ellauri030.html on line 535: Elukatkin voi ymmärtää, mut vaan nää sapajut osaa järkeillä. Parasta järkeilyä on pessimismi. Maailma on läpeensä paha, siis se ei ole kunnossa, niinkun pitäisi (maailmantahdon, siis mun, mielestä ainaskin). Huonompaa maailma ei vois ollakaan. (Voltairen Candidessa oltiin just vastakkaista mieltä, inhottavia optimisteja.) Se on aivan hel-vetin huono. Surkea. Maailma on Jammertal, täynnä kärsimystä. Puudeli kakkaa sohvalle ja kusee jalalle. Onni on vain kuvitelmaa, lysti negatiivista. Schopenhauer on pahempi nyrpistelijä kuin saxalainen autobaanaa hurjasteleva unbefriedigte Frau. Elämä heiluu kuin pendeli tuskan ja ikävystymisen väliä. Tik-tusskaa, tak-tyyylsää. Pahinta on se et aina panettaa. Schopenhauer saisi täydet pisteet pessimismitestistä. Mihkäs se kuoli? Keuhkotulehduxeen. Ei siis sydixeen, vastoin Pänkäläisen ennustuxia.
ellauri053.html on line 393: tätä pahaa kuvitelmaa.
ellauri074.html on line 308: Antiikin filosofeista Ciorania kiehtoivat skeptikot ja kyynikot, erityisesti Diogenes Sinopelainen. Kaunokirjallisista teksteistä Cioran luki varsinkin Fjodor Dostojevskia ja Marcel Proustia sekä elämäkertoja. Pyhimyselämäkerrat ja mystikkofilosofit (varsinkin Pyhän Teresa Ávilalaisen tuotanto) olivat Cioranille erityisen rakkaita ja vaikuttivat merkittävästi hänen omiin teksteihinsä, varsinkin mystiseen käsitykseen ikävän luonteesta Cioran suhtautui historiaan intohimoisesti ja oli erityisen perehtynyt rappiokausien kirjailijoihin ja rappion teoreetikkoihin, kuten Oswald Spengleriin, jonka gnostilainen näkökulma ihmiskunnan kohtaloon ja sivilisaatioon vaikutti voimakkaasti Cioranin poliittiseen filosofiaan. Cioranin mukaan ihminen on voinut vastustaa rappiota niin kauan, kuin hän on pysynyt yhteydessä lähtökohtiinsa eikä ole irrottanut itseään omasta itsestään ja on ollut tekemättä mitään. Nyt ihmiskunta on matkalla kohti omaa tuhoaan, koska se on tehnyt itsestään objektin ja analysoi itseään loputtomiin. Cioran halveksi edistyksen ajatusta ja kuvitelmaa, että historia kuljettaisi ihmiskuntaa kohti suurempaa täydellisyyttä; siten Cioran myös vieroksui Hegeliä. Cioran oli tutustunut myös buddhalaiseen filosofiaan. Cioran tunsi suurta läheisyyttä Venäjää ja Espanjaa kohtaan, koska molemmat kansakunnat ovat menettäneet muinaisen mahtinsa ja koska uskonnollisella hurmoksella ja sen vastapainolla ateismilla on molemmissa maissa ollut niin suuri merkitys.
ellauri449.html on line 136: Bob cites Goethe's sick poem Erlkönig. Erlkönig eli eli Keljuin kuningas on Johann Wolfgang von Goethen tunnetuimpia runoja, lajityypiltään balladi. Goethe kirjoitti runon vuonna 1782 alun perin Die Fischerin -oopperaa varten. Runon ovat säveltäneet muiden muassa itävaltalainen Franz Schubert, saksalainen Carl Loewe ja suomalainen Tapani Länsiö. Schubert sävelsi runon sooloäänelle ja pianolle vuonna 1815, ja se kuuluu hänen tunnetuimpiin leideihinsä. Runo kertoo kuolemansairaasta pojasta, joka ratsastaa isänsä kanssa kohti kotia. Poika kuvittelee houreissaan keljun kuninkaan yrittävän houkutella häntä mukaansa ja huutaa apuun isäänsä. Isä yrittää tyynnytellä poikaa ja vakuuttaa, että kelju kuningas on vain kuvitelmaa. Lopussa kuitenkin paljastuu pojan kauhea kohtalo; kun he viimein saavuttavat kotinsa, poika on kuollut. Kelju K. Kojootti on runossa kuoleman vertauskuva. Runon ovat suomentaneet kimpassa Otto Manninen, Erkki Pullinen ja Teivas Syöpä-Närpiö. Vähän sairasta.
xxx/ellauri130.html on line 503: