yhdenkään päivän taukoa kossutalkoissa. Pena kuopataan Uuden Valamon kirkkomaahan ortodoxisilla menoilla. Sankarinpalvonta voi alkaa, Onnen Pekka teroittaa jo kyniä. Miia ei edes tajua panna päälle hautajaisiin mustia. Mahtava peräsin, pulleat purjeet. Saatana, oi vapahtaja. Ismo älä laula! Penan tukanrajassa on iso rupinen alue. On ollut ottelu Mian kanssa. Mia tarttuu herkästi kättä pidempään. Karoluxen (Garam) sello vaikenee. Kuusia on ollut ikävä ei teitä, saisko koskenkorvaa. Igumeni Panteleimon pyysi herraa siunaamaan Penalle tarjoamansa mansikkaleivoxet. Ismon tekopyhä takapuoli istui Penan veriläiskän päällä. Pena olis viihtynyt omissa peijaisissaan, kulkisi ympäriinsä kysellen: Eikös mennyt hienosti? Enkös ollut hyvä? Oonxmä paras? Tekix kutaa? Simo istuisi ja miettisi että hänen poikansa loppu oli hyvin surkea, juuri niinkuin hän oli ennustanutkin jo silloin, kun se pienenä sulkeutui vinttikamariin ja sanoi laittavansa kasveja, kun käskettiin puita hakemaan. Onnexi Simokin on kuollut jo.
ellauri248.html on line 238: "Laumavaisto" on tasaväkisempien tiimien keskinäinen (kieltämättä sekin etova) pelihenki joka oli liikunnallisesti lahjattomalle Wallulle kauhistus. Se istui mieluummin yxin puutarhamökissä pureskelemassa kyniä.
ellauri257.html on line 360: Ilmeisistä syistä siis olen ennakkoasennoitunut että Witold Gombrowiczin katolis-oikishenkiset pornoväsäyxet tulevat vituttamaan rankasti. Saas nähdä. Jan Tolpan esipuhe ruozinnoxeen lupaa pahaa ainakin. Kekäs tää Tolppa edes on? Sven Stolpen veljenpoika. Sen isäkin oli kääntäjä, Birger Stolpe, jonka isä oli ylikontrollööri Johan Stolpe, joka ei tiettävästi mitään kääntänyt ellei jotain kyniä tai klemmareita virkapaikalta. Janne kyllä: från klassisk grekiska har Janne översatt Platon, Aristoteles, Longinos och Euripides, från franska Michel de Montaigne, Denis Diderot och Honoré de Balzac. Janne ei tuntenut Sven Stolpea. Pappa och han var inte kontanta. Jannella on kotona lundioissa kattoon asti kirjoja. Se täyttää 83 ellei ole kuollut. Det är viktigt att översätta även sånt skit som Gombrovicz om man vill uppehålla det fria samhället.
ellauri294.html on line 624: Herää pahvi, kekä enää käyttää kyniä? Lapset eivät edes tiedä mikä kynä on! Don Bluthin työ on vanhentunut. Dom Deluise on vainaja. Ei mikään kynä kuitenkaan.
ellauri308.html on line 565: Hän on sikarin harrastaja. Hän myös kerää teini-ikäisiä mutanttikilpikonnahahmoja ja mustekyniä. Hän nauttii charaadeista.
ellauri381.html on line 475: Saaristossa A.I. Solženitsyn maalasi kauhean kuvan leirielämästä, joka vei paitsi kaiken vankien ajan myös kaiken voiman. Hänenkin oli määrä sukeltaa tähän elämään kahdeksaksi vuodeksi. Kuinka hänen "kävelynsä piinauksen läpi" alkoi? Hänen vaimonsa Natalya Alekseevnan mukaan hänen miehensä kirjoitti hänelle kirjeen asettuessaan uuteen paikkaan. Siinä sanottiin, että "hän harkitsee vakavasti englannin kielen opiskelua, pyytää tuomaan lisää puhdasta paperia, kyniä, kyniä, mustetta sippy-kupeissa, englannin oppikirjoja ja sanakirjoja." Näyttää siltä, ​​​​että Alexander Isaevich ei päätynyt piikkilangan taakse, vaan lepokotiin. Osoittautuu, että hän aloitti kidutuksensa komentoasemasta - hänet nimitettiin "savilouhoksen korvaavaksi työnjohtajaksi". (On jo todistettu, että monet hänen kuuluisassa kirjallisessa teoksessaan "Gulagin saaristo" kuvatuista intohimoista eivät perustu henkilökohtaisiin havaintoihin tai asiakirjojen tutkimiseen - ne olivat salaisia ​​- vaan huhuihin ja erilaisiin tarinoihin).
xxx/ellauri121.html on line 393: Kun Peggy tarttuu Fredin kuulakärkikynään (der Kulli) se ihan tuntee sanan mahdin. Penis mightier than the sword, kuten britti maanmies Lytton muotoili. Peggy kokee siitä peniskateutta. Jo sen piteleminen synnyttää kateutta. Kadehdin komentajalta hänen kynäänsä. Mielelläni ruuvaisin sen irti. Mulla on vaan tuppi, eli penaali. Anista penaaliin, se on pygofiliaa. Peggy ei ole penaalin terävimpiä kyniä. Nolite bastardes carborundorum. Sen vizikkyyttä on vähän vaikeaa selittää sellaiselle joka ei osaa latinaa. Vielä vaikeampi sellaiselle joka osaa. Vitun hölmöt anglosaxit.
11