ellauri001.html on line 253: aaluvat Nuutajärven, Huittisten naapurikylän.
ellauri002.html on line 174: käyessä kylän väliä.
ellauri002.html on line 182: syöessä kylän kekoa,
ellauri002.html on line 424: mainitsen kylän Matille,
ellauri002.html on line 426: kylän Matti kymmeneksi.
ellauri002.html on line 1991: Koskenkylän raunio.
ellauri011.html on line 643: kanittaa lukuisia muita kylän tyttöjä.
ellauri011.html on line 1013: Joku pesuainekylän paikallinen pyhä Savva uskoi että päältä ilkeä arabi Ahab on kiltti sisäpuolelta, ja niin se sitten olikin, koska tää on satu. Eli siitä tuli kiltti kun se ymmärsi hirttää tuhmia ja nuolla rikkaita. Typerä satu, ihan kuin arabin ilkeys olisi joku kyttyrä tai mutti, jonka kiltti länsimaalainen voi leikata vaan sanomalla ole hyvä. Jos edes sanois olkaa hyvät, pitäkää hiekkanne ja öljypumppunne, muttei sano. Vaan astuu peremmälle.
ellauri011.html on line 1048: Mut taas kerran tän lavastajan plagijoijan juoni on täyysin perseestä. Miten muka todistaa onx Villanuevan kylän asukkaat kilttejä vai tuhmia, se tekeekö ne suht pienen ja erittäin epäluotettavan voiton takia henkirikoksen? Enintään se todistaisi tyhmyyttä, tai vielä paremmin, kuinka huono herra Kani on laskuopissa, vaikka nettoo roskakirjoillansa miljoonia.
ellauri011.html on line 1100: Tehdään pilkkaa kylän herrasväestä, jotka myisi sielunsa 11 kultaharkosta. Sillä muka Winsconsinin asukkaat ja niiden lapset pärjäis loppuikänsä. Alle euro päivässä per nuppi. Halpaa on eläminen missä tää Viskoosi nyt onkaan, brasseissako vaiko ehkä Pyreneillä. Siellähän kani bunkkaili kai aikanaan, siellä on enää mezästäjiä ja turisteja. Ja oli kelttejä. Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
ellauri014.html on line 529: Noin kolmannes on Juliesta puurrettu. Alkaa tosissaan rassata noi ooht ja aaht, vitun maneerit joilla Janne-Jaakko razastaa. Onkohan sillä yhtään omaa ajatusta tai henkilökohtaista kokemusta koko kirjassa? Ei se ainakaan tähän asti ole niitä kertonut. Ihan pelkillä klisheillä mennään. Ei tää oo muuta kuin jonkun alppimaan tuppukylän pojan tuhnuista filosofiaa. Sellaista jota syntyy jos pesee säännöllisesti talon seinätkin ulkoota vesiletkulla. Sa mère etoit un hamstre et son père puoit aux baies de sureau.
ellauri015.html on line 871: tuppukylän Teboilin tai Shellin pihalle.
ellauri016.html on line 1146: Callekin tahtoi lentäjäxi, mutta Margit ei päästänyt, kun se on niin vaarallista. Kalle joutui tykinruuaxi, haavoittui kranunsirpaleesta silmään. Johannes vaan lenteli harmittomasti taivaalla, ei saanut siipeensä. Vihannexella oli musta tukka ja hitlerwiixet, pani Pirkon miettimään savolaisen osakunnan puurojuhlissa, kumman ottaisi. Mutta Johannes oli puiseva, luiseva Calle taiteellisempi, maalasi puurojuhlan kulissit. Pirkko valizi Callen, Vihannes Anjan. Loppu on ollutta ja nyt mennyttä, historiaa sensu stricto. Silloin kun Ilkasta tuli kartanonomistaja ja miljonääri, ja Callen poikasista vaan köyhiä kirjanoppineita, saattoi Pirkkoa vähän arveluttaa. Tuli vähän sanomistakin: eihän raha ole pääasia, mutta Ilkka on jo Havin toimitusjohtaja. Ja kun Ilkka sitten nai Erkylän kartanon rikkaan tyttären ja sen arvopaperit, Pirkko kyseli, missäs on sinun eka miljoonasi. No Ilkka pääsi piireihin reittä myöten, saa kiittää siitä Brotherusten sänkysilmiä. Ilkka kiittää isä Johannesta elämän aineettomista arvoista kuten saunalöylyistä, arvopapereista on kiittäminen täti Monicaa. Ja meneehän ne vessaharjatkin hyvin kaupaksi vaikkon rimpuloita.
ellauri017.html on line 707: Parantaja paranna izesi, sanoi Nasaretin porukka oman kylän pojalle. Sananlasku ”Parantaja, paranna itsesi.” ei ole vanhasta testamentista, mutta vanhaa perua. Jo muinaiset kreikkalaiset käytti sitä, ja Genesis Rabba. Se johdattaa Jeesuksen seuraaviin sanoihin: Naama peruslukemilla sanon teille, ei kukaan ole profeetta omalla maallaan.
ellauri017.html on line 780: Mutta ei titulusta cohta ymmärretä, waicka nämät sanat: Usia Gotham Ahas Ezechia Judan Cuningat etc. ymmärrettäisin, pitä cuitengin tiettämän mitä näiden Cuningain aicana tapahtunut on, millinen maan tila oli, mikä Cansa oli ja millä mielellä, mikä heidän aiwoituxens oli, ja cuinga sijhen aican oli, cuinga he idzens käytit kylänmiehiäns, ystäwitäns ja wihollisians wastan: Ja erinomaisest cuinga he olit Jumalata ja Prophetaita wastan oikias ja wääräs Jumalan palweluxes, nijncuin tästä on kirjoitettu wijmeises Cuningasten kirjas cap. 15. 16. 17. 18. ja 19. ja toises Aicakirjas cap. 26. 27. 28. 29. 30. 31. Äh, pitääkö nääkin nyt eka lukea? Jääköön myöhemmäx.
ellauri020.html on line 659: Tuppukylän tutuille se kertoo vahvasti lyhennetyn version elämäkerrastaan. Hyvä niin, tää 600-sivuinen tuppaa paikoin haukotuttamaan. Mirek on vanha ukonkäppyrä, huomaa Iines tyytyväisenä. Kotona Nykissä on vastassa Daisy. AIDS-exä heitti hiljan nurkkaan lusikan. Pahaa suunsittoa Akun kaa eropapereista. Sit soitto Karl Zeissiltä: Mengele ampui valitettavasti lisäreiän päähänsä ja silppuroi sitä ennen kortiston. Sori siitä. Nyt menee huonosti. On oikeenkin paha fiiwis.
ellauri021.html on line 172: Professori Puolimatka on vetänyt käteen setämiehenä jo yli puoli vuosisataa. Se on mua vuotta nuorempi, Eskin ikäinen. Seta antoi vuoden 2015 kunniarotta-antipalkinnon Puolimatkalle. Perusteluna oli, että hän Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professorina on julkisuudessa ottanut voimakkaasti kantaa tasa-arvoista avioliittolakia vastaan ja on henkilökohtaista agendaansa ajaessaan käyttänyt toistuvasti tieteellistä auktoriteettiaan ja asemaansa yliopiston professorina.
ellauri021.html on line 184: Harhailuistaan huolimatta kansanedustaja Heinonen on vilpitön kokkari ja automies, joka epäilee uusia peltipoliiseja liian tehokkaixi. Jari Aarnio oli parempi vaikkei peltiä. Kun muut kauhistelevat liikenteen päästöjä, Heinonen hehkuttaa Jyväskylän rallia. "Yhdestoista vuosi perä jälkeen, hei kuka muu vetää tälleen." Hanaa!
ellauri023.html on line 282: Sysmän kirkonkylän tunsi ennen siitä, että siellä on kunnantalo, osuuskauppa
ellauri023.html on line 287: Talasmäki on niemellä Sysmän kirkon ja Otamon kylän välissä, Huitilan joen
ellauri023.html on line 300: oltuaan takavuosina kylän tavoitelluin poikamies. Ajeli ympäri Sysmää
ellauri023.html on line 722: Kuuluisimpia stoalaismenestystarinoita on Mucius Scaevola vs. Lars Porsenna. Mä kyllä peukutan kaimaani Larsia. Lars oli onnellisen kylän pieni paxu pormestari, Mucius suurvallan tottelevainen nazi. Miehittämätön lennokki joka osui vielä väärään henkilöön.
ellauri024.html on line 375: Arskalla on paljon naurattavia savolaisjuttuja kotikylän ihmisistä. Lukekaa kirjasta, ei niitä jaxa tähän kopsia. On myös ällöjä eläintenkiusausmuistoja, joita ei kärsi toistaa. Vanhanakin se vielä tappaa turhanpäiten kaloja ja lintuja maalaismiehen tapaan. Vaan tämän laitan (lyhenneltynä):
ellauri024.html on line 572: Tyylistä olen AK:n kanssa samaa mieltä. (Mun eka tyttöystävä oli AK, ja eka petikaverikin.Ja nyt tää!) Eli et tyyli on merkityxen tarkkaa säätöä, koska täyssynonyymeja on vähän. Tarkkana on oltava tyylin kanssa, ettei laskettele karkeita kaskuja väärässä alakulttuurissa eli yläsellaisessa, sotke keskenään alhaista ja ylevää. Vaik onhan tulos siitä aika koominen. Ainaskin näin alakulttuurin edustajan mielestä. Hemmetti, on tää peräkylän poika oppinut jo hienostelemaan, kun syyttää izeänsä Hans Gadameria mauttomuudesta, herrakansan edustajaa. Iso mauttomuus on sen mielestä myös käyttää sivistyneessä seurassa sanaa meedia. No siitä ei voi olla muuta kuin yhtä mieltä, eli samaa! Vittuun meediat, sievästi sen sanoaxeni. Oops vika olikin käyttää monikkoa meedia eikä yxikköä meedium, kuin myös datum ja kek ja skon ja pin. Heti näkee ompeleesta että nuttu on kotiompelijan tekemä eikä Haloselta ostettu.
ellauri025.html on line 239: Euroopan syrjäkylän muumipeikkoja.
ellauri028.html on line 514: Heikki Parkkonen (24. maaliskuuta 1938 Vaajakoski, Jyväskylän maalaiskunta – 17. huhtikuuta 2018 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja.
ellauri029.html on line 779: Piirrustustunnilla opettaja käski oppilaita piirrtämään naisen käyttämättä kumia. Kun piirrustuxia tarrkastetiin, niin opettaja kysyi Kuuma-Kallelta, mixi se oli piirrtänyt naisen rraskaana. Kuuma-Kalle tuohtui totaalisesti, ajoi opettajaa kirrveen kanssa kylänrraitilla takaa niin, että tekohampaat lensivät.
ellauri035.html on line 763: kylän koirat siellä iloisena murisevat,
ellauri038.html on line 176: Sen niminen pomomies pomottaa naislindkvistiä feikki ufofilmissä josta kerrotaan albumissa 88. Mutta oikeasti se oli kermaperse yhteiskuntatiedemies jota Jönsy fanitti opiskeluvuosina. Maxin osallistuvan ymmärtävää mefodia käytti Jönsy gradussaan Salokylän kuusivuotias, joka meni nipin napin läpi tarkastuxesta. Se oli musta hauska väsäys.
ellauri039.html on line 537: muuten kuin kylän koirat, paizi otettiin nimet ylös.
ellauri043.html on line 5449: Tää on Arikian jumalatar, Virbius-demonin seurassa. Sen ylipapin, mezän kuninkaan, piti oleman salamurhaaja; — ja pakosalla olevat orjat, ruumiinryöstäjät, Salarian tien maantierosvot, Subliciuxen sataman rammat, kaikki Suburran hökkelikylän syöpäläiset ei löytäneet mieluisampaa palveltavaa!
ellauri049.html on line 277: Siljon vanhemmat olivat merimies Alexander Sjögren ja Maria Josefina Harjapää. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1907 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Runoilijan työnsä ohessa Siljo toimi mm. Helsingin Sanomien avustajana, Jyväskylän tieteellisen kirjaston apulaisena 1915–1918 ja Valvoja-lehden toimitussihteerinä. Sisällisodassa valkoisten puolella taistellut kirjailija Juhani Siljo oli toinen sisällissodan vaatimista kirjailijauhreista. Punaisten puolella kaatui Maiju Lassila (Algoth Untola). Siljo kuoli sodassa saamiinsa vammoihin Tampereella sodan loppuvaiheessa. Juhani Siljo toimi myös aktiivisesti kirjallisuusarvostelijana. Elämänsä aikana hän ehti julkaista lähes 200 kirjallisuusarvostelua. Kaikki nää senttarit on olleet HS:n avustajia. Ylläri.
ellauri054.html on line 120: Löysin Käpykylän kirjaston poistoblyysistä Hannu Riikosen respiittityön Mikä on essee? Que sais-je? 30 vuoden takaa. Oliko Hannu essessään saatuaan sen julki? Tai edes täpinöissään? No ei luulee eunukki, se on pikemminkin cool and dry. Kuin hyvin tuuletettu skafferi.
ellauri055.html on line 560: Sysmän värin ja maalin mies näkyi maalaavan jälleen kerran jo ennestäänkin kylän parhaassa maalissa olevaa taloaan entisen myymälänsä vieressä. Vähän laitan maalia, se sanoi. Olen asunut tässä talossa lähestulkoon koko ikäni, se vielä kehaisi, kirahvinnäköinen miehenkuikelo. Viereisessä entisessä värimyymälässä möi sälää Antiikista nykyaikaan 2 herraskaista vanhusta. Seija ei kärsi mennä sinne kun ne tarttuu ostajaan kuin kärpäset ja seuraa perässä kommentoiden vaarujansa Constant Comment tyylillä ja utelevat kaikkea. Seija ei kehtaa olla ostamatta mitään. No mäkin jouduin ostamaan värikäskantisen kansanpainoxen Taata Sillinpään kirjasta Setämiehen tie kiskurihinnalla a 4:50e. (Ilmatteexi ize löytäneet Suomalaisen kerhon poistohyllystä Tukholmasta.) Siinä on mustavalkoisia kuvia Taata-filmistä. Selkä oli irronnut, mistä huomautin alennuxen toivossa, mutta pihi äijä näytti omaa liimaputkea ja neuvoi että tälläsellä voit sitten liimata seljän kii. Hinnasta ei tinkinyt.
ellauri055.html on line 705: Yllättävän samankaltaisia vaiheita näyttää olleen nuorella Hyryllä kuin Mäkelän Hanskalla: kihlaus purkautuu intissä, seurauxena komennus lataamoon. Isä oli Hyryn kylän porho, kyläkauppias. Olikohan yhtä ilkeä kuin Hanskalla. Rahantunteva kitupiikki kaikitenkin. Äite kuoli kun Ana oli 6. Äidittömiin menee mun taulukossa.
ellauri055.html on line 747: Viimeisinä vuosina tärkeäksi harrastukseksi tuli Hämeenkylän kirkolla kokoontunut miesten kirjallisuuspiiri, jonne Antti tuli myös Kuivaniemeltä, junalla tai lentokoneella. Enimmäxeen luettiin Antin kirjottama kirja. Aitta tai Uuni. Tai Leveitä lautoja.
ellauri058.html on line 641: Kalle kotiutettiin jatkosodasta marraskuussa 1944. Hän ja Helvi saivat pian asunnon Kustaa Lehtosen talon yläkerrassa Messukylässä. Se oli puolitoistakerroksinen puutalo. 1948 Helvi vaihtoi työpaikkaa Uudenkylän Voiman myymälään. Kesällä 1951 Helvi ja Kalle muuttivat Taivalkoskelle, josta Kalle oli ottanut työn kunnan rakennusmestarina. Sieltä Helvi palasi seuraavan vuoden syyskesällä. Hän työskenteli sen jälkeen linja-auton rahastajana.
ellauri058.html on line 693: ”Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että talouden nousukäyrä Suomessa muistuttaa G- tai F-kirjainta, tai mahdollisesti varjokuvaa kaniinista. Toisaalta Ruotsin kohdalla suunta on pikemminkin Alavuden kirkonkylän muotoinen”, pohtii talousanalyytikko Ossi-Manni.
ellauri061.html on line 735: Fiumen tuppukylän izevaltias. Kexi ikioman fasistihallinnon ja lait jotka kielsi sananvapauden mutta salli homoilun ja nudismin. Mio caro Benito Mussolini. Il duce oli il vaten miälestä varmaan sietämätön moukka. Aatu ainakin. Benitosta d'Annunzio oli takuulla ärsyttävä perskärpänen.
ellauri065.html on line 44: Nimi Evitskog on muodostettu miehennimestä Ö(dh)vidher ja ruotsinkielisestä metsää tarkoittavasta skog-sanasta. Sama miehennimi esiintyy myös kylännimessä Övitsby Siuntiossa. Evitskogille on ehdotettu suomenkielistä nimeä Hievala, mutta asiasta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä.
ellauri065.html on line 50: Viktor Hurmio & Fetknopparnan laulussa Evitskog mainitaan Evitskog kylänä. ”Viktor Hurmio” (taiteilijanimi) on kotoisin Evitskogista. Viktor Hurmio & Fetknopparna oli 1980-luvun alkupuolella erityisen suosittu ruotsinkielisen nuorison keskuudessa.
ellauri065.html on line 534: Kuvalauta: vuonna 2007 Finnchan-foorumin väliaikaiseksi varasivustoksi perustettu suomalainen kuvafoorumi, joka alkoi Finnchanin linjoille palaamisen jälkeen kuitenkin elää omaa elämäänsä. Kuvalauta suljettiin 31. elokuuta 2010 sen ajauduttua riitoihin palveluntarjoajansa kanssa. Kuvalauta on esiintynyt myös julkisuudessa koulu-uhkauksen tekopaikkana Jyväskylän Harjun koulua vastaan. jne, jne.
ellauri066.html on line 59: Einari Arvid Vuorela (17. elokuuta 1889 Keuruu – 10. heinäkuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Filosofian kunniatohtorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969. Vuorela syntyi Keuruun Jukojärvellä perheeseen, jossa oli kymmenen lasta ja aloitti opintonsa Multialla. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestarit Aapeli Vuorela ja Kristiina Ryöppylä. Vuorelan puoliso vuodesta 1939 oli kirjailija Laura Soinne. Vuorela valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1914. Hän toimi liikeapulaisena ja myymälänhoitajana 1903–1909 ja kansakoulunopettajana Töysässä 1914–1920, Jyväskylässä 1922–1923 ja myöhemmin Multialla.
ellauri066.html on line 65: Lauluja Vuorelan teksteihin ovat säveltäneet muiden muassa Joonas Kokkonen, isäni Toni Erdmann ja muumiääni Samuli Edelmann. Vuorela on tehnyt tekstin Multian kotiseutulauluun, Multian lauluun, jonka on säveltänyt Juhani Pohjanmies. Juhani Pohjanmiehen (1893 -1952) vuonna 1921 säveltämä "Multian laulu", jonka sanat ovat Einarin Vuorelan käsialaa, löytyy nuottijulkaisuna Lahden ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen musiikkiosastoilta. Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata nuotti kaukolainaan. Muualta laulun sanoja ei valitettavasti näytä löytyvän. Sic transit multiaisen kunnia.
ellauri066.html on line 205: Näin sanottuna se kuulostaa apinamaiselta. Säkeenylitys vähentää yxityisen säkeen koheesiovaikutelmaa. Tää taas kuulostaa izestäänselvyydeltä. Tää mun lähde ei tainnut olla mikään lavin opinnäyte. Jouko Heikkinen, Jyväskylän yliopisto 1999.
ellauri066.html on line 218: Runoilija Jöns Carlson on esittänyt vielä yhden tulkinnan Aaro Hellaakosken Hauen laulusta Mezästys ja kalastus-lehdessä. Hauen laulu, joka päättää Hellaakosken tärkeimmän runokokoelman Jääpeili (1928), kertoo hauesta, joka nousee puuhun laulamaan. Aaro peri Eino Leinon reissussa rähjääntyneen manttelin. Aaro oli kyllä kaikin puolin kunnollisempi mies. Ei ne olleet Kangasniemen miehiä, vaan pohjoisempia, Oton luona käymässä. Mökkiläisiä, paholaisen reestä pudonneita, ei aitoja. Hiski kyllä oli kangasniemisiä, sen pysti oli kylän rannassa.
ellauri090.html on line 387: Fiuuh, huokaus, ei se olekaan, tää perhe on kyllä hemmoteltu, mutta sokerisen kuoren alla siinä on tervettä Saroyan-tyyppistä amerikkalaisuutta, liikuttavaa yrittäjähenkeä, niin että tuppukylän aluxi vahingoniloiset lippispäät on kohta lähdössä jo niitä tukemaan. Ei naureta ilkeästi ex-porhoille, vaan luetaan niiden ex-porhous niille kunniaxi, niinkuin talousliberaalisesti kuuluukin.
ellauri092.html on line 377: Suku on lähtöisin entisen Oulujoen kunnan Oulunsuun kylän Heikkilän talosta, jossa se eli talonpokaissukuna ainakin 1500-luvun lopulta alkaen. Varmaan Oulun Houruloiden naapurissa.
ellauri092.html on line 514: She haes a maister's degree frae the Theatre Academy o Finland. Krohn wis marriet 18 years tae the movie director Wille Mäkelä. Krohn is the niece o the Finnish author an journalist Kaarina Goldberg. Kaarina Goldberg (born 28 Januar 1956) is a Finnish author an jurnalist who lives in Vienna. She is best kent for her childer's beuks Petokylän Ilona Ilves, Rämäpäinen robotti an her comic strip Senni ja Safira in the Finnish newspaper Eläkeläiset.
ellauri093.html on line 867: No tyhmät lähetyssaarnaajat ostivat koko tarinan, varsinkin kun "Mr. Edwards" antoi tehtäväxi varustaa 1 huone pikku kappelixi ja pitää jumalanpalveluxia kylän kansalle. No toihan me kyllä osataan! ne ilahtuivat. Lopputulos oli, että he todella matkustivat Vammelsuuhun (sellainen oli olemassa sittenkin). Päivi perusti Vammelsuuhun täysihoitolan kun palkkatulot loppuivat. Bill oppi kankeasti suomea. Ei se nyt ollut kummonenkaan kartano, mutta olihan siellä ihan kivat premissit ja isoja saleja. Lahden yli sojottivat Kronstadtin tykit. Kovin pitkäikäistä ei tulisi tästä ilosta. Täysihoito oli vähän kalliinpuoleista, mutta siihen sisälty Billin englanninkielinen kova paasaus. Päivin oli omistettava huomionsa kaikkien pöytien vieraille ja kazottava ettei mitään puuttunut paizi Billin paasausta. Bill saarnasi ja Päivi suomensi.
ellauri115.html on line 314: Ari Vatasella on neljä lasta, Kim (1972), Ria (1980), Tua (1982) ja Max (1990). Kim Vatanen on toiminut muun muassa rallikuski Sébastien Ogierin istuinpehmusteena. Jussi Vatanen on kotoisin Sonkajärven Sukevalta. Hänet tunnetaan muun muassa päärooleistaan Napapiirin sankarit -elokuvassa ja Kimmo-televisiosarjassa sekä vänrikki Koskelan roolista vuoden 2017 Tuntematon sotilas -elokuvassa. Vuosina 2011–2014 hän näytteli Putous-viihdeohjelmassa, jonka sketsihahmokilpailun hän voitti kahdesti hahmoilla Mr. Mallorca ja Antsku. Jääkiekkoilija Sami Vatanen on kotoisin Jyväskylän Halssilan kaupunginosasta.
ellauri117.html on line 629: Locke kuoli vuonna 1704 pitkällisen sairauden jälkeen. Hänet on haudattu High Laverin kylän kirkkomaalle, Harlowin itäpuolelle, Essexiin. Some scholars have seen Locke's political convictions as being based from his religious beliefs. Locke's religious trajectory began in Calvinist trinitarianism, but by the time of the Reflections (1695) Locke was advocating not just Socinian views on tolerance but also Socinian Christology. Täähän Sozzini oli Rusakonkin guru.
ellauri131.html on line 91: n Starostin kylänvanhimman.
ellauri131.html on line 115: – Kerran suomalaiset pojat menivät partisaaneiksi pukeutuneina venäläiseen kylään, jolloin kylän väki tuli iloisena heitä vastaanottamaan, kyseli kuulumisia ja tarjosi syötävää, Tenkku.
ellauri131.html on line 127: Yksi esimerkki liittyy Filippovsshinan kylän romanien äärimmäisen julmaan joukkoampumiseen Luoteis-Venäjällä. Se suoritettiin armeija Nordin (Rückwärtiges Heeresgebiet Nord) selustassa helmikuun lopussa 1942.
ellauri131.html on line 129: Heitä seisotettiin kylän sisääntulotien sillalla. Perheet pakotettiin tanssimaan muiden kyläläisten ”vastenmieliseksi viihdyttämiseksi”. Sen jälkeen romanit ammuttiin kolmen konekiväärin ristitulessa.
ellauri135.html on line 54: Mutta exyin aiheesta, joka oli Konstantin Paustovski. Ostin Oulunkylän kierrätyskeskuxesta Paustovskin esseekokoelman Syvältä Neuvostomaasta (vai mikä sen nimi olikaan? Neuvostoliitto-lehden lukijalahja kuitenkin, hieno puupiirretty neuvostokansi vaikka 80-lukua.) Luin vasta ize Konstasta ja kokoelman ekan novellin, joka oli aitoa neuvostosotaromanssia, oikein herttainen. Konstaa ehdotettiin noobelille mutta "Sholokhov" veti pitemmän korren koska se oli kuuliaisempi hallituxelle.
ellauri135.html on line 427: Городов твоих, деревень. Teidän kaupunkinne, kylänne.
ellauri140.html on line 727: Kokytós (kreik. Κωκυτός; myös Kokítos) on joki, joka virtaa Thesprotiassa, Epeiroksen alueella luoteisessa Kreikassa.Se saa vuolaimmillaan alkunsa Paramythiá-vuorilta ja yhtyy Achérontas-jokeen Mesopótamon kylän lähellä Párgan kunnassa.. Joen nimi vastaa kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvää, manalassa eli Haadeessa sijainnutta Kokytos-jokea, joka oli samoin maanalaisen ...
ellauri141.html on line 599: Huntuvuori oli syntynyt 1887 ja hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1910. Opettajantoimensa ohella Huntuvuori oli intohimoinen historian harrastaja sekä tutkija. Suomen esihistoriaan liittyvät väitöskirjan esityöt kuitenkin tuhoutuivat Huntuvuoren koulun tulipalossa Sääksmäellä ja työ jäi kesken. Vai jäikö? Mervi Kannelniemen alustavat tutkimukset Huntuvuoren elämänvaiheisiin nostavat esiin monia avoimia kysymyksiä.
ellauri141.html on line 636: Hilda Huntuvuori esittää tervehdyksen Jyväskylän seminaarin 100-vuotisjuhlien tervetuliaisjuhlassa 8.6.1963.
ellauri141.html on line 640: Huntuvuoren vanhemmat olivat maanviljelijä Kaarle Huntuvuori (Hollmén) ja Iida Laurén. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi 1910 ja hän toimi sitten opettajana Sääksmäen Jutikkalan koulussa aina eläkkeelle jäämiseensä saakka 1947, joskin 1913-1914 hän oli Jyväskylän harjoituskoulun opettaja ja 1914-1915 Pukinmäen kokeilukoulun opettaja. Huntuvuori opiskeli opettajan työn ohessa Helsingin yliopistossa ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi pääaineenaan Pohjoismaiden historia. Hän aikoi tehdä väitöskirjan Suomen keskiajan historiasta, mutta väitöskirjaa varten kerätty aineisto tuhoutui Jutikkalan koulun tulipalossa 1921. Tämän jälkeen Huntuvuori hyödynsi tietojaan kirjoittamalla historiallisia keskiaikaan sijoittuvia romaaneja. Hän kirjoitti myös jatkokertomuksia, joita julkaistiin lehdissä. Opetusneuvoksen arvon hän sai 1965.
ellauri150.html on line 201: Valtaoja syntyi Kemissä vuonna 1951. Hän valmistui ylioppilaaksi Sodankylän lukiosta vuonna 1969. Korkeakouluopintonsa Valtaoja suoritti Turun yliopistossa, josta hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1975 ja tohtoriksi vuonna 1985.
ellauri151.html on line 80: Vuoristokylän pappispariskunta ottaa hoidettavakseen (paskanmarjat, mies ottaa vastoin Amelien tahtoa) orvoksi jääneen sokean pikkutytön Gertruden tämän isoäidin kuoltua. (Paskanmarjat, se oli 15v eli täysin naintikuntoinen ja hyvännäköinen.) Ottotyttären varttuessa pappismies rakastuu suojattiinsa, mutta niin tekee myös papin adoptoima (miten niin?) poika, ja kolmiodraama on valmis. (Entäs Amelie neljäntenä pyöränä? Siitä ei kukaan välitä.) Gertrude saa näkönsä takaisin, muttei pysty tunnistamaan läheisiään kuin äänestä ja erehtyy luulemaan poikaa isäksi (pikemminkin päinvastoin).
ellauri155.html on line 45: Pahinta netissä, tuossa saatanan kexinnössä on, että kaikki hölmöt meemit pääsee leviämään yhtä viheltäen kuin ne laulaen syntyvätkin. Varmaan aina ennenkin on ollut yhtä hölmöjä, muttei yhtä paljon samanlaisia, kun jokaisen kylähullun yleisö on jäänyt kylän kokoisexi. Joukossa tyhmyys tiivistyy, ja pilvessä se suorastaan härmistyy, muodostaa täysin umpikuplia, joissa eri porukat elää vaihtoehtoisissa todellisuuxissa. Se ei ole mikään vizi eikä jeesusmainen vertauskuva, vaan täyttä totta. Siinä on tosiaan ainexet uuteen totaaliseen riehuntaan eri porukoiden välillä pyssyt ja väkipuukot (30cm) käsissä. Ehkä se on vaan hyvä asia.
ellauri155.html on line 479: Mutta. Jos Google mappiin laittaa tuon hakusanaksi, ilmaantuu Hailuodon kartta. Mamren tammisto-niminen paikka on todella myös Hailuodossa, ihan kirkonkylän reunamilla.
ellauri160.html on line 86: Aronpuro kirjoitti ylioppilaaksi 1961 ja suoritti kirjastotutkinnon 1964. Hän oli kirjastonhoitajana Tampereen yliopiston kurssikirjastossa vuosina 1964–1971, Rääkkylän kunnankirjastossa 1972, Kemin Syväkankaan kirjastossa 1972–1981 ja Tampereen Lamminpään kirjastossa 1981–2003.
ellauri180.html on line 80: Osta kirja itsellesi! Vain 4 egeä Oulunkylän Kontista!
ellauri184.html on line 378: Naahumin mukaan Jeshuan batting average parantajana oli kaukana sadasta. Rantaloma olisi nyt paikallaan. Myrskyn seisotus oli kenties onnekas sääilmiö. You win some, lose some. Onnistumiset jäävät mieleen. Vastarannalla Jeshua ajaa pirulaiset ulos muukalaislegioonalaisesta. Kaikki kylän siat hukkuivat. Nojoo, ne oli muukalaisten sikoja. Ei ihme että muukalaiset käski Jeshuan porukoineen lähtee menemään. Eivät penteleet sentään uskaltaneet vaatia vahingonkorvauxia.
ellauri188.html on line 388: Melvillestä tuli paikallinen kuuluisuus Lansingburghissa hänen Tyynenmeren tarinoidensa ansiosta. Ystävät ja kylänmiehet innostivat häntä kirjoittamaan seikkailuistaan kuin Muumipappa, ja hänen ensimmäinen teoksensa Taipii – kappale polynesialaisten elämää julkaistiin 1846. Kirjasta tuli suosittu, vaikka yhdysvaltalainen Harper and Brothers ei suostunutkaan julkaisemaan sitä. Kirja julkaistiin Lontoossa, ja sitä myytiin noin 6 000 kappaletta myös Yhdysvalloissa. Kirjaa myös pääasiassa kehuttiin, vaikka esimerkiksi Britanniassa sen todenmukaisuutta epäiltiin ja Yhdysvalloissa vastustettiin sen esittämää kritiikkiä lähetystyöntekijöitä kohtaan. Vuonna 1847 Melville avioitui Elizabeth Shaw’n kanssa. He saivat neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tytärtä.
ellauri189.html on line 589: Jafar Panahin iranilais-azerilaisesta elokuvasta 3 Faces (Persian: Se rokh - سه رخ) 2018 heräsi ajatus: joka helvetin kolossa noita apinoita pitää kyykkiä. Mixi? Ja mitä alkeellisemmissa paikassa sitä alkeellisempia. Elävät ikuisessa kasvojensa menettämisen pelossa. No ei noissa karvanaamoissa ole mitään menettämistä. Ilman sääntöjä kaikki häviää. Jos ruumiin antaa päättää se paskoo päällensä. Vittuako komeljanttari raivosi pikkukylän tytölle? Sonni kärsii, se on Jumalan tahto. Se on siitossonni. Yhtenä yönä se astui 10 lehmää. Että piti juuri parhaan sonnin livetä. Seppo, olet oikea sonni!
ellauri194.html on line 191: Silloin harvoin kun kurssilaisilla on ollut vapaa-aikaa, Luomi on kulkenut kylän riennoissa ja yrittänyt hälventää ennakkoluuloja ”puolin ja toisin”. Jotkut paikkakuntalaiset pitävät Omavaraopistoa hippien puuhasteluna, opiskelijoista monet taas ovat maailmankatsomukseltaan kansanmiehiä vasemmistolaisempia ja liberaalimpia. Siinä joukossa Luomi on poikkeus. Hän on pesunkestävä kansannainen, ääripersu.
ellauri196.html on line 119: Pentti Irjalan esittämä postinkantaja Taneli Torvi astelee vahingossa turkismetsästäjä Eemelin ansaan. Eemeli ryhtyy hoitamaan kylän postinjakelua kunnes Torven jalka paranee. Elokuvassa on juonen lomassa hyvin paljon soittoa ja laulua. Mukana on myös paikkakunnan mahtimiehen tyttären ja paikallisen sepän rakkaustarina.
ellauri204.html on line 590: Hanna Kuusela kirkkoherran virkaan! Oulun hiippakunta sai sunnuntaina 2020 neljännen naispuolisen kirkkoherran, kun piispa Samuel Salmi asetti Sodankylän seurakunnan kirkkoherran virkaan seurakuntapastori Hanna Kuuselan. Ennestään hiippakunnassa seurakuntia johtavat naiset Kittilässä, Sievissä ja Tyrnävällä.
ellauri204.html on line 594: Ensimmäisellä vaalisijalla olleen Sodankylän kirkkoherran Hanna Kuuselan äänimäärä oli 1 562. Toisella vaalisijalla olleen Taivalkosken kirkkoherran Tuomo Törmäsen äänimäärä oli 1 596. Ilari Kinnunen oli vaaleissa kolmannella vaalisijalla. Hanna jäi uskovaisten äänissä ihan hännille. Nainen vaietkoon seurakunnassa!
ellauri206.html on line 121: Lainasin Oulunkylän kirjastosta Riku Rinkulan Lääkäriromaanin. Se alkaa hyvin, onkohan musta tulossa Riku-fän?
ellauri216.html on line 541: Jumalankantajaisä Makarios syntyi Egyptin suistomaa-alueen kylässä vuoden 300 tienoilla. Nuoruudessaan hän työskenteli kamelinajajana. Jumala kutsui häntä kuitenkin toisenlaiseen elämään ja Makarios vastasi kutsuun kuuliaisesti. Hän vetäytyi kylässään keljaan ja aloitti yksinäisen rukous- ja paastokilvoituksen. Kun ihmiset tahtoivat tehdä hänestä papin, hän pakeni toiseen kylään. Siellä raskaaksi tullut tyttö alkoi syyttää Makariosta häpäisemisestään. Makarios otettiin kiinni ja häntä raahattiin pitkin katua. Häntä lyötiin ja solvattiin, mutta hän ei sanonut sanaakaan puolustaakseen itseään vaan päinvastoin lupasi tehdä työtä hankkiakseen elatuksen naiselle ja lapselle. Makarios piti tilannetta Jumalan lähettämänä. Hän oli tuolloin noin 30 vuoden ikäinen. Kun Makarioksen syyttömyys tuli aikanaan ilmi, kylän väki lähti joukolla hänen luokseen pyytämään anteeksi. Mitenkä totuus tuli ilmi? No, when the woman's delivery drew near, her labor became exceedingly difficult. She did not manage to give birth until she confessed Macarius's innocence. She confessed that she had slandered the hermit, and revealed the name of the real father. (Who was it?) A multitude of people then came asking for his forgiveness, but he fled to the Nitrian Desert to escape all mundane glory.
ellauri217.html on line 347: Marja Pitkätussun koulutie kohti tasa-arvoa käy tussunheilutuxen kautta. Shake your moneymaker. Se ruuvaa jakorasiaa tasapuolisesti kaikille. Pohjoisrannan kermaperse Donner tekee pilaa maalaiskylän "herrasväestä" jotka käy Kanarialla ja omistavat talonpoikaissälän lisäxi *pakastimen* sekä lähimmästä (Joen) kaupungista ostettuja *jäljiteltyjä* tyylihuonekaluja. Kyllä nyt on tasa-arvo menossa jo liian pitkälle. Mikroaaltouuni televisio, tuvan täydeltä elektroniikkaa.
ellauri238.html on line 207: Marjukka Saarikoski (o.s. Mela), 1964–1966, tytär Hertta Saarikoski s. 1964. Maalaiskirkonkylän kermaa, kaunis izetietoinen ja teräväkielinen eikä antautunut muiden melalle kuin Penalle. Kirje vaimolleni -vaimo.
ellauri240.html on line 311: Adichien teos Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä ilmestyi maaliskuussa 2017 suomeksi. Ruotsissa kirja jaettiin kaikille 16-vuotiaille joululahjana vuonna 2015. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö, Otava, Jyväskylän yliopisto, Tampere-talo ja feministinen ajatushautomo Virtain Hattu käynnistivät 2016 hankkeen, jossa kirja jaettiin kaikille yhdeksäsluokkalaisille. Tämä herätti jonkin verran "keskustelua" Ilta-Pulun viha-alustalla. Suurimmat peukutuxet saivat lyhkäisimmät mielipiteet, kai sixi että analfabeetit luolamiehet jaxoivat ne lukea. Nämä välihuudot saivat 1000-100 peukutusta:
ellauri245.html on line 559: Kun kärttyinen ja juoppo Alvar Aalto vuonna 1976 kuoli, Elissa Aalto ryhtyi johtamaan toimistoa. Elissan johdolla valmistuivat lukuisat merkittävät rakennukset, kuten Lahden Ristinkirkko, Riolan kirkko, Rovaniemen kaupungintalo ja Jyväskylän kaupunginteatteri.
ellauri248.html on line 50: Mistähän tämäkin uni oikein tuli? Eilisestä Dublin murhasarjasta, jossa läskihkö kylmiö päänainen lähti venytetyissä loppuvizeissä Liverpooliin tekemään aborttia ja tuli takas tekemään sovintoa vielä läskimmän koleerisen tavis kakkosmiehen kaa. Ruipelo hamsterimainen Adam lähetettiin Peräkylän poliisixi laskemaan (ja nussimaan) lampaita väärinkäytösten takia.
ellauri249.html on line 192: Nikita Hruštšov syntyi 15. huhtikuuta 1894 Kalinovkan kylässä, Kurskin kuvernementin alueella (nykyinen Kurskin alue). Hänen isänsä oli nimeltään Sergei ja äitinsä Ksenia. Aluksi isä ansaitsi melko hyvin, mutta vähitellen perhe vajosi köyhyyteen. Perhe ei omistanut maatilaa eikä hevosta. Hevoseton mies oli kylän sosiaalisessa hierarkiassa pohjimmaisena.
ellauri257.html on line 131: Taras Ševtšenko syntyi 9. maaliskuuta 1814 (uutta lukua) Moryntsissä Zvenyhorodkassa tuolloisessa Venäjän keisarikunnan Kiovan kuvernementissa. Ševtšenko oli syntyjään maaorja. Hän jäi orvoksi 12-vuotiaana. Hän oppi lukemaan kylän lukkarilta. Maaorjana Ševtšenko muutti omistajansa P. Engelhardtin mukana ensin Vilnaan ja vuonna 1831 Pietariin.
ellauri262.html on line 255: Pikkukylän maalaismiljöö teki Tolkieniin suuren vaikutuksen. Myöhemmin hän kirjoitti neljän Sareholen-vuoden olleen hänen elämänsä ”pisimmältä vaikuttavin ja muovaavin kausi”. Muutenkin Tolkien kiintyi tällöin äidinpuoleiseen Suffield-sukuunsa ja omaksui henkiseksi kotiseudukseen Länsi-Midlandsin alueen, jolta Suffieldit olivat kotoisin.
ellauri270.html on line 201: Warden, Shears ja kaksi muuta kommandoa hyppäävät laskuvarjolla Thaimaahan; yksi, Chapman, kuolee kaatuessaan puuhun (haha, on tässä tarinassa sentään huumoria) ja Warden haavoittuu kohtaaessaan japanilaisen partion, ja hänet on kuljetettava pentueessa LOL). Hän, Shears ja Joyce saavuttavat joen ajoissa siamilaisten naiskantajien ja heidän kylän päällikön Khun Yain avulla. Pimeyden suojassa Shears ja Joyce istuttavat räjähteitä siltatorneihin. Tärkeitä arvohenkilöitä ja sotilaita kuljettavan junan on määrä ylittää seuraavana päivänä ensimmäisenä sillan, ja Warden haluaa tuhota molemmat. Aamunkoittoon mennessä joen pinta on kuitenkin laskenut, mikä paljastaa räjähteiden ja sytytin yhdistävän langan. Nicholson huomaa langan ja tuo sen Saiton huomioon. Junan lähestyessä he kiirehtivät alas joen rantaan tutkimaan asiaa. Joyce, miehittää sytytin, rikkoo kannen ja puukotti Saiton kuoliaaksi. Nicholson huutaa apua yrittäessään estää Joycea pääsemästä sytyttimeen. Kun Joyce haavoittuu japanilaisessa tulipalossa, Shears ui poikki, mutta hänet ammutaan. Tunnistaessaan Shearsin Nicholson huudahtaa: "Mitä minä olen tehnyt? Taidanpa epähuomiossa räjäyttää Kwai joen sillan!"
ellauri271.html on line 60: Ukrainan sota! Monet ovat muistaneet Ukrainan naisia kansainvälisenä naistenpäivänä. Kyberturvallisuutta ja tiedustelua Jyväskylän yliopistossa tutkiva ja opettava filosofian tohtori Martti J. Kari sen sijaan kertoo laittaneensa (no, panneensa, jos suoraan sanotaan) koko päivän boikottiin.
ellauri278.html on line 433: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä.
ellauri279.html on line 130: Isä oli etninen valkovenäläinen ja tuli Stolypinin uudisasukkaista, jotka asettuivat Gerasimovkaan vuonna 1910. Pavlikin isä, entinen sisällissodan nuorempi komentaja, oli Gerasimovskyn kyläneuvoston puheenjohtaja vuoteen 1931 asti. Gerasimoviittien muistelmien mukaan Trofim Morozov alkoi pian tämän viran ottamisen jälkeen käyttää sitä henkilökohtaisen hyödyn saamiseksi, mikä mainitaan yksityiskohtaisesti häntä vastaan myöhemmin aloitetussa rikosasiassa. Todistajien kertomusten mukaan Trofim alkoi kaupata riistetyiltä takavarikoituja tavaroita. Lisäksi hän spekuloi erityisille uudisasukkaille myönnetyillä todistuksilla.
ellauri279.html on line 134: Vuonna 1931 hänen isänsä, joka ei enää toiminut virassa, tuomittiin 10 vuodeksi. Kylävaltuuston puheenjohtajana hän oli kulakkien ystävä, piilotti heidän tilansa verotuksesta ja erottuaan kyläneuvostosta osallistui erikoissiirtolaisten muilutuxeen myymällä asiakirjoja. Häntä syytettiin väärennettyjen todistusten myöntämisestä ryöstetyille heidän kuulumisestaan Gerasimovin kyläneuvostoon, mikä antoi heille mahdollisuuden lähteä maasta heti paikalla. Vangittuna Trofim Morozov osallistui Valkoisenmeren ja Itämeren kanavan rakentamiseen ja kolmen vuoden työskentelyn jälkeen palasi kotiin kovan työn perästä ja asettui sitten Tjumeniin.
ellauri279.html on line 142: Uskomuksen, että Pavlikin isä pidätettiin juuri pojan lausunnon takia, kumosi myöhemmin itse Trofimin tapaukseen osallistunut tutkija. Itse asiassa pidätyksen syy oli kahden talonpojan pidätys, joiden kirjelomakkeet löytyivät Gerasimovskyn kyläneuvoston sinetistä. Yhden pidätetyn mukaan lomakkeet ostettiin Trofim Morozovilta. Myöhemmässä kokouksessa, jossa Trofim tuomittiin 10 vuodeksi maanpakoon, Pavlikin äiti todisti, Pavlik itse toimi todistajana ja vahvisti vain äidin sanoja, ja lausuntoprosessissa tuomari jätti pois todistuxen alaikäisyyden vuoksi.
ellauri279.html on line 168: Uralin alueoikeuden päätöksellä löydettiin heidän oma isoisänsä Sergei (Trofim Morozovin isä) ja 19-vuotias serkku Danila sekä isoäiti Ksenia (rikoskumppanina) ja Pavelin kummisetä Arseni Kulukanov, joka oli hänen setänsä. syyllinen Pavel Morozovin ja hänen veljensä Fjodorin murhaan (kylän nyrkkinä - murhan alullepanijana ja järjestäjänä). Oikeudenkäynnin jälkeen Arseny Kulukanov ja Danila Morozov ammuttiin, kahdeksankymmentävuotias Sergei ja Ksenia Morozov kuolivat vankilassa. Myös Pavlikin toista setä, Arseni Silin, syytettiin osallisuudesta murhaan, mutta oikeudenkäynnin aikana hänet vapautettiin syytteestä.
ellauri281.html on line 432: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä.
ellauri282.html on line 532: 1982, Nhất Hạnh ja Chân Không perustivat Luumukylän luostarin, siis viharan Dordogneen lähellä Bordeaux'ta Etelä -Ranskassa. Luumukylä on Euroopan ja Amerikan suurin buddhalainen luostari (tosin se on Euroopassa), jossa on yli 200 luostaria ja yli 10 000 kävijää vuodessa. Luostarit, jotka ovat avoinna yleisölle suuren osan vuodesta, tarjoavat jatkuvia retriittejä maallikoille, kun taas Interbeing-järjestys järjestää retriittejä tietyille etuoikeutetuille maallikoiden ryhmille, kuten perheille, teini-ikäisille, sotaveteraaneille, viihdeteollisuudelle, kongressin jäsenille, lainvalvontaviranomaisille ja värin ihmisille. Nhất Hạnh on julkaissut yli 130 kirjaa, joista yli 100 englanniksi, joita oli tammikuuhun 2019 mennessä myyty yli viisi miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. No ei ihan kuuhun menoa, Camilla Läckbergilläkin on huisisti enemmän. Toisaalta Costaricalainen diplomaatti Christiana Figueres on sanonut, että Nhất Hạnh auttoi häntä voittamaan henkilökohtaisen kriisin ja kehittämään syvää kuuntelua ja empatiaa, jota kyllä tarvitaan Pariisin ilmastosopimuksen helpottamiseksi.
ellauri286.html on line 56: Tupeepäisen itätytön esikoinen löytyi siis Kottbyn ilmaishyllystä. Sofi ei ollut mikään vasemmistolaisperheen mukula vaikka kävi äidin kanssa Virossa. Mutta venättä en pomiloinut, pois se minusta! Yhtä vähän tai vähemmän kuin persut ruåzia. Pieni urhea vaikka isojalkainen balttiäitini oli valkoverinen patriootti, joka vihasi punikkeja ryssiä. Suomessa matusuomalaisena olin kuin hankaavissa kengissä (lapsenkenkiä ei löytynyt oikeata kokoa). Sofin toinen nimi on Elina eikä Anna. Elinalla oli kylän ensimmäiset rinnat, vaikkeivät kovin mahtavat. Silti vittu. Se oli läskibonzo lapsena. Tosi hemmoteltu kakara. Sen äiti oli omituinen hyypiö. Stolitsnaja on parempaa kuin kossu ja absolut, sanoo venäläiset expertit. Mixi kaikki virolaiset naiset ovat limapilluisia huoria? Onko se niiden DNAssa kuin demokraattinen vastuu Avaazeilla? Kysy HS:n Kirstiltä. Torsti saattaa tietää paremmin.
ellauri288.html on line 139: ”Olin vanhempieni kanssa Jyväskylän Prismassa ja näin siellä punakantisen, lukollisen päiväkirjan. Tuli tunne, että ellen saa sitä, elämäni on pilalla. Vanhempani eivät aluksi halunneet ostaa sitä, mutta sain hirveän itkupotkuraivarin eli känkkäränkkäkohtauxen. Huusin, itkin ja karjuin niin että vanhempien oli pakko taipua. Tämä kerta ei ollut ainoa."
ellauri288.html on line 246: – Miksi annat Altmäen-talon, lapsuuskesiesi kodin, rapistua, Sofi? Sinulla olisi varmasti varaa kunnostaa se, kylän ihmiset ihmettelevät Seiskalle.
ellauri290.html on line 259: (e) Viljelykelvoton maa, jota ei voida viljellä tavanomaisilla arabialaisilla viljelymenetelmillä ja jota kyläläiset kokonaisuudessaan käyttävät laiduntamiseen ja "polttoaineen keräämiseen". Heidän rekisteröintinsä "toistaiseksi Palestiinan hallituksen luottamuksellisen päävaltuutetun" nimiin oli tarkoitus suojella näitä maita yksityisiltä tunkeutumiselta ja mahdollistaa niiden parantaminen koko kylän hyödyksi. Tällaisia maita pidettiin kylän "yhteisöllisinä" maina;
ellauri290.html on line 305: Tässä vaiheessa olisi aiheellista selittää, kuinka yllä olevassa taulukossa (a) sarakkeen "arabit" alla oleva 1 203 822 hehtaarin "viljelykelvoton maa" luokiteltiin sellaiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon, että Israelin viranomaiset, joilla oli arabien omistus tällaisista maista. Palestiinan maaperä erosi huomattavasti jopa yhden kylän rajoissa, erityisesti vuoristoalueilla, ja tiettyjen maiden käyttö riippui pitkälti siitä, oliko riittävästi sadetta. Näistä syistä Palestiinan hallitus päätti peräti kuusitoista maaluokkaa verotusta varten, kun taas luokittelu ei ollut niin tiukka kuin se olisi voinut olla, koska sillä ei ollut mitään yhteyttä pääoma-arvoon.
ellauri290.html on line 307: Arabien viljelymenetelmät olivat vielä alkukantaisia, ja maan nälän vuoksi, varsinkin vuoristoalueilla, arabit eivät kiinnittäneet huomiota taloudellisiin näkökohtiin, ja heidän nähtiin harjoittavan pienten maapalojen viljelyä kivien välissä toisinaan keinoin. hakkukirveestä tai rivistä vielä pienempiä taskuja ja laita niihin oliivipuiden versoja niiden selviytymisen toivossa. Monet kyläperheet pystyivät selviytymään, vaikkakin surkeasti, sellaisella maalla, joka hallituksen standardien mukaan luokiteltiin "ei-viljelykelvottomaksi". Viljelykelvottomaksi maaksi määriteltiin "maa, jota ei voitu viljellä tavanomaisilla viljelymenetelmillä", ja se sisälsi maa, jonka tuottavuusarvo on alhainen, eli maa, jonka tuotantokustannukset ylittivät bruttotulot. Tällaisten maiden katsottiin yleensä kuuluvan kylän (tai klaanin) asukkaille kokonaisuudessaan ja luokiteltiin verottomaan luokkaan. Palestiinan verolaissa säädettiin parannusten vapauttamisesta verotuksesta kymmenen vuoden ajaksi, jotta maanviljelijää voitaisiin kannustaa parantamaan ja kehittämään tämäntyyppistä maata.
ellauri290.html on line 574: Edellisillä sivuilla tehty selvitys käsitteli Palestiinan alueen laajuutta ja sen maan omistusta arabien ja juutalaisten välillä. Näillä mailla on kuitenkin laajoja kehityskohteita ja rakennuksia, kuten appelsiinitarhoja, oliivitarhoja, viinitarhoja ja muita hedelmäviljelmiä, kaupungeissa, kaupungeissa ja kylissä on rakennuksia ja muita rakennuksia, jotka muodostavat kaupungin, kylän tai kylän . Näitä ovat asukkaiden kodit ja liiketilat; itse asiassa kokonaisen kansan perintö. Israelilaiset ovat kaapanneet nämä kaikki ja niitä on käytetty hyväksi uusien juutalaisten maahanmuuttajien sijoittamiseksi Palestiinaan, vastoin kaikkia moraalin ja oikeudenmukaisuuden tunteita.
ellauri297.html on line 424: Substantiivi עם ( 'am ) tarkoittaa kansaa, joka vaihtelee koko ihmiskunnasta pienen kylän väkijoukkoon. Substantiivi עם ( 'am ) viittaa (isän) sukulaiseen.
ellauri302.html on line 666: Eliyahu Ben Moshe Dos Vidas (1518–1587, Hebron) oli 1500-luvun rabbi mytomaanien Palestiinassa. Hän oli ensisijaisesti rabbi Moses ben Jacob Cordoveron (tunnetaan nimellä Muaa Ramasee Ramaseeko Suaa) mutta myös vähän Isaac Lurian opetuslapsi. Dos Vidas tunnetaan Kabbalan ja siantuntemuksestaan. Hän kirjoitti Reshit Chochmahin eli "Viisauden alun", pietistisen teoksen, jota ortodoksiset juutalaiset tutkivat edelleen laajasti. Aivan kuten hänen opettajansa rabbi Moses Cordovero loi eettisen teoksen kabbalististen periaatteiden mukaisesti teoksessaan Tomera Deborah, Rabbi Dos Vidas loi vielä laajemman teoksen henkisestä elämästä hänen kanssaan, nimeltä Reishiluut Chochmeeshshah. Tämäkin magnum opus perustuu suurelta osin Zohariin, mutta heijastaa myös monia perinteisempiä lähteitä. Kirjoittaja asui Safedissa ja Hebronissa ja oli yksi Hebronissa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa asuneista merkittävistä kabbalisteista. Niitä kyllä juoxi siellä laumoittain kuin kylän koiria.
ellauri308.html on line 54: myös runoilija, Jyväskylän lyseon herkkä monilahjakkuus, jolle povattiin
ellauri308.html on line 199: Kansakoulun jälkeen Tuominen meni rengiksi läheiseen Kuukan taloon, sillä talon isäntä oli valmis kouluttamaan paitsi oman Kalle-poikansa oppikoulussa mutta myös naapurin Arvon. Kallea ei koulu kuitenkaan kiinnostanut, eikä Arvokaan sitten päässyt kouluun. Näihin aikoihin myös välit isään alkoivat kiristyä. Ruumiillinen työ ei juurikaan kiinnostanut kylän kansakoulun entistä tähtioppilasta.
ellauri310.html on line 91: Sävymaailmaltaan terassi huokuu köyhän kalastajakylän teemaan sopivaa tunnelmaa.
ellauri311.html on line 248: perustavansa sinne ekokylän ja hyvinvointikeskuksen. Sittemmin Kirsi Salo
ellauri311.html on line 249: on luopunut Kolumbian ekokylästä ja perusti Juvalle Hölmöläisten kylän.
ellauri311.html on line 532: kylän ulkopuolelle ja sääntö on silti sääntö. Venäläisten helikuhnurit tekee länkkäreiden lahjatankeista rosollia. Kohta alkaa rospuutto, ja leobardit uppoavat mutaan. Hoblan krigsveteran Kauko Käyhkön housut alkaa tutista: älkäämme aliarvioiko venäläisiä, älkäämme naurako niiden miinakuopille tai pyllistäkö niille, ne näyttävät yllättävän nopeilta. Suomen ei passaa varata Natoon koko painolla, voi käydä ukrainalaisesti.
ellauri315.html on line 257: Sukunimi Kerensky tulee tämän kylän nimestä. Kerenskyn ja Uljanovin perheet olivat ystäviä; Kerenskin isä oli Vladimir Uljanovin (Lenin) opettaja ja oli jopa varmistanut hänelle hyväksynnän Kazanin yliopistoon. Vuonna 1889, kun Kerensky oli kahdeksanvuotias, perhe muutti Taškentiin, missä hänen isänsä oli nimitetty julkisten koulujen päätarkastajaksi (superintendentiksi).
ellauri316.html on line 807: Jo 11. heinäkuuta Vlasovin pieni ryhmä hajosi. Vlasov ja Voronova (1. vaimo oli Voronina, ei siis sama pulu? Andreilla oli rintamalla paljon avovaimoja) menivät etsimään ruokaa Tukhovezhin kylään, jossa vanhauskoiset asuivat. Talo, johon he kääntyivät, osoittautui paikallisen vanhimman taloksi. Vlasovin ja Voronovan syödessä päällikkö soitti paikalliselle apupoliisille, jotka piirittivät talon ja pidättivät karkurit, Vlasov esiintyi itsepintaisesti pakolaisopettajana. Poliisi lukitsi heidät navettaan, ja seuraavana päivänä (12. heinäkuuta) saapui Saksan 38. armeijajoukon tiedusteluosaston päällikkö Hauptmann Max von Schwerdtner kääntäjä Sonderführer Klaus von Pelchau, avustaja Hamann ja kuljettaja Lipski pidättämään Vlasovin. Saman päivän aamuna tämä saksalainen partio oli tunnistanut Vlasovin sanomalehden muotokuvasta. Vlasovin luovuttamisesta kylän päällikkö sai Saksan 18. armeijan komennolta lehmän, 10 pakkausta shagia, kaksi pulloa kuminavodkaa ja kunniakirjan. Ei sentään kelloa.
ellauri321.html on line 274: Mutta eräänä kuumana syyskuun iltana - kun Juan oli kolmannen tai neljännen kerran onnistunut karkaamaan ja istui eräillä portailla maantien varressa, rupesi hän torvisoittoa ja pölypilviä seuratessaan ymmärtämään asioita. Miksi, hän ajatteli, olivat kaikki vanhemmat ihmiset menettäneet järkensä? Miksi he sen sijaan, että olisivat rauhallisia ja hyväntuulisia, olivat kuumia, vihaisia, kiihtyneitä ja aina valmiita itkemään? Hän tiesi, että hänen isoisänsä oli tyhmä vanha äijä, Rhea tyhmä pikkutyttö ja kylän lapset auttamattoman tyhmiä. Oli hauska huomata sellaisia asioita, ja hänen salaperäinen sielunsa hekumoi tämänkaltaisissa huomioissa. Mutta oli kauheata huomata koko maailman tulevan hulluksi. Hän ei voinut nauraa sille... Kaksi sotilasta ajoi hänen ohitseen polkupyörillä. Sitten tuli puoli tusinaa lisää. Heidän polkupyörillään oli raskas kuorma kiväärejä ja khakivärisiä kääröjä. Vähitellen alkoi sieltä kuulua musiikkia, ensin miellyttävän kauniina, mutta muuttuen kovaksi ja läpitunkevaksi lähestyessään. Rykmentin soittokunta tuli näkyviin. Miehet olivat punaisia kasvoiltaan ja pienet tomupilvet kohosivat tiestä, kun heidän jalkansa heiluivat jäykkinä musiikin tahdissa, ja kun he menivät ohi, pitivät torvet huumaavaa melua. Soittokunnan takana ratsasti kaksi upseeria. Toinen heistä oli Juanin mielestä aivan hänen isänsä näköinen. Toinen oli nuori, hauskannäköinen ja ruskettunut. Ja upseerien perässä tuli loputon jono miehiä. Sadat jalat, paksuina ja jäykkinä khakivärisissä sääryksissään, heiluivat väsymättä musiikin mahtavien iskujen mukaan. Jotkut miehistä nauroivat ja laskivat leikkiä. Toiset toljottivat suoraan eteensä. Useimmat olivat aivan nuoria, mutta joillakin oli V:n muotoiset nauhat hihassaan ja he näyttivät julmilta ja itsevarmoilta. Aina vähän ajan kuluttua tuli ratsastava upseeri näkyen korkealla khakivärisen miesjonon yläpuolella. Ja jonolla ei näyttänyt olevan loppua.
ellauri322.html on line 464: Yhdessä hotlassa Holsteinissa kaunis nuori nainen, jolla oli rauhoittavat taivaansiniset silmät, johti meidät erittäin siistiin olohuoneeseen ja huomasi, kuinka vapaasti ja kevytmielisesti pikkutyttöni oli pukeutunut, alkoi sääliä häntä mitä hellästi sanoen terveestä punaisuudesta huolimatta. hänen poskillaan. Tämä sama tyttö oli pukeutunut – oli sunnuntai – hyvällä maulla ja jopa kekseliäästi puuvillatakkiin, joka oli koristeltu sinisen nauhan solmuilla, ja joka oli sovitettu monimutkaisesti elävöittämään hänen kaunista ihoaan. Pysähdyin hieman ihaillakseni häntä, sillä jokainen ele oli siro; ja kylän muiden asukkaiden joukossa hän näytti puutarhaliljalta, joka yhtäkkiä kohotti päänsä jyvien ja maissikukkien sekaan. Koska laitos oli pieni, annoin hänelle kolikon, hieman suuremman kuin tavallisesti annoin tarjoilijoille, koska en voinut saada häntä istumaan - jonka hän hyväksyi hymyillen, mutta piti huolen antaakseen sen läsnä ollessani tytölle, joka toi lapselle leivän; tästä ymmärsin, että hän oli talon emäntä tai tytär ja epäilemättä kylän kauneus. Lyhyesti sanottuna kaikissa pienissä kylissä, kun lähestyin Hampuria, vallitsi iloisen teollisuuden ja köyhyyden poissulkevan mukavuuden ilmapiiri, mikä yllätti minut iloisesti.
ellauri325.html on line 301: Eki Salonen väitteli Helsingin yliopistossa valtiotieteen tohtoriksi vuonna 1970 kulttuurisosiologian alalta ja toimi sittemmin 1970–1980-luvulla alan dosenttina Jyväskylän yliopistossa. Hän toimi Ylioppilaslehden päätoimittajana vuosina 1947–1949. Sen jälkeen hän oli perustamassa Mitä missä milloin -vuosikirjaa sen ensimmäisenä päätoimittajana 1949–1956 ja tämän jälkeen Suomen kulttuurirahaston yliasiamiehenä 1957–1980. Hän sai kunniaprofessorin arvon vuonna
ellauri325.html on line 695: Matti 6 joutui Jyväskylässä jakamaan punkan Erik Allardtin kanssa Päivö Oxalan toimesta. Jyväskylän suurin reettori. Jyväshyvä pitää kuntoa yllä. Erik oli kutosta 11v nuorempi, 3v nuorempi kuin Carl Erik, ei siis sodankäyneitä. Erik vaikutti vixummalta kuin WSOY:n kahvihuoneen Anhava, Tyyri, Hormian veljexet ja Mirjam Polkunen yhteensä, mutta miinusta siitä että se ninkutti. Jönsy uskoo että s. 241 mainittu Allardtille loikannut "joukko lahjakkaimpia oppilaita" tarkoitti Jönsyä. Harmi ettei maininnut nimeltä.
ellauri330.html on line 490: Kun tutkii vallankumouxellisten taustoja, vakuuttuu entisestään van der Waalsin apinoiden politiikasta. Kumouxelliset on enimmäxeen disgruntled entisiä aatelisia ja muita kakkosrangin johtoapinoiden perillisiä, jotka koittaa päästä kalifixi kalifin paikalle villizemällä rotinkaisia. Maaorjat lie olleet enimmäxeen zaarille kiitollisia, toisin kuin asemansa menettäneet ex-orjanomistajat (Lenin, Bakunin, Kropotkin ym). Lisänimi Kropotka tarkoitti alunperin ehkä rähäkkää tai kähinää, nyttemmin kropotlivyj on pikkutarkka. Ensimmäiset rähinöizijät oli Kiovan maalla Smolenskissa Valkovenäjällä, mutta loikkasivat pian muskoviittien puolelle. 1400-luvun alussa 1500-luvun alussa prinssit Kropotkin olivat Liettuan suurruhtinaan vasalleja. Vuonna 1496 ruhtinas Ivan Dmitrievich Kropotkin (k. 1502) sai Jelowiczin kylän Lutsk Powiatissa, mutta 1500-luvun alussa hän kääntyi moskovilaisten puolelle ja kuoli Venäjän ja Liettuan sodassa vuosina 1500-1503. Ne köyhtyivät vähitellen Iivanan stolnikeista 1-kyläisixi odnodvornikeixi, mutta säilyttivät kuin ihmeen kaupalla prinssintittelin.
ellauri331.html on line 64: Ukrainan vastahyökkäyksen pääsuunnaksi kehittyi lopulta niin sanottu Melitopolin tai Tokmakin suunta. Ukraina onnistui kesän ja syksyn aikana puskemaan noin kymmenen kilometriä kohti Tokmakia ja vapauttamaan Robotynen kylän. Ukrainan vastahyökkäyksen tilinpäätös ei ole kaunista katsottavaa, sillä Kastehelmen mukaan yhteenkään strategiseen tavoitteeseen ei päästy. Etenkin etelässä haviteltiin läpimurtoa, joka jäi saavuttamatta. Pienetkin voitot saavutettiin raskailla ja vaikeilla taisteluilla.
ellauri331.html on line 394: The Daily Beast julkaisi 11. elokuuta 2016 artikkelin otsikolla "Sain kolme Grindr-treffiä tunnissa olympiakylässä", jonka kirjoitti Nico Hines, sivuston Lontoon toimittaja, jonka tehtävänä oli kuvata olympialaisia. Hines, heteroseksuaalinen (LOL) naimisissa oleva mies, kirjautui useisiin homo- ja heterotreffisovelluksiin, mukaan lukien Tinder, Bumble ja Grindr, ja dokumentoi kokemuksensa olympiakylän vessoissa. "Se, miten tämä toimittaja ajatteli, että oli OK – tai että se oli jotenkin yleisen edun mukaista – kirjoittaa hänen petollisista kohtaamisistaan näiden miesten kanssa, kuvastaa täydellistä arvostelukyvyn puutetta ja välinpitämättömyyttä. perustason säädyllisyyttä, puhumattakaan journalismin etiikasta."
ellauri332.html on line 127: Räkä-Munckin kansallismielinen paatos ja usko itseensä lain ja järjestyksen puhdaskilpisenä soturina sekä näistä kumpuava into toteuttaa tehtävänsä pilluntarkasti ei jää huomaamatta kylän opettajattarelta neiti Linnulta, joka on myös periaatteen ihminen. Hän kuitenkin määrittelee itsensä mitään väriä tunnustamattomaksi humanistiksi, jonka ihannemaailmassa keinotekoiset rajat eivät kahlitsisi ihmisiä. Vaikka molemmat kokevat toistensa näkökulmat itselleen ärsyttävyyteen asti vieraiksi, he kuitenkin selvästi vaistoavat löytävänsä toisistaan vertaisensa nielun – ja lisäksi fyysisesti vetovoimaisen kiimaisen miehen ja naisen. Kumpikaan ei kuitenkaan ole tahoillaan vapaa: Munckilla on kaukana kotona kihlattu, josta hän kuitenkin pestin myötä yhä enemmän etääntyy; Linnulla taas on asuntoonsa kätkettynä sulhasensa, haavoittunut punasoturi, jonka piilottelu altistaa hänetkin kuolemanrangaistuksen uhalle. (Tää on kyllä nussittu Sofi Oxaselta Puhistuxesta.) Mitä vittua, punikki pihalle ja räkämunkin munaa opettajan nieluun.
ellauri335.html on line 465: Ukrainalaissotilas pyörii tuhoutuneen ukrainalaistankin luona Robotynen kylän lähellä elokuun lopulla kuin syysampiainen Rauhixen kuistin räystäällä.
ellauri340.html on line 681: FGK rähisemässä Kristiinalle ja mulle kun ei rynnätty Fredin ämyrin kuzumana RUCLin pikapalaveriin "te sankarilliset", Fred ämyröimässä mulle kun en ollut riittävästi puolustanut sen kainaloista germaanikanaa tiedekuntaneuvostossa Auli Hakulista vastaan Fredin käymässä reviirikiistassa keskusteluntutkimuxesta, "this is not your captain speaking, but rather, Fred Karlsson", "vanha professori" vainaja Kristiina-laivalla, Fred antamassa arvosanaa "niukasti hyvä" Kouvolan viran opetusnäytteessä, siitäkin narsistisesta loukkauxesta on oltava sille kiitollinen, kaikki ne kurjat vuodet Kouvolassa mielessä ajaminen alas Kymijoen sillalta tai päin Sipoon kallioleikkausta hernekeitonvärisellä mannepirssillä jonka lämmitys ei toiminut ja moottori leikkasi kiinni Viikin suoralla, kolari diapameissa Korialla, paska hopea Honda tuusannuuskana, joku vanha tietokonerakkine pelkääjän paikalla, kaikki Kouvolan idiootit riitelemässä kultaisen häkin lopetuxesta, ällö keskustalainen ylekansanedustaja apinamiehenä. FGK koitti turhaan viedä tuolit alta sekä Kimmolta että multa, sai ansionsa mukaan kun tyttärestä tuli metrin knääpiö. Sosiaalidarwinisti söi omaa lääkettä. Hylätyt ladot matkan varrella, Koskenkylän autio, uusi hampaaton Opa hyytyi Porvoossa, Rothit naapureineen riemuizivat, ei kannattaisi Wolframin jolla on jo toinen museoauto rukkina.
ellauri341.html on line 431: Eipä niillä ole juuri käyttöä nykyaikaisessa sodankäynnissä, jos vastustaja on teknologialtaan samalla tasolla. Toki joitakin peräkylän taistelijoita voi hätyytellä panssareillakin.
ellauri343.html on line 73: Paikallisista työnantajista tärkeimpiä ovat julkiset palvelut, varuskunta ja tielaitos. Kunnassa toimii metsänhoitoalue. Maataloutta edustaa yksi yksityistila ja 26 asukkaiden palstaviljelmää, jotka tuottavat maitoa, lihaa, munia, perunaa ja vihanneksia. 48 % työikäisistä on työttöminä luovan tuhon ansiosta ja 13 % työvoimasta työskentelee kunnan ulkopuolella. Keskuskylän palveluihin kuuluvat keskikoulu, lasten harrastuskeskus, kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, kirjasto, pieni poliklinikka, hoitokoti, posti ja joukko kauppoja.
ellauri343.html on line 77: Seudulta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Rakennusmuistomerkkehin kuuluvat Ontajärven 1800-luvun jälkipuoliskolla pystytetty tsasouna ja riihi sekä edellä jo mainittu vuonna 1858 rakennettu Pronjajevan talo Rukajärvellä jota zuhnat eivät polttaneet. Kunnassa on heimosodissa ja talvisodassa kaatuneiden puna-armeijalaisten ja siviilien hautapaikkoja. Rukajärvellä on vuonna 1921 ammuttujen muistomerkki ja kylän itäpuolella Kotškoman tien varressa jatkosodan rintamalinjan muistoksi pystytetty rikkinäinen tykki.
ellauri343.html on line 84: takanamme olivat kauniin Karjalan kylän, kuuluisan Repolan rauniot. Kerroin kylän vielä kaksikymmentä vuotta sitten kuuluneen Suomelle, mutta Tarton rauhassa Repola oli häpeällisesti annettu venäläisille ja raja vedetty kiinni Kivivaarassa. Me olimme nyt sitä rajaa aukaisemassa ja luomassa heimoveljillemme parempaa tulevaisuutta: syy ei ollut meidän, että se jouduttiin sotimalla tekemään.
ellauri343.html on line 130: Rukajärvi on Rugozeron järven ja kylän (Muezerskyn jpiirikunta Karjalan tasavallassa) suomalainen nimi. Elokuva perustuu heinäkuun 1941 tapahtumiin, jotka tapahtuvat vanhan rajan takana Itä-Karjalassa Suomen ja sen liittolaisen nazi-Saksan Neuvostoliittoon suuntautuneen hyökkäyssodan aikana.
ellauri343.html on line 132: "Tie Rukajärveen" (tunnetaan nimikkeillä "Neljäkymmentäyksi: Vastakkainasettelu", "Vyöjitys" ja "Viholinjojen takana") on vuoden 1999 elokuva. Perustuu suomalaisen kirjailijan Antti Tuurin romaaniin ”Elämä on isänmaata varten” (Suomeksi: Elämä isänmalle, 1998). Rukajärvi on kylän ja Rugozeron (Muezerskyn piirikunta Karjalan tasavallan) suomalainen nimi. Elokuva perustuu heinäkuun 1941 tapahtumiin, jotka tapahtuvat Itä-Karjalassa Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana. Luutnantti Eero Perkolan osasto on määrätty etenemään vihollislinjojen taakse tukemaan myöhemmin kenraalimajuri Erkki Johannes Raappanin johtaman 14. jalkaväedivisioonan pääjoukkojen etenemistä Rugozeron suuntaan.
ellauri343.html on line 293: Repolan toimikunnan jäsenet, Repolan sotilaskomennuskunnan päällystö ja joukko repolalaisia oli kokoontunut juhlimaan ortodoksista joulujuhlaa karjalaiseen tapaan Repolan kirkonkylän kansakoululle 8. tammikuuta. Puolelta öin, kun Sivén oli jo mennyt nukkumaan, Höttönen esitteli taskuasettaan, joka kuitenkin laukesi vahingossa aiheuttaen luodin tunkeutumisen hänen vatsaansa. Repolasta lääkäri oli jo lähtenyt, joten Höttöstä lähdettiin viemaan reellä Lieksaan, jonka edustalla Höttönen kuoli vammoihinsa aamuyöllä 9. tammikuuta.
ellauri347.html on line 557: Koko homman clou on murisevat ja vikisevät äänitehosteet sekä jatkuvasti vallizeva yö, sumu tai muu hämärä, jossa ei näe mitään, edes sankareita kunnolla. Kaikki ranut on muutenkin ihan samanlaisia suipponeniä, sekä hyvixet että pahixet, kuin korppeja. Tyypit on nyysitty halvoista jenkkilänkkäreistä, baseball-lippixet päässä tai stezonit ja 2-piippuiset haulikot aina tanassa. Eldorado on kuin Kouvolan tien varressa ollut venakoilla varustettu huoratalo. Hirmu epäilyttäviä ovat upporikkaat Steinerit jotka omistavat koko kylän ja toimii pormestareina, bylsivät laihaa mutta aulista poliisiämmää kun blondivaimon silmä välttää. Kaikki on tismalleen kuin siinä toisessa jonnekkin Elsassiin sijoittuneessa mezähorrorissa: maagisia valkoisia susia ja vanerimökissä asuva röllipeikko joka pitää nubiileja tyttöjä panttivankina.
ellauri349.html on line 884: Pipsakin oli tullut mukaan. Se oli ihanaa. Paikan päällä Jyväskylän Taulumäen kirkolla odottivat dynaamiset hengen ladyt, jotka olivat järjestäneet erityisesti yrittäjille suunnatun ►Toivon illan» E. Saarisen luennon ympärille. Yrittäjät tarvizevat Toivoa (kz. edellinen albumi), ja Jumalaa pyörittämään Toivon tombolaa, Jeesuxen keräämään arpalippuja. Sitä olen tässä kiertänyt kuin "pikkuisen Piipsin" kissa kuumaa puuroa.
ellauri369.html on line 41: Tässä numerossa esitellään erilaisia kuuluisia miehiä. Tiedän hyvin, Atticus, että monet tulevat pitämään kirjoitustapaani kevyenä ja suurmiesten arvoa vastaamattomana, kun he joutuvat esityksestäni lukemaan. kuka esimerkiksi oli Epaminondaan musiikinopettajia, tai saavat nähdä hänen muiden kykyjensä ohella olleen mainio tanssija ja soittaneen taidokkaasti poikkihuilua. Tätä mieltä tulevat kuitenkin olemaan etupiässä sellaiset, jotka eivät tunne kreikkalaista kirjallisuutta eivätkä siksi pidä oikeana mitään muuta kuin mikä on heidän omien tapojensa mukaista. Jos nämä oppisivat ymmärtämään, että kaikkialla ei pidetä samoja asioita sopivina tai sopimattomina vaan kaikkea arvostellaan peräkylän tottunusten mukaan, he eivät ihmettele että minä kertoessani kreikkalaisten saavatuksista olen ottanut huomioon heidän tapansa sellaisinaan.
ellauri369.html on line 53: Oulunkylän kirjaston rottahyllystä löytyi 1959 julkaistu ja 1977 painettu neuvosto-Vamireh. Se edustaa paleofiktiota useammassakin kuin yhdessä mielessä.
ellauri373.html on line 708: Vanhauusimaa (saksa : Altneuland; heprea: תֵּל־אָבִיב Tel Aviv, "Kevätkumpu"; jiddish : אַלטנײַלאַנד ) utopistinen romaani kuten Steve Kingin It, poliittisesti saksaksi by Tivadar Herzl, julkaistiin kuusi vuotta Herzlin poliittisen pamfletin, Der Judenstaat (Juutalainen valtio) jälkeen ja laajensi Herzlin visiota juutalaisten paluusta Israelin maahan, mikä auttoi Altneulandista muodostumaan yhdeksi sionismin perustamisteksteistä. Israel Isidor Elyashev (Altnailand, Varsova, 1902) käänsi sen jiddišiksi ja Nahum Sokolow hepreaksi nimellä Tel Aviv (myös Varsova, 1902). Tel Aviv on Israelin trendikäs suurkaupunki rättipäiden appelsiinikylän paikalla. Tel Avivissa yhdistyvät aurinkoinen rantaloma ja suurkaupungin syke. Niiden lisäksi tarjolla on erinomaisia ravintoloita, vilkasta yöelämää, taidegallerioita ja tunnelmallinen Jaffan vanhakaupunki. Nimi on peräisin jostain profeetoilta.
ellauri374.html on line 571: Viranomaiset yrittivät poistaa hänen nimensä historiasta. Hänen talonsa paloi ja hänen kylänsä nimettiin uudelleen. Jopa joki, josta kapina alkoi, palautettiin Jaixista Uralixi. Samaan aikaan toisaalta, kuten kuuluisa venäläinen liberaali ajattelija Petr Struve kerran kirjoitti, Pugatšov tasoitti tietä Aleksanteri II:n lopulta toteuttamalle maaorjuuden lakkauttamiselle lähes sata vuotta myöhemmin, vuonna 1861, unohtamatta bolsjevikkivallankumousta 1917.
ellauri381.html on line 197: Vuonna 1869 Sorokan kylän laitamille puukauppias M. P. Beljajev rakensi suuren höyrykäyttöisen puutehtaan. Vuoteen 1912 mennessä oli jo kolme samanlaista tehdasta. Joulukuussa 1915 avattiin Murmanskin rautatien Sorokskajan risteysasema. Valkoisen meren ja Itämeren kanavan (BBK) käyttöönotto vuonna 1933 antoi lisäsysäyksen teollisuuden kehittymiselle siirtokunnissa, joista myöhemmin tuli osa Belomorskia. BBK:n rakentamisen aikana BelBaltLagin turvatilat sijaitsivat täällä ja muodostivat Vodnikov BBK:n kylän.
ellauri382.html on line 730: Venäjän puolustusministeriö väittää joukkojensa vallanneen jälleen Zaporizzjan alueella sijaitsevan Robotynen kylän.
ellauri382.html on line 732: Robotynen kylästä Venäjä ja Ukraina ovat taistelleet pitkään. Venäjä valloitti kylän heti hyökkäyssodan alkuvaiheessa maaliskuussa 2022, mutta Ukraina sai sen vallattua takaisin viime syyskuussa käynnistettyään aiemmin kesällä puolustusvastahyökkäyksensä.
ellauri383.html on line 179: Oulunkylän rautakaupan Paulan baarissa oli duunarien ja vanhusten kalakeitto päässyt loppumaan. Pöydällä oli Iltalehti suurin ozikoin: Putinilla on vastoinkäymisten viikko edessä. Tarkemmin lukien joku toimittaja Himanen koittaa siinä hikisesti kääntää toukokuun voitonpäivän ja virkaanastujaiset noloixi vastoinkäymisixi Voldemarille. Ja lisäxi esittää toiveikkuutta että Putin olisi jotenkin vakavasti sairaana. Vähän tässä on pahansuovan propagandan makua. Ozikointi ei oikein vastannut laihaa sisältöä.
ellauri390.html on line 100: Teivas Syöpä-Närpiön tai siis Teivas Oxalan kappale sen poika-aikojen poikakirjaa, Jallu Saulin "Nuori Kijl" on joutunut jonkun jäämistöstä puuntakaahuutajan haltuun Oulunkylän kontista. Siihen on hyvä tutustua Antti Tuurin pohjalaistarinoiden rinnalla. Siinä porvarillinen agronomi Kijl plokkaa aatelisen neiti Flemingin. Tää voisi olla Jallun vanhempien romaani. On tähän paljon nyysitty sukulaismiehen Siltalan pehtooristakin. Tapahtuvat sijoittuvat Poljanyn kylään (ex-Uusikirkko) ikivanhalla venäläisellä Kurjalan kannaxella.
ellauri390.html on line 108: Eivätkä kai kyläläisetkään omasta puolestaan olleet erikoisemmin ihastuneita tämän herrasmiehen tulosta sinne. Silla olipahan heilläkin jo sen verran kokemusta, etteivät uskoneet herrain aina suopein silmin kanssa katselevan. Mutta tämäpä herra ei nyrpeyttä kansanmiehelle osoittanutkaan. Tuli vain tuttavallisesti turinoimaan kuin oman kylän asukas ainakin. Ja pian olivat kylän miehistäkin rotuennakkoluulot hävinneet, joten hyviin suhteisiin pääseminen el kauan ottanut aikaa.
ellauri390.html on line 121: Kun kylän miehet ja naiset tahtoivat ensimmäisenä keväänä avustaa maisteriystäväänsä pernan istutuksessa ja vanhan lavan päältä mättäsivät siementä vakoon oikein porvoonmitalla, menivät avustusväen silmät pyöreiksi, kun maisteri sanoo vakaasti: Ei nyt käy kontoon! ja selittää sitten, että perunansiemenet pitää istuttaa niin harvaan, että hänen runsaasti puolikyynäräinen letkunsa sopii siemenväliin. Naiset katsahtivat merkitsevästi toisiinsa ja supattivat jotakin maistereista letkuista ja pirttiviljelyksestä koettaen yhä vain salavihkaa käyttää siementä runsaammin. Mutta maisteripa el antanutkaan perään, tarkkasipa tyystin, että siemenväliä todellakin tuli parrun pituudelta. Miehet sitten mukautuivat tähän uuteen perunain istutustapaan helpommin, vaikkakin kylän mukavasanainen seppä käänti maisterin mälliä poskessaan, ruiskautti pitkän syljen izekin ja tuumasi mulkuntäyteisellä äänellä: Taisi nyt maisterilta tulla vika pisto. Mutta annas - kun perunasato sitten kurjattiin, olivat kyläläiset sen runsaudesta aivan ihmeissään. Visu seppä taas pyöräytti mälliään ja lausahti yksikantaan jotain mukanokkelaa tyyliin "pieni kaunis kanala" ja "Santtu-sika".
ellauri390.html on line 666: Israelilaiset siirtyvät pian tuhoamaan länsirannan rättipäät. Teemme niistä tuhoutuneita kaupunkeja kuten Gazassa, lupaa jutku rahaministeri, amerikkalaisten rahoilla. Suomalaiset taputtavat Israelin esityxelle ramppivaloista. Israelin mafiosot uhkailevat ICC:n päätuomarin perhettä, tiedämme missä asutte. Kansainvälinen taparikollinen Netanjahu on pettynyt ettei Biden käytä talouspakotteita korruptoituneisin tuomareihin. 32 rikoxesta tuomittu once and future presidentti Trump kyllä käyttäisi. Israelilla on kaikki oikeus tappaa 2 hamasilaista kokonaisen palaneen pakolaiskylän hinnalla.
ellauri391.html on line 305: Itselliset kuuluivat 1700-luvulla suomalaisessa maaseutuyhteisössä tilattomaan väestöön ja samalla yhteiskunnan alimpaan kerrokseen mäkitupalaisten ja palkollisten ohella. Tämänaikaisen länsisuomalaisen kylän rakenteessa itsellisten mökit sijaitsivat kylän laitamilla, kun taas vauraamman väen asutus muodosti kylän ytimen.
xxx/ellauri044.html on line 32: mullon elinikäiset narsistin paperit Oulunkylän friilänssäriltä
xxx/ellauri044.html on line 45: Hizi kun nyt olisi se Oulunkylän tietäjä apuna, näillä veijareilla nimittäin
xxx/ellauri044.html on line 1203: Hienoileva homo-Jesse suhtautui Jooseen alentuvasti. Joen oli vaikea tuntea empatiaa (se on helpompaa kun vastapuolta voi vähän sääliä). Varmaan Oulunkylän terapeutilla oli sama ongelma, mä olin tosi nokkava. No se veti pitemmän korren lopulta, ja niin teki Joosekin.
xxx/ellauri057.html on line 1161: Muu vaara - merkki on pois - sonneja voi silti tulla tielle. Todennäköisimmin eläimet voisivat tulla tielle Salokylän koulun ja Puromäentien välillä. Poliisi varoittaa, että Liperistä aiemmin livohkaan lähteneet sonnit saattavat yhä tulla tielle, vaikka niistä varoittava liikennemerkki onkin otettu pois. Muu! Eläinvaara!
xxx/ellauri059.html on line 227: kylän nimeksi Airaxela. Ehkä
xxx/ellauri068.html on line 458: “Tuppukylän sisäänkäynnillä, tukkien niiden tietä, seisoo Kääpiö (hk) joka esitti lyijyä Kummajaisissa. Se sakukorosteinen. Se on kaupungin seriffi. Sillä on jättimäinen kultatähti joka melkein peittää sen lippaan.”
xxx/ellauri076.html on line 652: Pääsy Turun Jääpalloseuran A-junioreihin nosti pikkukylän pojan izetunnon huippulukemiin. Hän kuvitteli nousevansa Jali Kullin, Saku Kyrvän ja Hannu Jortikan perävanassa taalajäille. Mutta "Kape" pudotettiin joukkueesta. Se kaivelee "Kapen" mieltä edelleen. Surun ja häpeän tunteet pulpahtavat pintaan. Katkeruutta ja izesyytöxiä on vaikeata välttää. Mixen lämässyt vaan veivasin vaan pukkia? Keppi katkesi. Jos saisin lätkävalmentajana nää 200 tonttua/v, niin heittäisin kokkitakin nurkkaan ja sanoisin kansainvälisesti sille byebye. Sillä lätkäpoika mä pohjimmaltani olen. Niin vitun tyhmä.
xxx/ellauri081.html on line 238: Oulunkylän kierrätyskeskuxesta löytyi Panun pääteos "Lavatähti ja kirjamies" paperikantisena sopuhinnalla, 0 eurolla. Taskuunmahtuvampi kuin tämän Suomen luetuimman elämäkerturin ja elämäntapapyllynnuolijan muut opuxet. Siinä vanha norssi hienovaraisesti vittuilee Tohmajärven tytölle joka rajaa silmänsäkin sinisellä ja laulaa kireällä eellä. Tohmajärvi on kunta aivan rajan pinnassa Pohjois-Karjalassa, tuolla Tuupovaarassa. No ei, Tuupovaara on nyttemmin Joen kaupungin kaupunginosa. Katri-Helena muistuttaa Calvinia ja Hobbesia, Yeazeja ja Browningeja siinä, että se uskoo keskusteluun vainajien kanssa ouija-laudalla. Kaikki on ennalta määrättyä, jopa Panun kosinta. Katrin edellinen norssi oli Fisu eli Timo Kalaoja, Panun luokkatoveri useammassakkn sanan mielessä. Eikös senniminen ollut meidänkin luokalla, lihava kaveri joka lopetti keskikoulusta ja lähti ajamaan jotain jakeluautoa? Sillä oli kai päässyt palamaan puuro pohjaan tai jotain sellasta. Eikun se oli Kalajoki. No lähellä. Timo oli tunari, ei osannut sorvata edes pianonjalkoja. Sen virma meni konkurssiin, Timo kuoli ja Katri jäi maxelemaan konkurssivelkoja. Siinä oli Katrin tiukasta yläviivasta paljon apua. Katri asui ensin Polakassa Hyväskylässä, sitten Ponun luona Hämeenkyrössä ja nyttemmin Liimataisen kanssa Askolassa, ellei Tommi ole kuollut tai Katri eronnut.
xxx/ellauri087.html on line 753: Tammikuussa 1916 Villa teloitutti 18 yhdysvaltalaista kaivosinsinööriä, jotka oli vangittu junaryöstössä. Täytistäkö ne insinöörit lähti junaa ryöstämään? Eikö insinöörinpalkka riittänyt? Kaksi kuukautta myöhemmin hän johti 1 500 meksikolaista taistelijaa Yhdysvaltoihin maan tunnustettua Carranzan hallinnon. Meksikolaiset hiipivät rajan yli yöllä. Amerikkalaiset eivät olleet aavistaneet mitään, mutta heidän onnekseen hyökkäys oli suunniteltu huonosti. Meksikolaiset hyökkäsivät Yhdysvaltain ratsuväkeä vastaan, ottivat sata hevosta ja muulia ja polttivat Columbuksen kylän Uudessa Meksikossa surmaten 17 siviiliä. Myöhemmin Yhdysvallat teki rankaisuretken Meksikoon surmaten Villan porukoita ja aivan hervottomasti siviilejä.
xxx/ellauri091.html on line 152: Stenbäckin vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Fredrik Stenbäck ja Emilia Ottilia Christina von Essen. Stenbäck valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1873. Toimittuaan ensin opettajana Alavudella vuoteen 1876 hän siirtyi Helsinkiin, jossa työskenteli vuoteen 1919 saakka Helsingin suomalaisen tyttökoulun johtajattarena. Hän oli myös koulun yhteydessä toimineen jatko-opiston kasvatusopillisen johtokunnan jäsen ja opiston johtaja professori B. F. Godenhjelmin jälkeen vuodesta 1905 aina vuoteen 1925.
xxx/ellauri120.html on line 338: Asuvat Mäkkylän Kotikalliossa 100 neliön kolmiossa palvelutalossa rojujen ja itämaisten mattojen keskellä eläen pähkinäkakusta ja muistoista. Käly asuu identtisessä lukaalissa alempana. Sinikenttiä, 2 kerroxen väkeä.
xxx/ellauri121.html on line 200: Kuvassa vasemmalla olevaa jääkäri Pekka Heikkaa (1896–1921) epäiltiin Toivo Kuulan surmasta. Jääkäri Oskar Peltokangas ei liity tapaukseen. Hän kuoli Messukylän taistelussa maaliskuussa 1918. (KUVA: KARLS ATELIER / MUSEOVIRASTO)
xxx/ellauri128.html on line 420: Liisa Helena Laukkarinen (oik.Laukkarinen-Rüfenacht; s.13. tammikuuta 1944 Laukaa) on suomalainen runoilija ja kääntäjä.Hän opiskeli Tampereen yliopiston draamastudiossa 1965-1972.. Laukkarinen asuu Suomessa Jyväskylän Vaajakoskella ja Sveitsissä Oberschanissa.Hän on ollut naimisissa sveitsiläisen taiteilijan Peter Rüfenachtin kanssa.
xxx/ellauri128.html on line 500: Ahti valmistui ylioppilaaksi Lahden Kannaksen yhteislyseosta vuonna 1963 ja opiskeli kirjallisuutta, kasvatustieteitä ja englannin kieltä Jyväskylän, Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Hän työskenteli vt. vanhempana lehtorina Suomussalmen yhteiskoulussa 1969–1971, nuorempana lehtorina 1973–1974 ja Lahden yhteislyseon tuntiopettajana 1974–1984. Hän opetti Oriveden Opistossa 1989–1991. Ahdin luovan kirjoittamisen kursseja on kutsuttu ”lyriikan korkeakouluksi”.
xxx/ellauri167.html on line 248: Toinen agenda on jyrkkä maahanmuuttovastaisuus, jota Vkk:ssa edustavat erityisesti Jyväskylän paikallisosaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Heistä ainakin toinen on Soldiers of Odinin entinen ydinjäsen ja molemmat Kansallismielisten liittouman entisiä vaikuttajia.
xxx/ellauri177.html on line 148: Outo himo vaivaa kotkaa: hän yhtäkkiä uskoi katseensa kiinnittäen katseensa kuun valaisemiin laseihin näkevänsä kirkon syttyvän sisältä uunin räjähdysmäisesti, juhlan helvetin loistolla, minne kääntyi toukokuu , kasvit, eläimet, Artaudien tyttäret, jotka raivoissaan ottivat hellapuita paljaiden reisiensä väliin. Sitten hän kumartui alaspäin ja näki Desireen pihan, täysin mustan, höyryävän. Hän ei pystynyt erottamaan selvästi kanien mökkejä, kanojen ahvenia ja ankkojen mökkejä. Se oli yksi massa, joka käpertyi hajuun ja nukkui samalla ruttohengityksellä. Tallin oven alta levisi hapan vuohen tuoksu; kun pikku possu selälleen makaamassa puhalsi raskaasti lähellä tyhjää kulhoa. Suuri kullanruskea kukko Alexandre lausui kuparisesta kurkusta huudon, joka heräsi kaukaa yksi kerrallaan kaikkien kylän kukkojen intohimoiseen huutoon.
xxx/ellauri177.html on line 405: Serge katseli itsestään huolimatta murtuman kynnykseen naulattuna. Alhaalla, tasangon pohjalla, laskeva aurinko valaisi Artaud-kylän kultalevyllä, kuin hämärästä nouseva näky, johon naapuripellot olivat jo hukkuneet. Tien varrella oli selvästi havaittavissa epäjärjestykseen rakennetut mökit, lantaa täynnä olevat pienet pihat, kapeat vihannespuutarhat. Ylempänä hautausmaan suuri sypressi kohotti tummaa profiiliaan. Ja kirkon punaiset laatat näyttivät uunilta, jonka yläpuolelle musta kello asettui ikään kuin herkästi muotoiltu kasvo; kun taas viereinen vanha pappi avasi ovensa ja ikkunansa iltailmaan.
xxx/ellauri177.html on line 413: Mutta Serge järkyttyi. Hän muisti. Menneisyys heräsi henkiin. Kaukaa hän kuuli selvästi kylän elävän. Nämä talonpojat, nämä naiset, nämä lapset, pormestari Bambousse, joka palasi Olivettes-peltostaan laskemassa seuraavaa satoa; se oli Brichets, mies raahaa jalkojaan, nainen voihki kurjuudesta; se oli Rosalie seinän takana, jota pitkä onnekas suuteli. Hän tunnisti myös hautausmaalla olevat kaksi roistoa, tuon roisto Vincentin ja tuon röyhkeän Katariinan, jotka katselivat suuria lentäviä heinäsirkoja haudojen keskellä; Heillä oli jopa mukanaan musta koira Voriau, joka auttoi heitä, kerjäämässä kuivan ruohon keskellä, puhaltaen vanhojen paasikivien jokaisesta halkeamasta. Kirkon laattojen alla varpuset taistelivat ennen nukkumaanmenoa; rohkein laskeutui jälleen alas, lensi sisään rikkoutuneiden ruutujen läpi, niin että hän, seuratessaan niitä silmillään, muisti heidän hienon metelinsä saarnatuolin alaosassa, tasanteen portaalla, missä heille oli aina leipää. Ja pastorin kynnyksellä La Teuse sinisessä puuvillamekossa näytti lihoneen enemmän; hän käänsi päätään hymyillen Desireelle, joka oli palaamassa navettapihasta, suurella naurulla, koko lauman seurassa. Sitten he molemmat katosivat. Sitten Serge ymmällään ojensi kätensä.
xxx/ellauri177.html on line 659: Mutta päätettiin, että hän liittyy hänen luokseen seuraavana päivänä. Puolen tunnin kuluttua hän olisi hänen kanssaan. Hän ylitti kylän, hän kulki rinteessä; se oli ylivoimaisesti lyhin. Hän saattoi tehdä mitä tahansa, hän oli mestari, kukaan ei kertonut hänelle mitään. Jos katsoisimme häntä, hän laskisi kaikki päänsä eleellä. Sitten hän asuisi Albinen kanssa. Hän kutsuisi häntä vaimokseen. He olisivat hyvin iloisia.
xxx/ellauri177.html on line 683: Ulkona hän ei ryhtynyt varotoimiin piiloutuakseen. Hän pysähtyi kylän päähän juttelemaan hetkeksi Rosalien kanssa; hän kertoi hänelle, että hänen lapsellaan oli kouristuksia, ja kuitenkin hän nauroi, se puolisuuinen nauru, joka oli hänelle tavallista. Sitten hän syöksyi kivien keskelle ja käveli suoraan kohti murtumaa. Tottumuksesta hän oli ottanut breviaarinsa mukaansa. Koska tie oli pitkä ja kyllästyi, hän avasi kirjan ja luki säännölliset rukoukset. Kun hän pani sen takaisin kainalonsa alle, hän oli unohtanut Paradoun. Hän käveli aina hänen edellään ja ajatteli uutta koteloa, jonka hän halusi ostaa korvatakseen kultaisen kangaskotelon, joka oli varmasti putoamassa pölyyn; Jonkin aikaa hän oli piilottanut kaksikymmentä soua, ja hän laski, että seitsemän kuukauden kuluttua hänellä olisi tarpeeksi rahaa. Hän oli saapumassa korkeuksiin, kun talonpojan laulu kaukaa muistutti häntä laulusta, jonka hän oli kuullut kauan sitten seminaarissa. Hän etsi tämän laulun ensimmäiset säkeet, mutta ei löytänyt niitä. Häntä vaivasi, että hänellä oli niin vähän muistia.
xxx/ellauri186.html on line 255: Oulunkylän arvausasemalla, tai oikeammin sen naapurissa HUS-labissa terveydenhoitaja ja naamarin takaa kaunissilmäisesti kazova hoitajaopiskelija iskivät verta vanhuxesta. Verta tuli yhtä nihkeästi kuin vegaanimiljonääri Senecasta, piti laittaa käteen kuristusside kesken lypsyä. Onnexi oli neljä kättä käytössä. Kerroin niille Senecan izemurhasta, jossa oli sama ongelma. Se ratkaistiin laskemalla Senecalle lämmin kylpy kuin Anitalle islantilaisessa paska-noir-sarjassa. Kylpyä en saanut, mutta oliskohan auttanut jos apuhoitaja olisi riisunut nyt ainakin sen naamarin? Tokkopa edes sekään tässä vaiheessa, veri ei enää tuppaa pakkautumaan paisuvaiseenkaan.
xxx/ellauri201.html on line 72: Eino ei pestäväksi tullut, oli vihainen kuin ampiainen, jolta oli pesä viety. Niinhän se olikin, pesä oli mieheltä nyt viety, Eino sen kyllä arvasi. Hyväntuulisesti Isokukko-Uljas laskeutui lauteilta minun viimeiseksi pestäväkseni. Muut miehet saunan ovella kyttäsivät, mitä minä tästä miehestä ajattelen. Meninhän minä, munaruokaa jo tuhdisti saanut nuori emäntä, hämilleni sen ilmestyksen edessä. Mies oli iso, lihaksinen ja tuuheakarvainen, korea ilmestys jo semmoisenaan. Vaan kaiken lisäksi oli sillä mahdottoman suuret vehkeet jalkovälissä, semmoiset pelit, ettei niitä oltu nähty edes naapurikylän sonnilla! Ai ai ai, mimmoiset komeat vitjamunat olikin! Semmoiset ne kovalla naimamiehellä kuuluukin olla, kunnon siemennysvälineet. Pussit roikkuivat raskaina ja täysinä, oli niillä mittaa ja painoa. Sisällä kaksi isoa murikkaa, kuin siellä perunat olisivat muhineet. Ja itse siitinkalu oli siinä riippuessaankin iso kuin mikä, paksu ja painava. Oman vaaksani ainakin saisi pituudeksi panna ja vaikka enemmänkin. Nahka oli päällä, terska kyrmötti kookkaana varren päässä, sai minulla vakosen märäksi. Miehet nauraa höröttivät. Sanoivat, ettei ollut emäntäkään semmoista ”kukkoa” ennen nähnyt, kun ihka tuppisuuksi menin. Enkä minä ollutkaan! Ai ai ai, kyllä se semmoinen kukko olikin että! Oli taas nimi miestä myöten tässäkin tapauksessa. Komea nimi, komea mies.
xxx/ellauri202.html on line 50: Sholokhovin punnerrus löytyi 5-osaisena hienona työväenluokkaisena ensipainoxena lähti hintaan 0e Oulunkylän kierrätyskeskuxen hyllystä. Satuin onnekkaasti 1:nä paikalle heti kun kirjat ilmestyivät hyllylle. Vieläkö riittää? huusivat hätäiset kampasimpukan ostajat, mutta olivat peruuttamattomasti myöhässä.
xxx/ellauri208.html on line 684: Melukylän lapset on ookoo sinänsä.
xxx/ellauri208.html on line 943: Kun Annika Idström talvella 1979 ryhtyi kirjoittamaan ensimmäistä romaaniaan Sinitaivas (1980), hänestä tuntui omien sanojensa mukaan kuin hän olisi "tullut kotiin". Takana oli Idströmin itsensä jännitteiseksi ja vaikeaksikin kuvaama lapsuus suomenruotsalaisessa keskiluokkaisessa töölöläiskodissa, jossa taiteellisesti lahjakas isä toi välillä "juoppokavereitaan" kotiin ja äiti, tunnettu ja "ihailtu radioääni" Cay Idström, toisaalta lannisti, toisaalta rohkaisi luoviin harrastuksiin. Takana oli Laguska skolanin yksityinen eliittilukio, jossa Idström opiskeli vapaaoppilaana – eikä viihtynyt: "En ollut tarpeeksi rikas [ - - ] enkä tarpeeksi suomenruotsalainen." Oman tien etsiminen oli vienyt Sanelma Vuorteen mannekiinikoulusta Ranskaan kieltä oppimaan, kirjallisuuden opintoihin Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa ja kamerataiteen opintoihin Taideteollisessa oppilaitoksessa. Takana oli myös avoliitto vasemmistolaisesti suuntautuneeseen kulttuurisukuun kuuluvan tunnetun elokuva- ja teatteriohjaaja Jotaarkka Pennasen kanssa ja tyttären syntymä. Yksinhuoltajuuden ja kirjoittamisen yhdistelmä merkitsi elämistä työttömyyskorvauksella ja sosiaalituilla, mutta "kirjoitin, koska en muuta osannut".
xxx/ellauri208.html on line 985: URA. Ylioppilas Laguska skolanista 1968; kieliopintoja Ranskassa 1968, 1971 - 1972; opintoja Taideteollisessa oppilaitoksessa Taideteollisuusopiston kamerataiteen osastolla 1968 - 1973; kirjallisuuden opintoja Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa 1970 - 1974.
xxx/ellauri212.html on line 452: Oulunkylän kauppakeskus Ogeli aiotaan purkaa, jotta alueen keskuksesta voidaan "tiivistää Helsingin kaupungin tavoitteiden mukainen."
xxx/ellauri212.html on line 458: Nyt nähtävillä olevat suunnitelmat on tehnyt kaupunkikehityksen ja kaavamuutosprosessien asiantuntijayritys Kulmakivi, joka hakee kehittämisvarausta Oulunkylän keskusta-alueelle. Hanketta vetää kokoomuksen puisto-osaston kaupunkihävittäjä Velmu Viurusilmä.
xxx/ellauri212.html on line 461: Kaupungin mukaan Oulunkylän keskustan kehittäminen liittyy kaupungin kasvuun ja sen myötä asuntojen ja työpaikkojen lisäämistavoitteisiin erityisesti alueilla, jotka tukeutuvat hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. Oulunkylän sijainti pääradan ja raidejokeri-pikaratikan risteyksessä on tässä suhteessa ihanteellinen.
xxx/ellauri212.html on line 466: Tämä kuuleminen on sulkeutunut. Mielipiteiden antaminen ja vastustaminen ei enää ole mahdollista. Kiinteistökehitysyhtiö NREPin tukema Kulmakivi Oy hakee kehittämisvarausta Oulunkylän keskustaan. Kuva teetetystä viitesuunnitelmasta. Sompasaaressa rakennettava kerrostalo herättää ihmetystä, koska osa makuuhuoneista jää ilman ulkoikkunaa.
xxx/ellauri228.html on line 214: Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat muun muassa Kanteleen voima, Vapo sekä Valio, jonka Haapaveden-tehdas tunnetaan erityisesti Oltermanni-juuston valmistajana. Haapaveden Eskolanniemessä on toiminut myös maailman suurin yksinomaan sähköä tuottava turvevoimalaitos. Haapavedellä ilmestyy Haapavesi-paikallislehti. Lehti kirjoittaa usein oman kylän tytöstä Raisa Cacciatoresta, joka asuu Espoossa. Raisan kreisi isä uskoi olevansa jälleensyntynyt mezästäjä. Chicken cacciatore, mezästäjän kana. LOL.
xxx/ellauri230.html on line 421: Perääntyvän armeijan jälkeen Amurin rantaa pitkin Tryapitsyn lähti päämajansa kanssa. Kerbyn taigan kylän lähellä alueellisen toimeenpanevan komitean määräyksestä Tryapitsynin Siellä koko I.T.n johtaman päämajan pidätti salaliiton seurauksena Nikolajevilaisten ryhmä. Hänet tuomittiin kuolemantuomioon yksinkertaisella äänestyksellä. Yhdessä hänen kanssaan ammuttiin myös lotta Nina Lebedeva-Kiyashko (Okhotskin rintaman esikuntapäällikkö).
xxx/ellauri234.html on line 44: Kulki melkein paljain navoin. "Nyt on jotain hullusti" Hereillä on kylän väki
xxx/ellauri234.html on line 329: Milloin tulisi lähtö? Minne veisi matka? Mihin suuntaan tulisi taistelujen tie kulkemaan? Ne olivat kysymyksiä, joihin vastausta kiihkeästi odotettiin. Epämääräinen huhu kertoi, että lähtö tulisi aikaisin, iso pommi putoaisi telttakylän keskelle. Terve! Virkistävä uni olisi kaiken päätteenä. Niin oli, ja jännittävää oli! Ryssiä päihin vaan! Silimien välliin ryssää, että se takasin tyssää, silimien välliin silimien välliin silimien välliin ryssää juu!
xxx/ellauri235.html on line 400: "Elegian" tunnettu avaus, "Ulkonaliikkumiskielto soittelee eropäivän polvea, / vaimeneva laumatuuli hitaasti leaa pitkin, / kyntäjä kotiin uuvuttaneen tiensä, / ja jättää maailman pimeyteen ja minä", toistaa John Miltonin ja William Shakespearen rivit(ja James Beattie ja Wordsworth toistavat sitä myöhemmin). Se heijastaa melankolista iltatunnelmaa, joka ei ehkä ole koskaan löytänyt parempaa ilmaisua. Puhujan silmä liikkuu näön reunaa pitkin ja palaa keskelle, kirkkopihalle, jossa "kylän töykeät esi-isät nukkuvat". Kuten päivän perintö on yö, menneisyyden perintö on kuolema, kuolevaisuuden perintö, jonka rikkaat ja köyhät perivät yhtä lailla. Kaikki odottavat väistämätöntä hetkeä. Runossa hautova kirkkomaa seisoo pysyvänä memento morina, voimakkaana eskatologisena symbolina, jota asianmukaisesti julistaa "kuhjuva" kovakuoriainen, "mooppaava pöllö", "marjapuun varjo". Tällaista alkuperäistä näkemystä vastaan, sen päinvastoin, asetetaan kristillisen eskatologian tunnukset: "suitsuja hengittävä aamu".
xxx/ellauri237.html on line 64: Aili Konttinen rakasti yksinäisyyttä, mutta ei ollut kuitenkaan erakko. Hän rakasti koulutyttöjä, mutta ei ollut kuitenkaan lepakko (oli se). Opettajan työhön hän suhtautui hyvin velvollisuudentuntoisesti. Hänen mielestään kansakoulunopettajan piti järjestää uskontoaiheisia opintokerhoja tavallisen opetuksen lisäksi ja ylipäänsä osallistua kylän kulttuurielämään.
xxx/ellauri237.html on line 140: None of Sappho´s own poetry mentions her teaching, and the earliest testimonium to support the idea of Sappho as a teacher comes from Ovid (a notorious nincompoop), six centuries after Sappho´s lifetime. Despite these problems, many newer interpretations of Sappho´s social role are still based on this idea. In these interpretations, Sappho was involved in the ritual education of girls, for instance as a trainer of choruses of girls. Niikö Ailin kerhotoimintaa, osallistumista kylän sukupuolielämän monipuolistamiseen.
xxx/ellauri255.html on line 489: Entä mitä mieltä te olette? Etteikö myy? Myy var- masti! Hänelle Venäjä ei ole koskaan ollut olemassa valtiona. Miksei myisi? Hän tuntee kotikylänsä, kenties volostinsa, parhaassa tapauksessa ujestinsa. Mitä merkitsevät hänelle Ural, Donets, Kaukasia, Karjala, Siperia? Pelkkiä sanoja. Tarkoitan iso- tai vähävenäläistä talonpoikaa, ja juuri hän nousee valtaan, sillä hän on todellinen enemmistö, ainos todellinen voima koko Venäjällä. - Lenin tajuaa tämän vaaran, talonpojan väistämättömän tulemisen. Sixi vittu ne häiskät on välttämättä kerättävä kolhooseihin, että niistäkin tulee maatyöläisiä. Mutta bolshevikit eivät huomanneet että kun valtionomistus romahtaa siitä tulee pirullinen lauma oligarkkeja. Yhdellä iskulla päästään samaan tilanteeseen kuin kapitalistimaissa oli päästy vähitellen hivuttamalla vähäosaisilta ne vähätkin osat pois.
xxx/ellauri259.html on line 187: Jyväskylän yliopistossa työskentelevän tutkijatohtori Jarno Hietalahden analyyttinen, intohimoinen ja kantaaottava teos Ihmisyyden ytimessä osoittaa, että humanismista todellakin kannattaa kirjoittaa. Hietalahti kirjoitti muutama vuosi sitten Huumorin ja naurun filosofia -teoksen. Nyt hänen raikas ja railakaskin teoksensa esittelee filosofisen humanismin perusajatuksia sellaisilta ajattelijoilta kuin Protagoras, Erasmus Rotterdamilainen, Niccoló Macchiavelli, René Descartes, Baruch Spinoza, Immanuel Kant, Karl Marx, Jean-Paul Sartre, Erich Fromm, Georg Henrik von Wright ja Jacques Derrida.
xxx/ellauri259.html on line 638: Viksten toimi opettajana Euran yhteiskoulussa 1957–1958, Hirvensalmen yhteiskoulussa 1958, Inkeroisten yhteiskoulussa 1959–1960 sekä Jyväskylän teknillisessä koulussa ja opistossa 1961–1966. Hän oli Jyväskylän yliopiston yleisen kirjallisuuden assistenttina 1961–1964, Kustannus Oy Gummeruksen kirjallisena johtajana 1966–1968 ja Werner Söderström Oy:n kaunokirjallisen osaston johtajana 1968–1991.
xxx/ellauri286.html on line 56: Tupeepäisen itätytön esikoinen löytyi siis Kottbyn ilmaishyllystä. Sofi ei ollut mikään vasemmistolaisperheen mukula vaikka kävi äidin kanssa Virossa. Mutta venättä en pomiloinut, pois se minusta! Yhtä vähän tai vähemmän kuin persut ruåzia. Pieni urhea vaikka isojalkainen balttiäitini oli valkoverinen patriootti, joka vihasi punikkeja ryssiä. Suomessa matusuomalaisena olin kuin hankaavissa kengissä (lapsenkenkiä ei löytynyt oikeata kokoa). Sofin toinen nimi on Elina eikä Anna. Elinalla oli kylän ensimmäiset rinnat, vaikkeivät kovin mahtavat. Silti vittu. Se oli läskibonzo lapsena. Tosi hemmoteltu kakara. Sen äiti oli omituinen hyypiö. Stolitsnaja on parempaa kuin kossu ja absolut, sanoo venäläiset expertit. Mixi kaikki virolaiset naiset ovat limapilluisia huoria? Onko se niiden DNAssa kuin demokraattinen vastuu Avaazeilla? Kysy HS:n Kirstiltä. Torsti saattaa tietää paremmin.
xxx/ellauri289.html on line 236: Entinen päämajan henkilökunnan jäsen Barbara Anderson sanoo, että politiikka vaatii tehokkaasti, että ahdistelulle on toinen todistaja, "mikä on mahdotonta". Anderson sanoo, että politiikka "suojelee pedofiilejä ennemmin kuin suojelee lapsia". [virret 339 ja 492] Jehovan todistajat väittävät, että heillä on vahva politiikka lasten suojelemiseksi ja lisäävät, että paras tapa suojella lapsia on nuhdella kylänvanhimpia; he myös ilmoittavat, etteivät he sponsoroi toimintaa, joka erottaa lapset vanhemmista. Haha, entäs insestuaaliset pedofiilivanhemmat? Niitäkin näet on, usko tai älä.
xxx/ellauri289.html on line 366: Emme yritä liioin painostaa tyyppejä jäämään jehovistiporukkaan. Todistajavanhemmat ovat tietenkin pahoillaan, jos lapsi ei halua uskoa heidän tavallaan. He rakastavat silti lastaan eivätkä katkaise välejä vain sen takia, että heidän lapsensa ei halua tulla Jehovan todistajaksi. Syy on yleensä jokin tärkeämpi, esim että kylänvanhimmat niin käskevät.
xxx/ellauri295.html on line 58: Apostoli Johannes eli Ajasoluk (hagios theologos) asui Efesoxessa ja siellä kuoli hän. Ai kuoliko hän siellä? Juu! Siellä kuo-olii hän. Nyt on kylän nimi Selzhuk kotimaisten selzhukkien kunniaxi. Efesoxen Artemiin temppeli oli maailman suurin rakennus. Nykyajan mitoilla se oli suunnilleen jalkapallokentän kokoinen. Sekös se oli jonka Herostratos poltti?
xxx/ellauri295.html on line 469: Muutkaan hahmot eivät tarjoa sen suurempia yllätyksiä. Kirjaston yläkerrassa asustava Jyri työskentelee rautakaupassa ja on miehenä (tietenkin) kiinnostunut sotahistoriasta ja Karjalasta. Ilman ironian häivääkään hän tuntee suurta ylpeyttä siitä, että saa osallistua kylän yhteisiin talkoisiin ja kuunnella vanhojen ihmisten tarinoita menneistä ajoista. Nuorelle isännälle Jannelle Joenpolvi on sentään suonut yhden heikkouden: häntä alkaa huimata, jos hän näkee verta. Tää on lainattu Doc Martinilta Netflixistä.
xxx/ellauri296.html on line 324: Arabi-Israelin sodassa 1948 Israelin puolustusvoimat valtasivat kylän operaatiossa Hiram. Kyseessä lienee ollut puunilainen Hiram, Daavidin aikuisia pro-israeli libanonilaisia. Kolme Israelin lentokonetta pommittivat kylää illalla 28. lokakuuta. Tätä seurasi pitkittynyt tykistötuli ja uusi ilmahyökkäys aamulla kylän puolustajien ja useimpien asukkaista vetäytyessä pohjoiseen Libanoniin. Israelin puolustusvoimat valtasivat kylän 29. lokakuuta. YK-tarkkailija kertoi, että 1. marraskuuta 1948 Israelin joukot autioivat ja ryöstivät laajasti Tarshihan ympärillä olevat arabikylät. New York Times lisäsi, että ryöstely vaikutti järjestelmälliseltä, koska Israelin armeijan kuorma-autoja käytettiin ryöstettyjen tavaroiden kuljettamiseen. Joulukuuhun 1948 mennessä noin 700 kyläläistä, enimmäkseen kristittyjä, oli palannut kylään. Perheet Tarshihasta alkoivat saapua Beirutiin pian kylän valloituksen jälkeen ja asuivat vuokrahuoneissa Bourj el Barajnehin ympärillä, joka tuolloin oli esikaupunki kaupungin laidalla. Noin puolet Libanoniin saapuvista 3,000 kyläläisestä asettui sinne Bourj al Barajnehin pakolaisleiriksi. He ottivat suurimman osan johtotehtävistä ja pysyivät enemmistönä useiden vuosien ajan. Vuonna 1981 leirillä asui arviolta 4-5,000 tarshihania. Ne kyläläiset, jotka eivät päässeet Beirutiin vuonna 1948, kerättiin ja lähetettiin junalla Aleppoon, koska heistä tuli al-Neirabin leirin suurin ryhmä. 3,000 Libanoniin saapuvaa kyläläistä asettui sinne Bourj al Barajnehin pakolaisleiriksi. He ottivat suurimman osan johtotehtävistä ja pysyivät enemmistönä useiden vuosien ajan.
xxx/ellauri296.html on line 351: Kirsti Helena Lyytikäinen (o. s. Keskinen, 2. syyskuuta 1926 Jyväskylän maalaiskunta – 27. heinäkuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen aikakauslehtien kustantaja ja päätoimittaja.
xxx/ellauri298.html on line 459: Mixi me ei liitytä Nevvostoliittoon jotta voitettaisiin jääkiekossa? Nurmeslainen panee pahaxeen kun oman kylän pojat hävii PuMulle kuin räähkänät. Itkettääkin vähän taas.
xxx/ellauri306.html on line 57: Oikeistolaisten ällösanoja. Erivapaus, etuoikeus. Yxilönvapaus, omistusoikeus. Verovapaus, vahvemman oikeus. Oman käden oikeus, yrittäjän sananvapaus. Oikeustoimi, vapaussota. Palkaton kikytyö, norminpurku. Juha Sipilä tiukkana kiky-leikkausten soveltamisesta – "Lipsuminen kaataisi koko rakennelman". Saatuani Oulunkylän kirjaston poistohyllystä hyvää lisämazkua tästä aiheesta aion iloisesti toistaa izeäni ja mätkiä hieman lisää näitä oikeistopaskiaisia.
xxx/ellauri376.html on line 230: Nouseva proletariaatti ei kuitenkaan saanut kirjailijalta juurikaan myötätuntoa. "Venäläisen kylän moraalin rappeutuminen johtuu usein tehdaselämän paheista", hän arvioi. Simbirsk on nyttemmin Uljanovsk ja siellä on paljon neuvostoajan rakennuxia. Se on Volgan mutkassa puolentuhatta kilometriä Ufasta länteen.
xxx/ellauri376.html on line 234: Anton on Troskinon kylän köyhin talonpoika, jonka vanha omistaja kuoli kauan sitten ja kaikkia asioita hoitaa julma puoluejohtaja Nikita Hrutshev. Jälkimmäisen jatkuvan kiristyksen vuoksi Anton saa tuskin toimeentuloa, varsinkin kun hänen veljensä Yermolain, joka otettiin sotaväkeen, pienet lapset asuvat hänen ja hänen vaimonsa Varvaran kanssa.
xxx/ellauri376.html on line 244: Neuvostoliiton kirjallisuuskriitikko Lydia Lotmanin mukaan tarina "antaa elävän ja laajan kuvan linnoituskylän elämästä". Kuten Dimitrin aiemmassa tarinassa "Kylä", kirjailija keskittyy jälleen maaorjatalonpoikaan, mutta tällä kertaa päähenkilön henkisestä rakenteesta ja moraalisesta luonteesta puuttuvat jo ne idealisoinnin ja romanttisen korotuksen piirteet, jotka olivat Tarinan "Kylä" sankarittarelle ominaista: Anton on "tumma, masentunut ja vetelä".
xxx/ellauri388.html on line 539: Ajatelkaa että joku nuorukainen maansydämmessä tahtoisi myöskin päästä luonnollisuuteen. Kun siellä ei ole prostitutsioonilaitosta, pitäisi hänen kysyä: eikö ole parempi että perustan salaisen yhdyselämän jonkun kevytmielisen kyläntytön kanssa kuin kidun luonnottomuudessa? Ja vasta siinä tapauksessa, ettei olisi semmoisiakaan lähellä, ettei olisi ympärillä muuta kuin siveellisiä tyttöjä, olisi hänen pakko kysyä: pitäisikö paremman puutteessa koettaa päästä noiden pihtaajien kanssa naimisiin ennenkuin turhaan taistella luonnottomuutta vastaan?
196