ellauri003.html on line 680: Kahenkympin laina. Preppie look. Penny loafers. Filene´s. Jordan Marsh.
ellauri008.html on line 2094: kympin tai parinkympin muotirättejä,

ellauri014.html on line 889: Köyhäin lapsista on valtaosa ääliöitä, ei mitään salattuja lahjakkuuksia. Joku saa rummun ja haluu kenraalixi, toinen käy raksalla ja aikoo arkkitehdiksi, kympin mamutyttö haluu lääkäriksi, vaikka realistisempaa sen värisenä olis tähdätä vaan lähihoitajaksi. Meidänkin Kusti-puutarhuri tykkäs piirtää, lähetin sen taideakatemiaan harjoittelijaksi, mut eihän siitä mitään tullut, Kusti tuli takas lapiohommiin maitojunalla. Mikä oli todistettava. Eihän prinssikään joka osaa hyvin ohjastaa ala kuskiksi, eikä paroni joka tekee hyvää raguuta rupee kokiksi. Veri vetää aateliset aateliksi ja rotinkaiset rupusakiksi, lahjoilla ei ole siinä mitään jakoa. Näin Juulia.
ellauri025.html on line 682: Tää on lainaus Ingeborg Bachmannin (1926) prujauxesta Das dreissigste Jahr (1961). Varmaan kirjoitettu 1956 kolmenkympin kriisissä. Ingeborg on Itävallan tyttöjä, Klagenfurtista, väitteli (uskokaa tai älkää) Heideggerin existentialismista. Voihan se siitä huolimatta olla ihan ok. Vaikka vähän epätodennäköistä se on. Sen byhlainin saxankielinen synopsis on aika hämärä, joku Moll siinä on joka on ilkeä, kun taas tää "er" tai "ich" joka siis on Ingeborg ize, on hyvis, ei luikuri niinkuin Moll. Jotain sekoilua Italiassa ja lopussa joku autokolari. Siinä se. Tää on siis vaan novelli. Olikohan Monikan äidillä tää kirja ruozix kotona? Kirjoittaa vähän samalla lailla kuin Monika, katkonaisilla lauseilla ja runokuvilla. Ottaa Ingeborgilta vähän mallia toi Monika. Se varmaan muistelee omaa kolmenkympin kriisiä.
ellauri053.html on line 90: Paxu eunukki haluis olla keveä. Mut jos on neljänkympin jalka se on yhtä vaikeaa kuin mörön tanssia. Mieluimmin tanssii yxixensä kun kukaan ei ole näkemässä. Soittaa valkoista pianoa ilman sävelkkorvaa. Ja mölisee. Timon Airaxinen kaipaa keveyttä sekin, kuin Milan Kundera. Sekin on aika iso eunukki. Ja lihava.
ellauri058.html on line 950: Vuonna 1933 julaistussa Kirjassa Ecluse No 1 Megree on lähdössä varhaiseläkkeelle pöndelle. Slimenon oli vasta 30 vee! Olikohan sillä kolmenkympin kriisi. Kirjassa Maigret 1934 sama tematiikka jatkuu.
ellauri065.html on line 339: Tätä kirjoittaessaan se oli neljänkympin kriisissä. Sitä ei napannut enää nuoriso, eikä vielä vanhuxet. Se on paha sarana. No ei graffiti olekaan taidemuoto, vaan vandalismia. Panen merkille että Juotikkaan värikäs meänkieli on vaan uutta klisheetä.
ellauri143.html on line 1678: Kuitenkin vasta kolmenkympin kriisissä Siddhārtha oman kertomansa mukaan hylkäsi ylellisen elämän, leikkasi hiuksensa nätisti, puki ylleen okranvärisen mekon ja jätti kotinsa vanhempiensa kyyneleiden saattamana. Myöhempien ja dramaattisempien kertomusten mukaan hän lähti palatsista salaa hevosellaan muiden nukkuessa, jättäen peräänsä vaimonsa ja vastasyntyneen poikansa Rahulan. Vittu mikä kusipää.
ellauri301.html on line 494: Juu, innostun minä. Ja muijja sannois aijjästään, jotta on se nytten mukavaa, kun tuolla Asserillakin on jottain toimmintaa ja harrastusta. Kun sillon se viilenkympin villitys.
ellauri349.html on line 600: Ja sit tää "ylöspäin" ja "alaspäin". Hyvinkään kultahatusta on tullut vitun luokkatietoinen: majesteetit vs. suorittajat, julkkixet vs. tavixet, käskijät ja käskettävät, haves vs. havenots. Pääasiassa julkkisnimien pudottelua tai sitten Runeberg-Disneytyyppisten Sven Dufvien ym. eleettömien mestareiden falskia hehkuttelua. Tässä teille "ilmaisia" ruusuja. Taputetaan uhrautuville hoitajille ja jaetaan niille banaanit. Eturivissä päällikköä kantavat stm. Hönö ja korpraali Markus Similä, Napakympin ensimmäinen juontaja ennen Kari Salmista. Nyt taisi Eskiltä herahtaa taas kyynel silmään. Suomalaista tasavertaisuusajattelua, jossa Hyvinkään onnen kerjäläisestä voi tulla valssikuningas. "The Nokia Way." Kaikki tietävät paikkansa, bemaria ei jätetä. "Johan Similä" episodi on tästä karmaiseva esimerkki. Mieleen tulee Bonesin viemäreissa asustanut musta veteraani, jolle valkonaamat ostivat kiitoxexi taskulampun ja muovikassillisen punaleimatuotteita. Oma moka, oma valinta. Sinne se jäi halailemaan muita mutiaisia. Johan oli Similän arkun ympärillä kunniavartio ja Suomen liput. Valo täytti pojan sydämen. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Mannerheim-ristin ritarin nro 78 perustelut kuuluvat:
ellauri349.html on line 605: Julmien venäläisten niittäminen oli oikeutettua. I know, been there, vahvistaa veteraanisivari Saarinen. Kohta taas sivarien veri punnitaan... Voitte olla varmat että Eski venaa naisten kympin maalissa ruusu hampaissa.
ellauri409.html on line 277: With thirty bob on which to come and go, Ja kolmenkympin viikkopalkalla,
xxx/ellauri087.html on line 214: Nuoruuden kaikkivoipaisuus on korvautunut vanhan komeljanttarin voimaisella virnistyxellä. Nuorena punktohtorina tunnetuksi tullut filosofi Esa Saarinen on nauttinut koronakevään rauhasta rakkaansa kanssa. Hän antaa suomalaisille kympin selviämisestä koronakriisistä. Romanikerjäläiseltä se lainaa kympin, ostaa sillä Ison Numeron ja antaa ruusun tilalle.
xxx/ellauri120.html on line 295: Vähän kauhistutti toi kolmenkympin kriisin,
xxx/ellauri170.html on line 275: Tätä kaameaa sukurasitetta vasten on helppo soveltaa Ukkolan suosimia internet-ÄO-testien tasoisia populaaripsykologisia stetson-projektioita, joiden avulla tähtijournalisti maailmaa hahmottaa. Äärivaativan ja tunnekylmän äidin tyttärestä kehkeytyy usein jämähtänyt kympin tyttö, joka käyttää koko aikuisuransa kehujen kerjäämiseen kuvitteelliselta äidinkielenopettajalta, jolle yhä kuvittelee kirjoittavansa tekstejä pitkään lukioaikojen jälkeenkin.
xxx/ellauri174.html on line 422: Ehkäpä kuudenkympin kullitus on oikealla lääkityxellä hoidettava tauti? ehdottaa Ewald mielevästi. Njoo, sanoo Edison, eiku munat mäkeen. Mutta hoito on tässä tapauxessa pahempi kuin tauti. Ei parempi on ostaa joka perheeseen tämmönen silikoniapulainen, joka ympärileikkaa tulen kyrvänpäästä ja jonka perheenäiti voi pestä ja panna kaappiin kun mies ei sitä käytä. Ulkovälinesuojassa voi äiti pitää isän tietämättä silikonitalonmiestä.
xxx/ellauri225.html on line 478: Ryssät pilasivat Siperian poromaat kaasuputkilla ja sähkölinjoilla. Nyt nenätit istuxivat vetoisissa elementtitaloissa pyylevinä sohvaperunoina kazomassa good morning Rossijaa. Skidoot ja Ladat seisoo pihalla. Lada on hyvä talviauto, lähtee käyntiin vaikka viidenkympin pakkasella tundralla. Nenättien kotakulttuuri on pilalla. Vaan monikopa lähtisi vapaaehtoisesti takas jurttiin poron perään pilkkopimeässä jutaamaan. Näin se aina on: kyllä sivistyxen luomat mukavuudet aina kauniin luonnon voittaa. Kauneutta ei voi syödä ja luontoon on epämukavampi paskantaa, sanoi Dostojevski sitä taikka tätä (albumi 224). Ei nenättikään mielellään vetämättä jätä. Kylmä rinki perseessä on vahva opetus.
17