ellauri015.html on line 765: Pientä peitettyä vittuilua on Eulenspiegelillä silloin tällöin suomalaisille, etenkin pitkänlännille suomalaisnaisille, mutta varovaisesti, ettei tule väärää taklausta korin alla, kyynärpäätä silmään taikka polvea. Rami siteeraa nokkelasti Tolkienin kuvausta hobiteista ja sovittaa sen suomalaisiin. Onpa otsaa hukkapätkällä, joka yltää hobitteja enintään puolisääreen, puutarhatonttu. Taskukokoinen gnoomi kuin Harry Potterin Dobby-tonttu, tosin pulskempi.
ellauri023.html on line 1216: Jos se on se sama Pertti, se tuli ylioppilaaxi Kuopion klassillisesta lyseosta kapinavuonna 1968. Harrasti lukiolaisena valokuvausta Kuopion Valokuva Syndikaatissa ja teki kuvausretkiä maaseudulle.
ellauri024.html on line 427: Kritiikki on kuvausta, tulkintaa ja arvostelua. Iso taulu, esittää Tauno Paloa, aika tökerö. Arvosteluja tarvitaan, jotta herrasväki tietää mitä taiteesta pitää sanoa kahvihuoneessa tai päivällispöydässä. Ei tarvize ize kammertautua ulos kazomaan tai kuuntelemaan pää kenossa eikä kahlata paxuja opuxia, kun arvostelija on ne hyvin kyldyyriosastossa tiivistänyt. Yhtä fixulta voi vaikuttaa kuin ne jotka kävivät tai jaxoivat lukea. Ellei fixummalta.
ellauri025.html on line 696: lausutaan. Prost? Prust? Prööt? Joo kyllä Saga-Lill on selkeesti Monika, ruumiikas kirjatoukka joka harrastaa valokuvausta. Emmy on sen knullgris, pikku kani.
ellauri045.html on line 159: HIFK:n maalivahti Frans Tuohimaa ei tunnista kirjailija Branderin kuvausta uhittelevista lätkäjätkistä: ”Minun on vaikea ymmärtää, mistä siinä puhutaan”. Frans on saanut kiekosta aika monta kertaa kalloonsa.
ellauri061.html on line 976: Tarkistin että mulkku oli tallella. No eihän se voi siltä hukkaan joutua, kun on mulkkua koko mies. Ja nähtävästi parantumaton pulzari. Pervo on kuullut tapiseeraajilta, miten kirjoitetaan bestselleri. Ei saa olla liikaa henkilöitä eikä kuvausta, varsinkaan luontoiltoja, kuha on paljon yllättäviä käänteitä ja puujalkavizejä. Rivoilu ja ryyppäys ja niillä kerskailu ei ole koskaan pois tieltä. Terveisiä lähettää poliisin (oik. rakennusmaalarin) poika Rovaniemeltä. Minä olen izesäälittävä.
ellauri062.html on line 42: J.A. Hunterilla on monia mezästyxen maailmanennätyxiä. Hän on ampunut yli 600 leijonaa, yli 1000 norsua ja useampia valkoisia sarvikuonoja kuin kukaan muu. Jäljeelle jääneitä voi laskea jo muutaman mustan käden sormilla. Kirjassaan 'Valkoinen mezästäjä' Hunter kertoo verihuuruisesta elämästään yllättävän hauskasti ja vauhdikkaasti. Kirja on nautittava yhdistelmä jännitystä, herkkää luonnonkuvausta ja kiintoisaa tietoa ja siirtomaa-asenteita alkukantaisesta Afrikasta. Hunterin terävä skottilainen huumori tekee kirjan vastustamattomaxi. Kirjaa elävöittää joukko mestarillisiä tapettujen eläinten kuvia. Kansikuva: "Rosvoilijan loppu. Sarvikuonouros, joka oli tehnyt tuhoja alkuasukkaiden maissivainioilla Makindun lähellä Keniassa."
ellauri065.html on line 444: Seppälä on kirjoittanut romaaneja, novelleja ja kuunnelmia. Hänen teoksensa sisältävät useimmiten arjen ja niin sanotun tavallisen ihmisen kuvausta. Mukana voi olla ajankohtaisia yhteiskuntakriittisiä elementtejä tai esimerkiksi yksilön kokemuksia sodassa. Etenkin romaanit ovat usein rakenteellisesti kokeilevia. Seppälän kieli on modernismin perinteitä seuraten hyvin taloudellista; hän pyrkii välttämään kuvailevuutta ja metaforia. Seppälän teksteissä on lähes säännönmukaisesti synkähkö pohjavire. Osassa tuotantoa tyylilajina on musta huumori tai satiiri.
ellauri077.html on line 198: Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience.
ellauri077.html on line 590: Ekfrasis (kreik. ἔκφρασις, ek + frasis > ekfrazein 'mainita, kuvailla') on laajassa mielessä kirjallinen ja retorinen esitystapa, jonka avulla jotain esitetään kuvallisesti tai figuratiivisesti. Ekfrasis tarkoittaa ennen kaikkea taideteoksen kirjallista kuvausta, kuvan kuvaamista, sanallista deskriptiota. Ekfrasis on siis kirjallinen keino, jossa teksti vastaa tai kuvaa toista taideteosta, hyvin usein maalausta tai veistosta.
ellauri106.html on line 705: Erittäin hyvää kuvausta ilkeän izekkään ja kylmän narsistin mielenmaisemasta. Näitä maailmankirjallisuudessa piisaa roppakaupalla, äskenmainittujen lisäsi mm. Vaakku, Sillanpää, Hannu Mäkelä, Juhani Peltonen, Hotakainen, Jari Pervo, Sofi Oxanen, Wallu, Nipsu, Sale, Goethe ja Céline. Vain muutamia mainitaxemme.
ellauri109.html on line 626: Loppuvizinä mammanpoika äitikullan vaatteissa oikeen nyrkkipelillä pahoinpitelee vaimoaan ja vielä keekoilee sillä, kirjoittaa mehukasta kuvausta kuinka veri turskahtaa vaimon nenästä. Todellista pahoinpitelyä ja minä nautin siitä. Se oli suurenmoista.
ellauri109.html on line 866: Saatuaan hyvän työuutisen Bloom rientää kertomaan siitä ystävälleen Rothille. Rothin reaktio on kylmä, hätääntynyt ja tyly. Roth antoi Bloomille kirjansa Pettämässä tavallista myöhemmin. Bloom huomasi että se on epämairitteleva kuvaus anglojuutalaisesta perheestä, joka selvästi on Bloomin oma, ja värikästä kuvausta sankarin ristiinsuihkinnasta joka selvästikin perustuu tositapahtumiin. Sitten tulee kuvaus sankarin näyttelijävaimosta, nimeltä Claire, pääpiirteissään tällänen: ikävystyttävä, keski-ikäinen, vekuttaa koko ajan sankarin rakastajattarien nuoruudesta. Bloomin reaktio oli - ylläri - että tää muotokuva oli ilkeä ja loukkaava, ja sen etunimen käyttö täysin epähyväxyttävää. Roth tuli kotiin mukanaan kalliita helyjä sovitusuhrina; Bloom vaati ezen nimeä ei mainita, mihin Roth pitkin hampain suostuikin.
ellauri117.html on line 400: Francis Scott Key Fitzgerald (24. syyskuuta 1896 St. Paul, Minnesota, Yhdysvallat – 21. joulukuuta 1940 Hollywood, Kalifornia, Yhdysvallat) kuuluu Yhdysvaltojen 1900-luvun merkittävimpiin kirjailijoihin. Häntä pidettiin omana aikanaan ”kadotetun sukupolven äänenä”, niiden nuorten jotka aikuistuivat ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän kirjoitti viisi romaania ja kymmeniä novelleja, jotka kertovat nuoruudesta ja epätoivosta ja kuvasivat aikaansa osuvasti ja elävästi. Hänen kirjoissaan ihaillaan erityisesti narsististen tunteiden rehellistä kuvausta.
ellauri132.html on line 302: Vältä hahmojen seikkaperäistä kuvausta
ellauri161.html on line 241: Aikuisena Nyölö on liittynyt katoliseen kirkkoon. Hän julkaisi vuonna 2013 uskoaan käsittelevän teoksen,Tunnustuskirjan(Kirjapaja). Hänen uusin kirjansa on Johdatus filmiaikaan (Siltala 2017), joka käsittelee valokuvausta. Mitä mieltä olet artikkelista? - No, minä...
ellauri210.html on line 196: Lyhennämme itse kilpailun kuvausta, joka on kerrottu kauttaaltaan erikoisteoksissa ja esitetty veistoksella ja maalauksella "ad hoc" -monumenteissa.
ellauri244.html on line 589: Henry Valentine Miller (26. joulukuuta 1891 New York – 7. kesäkuuta 1980 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Miller tunnettiin aikansa kirjallisten normien rikkojana, joka yhdisti romaaneissaan henkilökuvausta, yhteiskuntakritiikkiä, filosofista pohdintaa, mystiikkaa, roisia seksuaalisuutta ja vapaata assosiaatiota. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Kravun kääntöpiiri (1934), Musta kevät (1936), Kauriin kääntöpiiri (1939) ja Ruusuinen ristiinnaulitseminen -trilogia (1949–59), jotka perustuvat hänen kokemuksiinsa New Yorkissa ja Pariisissa. Niin ja sitten se Marussin kolossi, joka oli makuuhuoneen kirjahyllyssä, mutta näytti tosi tylsältä.
ellauri269.html on line 814: Pullmanin ensimmäinen ajatus trilogiaa yhdistäväksi nimeksi oli niin ikään Kadotetusta paratiisista poimittu ilmaus Golden Compasses, jossa ”compasses” tarkoittaa itse asiassa harppia, ei kompassia. Milton viittaa kultaiseen harppiin, vasaraan ja lyhteeseen Jumalan luomistyön välineenä. Nimi Golden Compasses vakiintuikin joksikin aikaa käyttöön kirjan julkaisun ollessa vielä kesken. Tällöin yhdysvaltalaisen kustantajan toimittajat erehtyivät tulkitsemaan, että nimitys viittaa Lyran aletiometriin, joka likimain vastaa kuvausta ”kultainen kompassi” – vaikka onkin tosiasiassa messinkinen eikä ole kompassi sen enempää kuin harppi. Niinpä kirjan amerikkalaisessa ennakkomarkkinoinnissa ensimmäisestä kirjasta alettiin käyttää yksikkömuotoista nimitystä The Golden Compass, vaikka Atlantin toisella puolella Pullman olikin jo päättänyt antaa ensimmäisen kirjan nimeksi Northern Lights. Pullman ei tohtinut jumittua kirjan nimikysymykseen yhdysvaltalaisen kustantajan tarjotessa muuten loistavia ehtoja, joten The Golden Compass tuli amerikkalaisen laitoksen viralliseksi nimeksi. Ensimmäisen kirjan suomennos Kultainen kompassi noudattaa tätä naurettavaa nimeä siitä huolimatta, että julkaisutiedoissa alkuteokseksi ilmoitetaan Northern Lights. The Golden Compass on myös vuonna 2007 julkaistun elokuvaversion nimi sekä Yhdysvalloissa että Isossa-Britanniassa. Miten typerää, sen pitäisi olla suomexi Harppisakut.
ellauri322.html on line 321: Kullanruskeat lehtirypäleet on maalattu laikkuisesti, paksu impasto, toisin kuin tytön sileät hiukset ja iho; alemmat lehdet näyttävät lähes sienimäisiltä. Etualalla kasvaa suuria kasvien lehtiä, jotka houkuttelevat katsojaa tunnistamaan sen: minulla oli ajatus, että se voisi olla kirsikka, mutta yleensä, kuten täällä olevissa puutyypeissä, Wrightin öljymaalaukset eivät osoita kasvitieteellistä tarkkuutta. Tätä vastapäätä näkyy vain väreilevä virta: "Puun juurella juoksi pieni puro." Wright on seurannut Sternen kuvausta Yorickin kohtaamisesta tämän surullisen tytön kanssa. Valkoiset maaliviivat kiinnittävät huomion välkkyvään valoon vedessä. Kaukana pyörivää maata pehmentää usva, ja kaukainen tausta ulottuu horisonttiin harmaassa sumussa. Pieni alue vaaleaa taivasta yläpuolella antaa jonkin verran optimismia.
ellauri335.html on line 334: Mäen teoksissa rikollisuus tulee usein idästä. Kotimaista rikollisuutta hallitsevat talousrikolliset ja erilaiset "liikemiehet". Myös romanit ovat yliedustettuina. Etenkin rikollisten kuvausta on pidetty stereotyyppisenä. Bushien ilmoille pöräyttämä ns. kv. terrorismi oli paskajännärien väsääjille todellinen kultakaivos. Mainioita viholliskuvia ja lupa tappaa kaikenlaisille freelance häärääjille. Kukaan ei enää soita poliisille kun niistä eio mihinkään. Mutka käteen ja ize takapihoille ja parkkitaloihin lasauttelemaan. Hylätyt tehdastontit on myös hyviä.
ellauri347.html on line 177: Kaksi psykiatria, jotka tutkivat kirjan kuvausta päähenkilöstä Deborah Blausta, sanoivat, että hän ei ollut skitsofreeni, vaan kärsi äärimmäisestä masennuksesta ja somatisaatiohäiriöstä. Eli pieleen meni sekin diagnoosi.
ellauri364.html on line 561: Kirjassaan Erilaisia hurahduxia (1902) James piirtää kontrastin kahden erilaisen ihmisen välillä, "kerran nussitut" ja "kahdesti nussitut". Kerran nussitut ovat niitä, jotka näyttävät olevan biologisesti taipuvaisia onnellisuuteen: he hyväksyvät lapsenomaisen elämän sellaisena kuin se on, ja he kieltäytyvät vaivautumasta maailman intensiivisiin kärsimyksiin ja pahoihin. Jamesin esimerkki tästä on Wilt Whatman, ja hän lainaa RM Bucken kuvausta hänestä:
ellauri370.html on line 806: Hmelnytsky on ollut useiden kaunokirjallisten teosten kohteena 1800-luvun puolalaisessa kirjallisuudessa, mutta huomattavin hänen käsittelynsä puolalaisessa kirjallisuudessa on Henryk Sienkiewiczin Tulella ja miekalla. Puolan aatelisen Sienkiewiczin melko kriittistä kuvausta hänestä on hieman moderoitu Jerzy Hoffmanin vuoden 1999 elokuvasovituksessa. Edellä kuvatut mehukkaat pogrom-kohtauxet on häivytetty aika lailla taustalle.
ellauri401.html on line 597: ”Se kuvaa alkuaan ruotsinkielisen indologin, tohtori Ensio Kotkan Amerikan matkaa. Kotka ei matkustele muuten vain, hän on okkultisti ja Kristuksen seuraaja ja menee Amerikkaan edistääkseen uuden uskonpuhdistuksen asiaa. Suurta seikkailua ei voi pitää pelkästään kaunokirjallisena teoksena – se on merkittävä uudenaikainen rosenkreutsilainen manifesti. Se kertoo, että näkymätön maailma on olemassa, ja yrittää edistää ihmiskunnan onnellistuttamista. Samalla se on Pekka Ervastin elämän, suuren seikkailun kuvausta.” (Gullman 2020, 273.)
xxx/ellauri084.html on line 371: Bohr kiersi Golgatan ja väistin ristin kolahduxen kalloon sanomalla "ei ole kvanttimaailmaa. Tää on vaan abstraktia fysikaalista kuvausta. On väärin ajatella että fysiikan tehtävä on selvittää millaista luonto on. Fysiikka koskee vaan mitä siitä voi sanoa." Kiemurtelua, Niels hyvä, kiemurtelua! Istu tyhjän päälle vaan!
xxx/ellauri116.html on line 232: - Minä olen käynyt 17 kertaa Norjassa. Ulla ei kertaakaan, Arnon nauraa. Ulla täydentää erilaisuuden kuvausta sanomalla, että eihän heillä ole mitään yhteistä. Silti he kertovat olevansa todella onnellisia. Kumpikin antaa toiselle tilaa ja vapauden olla oma itsensä.
xxx/ellauri177.html on line 243: Tosi paljon luontokuvausta, miljoonia kasvilajeja, haaltuneita technicolorvärejä. Onko tästä tehty 50-luvun filmiä? No 70-luvun filmi on:
xxx/ellauri201.html on line 151: Stig perusti Kippari-Kallena Forwärz! lehtiä ja ampui alas Munck-biljonäärejä kuin sorsia kuten sittemmin hinkuva hurrikolleegansa Wallenberg. Onxtää Stig muka joku kommari. LOL ei kyllä ole. Näille liberaaleille kapitalistisessa systeemissä sinänsä ei ole vikaa, jotkut ökyrikkaat ei vaan pysy aisoissa, koittaa monopolisoida ja tukahduttaa tervettä kilpailua. Vapaus on Stigille trustivapautta, kommunismi sama asia kuin kartelli. Juurikin näin, kz sivu 58 tarkempaa kuvausta Kallen poliittisesta kannasta. Rikosten leimaamista rikoxixi ei ole vasemmistolaista. Omaisuus ei ole rikos, se on vaaratonta lastentautia, lääkkeitä ei tarvita, vain lepoa ja paljon juotavaa.
xxx/ellauri202.html on line 117: Teoksessa kuvataan illan viettoa, jossa Jacques on juhlissa Danielin kanssa, keskushahmona on rouva Juju, joka on vanha huora, hänestä tosin käytetään nimeä prostituoitu, mutta kirjan kuvausta haittaa monet kiertoilmaukset. Mikä "prostituoitu", selvä huorrahan se oli! Juju-huoralla on uusi suojatti Rinette, josta Daniel kiinnostuu. Rinette kavahtaa Danielin sukunimeä de Fontanin.
xxx/ellauri209.html on line 146: Ääh. Kurkkasin lopusta: Stieg antaa ymmärtää, että Lisbet lopultakin ymmärtää antaa Mikille, muttei tule vieläkään mitään blow by blow kuvausta. Bugger it.
xxx/ellauri227.html on line 43: Onhan nobelisteillakin näitä kaikkia, mutta pitoisuus on alhaisempi, kun pitää laittaa soppaan myös tuju määrä ihmis- ym. luonnonkuvausta ja sivellä päälle paxulti kirjallisia alluusioita. Niinkuin esim. "puunaama". Niillä pidetään yllä laahuxeen hajurakoa.
xxx/ellauri292.html on line 39: Kuvan Paavali vastaa aika hyvin aikalaisten verbaalista kuvausta. Mutta kenenkä korva näkyy kuvan vasemmassa alakulmassa?
xxx/ellauri295.html on line 351: Kirjailija: Minäpä sanon miten ihmiskuvausta tehdään.
xxx/ellauri295.html on line 352: Pidetaan mielessä keskimitta, ihmisestä, ja sen kahden puolen kirjoitetaan poikkeuksia: musta ja valkoinen, pullukka ja ruipelo. Syvällistä ihmiskuvausta tehdään sitten siten että paljastetaan henkilöiden salaisuudet, asteittain, päältä kuorien ja tavallisessa järjestyksessä: pelko, murha, tuska, rakkaus.
xxx/ellauri304.html on line 374: Warren piti kerran taukoa kirjoittaaxeen poliisiyhdistyxelle kirjan terrorismista. Mary Higgins Clark lainasi kerran hyväksyvästi hänen kuvaustaan siitä, mitä terrori on, ja koski: "Warren Murphy sanoo: 'Terrori ei ole aaveita, jotka lentävät seinien läpi, menevät woo-woo-woo. Terrori on sitä, kun juhlat ovat ohi ja kaikki ovat lähteneet kotiin ja vihdoin voit vetää syvään henkeä ja lukita ovet ja paikkasi on vihdoin tyhjä ja hiljainen, ja sammutat valot ja sitten kuulet wc:n huuhtelevan yläkerrassa. Se on terroria. Siellä on takuulla joku aseeton ja vaarallinen huppupää neekeri kyykkypaskalla."
xxx/ellauri356.html on line 374: Hilvikistä tuli Obelixin vankka oppilas ja hän halveksi surrealistien uudenlaisen pakkomielteen kuvausta. Hän kieltäytyi aina suutelemasta Andre Bretonin kättä, mutta hänestä tuli Paul Eluardin säkeen ja Aragonin lyyristen lahjojen elinikäinen ihailija. Eugene Guillevic, runoilija, syntynyt Carnac, Ranska 5. elokuuta 1907; kahdesti naimisissa (yksi tytär ja yksi tytär kuollut); kuoli Pariisissa 19. maaliskuuta 1997.
xxx/ellauri417.html on line 56: Tartun Karl Ove Knausgårdin uutuuteen hitusen epäillen. Onko tiedossa jälleen seikkaperäistä, sinänsä hienosti kirjoitettua norjalaisen arjen kuvausta, johon sekoittuu uhkaavia aineksia? Kyllä vain!
xxx/ellauri420.html on line 149: Silti hän oli huolissaan hänen turvallisuudestaan. Huolimatta aiemmasta kohtaamisestaan katastrofin kanssa, neiti Purefoy oli hyväksynyt hänen tarinansa vain vähäisen rohkaisun jälkeen. Rohkeutta lukuun ottamatta tyttö ei ollut oppinut läksyään; ja hänen jättämisensä hänen omiin käsiinsä olisi ollut virhe. Hiän oli luottanut siihen, ettei hän saastuttanut häntä saman tien. Vaikka Lucifer ei ollut syntynyt rooliin, hän piti itseään herrasmiehenä, mutta useimmat matkustavat Englannin tiet eivät tänä päivänä olisi lähelläkään tätä kuvausta. Ennen kuin hän pääsi Lontooseen, joku mies sai tytön neitsyyden viettelemällä tai väkisin. Vielä nytkin hän nukkui sikeästi tasaisessa sateessa keinuvassa vaunussa. Jos ei hänen kunniansa vuoksi, hän voisi lunastaa tytön ennen kuin tämä ehti taistella.
39