ellauri007.html on line 1338: johon oli kuvattuna tanuki

ellauri012.html on line 225: Täytyy tunnustaa että oli helpompi olo ennenkuin luin sen kirjeen. Toki kaikki rakastavaisten onnettomuudet on siinä kuvattu silminnäkijänä: luetuani sen tunnen kaikki omani uudestaan. Sätin itseäni että olen ollut näin kauan hiljaa, vaikka hellittämättömät viholliset yhä raivoo yhtä pahasti. Kerta ajan kuluminen, joka sammuttaa pahimmankin vihan, vaan pahentaa asiaa niiden mielessä; koska näkyy olevan säädetty että sua vainotaan hautaan saakka - varmaan senkään jälkeen ei anneta sun levätä rauhassa! - niin annapa kun mäkin alan vatvoa sun lankeemusta, annas kun julkaisen ne kaikelle maailmalle, jos mahdollista, haukkuakseni aikaa joka ei osannut sua arvostaa.
ellauri017.html on line 1133: Kommentoin aloituksessa olevaa tilannetta seuraavasti: Petri Puovola ei näytä hyväksyvän mitään taivasvierailuja. Hän ei jäänyt vain väittelemään taivasvierailujen raamatunmukaisuudesta vaan lisäksi opettaa, että kaikki taivasvierailut ovat riivaajahenkien antamia valhekokemuksia. Tämän sanominen on selvästi Pyhän Hengen pilkkaamista, koska Raamatussa on kuvattu vierailuja taivaassa. Puovola on kirjanoppinut fariseus, joten hän on ollut tietoinen näistä Raamatun kohdista, mutta ei mitenkään niele niissä ilmoitettua asiaa.
ellauri023.html on line 241: Ihan kiva kirja, väkivaltaa roppakaupalla, mut aika vähän sexiä. Star wars ilman lentäviä lautasia. Eikä ihan vähän myös vanhan ystävämme narsismin hajua, psykopatiaa ja tunnekylmyyttä. Henkilökuvauxessa on selkeitä puutteita. Vähän samaa heikkoutta kuin jehovan romaanissa jeesus nasaretilaisesta. Ainoa huolella kuvattu henkilö on kirjan sankari, ritari moitteeton ja nuhteeton, jossa ei ole mitään vakavia vikoja.
ellauri023.html on line 704: Stoalaiset sai nimensä Stoa poikilesta, Ateenan graffitilla kirjavoidusta jalkakäytävästä, jossa oli kuvattuna sankari- ja taisteluskenejä. Itixen Stoan skene on erittäinkin kirjava, siellä laahustaa nyttemmin kaikenvärisiä mamuja. Oman elämänsä sankareita, käymässä elämän taistelua, vähempi uhrimielellä, enempi poimimassa tomaatteja kypsänä. Hevon vitun rämeet, walla walla, tulis luoti ja tappais.
ellauri028.html on line 510: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on (oli) aforistinen kiteyttäjä. Se löytyy kaljupäisen Tontin plokista Unohdettuja runoilijoita.
ellauri031.html on line 674: Meneekö se niinkuin luvussa Callesta ja Hobbesta on kuvattu. Kyse on varainsiirrosta tuonpuoleiseen veroparatiisiin. Jotkut pohatat on keränneet murheenlaaxossa niin paljon massia, että pelätessään haudantakaisia veroseuraamuxia ne siirtää luottoa pilvitileille. Mukanaanhan sitä ei voi viedä muuten kuin just tällä tavalla. Tää luotto on sikälikin hyvä sijoitus, et ilmainen näyte koukuttaa oman tiimin puolelle uusia asiakkuuxia, jotka sitten ostaa meikäläisiltä kovalla rahalla kovempia huumeita: postilloja, pääsiäismunia, joululahjoja ja Oral B hammasharjoja.
ellauri054.html on line 517: Browning oli eksoottinen luonne, jonka runoelmissa tuntuu hänen kreolilaisen verensä väreilyä. Hänen runoutensa, joka ikään kuin huohottelee ajatus- ja kuvittelurikkautensa alla, on omituinen kudos hentoa, syvällistä tunnelmaa ja ihmeellisiä, enemmän häämöttäviä kuin kuvattuja tapauksia, jotka kuitenkaan eivät kehity yhtäjaksoiseksi, ulkokohtaiseksi tapaukseksi, vaan pysyvät kummallisen intuitiivisen kuvitteluvoiman hahmottamina kohtauksina. Browningin vahvin ja luonteenomaisin muoto on draamallinen monologi, sen puitteissa hän loihtii lukijan mieleen eläytyvän, keskitetyn sisäisen kuvan jostakin draamallisesti jännitetystä tilanteesta, antaen puhtaasti sisäisin keinoin vähitellen tapauksen ulkohahmot lukijan mielikuvitukselle, mutta täytettynä niin intensiivisellä ajatus- ja elämänrikkaudella, että kuvaus saa huumaavan tehon.
ellauri058.html on line 616: Rojola oli itse keskeisiä Päätalon kriitikoita kuvattuna aikana. ”Toinen tärkeä kriitikko oli tietysti Vesa Karonen, jonka kanssa melkein vuorovedolla ja rinnan yhteen aikaan Kallea kahlasimme. Eero Marttinen kajautteli omia kehujaan pohjoisesta, ja Pekka Tarkka oli myös asiallisen positiivinen, huomasi varhain Päätalon merkityksen. JP Roos otti sosiologisen tutkintakulman tähän suomalaisuuden järkäleeseen."
ellauri060.html on line 203: Elämä pappina on kuvattu absurdina ja luterilainen kuolema karuna ja suorastaan idioottimaisena rituaalina, jonka pappi kohtaa melkein päivittäin ja jota kuolemaa tekevät ihmiset eivät tunnu tajuavan. Kuoleman lopullisuutta. (Mitäs siinä on tajuamista? Kerran se vaan kirpasee, sanoi pässi kun päätä leikattiin.)
ellauri065.html on line 236: Eikä naisista. Sen miälestä ei ole mitenkään naisvihaista että Tom Six panee 2 tyhmixi mutta mehukkaixi bimboixi kuvattua nuorta naista nielemään japanilaisen samuraiäijän kakkoja. Nehän on sentään hyvän näköisiä vaikka typeriä ja rumaäänisiä. Kylä mieskazoja varmaaan inhoo Ashleytä ja Jennyä vähemmän kuin rumempi naisihminen. Voi hemmetti. Homoepäilyt entisestään vahvistuvat. Tom of Finland fäni. Ei six vaan six. Äiti oli vihainen.


ellauri065.html on line 418: Kirjan tyyliä on kuvattu abdurdiksi poliittiseksi satiiriksi, mikä minusta kuvaa sitä hyvin.
ellauri065.html on line 530: Pedobear: Internetissä levinnyt hymyilevänä hahmona kuvattu karhu, joka toimii pedofiilikarikatyyrinä. Pedobear on kuvafoorumi 4chanista peräisin oleva muunnelma 2channelin Kumā-nimisestä karhusta. Alkuperäisellä Kumā-karhulla ei ole kiinnostusta nuoriin tyttöihin, mistä sen länsimaalainen vastine tunnetaan. Pedobear on yksi 4chanin tunnetuimmista meemeistä.
ellauri080.html on line 972: Toinen tapa miten voi eetisesti kehystää tilanteen on käyttää oppisanaa legalismi jokaiseen päätöxeen. Legalismin kriteerit ovat yhteensopivia perusvapauxien ja oikeuxien kanssa jotka on kuvattu lakiasiakirjoissa kuten Oikeuslipuke. Tämä standardi suojelee apinoita kuten pilliinviheltäjiä loukkaantumiselta kun ne paljastavat turmeltuneen firman epäeettiset käytännöt. Kuitenkin, kuten utilitarismilla, leglismilla on lankeemuxensa. Kuten havainnollistaa tehtävä "“George Williams Solmiomaassa”, laillinen päätös olla vastaanottamatta lahjusta ei ole aina tuotteliain tai tehokkain yhtiölle. Kolmas periaate jolla kehystämme päätöxemme eettisyyden on sisällyttää oikeudenmukaisuus joka tilanteeseen, varmistaen että sääntöjä noudatetaan tavalla joka on sekä reilu että puolueeton. Esimerkixi, ammattiliittotyöläinen tyypillisesti vetoaa tähän kriteeriin ratkaisevana syötteenä eettiseen päätöxeen joka oikeuttaa saman palkan maxamisen työläisille jostain työstä riippumatta taito ja suorituseroista. Tämä kohtio oikeuteen suojelee "pikkumiehen" etuja. Kuitenkin, keskitettäessä eettiset kriteerit reiluuteen, voi tulla vähentäneexi tiimin kexintöjä ja tuottavuutta. Jos jokainen t0v
ellauri093.html on line 154: Neetä on kuvattu huonokäytöksiseksi ja poikkeuksellisen älykkääksi opiskelijaksi ennen kääntymistään kristinuskoon 17-vuotiaana. Hän oli luokkansa priimus läpi kouluaikansa. Myöhemmin kristinuskon jo tyhmistämänä hän otti lisänimen Watchman koska piti itseään teollisuusvartijana, joka oli nostettu antamaan varoitushuuto pimenevässä ajassa. Nee ei käynyt teologisia kouluja tai raamattuopistoja, vaan hankki tietämyksensä lukemalla Raamattua ja etupäässä länsimaisia hengellisiä kirjoja. Hänen tärkein opettajansa oli anglikaaninen entinen lähetystyöntekijä Margaret Barber. New oli aika söpöläinen pienenä.
ellauri099.html on line 235: Ferranten teiniheroiini Gianní käy kiimaista teologista keskustelua söpön Roberton kaa. Roberto on kuvattu Robert Kennedyn tapaisexi jeesushahmoxi. Kivisaaressa kesällä 1968 iskemättömät tytöt itkivät kun tuli uutinen Robertin murhasta. Sijaiskärsimystä.
ellauri105.html on line 484: Tuo pappismunkki oli kirkolliselta nimeltään Mefodi ja maalliselta nimeltään Matti Lehmonen. Hänen elämäntarinansa on melkoinen. Selvitin sitä hieman vieraillessani jälleen kerran Heinävedellä Valamon luostarissa. Kerron siitä jotain tässä lyhyesti. Tämä vuonna 1912 Konneveden rantamaisemissa syntynyt rautalampilainen meni jo varsin varhain harjoittelemaan luostarielämää Laatokan Valamon luostariin. Kimmokkeen sinne menoon tämä silloin vielä luterilainen 15-16-vuotias nuori mies sai silloiselta Kotkan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherralta, rovasti Mikael Iltonoffilta (Iltola). Niinpä hänet sitten varsin pian liitettiin Smolenskin skiitassa ortodoksiseen kirkkoon ja hän siirtyi Valamon luostariin noviisiksi. Mefodi kuvattuna Petsamon luostarissa 1939. (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari)
ellauri132.html on line 75: Tollen kirjoja on kuvattu new age -henkisiksi itseapuoppaiksi. Tolle ei identifioidu mihinkään tiettyyn uskontoon, vaan hyödyntää zenbuddhalaisuuden, suufilaisuuden, hindulaisuuden ja Raamatun opetuksia. Tollen kirjojen suosion syyksi on sanottu Tollen kykyä paketoida vanhaa viisautta esimerkiksi Buddhalta, Jeesukselta ja Shakespearelta helposti sulavaan muotoon nykyaikaiselle lukijakunnalle. Tolle itse sanoo viestinsä olevan se, että ihmisten pitäisi sammuttaa mielensä pulina, olla läsnä nykyhetkessä ja hylätä egonsa, ja pitää Tollea manipuloivana ja jakavana voimana, joka on aina vaatimassa jotain. Tolle opettaa, että jos apina elää tässä hetkessä ja on hänen välityxellään yhteydessä “kokonaisuuteen”, hänelle (Tolle) alkaa tapahtua hyviä asioita.
ellauri133.html on line 574: Teppo on vitun moukkamainen pesukarhu Mainesta. Nimenomaan vulgääri. Sen kirjoissa on aapan EAT! FUCK! KILL! teemat mauttomasti kuvattuna lähetäisyydeltä ilman pyllyverhoja. Verta, runkkua, perskarvoja ja pepun hajua. Sen kaikki sitaatit on jostain rokkiviisuista. 1 toinen moukka luettelee mitkä klassikot se on lukenut useampaan kertaan.
ellauri133.html on line 608: Talvella lumimyrsky saartaa hotellin ja perhe jää eristyksiin. Telkkarissa näkyy pelkkää lumisadetta. Lopulta Jackin mielenterveys pettää täysin ja hänen perheensä kuskaa hänet läheiselle suurelle vaaralle. Raina on kuvattu Jällivaaralla.
ellauri144.html on line 713: Hänen isänsä kuolema samana vuonna tuhosi hänet, ja siitä seurannut masennus johti siihen, että hänet lähetettiin ensin Ranskaan, jossa hänellä oli suhde lääkärinsä vaimon kanssa, ja sitten Madridin parantolaan, jossa oli novitiate-nunnia, jossa hän asui vuosina 1901–1903. Vuosina 1911 ja 1912 hän kirjoitti monia eroottisia runoja, jotka kuvaavat romppeja lukuisten naisten kanssa monilla alueilla. Jotkut heistä viittasivat seksiin novitiaattien kanssa, jotka olivat sairaanhoitajia. Lopulta ilmeisesti heidän äitinsä esimiehet löysivät toiminnan ja karkottivat hänet, vaikka ei tiedetä, tapahtuiko hänen runoissaan kuvattu seksuaalinen toiminta todella vai oliko se vaan käteenvetoa.
ellauri152.html on line 60: Ei kuitenkaan ole kysymys mistään puunhalauxesta. Luonto on epylleissä aina kuvattu keskushenkilön näkökulmasta ja hänen välityxellään, hyvän ja pahan kriteerinä on ihminen ja hänen tarpeensa. Tämä on läntiselle kulttuurille ominainen utilitaristinen piirre, joka yhdistää Theokritoxen nykyisiin länsimaihin.
ellauri160.html on line 321: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on aforistinen kiteyttäjä. (Valitut runot, Pekka Parkkinen - Kihniön Kukka ja Kirja Oy)
ellauri160.html on line 556: Lisäksi paikan päällä kuvattu video paljastaa, kuinka samaiset portsarit vääntävät tumman hahmon kanssa maassa.
ellauri161.html on line 662: Vuonna 1967 kuvattu ja seuraavana vuonna julkaistu Elvis Presleyn tähdittämä musikaalikomedia Speedway – vauhtihullut kertoo NASCAR-kilpa-ajajan elämästä. Elvis näyttelee kyseistä kilpa-ajajaa, ja naispääosassa esiintyy Nancy Sinatra. Elokuvan alkutekstien yhteydessä esitellään omilla nimillään ja kasvoillaan muutamia ajankohdan nimekkäimpiä NASCAR-kuskeja; elokuvan kilpa-ajokohtauksissa kyseiset miehet esittävät Elviksen roolihahmon kilpakumppaneita.
ellauri162.html on line 419: I. Eka kvartetti - Outo paikka Henkilökohtainen pronomini "me" jakeesta 1 ja otsikko ("rakastavaiset") osoittavat välittömästi rakkausliiton. Rakastavaisia ei eroteta kuolemalla. Ensimmäisessä quatrainissa kuvattu paikka näyttää tervetulleelta ("sängyt täynnä kevyitä hajuja", "syvät sohvat", "kukat"). Ajatus täyttämisestä ("täynnä hajuja") vastakohtana tyhjyyden, tyhjyyden kanssa. Jakeiden 1 ja 2 lempeä assonanssi osoittaa pehmeän ja miellyttävän paikan. Mutta jakeesta 2 ilmestyy kuoleman leksikaalinen kenttä ("haudat"), jotka osoittavat kuoleman läsnäolon. Kuolema liittyy mukavuuden tunteeseen ("syvät sohvat"), mikä osoittaa välittömästi positiivisen kuvan kuolemasta. Jakeessa 3 "kukkien" herättämä miellyttävä ilmapiiri tasapainotetaan adjektiivin "outo" vastapainoksi, mikä tekee niistä häiritseviä, salaperäisiä. Adjektiivia "outo" korostaa sen antepositio ("outoja kukkia").
ellauri198.html on line 116: Amerikka oli ällö paikka jo kun oltiin nuaaria. A great place for hamburgers but who'd wanna live there. Sarjasta True Detective tulee ilkeitä 80-luvun takautumia. Eise ollutkaan kuvattu Arkansoossa vaan Luisiaanassa. Häirizeviä matkijalintuja karkotettiin kotipesiltä haukkojen ja pöllöjen avulla, ei sentään kaadettu kannanhoidon nimissä kuin Audubonin lintuja tai työläisiä Republican Steelin pihalla.
ellauri204.html on line 450: Romaanissa kuvattujen ihmisten historian taju on niin vääristynyttä, ettei se voi olla johtamatta pahaan. Näin on siitä huolimatta, että Eero yrittää parhaansa mukaan selittää hänessä tapahtunutta henkistä muutosta: ”Väkivaltafantasioissa ei piillyt mitään syvää merkitystä. Ne ilmensivät vain darwinistista olioiden mittelyä erotiikan symbolialueelle siirrettynä. Vahvempi sieppasi hiehomman ja todisti geneettisen laatunsa ja rohkeutensa ja panosti antautumaan.” (s. 223)
ellauri210.html on line 1066: Dalí kehitti 1920-luvulla oman merkki- ja symbolikielen, jota hän käytti joskus myöhemmässäkin tuotannossaan. Yksi näistä symboleista oli eläimen raadon ja sitä syövien muurahaisten kautta kuvattu mätäneminen, jolla Dalí pilkkasi vihaamaansa poroporvarillista ja vanhoillista yhteiskuntaa. Toinen Dalín suosima aihe oli lipasto, joka avautuu ihmisen vartalosta tai raajoista. Dalílle laatikot olivat muistin ja piilotajunnan symboleita sekä viittasivat ”lokeroajatteluun”, jonka hän omaksui Sigmund Freudin teoksista.
ellauri216.html on line 445: Kostromalaiset hoitivat ahkerasti myös ikonin koristelua. 1800-luvun alussa ikonille tehtiin uusi kultainen riza, johon jäivät entiset jalokivet ja koristeet. Eräs aikalainen todistaa: "Tässä kuvassa viitta, joka on järjestetty vuonna 1805 puhtaimmasta kullasta katedraalin riippuvuuden ja ennen kaikkea kansalaisten innokkuudesta, painaa kruunussa 20 puntaa 39 puolaa; hän ja kruunu ovat koristeltu timanteilla, yahonteilla, smaragdeilla, rubiineilla (joista yksi punainen on arvokkain), veniseillä ja muilla jalokivillä, suurilla helmillä ja burmiittien jyväillä... Tähän kuvaan kuuluvat kasukat tai korvakorut, jotka ovat yli puolen arsin pituisia, burmiitilla jyvät, jalokivet, kultamuotti, sormukset ja lohkot, joissa kirjoitus on kuvattu... ". Ihmekuvaa varten järjestettiin vuonna 1891 uusi kultainen, lähes 10 kiloa painava riza, joka koristi sitä vuoteen 1922 asti.
ellauri216.html on line 699: Skeemalla on alun perin tarkoitettu munkin kaavun päälle laitettavaa, esiliinan kaltaista asustetta, joskus sillä on tarkoitettu koko munkin asua. Kyseiseen esiliinan kaltaiseen vaatteeseen on kuvattu Kristuksen kiduttamiseen käytetyt välineet ja ilmeisesti toisinaan munkkeuden historiassa on tavattu skeemamunkkeja, jotka ovat myös itse kantaneet erilaisia kidutusrautoja ja ristejä ruumiiseensa sidottuina. Nykyisin tällaisia ei enää juuri näe.
ellauri246.html on line 493: Brodsky "Post Aetatem Nostram" on paljon kriittisempi, joka kuvaa keisarillisia rituaaleja, symboloivat alarakennetta, valmiutta pettämiseen. Stoll on myös ironaasisesti kuvattu massojen innostuxella, onnellisesti tervetulleeksi hänen despotinsa. Monet käyvät tässä työssä. Brodsky kiistää liikkeen myynnin eteenpäin ja käyttää ojaan jumissa juuttuvien trillojen metaforaa. Se on motiivi, joka pysähtyi elämän liikkeissä, mikä kehittyy muissa teksteissä ("erinomaisen aikakauden loppu"), jossa Brodsky jo kieltäytyy Roomasta. Järjestelmän paheet esitetään visuaalisesti yleisissä allegorisissa kuvina, runoilija antaa ryhmämuotokuvan moraalisten hirviöiden ja kummajaisten muotokuvien ja allegorisesti kuvaa Neuvostoliiton tyhmien maana. Aika tyhmä.
ellauri246.html on line 512: Brodsky käyttää usein metaforisia Decoar, raunioita, siruja. Hänen sielunsa on temppeli ja vertaa raunioita, fragmentteja. Kärsimystä verrataan, onko se nyt pommitusten vastustuskyky tai säteilytauti. Joskus Brodskin kasvot tykkää rauniot. Jokainen, joka tiesi hänet, totesi, että BrodSky ui hyvin nopeasti. Täältä se perustuu suuren harmaaseen paikkaan Brodskin 1970-luvuilla. Harmaalla värillä on anti-systhien tila. Lisäksi jalokivi, Glaciation tunkeutuu BrodSkin työhön ikään kuin hänellä olisi aina kylmä. Kylmän motiivi on orgaanisesti yhteydessä yksinäisyyden motiiviin, joka Brodskin siirtotyöläisessä työssä on poikkeuksellinen paikka: kokoelmilla "Osa puheenvuoro" (1975-76), "Autumn Yastreb Creek" (1976-83) , "Uranialle" (1984-87), "Elämä hajallaan olevalla valolla" (1985-86). Missä lyyrinen sankari on esitetty, hän on aina yksin. Ei kukaan jaa "Loom Cut viipaloituja runoja". Jos Venäjällä oli vastaus hänen runoihinsa (Lemonit muistelee, kuten Kharkovissa, Brodskin opiskelijat, jotka vuokraavat Brodsky per yö, niin että he eivät löytäneet tekstejä), sitten ulkomailla - Alpopulation. Se näyttää Brodsky ja "Top Secret" kuoleman ajatus, itsemurhasta, hänen moraalinen ja psykologinen tilansa on niin raskas. Barbizon Terras on kuvattu runoilijan saapuessa pieneen amerikkalaiseen kaupunkiin. Se ratkaistiin hotelliin, taittaa asioita ja yhtäkkiä, yhtäkkiä käytöstä, rysähtää kattokruunu koukusta. Riittävä psykologisesta tyhjöstä, jossa runoilija tuntuu tyhjyydestä. Tämä muutos myöhässä luovuudessa käy ilmi autiomaassa. "Puheeni on osoitettu ... siinä tyhjyydessä, jonka reunat ovat laajan aavikon reunat." Tyhjyys - это elämän metafora Yhdysvalloissa. Runko ei ideoi tätä elämää ollenkaan ja kuvaa Yhdysvaltoja impersonaalisten naamioiden valtakunnaksi. Tietenkään ei ole sama tyhjä elämä, kun Neuvostoliiton ihmiset ovat johtavia amerikkalaisia, heitä tuetaan, mutta myös siellä "tänään, se on edelleen kiinteä huomenna." Jokainen päivä on uusi eilinen. Muutokset muuttavat vain vuodenaikoja. Tietoja tästä tyhjöstä, tässä hämmentyneessä ympäristössä Brodsky kertoi monissa runoissa, mukaan lukien "Quintet" (1977):
ellauri247.html on line 45:

Pikkuserkkumme valokuvattuna meidän mielipuuhissa

ellauri248.html on line 67: Sarjaa on kuvattu Belfastin ja Dublinin kaupungeissa. Eli se on brittituotantoa. Se on huomattavasti vielä paskempi kuin Shetlantiin ja Walesiin sijoitetut aiemmat kazomamme kotimaan matkailumurhasarjat. Vizi mäkin olen nähnyt tätä genreä jo ihan liian kanssa.
ellauri254.html on line 144: M. Zoštšenkon kertomuksen Punaiset ja valkoiset johdosta Gorki marisi: En nãe punaisia enkä valkoisia, on vaan kuvattu tavallisia jokapäiväisiä ihmisiä miltei valokuvauksellisen tarkasti. Kertomuksesta puuttuu pulma, ei tunnu, että yritettäisiin kuvattavan kautta katsahtaa valkoisen puolen pahoihin alkujuuriin (1921).
ellauri254.html on line 307:
Tälle troikalle kävi ohrasesti Teräs-Joosepin päästyä ohjaxiin. Lev Trotski, Kamenev ja Grigori Zinovjev (edessä keskellä) 1920-luvulla kuvattuina.

ellauri258.html on line 387: yleensä kuvattu suurena kyhtyreäisenä vanhana naisena, jolla on suuri,
ellauri262.html on line 548: Toisen kirjeen jälkeen Potilas kääntyy kristinuskoon, ja Koiruohoa tuomitaan tämän sallimisesta. Paha takaisku. Koiruohon (Wormwood) ja Ruuviteipin (Screwtape) välillä muodostuu silmiinpistävä kontrasti kirjan loppuosan aikana, jossa Matomezä (Wormwood) on kuvattu Ruuvinauhan (Screwtape) kirjeissä innokkaasti houkuttelemassa potilasta ylenpalttoihin pahoihin ja valitettaviin synteihin, usein piittaamattomasti, kun taas Ruuvinauha (Screwtape) ottaa hienovaraisemman asenteen, kuten Letterissä. XII, jossa hän huomauttaa: "... turvallisin tie helvettiin on asteittainen tie - loiva rinne, pehmeä jalkojen alla, ilman äkillisiä käännöksiä, ilman virstanpylväitä, ilman viittoja."
ellauri262.html on line 581: Teippikirjaimet (Screwtape Letters) soitti 309 esityksensä New Yorkin Westside Theatressa vuonna 2010. Vuoden 2011 kiertue vieraili esittävän taiteen paikoissa kaupungeissa kaikkialla Yhdysvalloissa, mukaan lukien Los Angeles, Houston, Dallas, Atlanta, Seattle, Minneapolis ja Boston . Vuosien 2012–2013 kiertue alkoi Los Angelesista tammikuussa 2012. Kiertueella on paluumatkat San Franciscoon, San Diegoon, Seattleen, Chicagoon ja Atlantaan sekä pysähdyksiin useissa muissa kaupungeissa. The Screwtape Letters on kuvattu "Humoristiseksi ja eloisaksi... Paholaiselle on harvoin annettu ansaitsemansa tarkkaavaisemmin!" kirjoittanut The New York Times, "Syvä kokemus".Christianity Today ja "Pahoin nokkela... Helvetin hyvä esitys!" kirjoittanut The Wall Street Journal . [16] Tuotanto on myös kiertänyt maailmanlaajuisesti. Ruuvinauha (Screwtape)-roolin on myös esittänyt nainen (woman).
ellauri266.html on line 440: Vuonna 1962 Spike Milligan ja Peter Sellers julkaisivat yhdessä Peter Cookin ja Jonathan Millerin kanssa levyn The Bridge on the River Wye, huijauksen Kwain elokuvaversiosta, joka perustuu vuoden 1957 Goon Show´n "An African Incident" ympärille. Sillä oli tarkoitus olla sama nimi kuin elokuvalla, mutta vähän ennen sen julkaisua elokuvayhtiö uhkasi oikeustoimilla, jos nimeä käytetään. Tuottaja George Martin muokkasi "K":n pois joka kerta, kun sana "Kwai" puhuttiin. BUAAHHAHHAH hassua, kyllä toi Peter Selleri on sit hulvaton! Sellersiä on kuvattu äkkipikaiseksi, lapselliseksi ja vaikeaksi henkilöksi, jonka oma persoonallisuus hukkui lukuisten roolihahmojen alle, jos sitä edes oli. Eikös se ollut muuten juutalainen? Oli se puolisefardi! Sellers syntyi vuonna 1925 protestanttiselle isälle ja juutalaiselle äidille. Hänen äidinpuolinen isoisänsä isä oli sefardijuutalainen nyrkkeilijä Daniel Mendoza. Sellers varttui Lontoossa ja kävi roomalaiskatolista koulua. Sinuna en pyllistäisi noille sefardeille, ne näyttävät nopeilta.
ellauri269.html on line 495: Leechin useimmin kuvattu erottuva piirre muista epäkuolleista fantasiafiktioissa on menetelmä kuolemattomuuden saavuttamiseksi; purjot luovuttavat sielunsa muodostaakseen "sielu-artefaktteja" (kutsutaan "sieluhelmiksi", " fylakteereiksi " tai " horcruxiksi "" muissa fantasiateoksissa kuten Harry Potterissa), mi on taikuutensa ja kuolemattomuutensa lähde. Monet jäkälät ryhtyvät varotoimiin piilottaakseen ja/tai suojatakseen yhden tai useamman sielun esineen, jotka ankkuroivat osan purjon sielusta aineelliseen maailmaan. Jos jäkälän ruumiillinen ruumis Lich tapetaan, se osa jäkälän sielusta, joka oli jäänyt kehoon, ei siirry seuraavaan maailmaan, vaan se on olemassa ei-ruumiillisessa muodossa, joka voidaan herättää henkiin lähitulevaisuudessa. lichin sielu-esineet tuhoutuvat, silloin lichin ainoa ankkuri aineellisessa maailmassa olisi ruumiillinen ruumis, jolloin tuhoutuminen aiheuttaa pysyvän kuoleman.
ellauri269.html on line 788: Deevy, viitaten Star Trek -kaanoniin, sanoi, että törmää samanlaisiin ongelmiin, kun pidetään joko Spockia tai Kirkiä queerina. Kirkiä on aina kuvattu naispuolisena. Ja Spockilla on alkuperäisen sarjan lisäksi ollut suhteita naisiin. Mutta hän ei näe biseksuaalista identiteettiä mahdollisuuksien universumin ulkopuolella. "Olen varma, että heistä on hyvä tarina kerrottavana avaruusmatkalla ja hänen seitsemän vuoden kutinansa tapahtui", Deevy sanoi. "En usko, että se olisi sama iso juttu kuin tänään kaikki nämä vuodet tulevaisuudessa." Ja kun häneltä kysyttiin, rakastivatko he toisiaan, hänen vastauksensa oli selvä: "He tekivät ehdottomasti enemmän kuin kukaan niistä naisista, jotka olivat koskaan olleet kummassakaan elämässään."
ellauri270.html on line 88: Sillan teki kuuluisaksi Léon ja Hanna Montanan (Jean Reno) klassikkoelokuva Kwai-joen silta, joka keräsi vuonna 1957 seitsemän Oscaria. Elokuva perustuu Pierre Bouillen saman nimiseen kirjaan, joka kertoo toisen maailmansodan sotavangeista sillanrakennuspuuhissa. Bouillen kuuluisin teos on Apinoiden planeetta. Elokuvaa ei kuitenkaan kuvattu Thaimaassa vaan Sri Lankassa, eikä kirjailija Pierre Bouille vieraillut Kanchanaburissa vaan Lontoossa. Hän oli kyllä sotavankina, mutta Mekongin varrella aivan toisella puolen Thaimaata.
ellauri272.html on line 387: Haastattelu on kuvattu pian Niinistön ja USA:n presidentti Joe Bidenin torstaisen yllätystapaamisen jälkeen. Bloomberg kuvailee Niinistön yhteyttä Bideniin ”ennennäkemättömäksi”, sillä presidentit ovat tavanneet reilun vuoden aikana jo kolmesti ja keskustelleet penixestä neljästi. Niinistö kertookin kysyttäessä keskusteluistaan Bidenin kanssa.
ellauri277.html on line 132: Sittemmin tapaamansa "hyväntekijän" Mary Haskellin taloudellisella avustuksella Gibran opiskeli taidetta Pariisissa vuosina 1908–1910. Siellä ollessaan hän tapasi syyrialaisia ​​poliittisia ajattelijoita, jotka edistävät kapinaa ottomaanien Syyriassa. Kun hän kuoli 48-vuotiaana maxakirroosiin ja alkavaan tuberkuloosiin toisessa keuhkossa hän oli saavuttanut kirjallisuuden mainetta "Atlantin valtameren molemmin puolin". Hänen "upeaa työtä" on kuvattu "taiteellisena perinnönä kaikkien kansojen ihmisille".
ellauri279.html on line 172: Pioneerisolmiossa Pavel on kuvattu vain propagandamuotokuvissa, mutta ainoassa säilyneessä valokuvassa hänen solmionsa ei ole näkyvissä. Hän kyseenalaistaa myös sen tosiasian, että Pavel pyrki oppimaan – hän lainaa opettajansa Z. A. Kabinan sanoja, että Pavel tuli kouluun vasta kolmannella yrityksellä ja vain vuosi ennen kuolemaansa, mutta samaan aikaan hän ei todellakaan oppinut lukemaan ja kirjoittaa (hänen sanoin hän jopa puhui valkovenäläis-venäläistä murretta ja oli yleensä hyvin pedagogisesti laiminlyöty).
ellauri279.html on line 348: Huolimatta vahvasta kommunisminvastaisuudestaan Solženitsyn arvosteli myös länsimaiden kulttuurin rappiota. Hän päätyi Yhdysvalloissa sanasotaan muiden toisinajattelijoiden kanssa, minkä jälkeen hän vetäytyi eristyksiin Vermontiin ajamaan punaista Jopo-pyörää. Hänen uskonnollisella nationalismillaan on kuvattu olleen eniten yhteistä 1800-luvun slavofiilien kanssa.
ellauri282.html on line 639: The Everlasting Mercy on runo John Masefieldiltä, ​​Ison-Britannian toiseksi pisimpään toimineelta runoilijavoittajalta. Se julkaistiin vuonna 1911, ja sen tyyli on synnistä kristinuskoon kääntyneen miehen tunnustus. Teos, joka teki Masefieldin ensimmäisenä tunnetuksi, järkytti 1900-luvun alun brittiläisiä tunteita suoralla, rehellisellä ja siksi usein ankaralla kielenkäytöllä, kun päähenkilön väkivaltaisen, juopuneen naispuolisen eipäskuin naistenmiehen Saul Kanen elämää on kuvattu yksityiskohtaisesti. Viisu on halpahintaista melodraamaa, Netflix-tasoa.
ellauri283.html on line 315: 800-luvun puolivälistä 1100-luvun puoliväliin Christian Nubia koki kultakautensa, jolloin sen poliittinen valta ja kulttuurinen kehitys saavuttivat huippunsa. Vuonna 747 Makulatuuri tunkeutui Egyptiin, joka kuului tuolloin parahultaisesti taantuville Umayyadeille ja teki niin jälleen 960 - luvun alussa, kun se työntyi pohjoiseen Akhmimiin asti. Makurialla säilyi läheiset dynastiset siteet Alodiaan, mikä ehkä johti kahden valtakunnan väliaikaiseen yhdistämiseen yhdeksi valtioksi. Keskiaikaisten nubialaisten kulttuuria on kuvattu " afrobysanttilaiseksi ", ja "afrikkalaisen" komponentin merkitys kasvaa ajan myötä. Myös arabien vaikutuksen lisääntyminen on havaittu. Valtion organisaatio oli erittäin keskitetty perustuen 6. ja 7. vuosisadan bysanttilaiseen byrokratiaan. Taide kukoisti keramiikkamaalausten ja erityisesti seinämaalausten muodossa. Noobit kehittivät kielelleen oman aakkoston, Old Noobin, joka perustui koptilaisiin aakkosiin, mutta käytti myös kreikkaa, koptia ja arabiaa. Naiset nauttivat ihanasti korkeasta yhteiskunnallisesta asemasta: heillä oli mahdollisuus saada koulutusta, he voivat omistaa, ostaa ja myydä maata ja käyttivät usein omaisuuttaan kirkkojen ja kirkkomaalausten lahjoittamiseen. Jopa kuninkaallinen perintö oli matrilineaarista, jopa kuninkaan sisaren poika oli laillinen perillinen!
ellauri284.html on line 416: Likaista Harryä on kuvattu Eastwoodin kiistatta mieleenpainuvimmaksi hahmoksi, ja elokuvan ansioksi on sanottu "löysä tykkipoliisi" -genren keksijä. Elokuvaa kritisoitiin myös laajalti fasistiseksi.
ellauri290.html on line 315: Edellä kuvattu törkeä lutkastatistiikka ja hallitusten asenne juutalaisten valtiomaiden kolonisoimista kohtaan osoittavat selvästi, että Palestiinan maaperä - vaikka sen omistus oli kyseenalainen - oli arabimaata. Sen muuttaminen juutalaiseksi maaperäksi saattoi tarkoittaa vain sen perinnöllisten omistajien riistämistä tavalla tai toisella. Bruttotilastot eivät kuitenkaan paljasta, että juutalaiset omistivat lähes tasavertaisen osuuden Palestiinan parhaista viljelykelpoisista maista.* Palestiinan maaperätutkimuksen tilastoissa, jotka toimitettiin vuonna Palestiinassa vierailleelle angloamerikkalaiselle tutkimuskomitealle. Vuonna 1946 hallitus jakoi maan maaperän kolmeen pääluokkaan, nimittäin First Quality Land, joka koostuu rannikkoalueista ja muista tasangoista - 818 000 eekkeriä; Keskilaatuinen maa, joka sisältää mäkiset alueet ja puoliaavikkoalangot - 2 446, 000 eekkeriä; ja Huonolaatuinen maa, joka koostuu Juudean kuivista kuluneista kukkuloista ja syvästi kuluneista ylänköistä ja Negebin laaksosta. - 3 316 000 hehtaaria. Voidaan turvallisesti sanoa, että juutalaiset tilat sijaitsivat First Quality Land -vyöhykkeillä, kun taas arabien ylivalta maanomistuksessa ei johtunut pelkästään siitä, että ne muodostivat suurimman osan väestöstä ja erityisesti maatalousväestöstä, vaan he työskentelivät myös huonolaatuisia maita, joita juutalaiset maanviljelijät yleensä halveksivat.
ellauri297.html on line 461: (Katso kaikki kohdat vielä pienemmällä präntillä, jotka on kuvattu yksityiskohtaisesti Developing Biblical Traditions -osiossa )
ellauri297.html on line 623: Tällaisesta ambivalenssista huolimatta tietyt naisten vapautumisen kannattajat ovat äskettäin hyväksyneet Shaw'n eräänlaisena isähahmona. Shawilla oli tapana asettaa naiset eräänlaiselle älylliselle jalustalle, ja hänen kovaksi keitetyt sankarittarensa heijastivat usein tätä mieltymystä. DH Lawrence meni niin pitkälle, että hylkäsi hahmonsa "lihattomina, verettöminä ja kylminä", ja monet Shaw'n näytelmistä osoittavat selkeää pettymystä seksiin. Shavian mytologiassa Don Juanista, legendaarisesta libertiinista ja rakastajasta, tulee yksinkertainen idealistinen kapinallinen, joka pyrkii "laajempaan, syvempään, voimakkaampaan itsetietoisuuteen", ja Eeva Eedenin puutarhassa reagoi "ylivoimaisella vastenmielisyydellä", kun käärme paljastaa hänelle seksuaalisen aktin mekaniikan. Todellakin messiaanisessa tulevaisuuden visiossa, joka on kuvattu '' Takaisin Metusalahiin, seksi on eliminoitu; lapset kuoriutuvat terveysmunista; ja profeetat ennustavat päivän, jolloin ihmiset menettävät ruumiinsa kokonaan – heistä ei tule muuta kuin puhdasta ajatusta.
ellauri300.html on line 841: Näissä jakeissa kuvattu tapahtuma saattaa tuntua monista vastenmieliseltä ja täysin epäluonteenmukaiselta Elisan persoonallisuuden kannalta, miehen, joka oli Eliaa rauhallisempi ja personaabelimpi. Eliasta muistetaan se Baalin profeettojen tapaus, missä Elia järjesti uhrauskilpailun Ahabin ja Iisebelin sponsoroimana Karamellivuorella.
ellauri308.html on line 489: Roomassa on Domine Quo Vadisin pienessä kirkossa Henryk Sienkiewiczin pronssinen rintakuva. Sanotaan, että istuessaan tässä kirkossa Sienkiewicz sai inspiraation kirjoittaa teoksen Quo Vadis. Aika originellia. Quo Vadis on kuvattu useita kertoja, ja Hollywoodin vuoden 1951 versio on saanut eniten kansainvälistä tunnustusta.
ellauri316.html on line 452: Vuodesta 1967 lähtien, kuuden päivän sodan ja arabien ja Israelin välisen konfliktin alkamisen jälkeen, hän on tukenut aktiivisesti Israelia, kuten hän kertoi useaan otteeseen lehdistössä, ja myös ylläpitänyt ystävällisiä suhteita refinnikeihin, jotka myöhemmin tekivät aliyahin. Aliyah ( US : / ˌ æ l i ˈ ɑː /, UK : / ˌ ɑː -/; heprea : עֲלִיָּה ʿălīyyā, lyhennettynä ' historiallinen nousu') on juutalaisten  maahanmuutto maasta tai maasta Israeliin, eli Palestiinan alueelle, jota nykyään edustaa pääasiassa Israelin valtio. Perinteisesti kuvattu "nousuksi" (kohteena juutalaisten, kristittyjen ja muslimien pyhä kaupunki Jerusalem, joka on mäellä). Muutto Israelin maahan tai "aliyahin tekeminen" on yksi sionismin perusperiaatteista. Ei pie sekoittaa shoahiin eikä intifadaan.
ellauri317.html on line 142: Runo on myös kumouksellinen siinä mielessä, että se on kuvattu nostalgialla ajalle, jolloin Ukrainan kasakat olivat itsenäisiä ja vapaita Venäjän sorrosta ja orjuudesta. Kun puhuja luetteloi latinalaisen armeijan (4.99) tyypillisen kasakkojen sotilasorganisaation, hän muistelee haikeasti aikaa, jolloin kasakat olivat vapaita ja mahtavia: "Näin se oli kerran ikuisessa muistissa Hetmanaatissamme" (4.101). Tämä kaipaus ilmaistaan ​​myös hienovaraisemmin siinä, että kasakkahetmanaatin suuret johtajat ja komentajat, jotka yrittivät pitää valtion vapaana Venäjän herruudesta, on toistuvasti tehty esimerkillisiksi sankarimalleiksi troijalaisille ja latinalaisille. Unohtakaamme kaikin mokomin tässä poliittisessa tilanteessa ja painakaamme villaisella se, että kasakat olivat vulgäärejä väkivaltaisia moukkia. Niinhän ne oli roomalaisetkin, ja muista länkkäreistä on paras ihan vaan vaieta.
ellauri318.html on line 29:
" Vapiduxen esikoinen on moderni mafiakertomus, jonka karskit hahmot on kuvattu niin sujuvasti että siitintä on vaikea laskea kädestään." - Seura

ellauri322.html on line 323: Kaiken kaikkiaan tonaliteetti on hillitty ja Marian hahmo sekoittuu tähän väriharmoniaan ilman eläviä kontrasteja. Vaikka tämä ei ole varsinaisesti muotokuva, Wright tarvitsi mallin Marialle. Uskotaan, että rouva Mary Bassano poseerasi hänelle. Hän oli mennyt naimisiin Derby-perheeseen, jonka esivanhempien kerrottiin tulleen Italiasta muusikkona Henrik VIII:n hoviin. Maria maalattiin Edwinin kumppaniksi tohtori Beattien muutama vuosi aiemmin valmistuneesta Minstrelistä. Edwin on kuvattu unenomainen paimenpoika, jonka kuva on uskollinen runolliselle lähteelle ("The Minstrel; tai, Progress of Genius", pitkä runo tohtori James Beattien, 1771). Edwin myytiin Wakefieldin suojelijalle, mutta hän ei ostanut Mariaa, joka pysyi Wrightin hallussa hänen kuolemaansa asti. Vaikka on surullista, että tämä ilahduttavan toisiaan täydentävä kuvapari ei ole koskaan roikkunut pysyvästi yhdessä, on ilo nähdä Marian niin hyvin sijoitettuna ruokasalissa Pickford's Housessa, Friargaten Derbyssä.
ellauri323.html on line 343: Runot olivat kovia, ja vieläkin kovempia, koska ne eivät olleet "vaikeita" – pirstoutuneita, viittauksia – määrätyllä modernistisella tavalla. Pound sanoi, että ne olivat "epätoivoissa olevien älykkäiden ihmisten aivopieru" ("mielenhuuto", oli Ezran käyttämä sananvalinta). Vasta myöhemmin ymmärrämme, että se, mitä on kuvattu, ei ole sitä, mitä Moore näki, vaan mitä Moore tunsi nähdessään sen, mitä hän näki. Varmaan se näki kotonakin kaikenlaista kuten Juan keskuspuistossa, märkiä myskihärkiä.
ellauri326.html on line 154: Tämä dystooppinen romaani kertoo ensin, että kapteeni van Toch, kapteeni Haddockin kaliiperin merimies, löysi Tyyneltä valtamereltä salamantereita muistuttavia olentoja! van Toch perustaa vaihtojärjestelmän, joka koostuu salamandereiden toimittamisesta veitsiin haita tuhoavien haiden tappamiseksi. Vastineeksi salamanterit keräävät helmiä ja antavat ne kapteeni van Tochille. Myöhemmin hän kutsuu rikeestuneen juutalaispojan, GH Bondyn, sijoittamaan salamanterien kuljettamiseen eri saarten välillä kerätäkseen lisää helmiä. Van Tochin kuoleman jälkeen Bondyn yritys hylkäsi helmimarkkinat myydäkseen salamantereita työvoimaksi. Tämä on kuvattu yksityiskohtaisesti romaanin toisessa osassa, joka on suunniteltu eräänlaiseksi lehdistökatsaukseksi ympäri maailmaa julkaistuista salamantereista ja esittelemään näitä eläimiä tieteellisestä, kaupallisesta ja eettisestä näkökulmasta.
ellauri331.html on line 244: Vuoden 2014 Pew Research Centerin kyselyssä kävi ilmi, että Yhdysvalloissa suurin osa vastaajista piti BuzzFeediä epäluotettavana lähteenä iästä tai poliittisesta kannasta riippumatta. Mikä pahinta, yrityksen yleisöä on kuvattu vasemmistolaiseksi!
ellauri331.html on line 561: Kiseljov, jota on kuvattu tällaisen LGBTQ- vastaisen propagandan "kyrvänkärjexi" verkossa, on esittänyt useita provokatiivisia kommentteja Venäjän LGBTQ-yhteisöstä. Hän on todennut, että homoseksuaalin henkilön elimet eivät ole kelvollisia siirrettäväksi heteroseksuaalille, koska ne ovat liian tylsyneitä, ja että homomiehiä tulisi kieltää luovuttamasta verta tai siittiöitä äiti synnyinmaan puolesta. Kiseljov on myös kutsunut venäläistä LGBTQ-yhteisöä "aggressiiviseksi vähemmistöksi", joka vastustaa "vanhempia, jotka taistelevat antaakseen lapsilleen terveen kasvatuksen" ja väittää väärentämällä tilastoja, että "40 prosentilla homoseksuaalien kasvattamista lapsista on sukupuolitauti."
ellauri332.html on line 531: "Memoirs of a Geisha" oli Arthur Goldenin [n.h.] myydyin romaani. Elokuvantekijä Rob Marshall, Oscar-palkitun Chicagon ohjaaja, otti sen uudelleen elokuvaksi. Kaliforniassa kuvattua japsuelokuvaa kritisoitiin epäaitoudesta. "Memoirs of a Geisha" voitti kolme Oscar-palkintoa, mutta se sai vaihtelevia arvosteluja ja sitä kritisoitiin laihojen kiinalaisten näyttelijöiden käyttämisestä pulskien japanilaisten naisten esittämiseen. Sekä kiinalaiset että japanilaiset loukkaantuivat. Mutta jopa kirja oli kiistanalainen, sillä kirjailijaa inspiroinut geisha haastoi hänet oikeuteen heidän nimettömyytensä sopimuksen rikkomisesta. Vittu että jenkit on sitten kieroja.
ellauri332.html on line 609: Tarantino-leffan on lähes mahdotonta paeta kiistoja. No, hänen vuoden 2019 elokuvansa "Once Upon a Time in Hollywood" ei ole poikkeus. Elokuva on fantastinen ote todellisista Hollywoodin ikoneista ja traagisista Mansonin perheen murhista. Kriitikoista huolimatta tapa, jolla toimintatähti-ikoni Bruce Lee on kuvattu Tarantinon tarinassa, herätti kiistaa. Shannon Lee, Bruce Leen tytär, on ulkoisesti panostanut elokuvaan sen loukkaavasta kuvasta hänen isänsä. Lisäksi monet ovat puhuneet elokuvasta sen selkeän naisten objektiivisuuden ja heihin kohdistuvan väkivallan kuvauksen vuoksi.
ellauri338.html on line 32: Jaakobin paini on Vanhan testamentin Ensimmäisen Mooseksen kirjan (1. Moos. 32:23–33) sekä Hoosean kirjan 12. luvussa kuvattu tapahtuma, jossa Jaakob painii koko yön ajan tuntemattoman miehen kanssa voittaen tämän aamun koittaessa. Voitettu mies nimeää Jaakobin uudelleen Isra-Eliksi (hepreaksi "El Zorro kamppailee" tai "El Coyote hallitsee"). Jaakob itse luonnehti tapahtunutta: "Minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja silti olen elossa." Jaakob rakensi tuon tapahtuman johdosta alttarin antaen sille nimeksi "El-Elohe-Israel" (1.Moos 33:20), "El, Israelin Jumala".
ellauri339.html on line 82: Monia vuosia myöhemmin, kun "löytöjät" kasvoivat, heille yritettiin kertoa heidän alkuperänsä salaisuus. Ensimmäinen koehenkilö oli Korney Yashmaa, tuleva edistysaskel (kuvattu teoksessa "The Guy from the Underworld"). Korney otti tiedon salaisesta henkilöllisyydestään rauhallisesti, mutta tämä ei tuonut mitään hyötyä "löytäjä"-ilmiön tutkimukselle. Toinen yritys paljastaa salaisuus päättyi traagisesti: kohde otti hänelle kerrotun ulkoisesti rauhallisesti, mutta jonkin ajan kuluttua hän kuoli olosuhteissa, jotka eivät sulkeneet pois itsemurhaa, samalla vahvistaen "löytöjen" yhteyden "sytyttimiin" - hänen kuolemansa jälkeen havaittiin, että vastaava "sytytin" oli kadonnut. Tutkijat eivät uskaltaneet jatkaa, ja jäljelle jääneet "löydöt" jäivät pimeyteen.
ellauri340.html on line 45: Vuosien aikana Barryn on kuvattu tuntevan hieman vetovoimaa Mustaan Kanarialintuun ja Zaatanaan, mutta hän ei koskaan etsi suhdetta, koska hän kokee todellisen rakkautensa olevan Iris West, jonka kanssa hän lopulta meneekin naimisiin. Iiris tosin valittaa että kumisessa pellepuvussa hän tulee nyt jo liiankin nopeasti kuin Adam Adagiri Varexessa.
ellauri340.html on line 398: Säännöstöä tarkistettiin useita kertoja vuoden 1971 aikana, alun perin 28. tammikuuta, jotta se sallisi muun muassa joskus "sympaattisen kuvauksen rikollisesta käyttäytymisestä... [ja] virkamiesten korruptiosta" ("niin kauan kuin se on kuvattu poikkeuksellisena ja syyllinen rangaistaan") sekä joidenkin rikollisten toimintojen salliminen tappaa lainvalvontaviranomaisia ​​ja "vihottelun ehdottaminen, mutta ei esittäminen". Lause "Viehaava asento ei ole hyväksyttävä" poistettiin. Myös äskettäin sallittuja olivat "vampyyrit, haamut ja ihmissudet... kun niitä käsitellään klassisen perinteen mukaisesti, kuten Frankenstein, Dracula ja muut korkealuokkaiset kirjalliset teokset, jotka ovat kirjoittaneet Edgar Allan Poe, Saki, Conan Doyle ja muut arvostetut kirjailijat, joiden teoksia luetaan kouluja ympäri maailmaa". Zombit, joilla ei ollut tarvittavaa "kirjallista" taustaa, pysyivät tabuina. Kiertääkseen tämän rajoituksen Marvel kutsui 1970-luvun puolivälissä eri haitilaisten superroistojen näennäisesti kuolleita, mielenhallinnassa olevia seuraajia revenanteixi (zuvembies). Tämä käytäntö siirtyi Marvelin supersankarilinjalle: The Avengers -elokuvassa, kun reanimoitu supersankari Wonder Man palaa kuolleista, häntä kutsutaan "zuvembieksi". DC-sarjakuvat julkaisivat oman zombitarinansa Swamp Thing #16:ssa (toukokuu 1975), jossa vainajat nousevat haudoistaan, kun taas sielua syövä demoni esiintyy Swamp Thing #15:ssä (huhtikuu 1975).
ellauri343.html on line 159:
Asesuunnittelija Georgi Špagin kuvattuna sodan jälkeen. Huomaa kolme Lenin kunniamerkkiä, sosialistisen työn sankarin mitali, Stalinin valtionpalkinto, Punatähden kunniamerkki yms.

ellauri346.html on line 70: Mosfilm-studioilla kuvattu Kohtalon ironia toimii surullisena rakkaustarinana ja ruuvimeisselinä. Miljoonat katsovat sitä uudelleen joka uudenvuodenaatto.
ellauri346.html on line 239: Kokoomuksen kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll arvioi Suomen presidentinvaaleja. Kuvassa Alex Schlumpf kuvattuna huhtikuussa 2023 Suomen eduskunnassa. Kas näin neljän approbaturin mieskuikelo voittaa 5 laudaturin naisylioppilaan toinen käsi selän takana. Epärehellisyyttä tarvitaan presidentinvirassa, ei poliisivaltion päämies muuten pysty valehtelemaan ja syömään sanaansa. Siitä on oravahampaisella smurffilla vahvaa näyttöä ministeriajoilta.
ellauri347.html on line 251: Frommin opinnäytetyö "vapaudesta paeta" on kuvattu seuraavassa jaksossa "yksilöllistynyt mies". Frommin mainitsema ihminen on vailla "ensisijaisia siteitä"; kuulumisesta (kuten luonto, perhe jne.), mitä ilmaistaan myös "vapaudeksi":
ellauri347.html on line 569: Se on kuvattu pääasiassa Hautes-Vosgesissa Gérardmer -sektorilla 7. Gérardmerin kaupungintalon julkisivua käytetään Villefranchen kaupungintalon puitteina. Zone blanchen ensimmäisessä jaksossa esiintyvä saha on MousseynBan-sur-Meurthe-Clefcyssä Schmalickin gîtessa. Kohtaus, jossa vauva heitetään vesiputoukseen, on kuvattu saut du Bouchotissa, Menauruptissa ja niin pois päin. Vauvana käytettiin Reborn Baby- vauvanukkea. Lukuisat ilmakuvat näyttävät tien Col de la Schluchtiin ja erityisesti tietyn sijainnin: "La Roche du Diable". Kohtauksia kuvattiin myös Cornimontissa takaa-ajoa varten ja Granges-Aumontzeyssa 8,9. Jotkin kohtaukset ensimmäisen kauden päättävistä jaksoista kuvattiin Tête des Cuveaux'ssa vuonna kivi ja puu lähellä Remiremontia. Tuottaja Vincent Mouluquet selittää Vogeesien valintaa kuvaamiseen: “Halusimme näyttää katsojille asioita, joita he eivät ole tottuneet näkemään. Meillä oli tunne, että siellä oli olemassa jonkinlainen harvinaisuus Ranskan oloissa, nimittäin pystyryöstömezä. Otimme Vogeesit suuhumme, koska löysimme runsaasti maisemia, tunnelmaa, tunnelmaa, panodraamoja, todella poikkeuksellisia pystypanoja."
ellauri348.html on line 154: Tutua on myös kuvattu herkäksi ja erittäin helposti loukkaantuvaxi, hänen persoonallisuutensa näkökohta, jonka hän salasi yleisöltä. Hän saattoi suuttua, jos hänen henkilökunnan jäsen unohti kiittää häntä tai ei pyytänyt anteeksi myöhästymistään rukousistunnosta.
ellauri348.html on line 375: On pääteltävä, että "voi olla ehkä tehdä hyvä elokuva huonosta romaanista, mutta ei koskaan hyvästä." Arvostettujen ja hyvin rahoitettujen TV-sarjojen nousun myötä 2000-luvulla television kulta- aikana pidetyssä televisiosarjassa jotkin aiemmin kuvaamattomiksi pidetyt teokset ovat läpikäyneet visuaalisia mukautuksia. Pitkään kuvaamattomina pidettyjen teosten joukossa on lopulta onnistuneesti kuvattu Taru sormusten herrasta, Watchmen ja Gerald's Game.
ellauri348.html on line 1136: Intohimoa on kuvattu myös voimakkaaxi taipumuxexi omistautua jollekin tavaralle, jota rakastetaan ja pidetään tärkeänä. Siihen ollaan valmiita sijoittamaan huomattavasti siemennestettä. Esim Daihazu Ishida on puuhannut intohimoisesti erään Rauhan kanssa Rauhan antamatta perixi.
ellauri350.html on line 89: Kohut syntyi 3. toukokuuta 1913 Wienissä, Itävallassa , Felix Kohutin ja Else Kohutin (os. Lampl) perheeseen. Hän oli perheen ainoa lapsi. Kohutin vanhemmat olivat Alsergrundissa eli yhdeksännessä piirissä asuvia assimiloituja juutalaisia, jotka olivat menneet naimisiin kaksi vuotta aikaisemmin. Hänen isänsä oli innokas konserttipianisti, mutta hylkäsi unelmansa ensimmäisen maailmansodan kokemusten traumatisoimiseksi ja muutti liiketoimintaan Paul Bellakin kanssa. Hänen äitinsä avasi oman myymälänsä joskus sodan jälkeen, mitä vain harvat naiset tekivät tuolloin Wienissä. Elsen suhdetta poikaansa on kuvattu "narsistiseksi kietoutumiseksi".
ellauri359.html on line 135:
Aahrikka ja Amerikka tukee Eurooppaa. Eurooppa käyttää helminauhaa, kun taas hänen sisarensa Afrikka ja Amerikka on kuvattu tyylikkäissä orjarannekoruissa.

ellauri362.html on line 155: Peacockin oma paikka kirjallisuudessa on ennen kaikkea satiirikko. Se, että hän on kuitenkin ollut vain harvojen suosikki, johtuu osittain hänen teoksensa erittäin älyllisestä laadusta, [ tarvitaan lainaus ], mutta pääosin hänen tavanomaisen kirjailijan pätevyyden puutteesta, josta hän ei piittaa paskan vertaa. Hänellä ei ole juonta, vähän inhimillistä kiinnostusta eikä johdonmukaista luonteen määrittelyä. Hänen persoonansa ovat pelkkiä nukkeja tai parhaimmillaan abstraktien ominaisuuksien, kuten armon tai kauneuden, inkarnaatioita, mutta kauniisti kuvattuina.
ellauri362.html on line 418: Joukko ja valta (saks. Masse und Macht) on Elias Canettin kirjoittama esseemuotoinen tutkielma sosiaalipsykologiasta. Kirja julkaistiin vuonna 1960, ja sitä voidaan pitää Canettin pääteoksena, jos halutaan, toinen mahdollisuus on Sokeat. Joukko ja valta on käännetty useille kielille, ja englanninkielinen käännös vuodelta 1962 on tekijän auktorisoima. Canetti tarkastelee teoksessaan joukkoilmiöitä ja vallankäyttöä. Vaikka hänen työnsä on paljolti Gustave Le Bonin ja Sigmund Freudin kritiikkiä, ei näitä kirjoittajia mainita alkuteoksessa nimeltä. Canettin tyylikeinona on voimakas eläytyminen kuvattuihin tapahtumiin.
ellauri370.html on line 245: Monet kataarit tunnistivat pahan jumalan Saatanaksi, fyysisen maailman herraksi ja saddukealaisen Vanhan testamentin nationalismin jumalaksi. Katarit uskoivat, että ihmissielut olivat enkelien sukupuolettomia henkiä, jotka olivat loukussa pahan jumalan aineellisessa maailmassa. Paha Jumala on kuvattu Vanhassa testamentissa aineen ja fyysisen maailman luojana. Jälkimmäinen, jota usein kutsutaan nimellä Rex Mundi ("Maailman kuningas"), tunnistettiin juutalaisuuden jumalaksi ja myös joko sekoitettiin saatanaan tai sitä pidettiin Saatanan isänä, luojana tai viettelijänä.
ellauri372.html on line 201: Ihmeitä, joita käytettiin vahvistamaan hänen autuaaksi julistaminen, olivat heinäkuussa 1948 suoritettu parannus suolistotuberkuloosista Angela Testosteronissa ja elokuussa 1950 Francis Ranierin parannus valtimoiden kalkkeutumisesta/skleroosista; molemmat katsoivat Kolben esirukouksen syyksi ihmeparantumiseen. Hän on yksi kymmenestä 1900-luvun marttyyrista, jotka on kuvattu patsaissa Anglikaanisen Westminster Abbeyn Great West Doorin yläpuolella Lontoossa.
ellauri372.html on line 443: Tekstissä luetellaan kaksitoista kirousta, jotka leeviläisten pappien oli lausuttava ja kansan vastattava Aamenilla. Nämä kiroukset muistuttavat suuresti lakeja (esim. kirottu olkoon se, joka poistaa lähimmäisensä maamerkin), eikä niitä seuraa luetteloa siunauksista, jotka on kuvattu vastaavassa liturgisessa kehyksessä; tutkijat uskovat, että nämä edustavat todennäköisemmin sitä, mikä oli kirjoitettu kiviin, ja että myöhempi luettelo kuudesta nimenomaisesta siunauksesta, kuudesta lähes vastaavasta nimenomaisesta kirouksesta, oli alun perin tässä kohdassa tekstissä. Näiden eksplisiittisten siunausten ja kirousten nykyisen sijainnin laajemmassa lupauskertomuksessa ja paljon laajemmassa uhkakertomuksessa (vastaavasti) katsotaan olleen toimituksellinen päätös maanpaon jälkeiselle 5. Mooseksen kirjan korjatulle versiolle, mikä kuvastaa deuteronomistin maailmankatsomusta Babylonian maanpaon jälkeen.
ellauri374.html on line 246: Uuden ryhmän tarkoitus, sellaisena kuin se on kuvattu sen perussäännössä, vaati perinteisiä tehtäviä, joita juutalaisyhdistykset suorittavat Euroopassa: "Sairaiden vieraileminen ja hoitaminen" sekä "lesken ja urvon suojeleminen ja auttaminen". Sen perustajat olivat toivoneet, että se kattaisi pian kaikki mamut Yhdysvalloissa, mutta näin ei käynyt, koska myös muita periamerikkalaisia järjestöjä oli muodostumassa samoihin aikoihin (esim.KKK). Perustajat antoivat järjestölle alun perin nimen Bundes-Brüder (saksaksi "liiton veljet") heijastaakseen tavoitettaan periamerikkalaisesta veljellisestä järjestöstä, joka voisi tarjota lohtua koko amerikkalaisten maahanmuuttajien kirjolle. Vaikka
ellauri381.html on line 385: "Odota minua" on Neuvostoliiton pitkästyttävä sotilaallinen draama, joka on kuvattu Konstantin Simonovin samannimisen runon perusteella Central United Film Studiossa Suuren isänmaallisen sodan aikana. Julkaistu Neuvostoliiton näytöillä 22. marraskuuta 1943.
ellauri381.html on line 389: Eteenpäin menevä lentäjä Ermolov on vaimonsa Lisan mukana. Rakkaus ja kiihkeä usko toisiinsa kirkastavat eron katkeruutta. Lisa odottaa miehensä paluuta kestäen lujasti sodan vaikeudet. Hän kieltäytyy evakuoinnista ja menee töihin puolustustehtaalle. Mieheltäni ei ole kuulunut uutisia pitkään aikaan. Lisa ei tiedä, että Ermolovin kone vaurioitui yhdessä ilmataisteluissa. Ermolov joutuu vihollislinjojen taakse ja käskee toverinsa, sotilasvalokuvatoimittaja Weinsteinin toimittamaan yksikköön elokuvan, jossa on kuvattu vihollisen lentokenttiä, ja kirjoittaa lyhyen mutta merkityksellisen huomautuksen Lisalle: "Odota, minä tulen takaisin." Siirtyessään pois metsäkorsusta, johon Ermolov jäi, Weinstein kuulee lyhyen ammuskelun. Hän on varma, että hänen ystävänsä on kuollut. Hän tuo tämän surullisen uutisen Lisalle. Mutta Lisa ei usko Weinsteiniin, hän odottaa edelleen miestään. Hänen odotuksensa eivät ole turhia. Eloonjääneestä Ermolovista tulee partisaaniosaston komentaja. Pitkän eron jälkeen hän palaa Lisan luo.
ellauri381.html on line 573: "No, minä", huomautti A.I. Solženitsyn, joka puhui 22. syyskuuta 1967 Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallituksen sihteeristön kokouksessa, antoi tarinan suurille onkologeille tarkastettavaksi - he tunnustivat sen lääketieteellisestä näkökulmasta moitteettomaksi ja nykyaikaiseksi. Tämä on juuri syöpää, syöpä sellaisenaan. A historioitsija A. Ostrovski kääntyi osana Solženitsynin elämää koskevaa tutkimusta myöhemmin erään onkologin puoleen, joka kertoi tutustuneensa "syöpäosastoon" silloin kun se meni Samizdatiin, mutta ei voinut lukea sitä loppuun juuri siksi, että lääketieteellisestä näkökulmasta taudin kulku ja hoitoprosessi on kuvattu täysin epäpätevästi.
ellauri383.html on line 479: Taivaalla Orion on kuvattu naapuritähtikuvion kuorsaavan Härän panoksen edessä, vaikka Orionin myytti ei viittaa sellaiseen taisteluun. Joka tapauksessa tähdistö syntyi sumerilaisten kanssa, jotka näkivät siinä suuren sankarinsa Gilgameshin taistelevan taivaan härkää vastaan. Orionin sumerilainen nimi oli URU AN-NA, joka tarkoittaa taivaan valoa. Härkä oli GUD AN-NA, taivaan härkä.
ellauri383.html on line 481: Gilgamesh oli Herakleksen sumerilainen vastine, joka vie meidät toiseen arvoitukseen. Länkkärien mytologian suurimpana sankarina Herakles ansaitsee yhtä kirkkaan tähdistön kuin tämä, mutta todellisuudessa hänelle on määrätty paljon tummempi kuvio. Onko siis mahdollista, että seemiläinen Orion ei ole muuta kuin naamioitunut Herakles? Se voi olla, jos ajattelee, että yksi Herakleen töistä oli kreetalaisen härän vangitseminen ja että Orionin ja härän välinen taistelu on kuvattu taivaalla. Ptolemaios kuvaili hänen omaavan sauvan ja leijonan ihon, jotka ovat molemmat tunnettuja Herakleen ominaisuuksia, ja siksi hän on edustettuna vanhoissa tähtikartoissa. Homeros Odysseiassa kuvailee Orionia jättimäiseksi metsästäjäksi, joka on aseistettu tuhoutumattomalla kovalla pronssisella sauvalla. Taivaalla metsästäjän koirat (tähtikuviot Canis Major ja Canis Minor) seuraavat häntä tiiviisti jahtaamassa jänistä. Mutta näistä olosuhteista huolimatta yksikään mytologi ei mainitse mahdollista yhteyttä tämän tähdistön ja Herakleen välillä!
ellauri383.html on line 535: Brittiläinen The Telegraph yrittää teeskennellä, ettei tietoihin Moskovan tapahtumista pitäisi luottaa lainkaan: "venäläislähteiden toimittama vahvistamaton video näyttää väitetysti amerikkalaisen tuotannon Abrams-taistelupanssarivaunun hylyn." No, tietysti venäläiset valehtelevat aina, ja "näyttelyn" kuvamateriaali on ilmeisesti kuvattu Mosfilmin paviljongissa.
ellauri384.html on line 335: Lisäksi vuonna 2021 Bulatovin tuomitseman perusteella aloitettiin kaksi muuta tapausta: tyttöä vastaan, joka oli kuvattu shortseissa Iisakin katedraalin taustalla, ja teini-ikäistä, joka poseerasi ilman housuja Vapahtajalle vuodatetun kuukautisveren kanssa. Tapauksen juoni oli "uskovaisten tunteiden loukkaaminen" (eli itse Bulatovin). Itsepäinen taistelunsa LGBT-ihmisiä vastaan Bulatov sai lempinimen "homotaistelija" mediassa. Hän kutsuu itseään moraalin puolesta taistelijaksi.
ellauri386.html on line 89: Monien Dostojevskin teosten juutalaisten on kuvattu esittävän negatiivisia stereotypioita. Päiväkirjoissaan hän halveksi länsimaalaisia ja kaikkia, jotka vastustivat panslaavilaista liikettä.
xxx/ellauri087.html on line 247: 50-vuotias leoparditakissaan kuvattuna syntymäpäivähaastatteluun 2003. Kuosiin innosti alun perin Pipsa.­Kuva: Christian Westerback
xxx/ellauri123.html on line 469: Se on kuvattu laulujen laulussa (korkeassa veisussa). Jumala loi maailman toiveesta antaa luomakunnalle sen mitä se koki ize jatkuvasti. Vähän kuin työntäis jalan peiton alta koska on ihanaa vetää se sinne takasin.
xxx/ellauri130.html on line 572: Viime vuoden toisella puoliskolla kuvattu ja tiistaina 14. maaliskuuta alkava dokumentti seuraa Nahkurin ja Punamäen kirjailijan Miinan samanlaisia ​​ohjelmia kanavalle, kriitikot James Potkukelkka ja Boris Kloorikana vuonna 2020 sekä järvipoeetat Ville Sananhintainen ja Samu Räätäli Hiiliharja seuraavana vuonna.
xxx/ellauri137.html on line 154: Lexalla oli vientiä, vaikkei se ollut mikään komistus: leveänenäinen, vajaahampainen, paxuhuulinen ja lerppasilmäinen. Pantuaan taas jonkun maalaistytön paxuxi se päätti ottaa Sonjan, joka tykkäs olla kuulun kirjailijan muusana. Lexa pakotti Sonjan lukemaan Pepys-tyyppisen päiväkirjansa, johon joka pano oli seikkaperäisesti kuvattu. Sonjaa ällötti, vielä häiden jälkeenkin. Lexa bylsi Sonjaa sitä innokkaammin, oli varsinainen pirttihirmu ja kotistyränki.
xxx/ellauri139.html on line 258: Romaanissa on siis selkeästi kuvattu myös Dostojevskin maailmankatsomuksen heikkoja puolia: hänen omaksumaansa vitun nöyryyttä ja kärsimystä, kielteistä suhtautumista vallankumouksellisiin keinoihin ja taisteluvälineisiin.
xxx/ellauri157.html on line 481: Perussanapari "Minä-Sinä" puolestaan luo suhteen, jossa subjektilla ei ole enää mitään objektina. Usein kirjallisuudessa Minä-Sinä-suhdetta on kuvattu subjektin ja subjektin väliseksi suhteeksi. On kuitenkin muistettava, että Buber puhuu subjektista laajemmassa merkityksessä kuin yleensä. Vaikka Sinän sanovalla ei olekaan objektia, on hän kuitenkin yhteydessä johonkin, kai. Minä-Sinä-suhde sisältää kaiken, minkä Minä-Se-suhdekin, mutta Minä-Sinä-suhteessa ei toisen subjektin ominaisuuksia voida analysoida lankeamatta takaisin Se-suhteeseen. Buber kuvaa Minä-Sinä ja Minä-Se suhteen eroa esimerkiksi yksittäisten äänten ja melodian tai yksittäisten sanojen ja lauseen välisenä erona. Buberin mukaan Minä-Sinä-suhde kohtaa ihmisen "armosta ja tahdosta", se vaatii molemminpuolisuutta, molempien osapuolten Sinä-sanomista. Varsinaista huuhaata.
xxx/ellauri208.html on line 772: Esimerkiksi kirjan sivuhahmo Tom Östlundin ongelmallinen avioliitto vaimonsa kanssa on kuvattu kummankin osapuolen motiiveja kliinisesti, realistisesti esitellen. Kohtaukset jotka elokuvissa saisivat katsojat pyörittämään turhautuneina silmiään toimivat, koska Sariola ei jätä ymmärtämättä hahmojaan, vaikka empatiaa ei sivuilta tihku. Kuvaukset ovat kuin havaintoja perheterapiaistunnoista. Seuraavassa Tomin vaimon, Sirkan, motiiveja selittävä kappale:
xxx/ellauri215.html on line 78: Tämä pikku video (kazo myös muut videot) on kuvattu endoskoopilla pimpsan sisältä: mulkku työntelee sisään halkinaista päätänsä, ahertaa kuin myyriäinen, venkuttaa ankarasti ahtaassa käytävässä kunnes runkku ruiskahtaa (9:55), lopuxi tero sysii sperman peremmälle bobcattina ja vetäytyy työnsä tehneenä esan perässä samaa tietä kuin tuli.
xxx/ellauri218.html on line 58: 3. Kuvassa on paljon luurankoja kasassa, johon kiinnitin huomioni, kun tarkastelin kuvaa kunnolla. Kuva on sommiteltu siten, että ensimmäisenä näkee nämä luurangot ja niiden vieressä olevat parempiasemaiset ihmiset, jotka hallitsevat kuvan tapahtumia. Kuvan vasemmassa yläkulmassa on todella tummat värit. Ne kuvaavat siellä olevaa tulipaloa tai jotain tulta ja savua. Oikeassa yläkulmassa ei oikein tapahdu mitään, joten se on kuvattu aika vaalealla. Kuvan keskellä ja alaosassa on vähän punertavaa, joka voisi kuvata verta, tulta ja kaaosta.
xxx/ellauri230.html on line 102: 'Lumen maa' on ennen kaikkea rakkausromaani. Sen aiheena on kauniin nuoren geishan Komakon rakkaus keski-ikäiseen, varakkaaseen Shimamuraan, vanhaan kuksijaan, joka viileässä pidättyvyydessään ei pysty seuraamaan tyttöä hänen kiihkeän antaumuksensa huipuille, vaan ruiskahtaa ennen kliimaxia. Komakon luonnollinen, suoraryhtinen olemus ja hänen sydämensä aitonaisellinen kaipuu avioehdottomuuteen on vastakohtana Shimamuran sisäiselle autiudelle, hänen sielunsa "lumen maalle". Tämä taitavasti kuvattu tuiki tuttu ristiriita luo romaaniin sisäistä jännitystä ja antaa jokaiselle arkisellekin sanalle (esim. "voi vittu") merkittävyyttä ja harvinaista painoa.
xxx/ellauri230.html on line 128: Länsimaisessa perinteessä edestäpäin kuvattu alastomuus ja – tarkemmin sanottuna – sukuelimet ovat pitkään olleet polttopisteitä sukupolvien välisessä taiteellisessa keskustelussa – kiistanalaisia ​​toisaalta kauneutensa ja toisaalta syntisen luonteensa vuoksi.
xxx/ellauri235.html on line 917: Pausanias mainitsee Korinnan saaneen Pindarista vain yhden voiton, ja sanoo nähneensä Tanagrassa Korinnan kuvan, jossa tämä oli kuvattu sitomassa hiuksiaan. Pausaniaan mukaan Korinnan voitto oli paitsi Korinnan runoilijanlahjojen myös hänen kauneutensa ja hänen käyttämänsä aiolialaisen yläosattoman esiintymisasun ansiota. Pausanias (m.kreik. Παυσανίας; 100-luku) oli antiikin kreikkalainen maantieteilijä, joka eli Rooman vallan aikana. Vittuako sekin mitään muka tiesi runoudesta, kusipää.
xxx/ellauri259.html on line 234: Hindulaisissa kirjoituksissa on kuvattu neljä ihanteellista elämänvaihetta: opiskelija, perheenisä, erakko ja vaeltava pyhä mies. Useimmille hinduille nämä edustavat metaforista polkua, eivät todellista polkua, esim naisille. Mulla on menossa toi erakkovaihe. Alzheimerina olen sitten rapussa housuitta vaeltava pyhä mies.
xxx/ellauri265.html on line 452: Deseret on Mormonin kirjassa esiintyvä sana, jonka sanotaan olevan jerediläisten kieltä ja tarkoittavan hunajamehiläistä. Sen mukaan on nimetty lukuisia myöhempien aikojen pyhien liikkeen keskeisiä paikkoja ja järjestöjä, kuten Deseretin osavaltio. Mehiläisestä on tullut tärkeä mormonikulttuurin tunnus, ja esimerkiksi Utahin sinettiin on kuvattu työllisyyttä symboloiva mehiläispesä.
xxx/ellauri273.html on line 458: Jos yllä kuvattu tuo mieleen amerikkalaisen oikeiston puheet, sille on syynsä.
xxx/ellauri287.html on line 389: Kirjeet valaisevat meille "apostoli" Paavalin luonnetta paremmin kuin kenenkään antiikin henkilön Ciceroa ehkä lukuunottamatta. Apinoiden teot taas kuvailevat hänen lähetysmatkojaan. This kirja kertoo meille, missä paikoissa hän kävi ja mitä hän niissä teki. Ainoat apostolit, joilla näissä kertomuksissa on huomattava osa, ovat Pietari, alkuosan keskeisin hahmo, ja Paavali, joka on keskeisenä henkilönä yhdeksännestä luvusta kirjan loppuun. Kirjan aiheena on kristinuskon leviäminen Jerusalemista Roomaan apostolinkyydillä juutalaisten kiihkeäin vastarinnan ahdistaessa sitä joka taholta. Se, että roomalaiset virkamiehet on kuvattu myötämielisiksi kristinuskolle, tukee hyvin sitä teoriaa, että Luukasa kirjoitti kirjan Paavalin ollessa Roomassa odottamassa hovioikeuden päätöstä ja toivoi tällä sepustuxella voittavansa hänen puolelleen pääkaupungin vaikutusvaltaisen porukan myötätunnon.
xxx/ellauri291.html on line 92: Eri sarjoissa kuvattuja aiheita ovat sota ja rauha, rikos ja rangaistus, kuolleet sielut, kolme sisarta, sukupuolisen uskollisuuden arvo, autoritaarisuus, imperialismi, luokkasota, taloustiede, rasismi, uskonto, ihmisoikeudet, eläinvääryydet, seksismi, feminismi ja teknologian rooli.
xxx/ellauri291.html on line 141: Esityksen tuotantohenkilökuntaan kuului taidejohtaja Matt Jefferies, joka suunnitteli tähtialuksen Enterprisen ja suurimman osan sen foliopaperi- ja pahvi sisustuksista. Hänen panoksensa sarjassa kunnioitettiin "Jefferies-putken " nimellä, joka on eri Star Trek -kuvissa kuvattu laiteakselisarja. Sen lisäksi, että Jefferies työskenteli veljensä John Jefferiesin kanssa Star Trekin kädessä pidettävien faaseriaseiden luomiseksi, Jefferies kehitti myös Enterprisen sillan lavastuksen (joka kyllä perustui Pato Guzmanin aikaisempaan suunnitteluun). Jefferies käytti käytännön kokemustaan lentäjänä toisen maailmansodan aikana ja tietämystään lentokoneiden suunnittelusta suunnitellakseen tyylikkään, toimivan ja ergonomisen siltaasettelun.
xxx/ellauri291.html on line 280: Kimballin mukaan näistä sanoista tuli sivusanoja sotilaiden keskuudessa, ja yhteisöllisissä ponnisteluissa – joka oli monella tapaa samanlainen kuin yllä kuvattu spontaanisti leirikokouslaulut – asetettiin vähitellen "Say, Brothers" -säveleen.
xxx/ellauri291.html on line 477: Nykyistä jälkeistä sotaa Ukrainan Donbasin alueella on myös kuvattu Venäjän maskirovka -kampanjaksi. Pitäisiköhän lännen tämän päivän Hitlereiden vähän jarrutella sotaoptimismia.
xxx/ellauri293.html on line 201: Hagar (arab. هاجر‎, hepr. ‏הָגָר‎) oli Raamatun Vanhan testamentin ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kuvattu naishenkilö. Hän on Abrahamin vaimon Saaran egyptiläinen orjatar. Saara ei voinut enää tulla raskaaksi, joten hän antoi Hagarin miehelleen sivuvaimoksi. Hagar tuli raskaaksi ja alkoi ylenkatsoa Saaraa, jonka luota Aaprahammikin pakeni. Kertomuksen mukaan enkeli saa Hagarin palamaan ja synnyttämään Abrahamille Ismael-pojan. Ismaelin syntymän aikaan Abrahamin kerrotaan olleen 86-vuotias. Saaran saatua myöhäisellä iällä oman pojan Iisakin sanoi hän Abrahamille "Aja pois tuo orjatar ja hänen poikansa. Orjattaren poika ei saa periä yhdessä minun poikani Iisakin kanssa". Ja Abraham ajoi Hagarin ja tämän pojan leivän ja vesileilin kera Beerseban erämaahan. Ikäviä tyyppejä, todellakin. Ei olis kannattanut, Ismailista tuli sitten muslimi.
xxx/ellauri296.html on line 131: Ilmestysmaja eli tabernaakkeli (hepreaksi Mishkan, Ohel) oli siirrettävä puhelinteltta, jonka Mooses rakennutti Toisessa Mooseksen kirjassa kuvattujen ohjeiden mukaan. Maja oli juutalaisen uskonnon keskeisin palvontapaikka sinä aikana, kun juutalaiset pakenivat Egyptistä Luvattuun maahan, siihen saakka kun sen osat siirrettiin osaksi Salomon temppeliä, joka korvasi majan. Leeviläisten tehtävä oli kantaa ilmestysmajaa ja sen kaikkea kalustoa. Sixi niillä ei ollut pyssyjä eikä maata. Seizemän veljexen Simeoneja. Huviteltan sälät toi Titus Roomaan voitonmerkkinä rutattuaan juutalaisten 2. temppelin 70 jKr (fig. 2).
xxx/ellauri307.html on line 677: Christopher Little "Christopher Little Literary Agency" on Lontoossa sijaitseva kirjallisuusagenttien yritys. Virasto on johtanut Harry Potter -kirjailijaa JK Rowlingia vuosina 1996–2011. Häntä on kuvattu "kaikkien aikojen onnekkaimmaksi agentiksi", joka oli puolet "kirjallisuuden historian kaupallisesti menestyneimmistä suhteista".
xxx/ellauri312.html on line 178: valokuvattuina lukuisissa varastoissa ja varastojen varavarastoissa. Lastenlapset
xxx/ellauri312.html on line 205: Teoria on seuraava: Infinite Jest on Wallacen yritys ilmentää ja dramatisoida vallankumouksellista fiktiota, jota hän vaati esseessään "E Unibus Pluram: Television and US Fiction". (Vittu et toi Sikiökin oli sivistymätön: "Unibus"? "pluram"? HAHAHA. Jätkä ei osaa latinasta edes alkeita. Koitin lukea Sikiön ao. prujua mutta se oli loputtoman pitkästyttävä.) Tyyli on sellainen, jossa uusi vilpittömyys kumoaa ironisen ironisuuden, joka on 1900-luvun loppua kohden kovertanut nykyisen fiktion. Wallace yritti kirjoittaa vastalääkettä kyynisyydelle, joka oli valloittanut ja surullittanut niin paljon amerikkalaista kulttuuria hänen elinaikanaan. Hän yritti luoda viihdettä, joka saisi meidät puhumaan isänmaallista potaskaa uudelleen. On jo aika unohtaa Vietnamin turpiinotto, sitäpaizi rättipäistä saa helpommin mureketta, kun niillä ei ole niitä viidakoita missä kykkiä. Lisäksi lukuisia kirjailijoita on kuvattu New Sincerity -liikkeen myötävaikuttajiksi, mukaan lukien Jonathan Franzen, Zadie Smith, Dave Eggers (n.h.), Stephen Graham Jones (n.h.), ja Michael Chabon (n.h.). Ei kun suuri narratiivi takas kunniaan!
xxx/ellauri356.html on line 480: Sollers oli näät henkisen kiihkoajan ytimessä 1960- ja 1970-lukujen Pariisissa. Hää johti avantgardistista Tel Quel -lehteä vuosina 1960-1982. Hän osallistui kriitikoiden ja ajattelijoiden, kuten Jacques Derridan, Jacques Lacanin, Louis Althusserin ja Roland Barthesin julkaisemiseen. Lehdessä julkaistuissa tyypeistä osa on vähän tunnettuja tai kiistanalaisia: Lautréamont, Dante, Artaud, Bataille, Joyce, Derrida, Foucault ja jopa Barthes. Jotkut heistä kuvattiin myöhemmin romaanissaan Femmes (1983) muiden ennen toukokuuta 1968 ja sen jälkeen toimineiden ranskalaisen intellektualismin hahmojen rinnalla. Philippe Sollers oli 1960- ja 1970-luvuilla läheinen muun muassa Jacques Lacanille, Michel Foucault'lle, Louis Althusserille ja ennen kaikkea Roland Barthesille, jotka ovat kuvattu romaanissa Naiset (1983). Lopuista julkkixista tuli sen verisiä vihamiehiä.
xxx/ellauri356.html on line 518: Hän on kuvattu "sammakkona joutsenten joukossa"; valkoinen tyttö, jonka iho on usein täynnä näppylöitä kasvoillaan, hartioillaan ja pakaroissaan, vaaleat hiukset, jotka näyttävät toisinaan täysin värittömiltä, ja uskomattoman tummanruskeat silmät, jotka näyttävät luovan varjoja niiden alle. Hän on myös hieman ylipainoinen, ujo, yksinäinen ja eristäytynyt. Häntä kiusataan ankarasti koulussa. Hänen leskeksi jäänyt äitinsä Margaret on henkisesti epävakaa uskonnollinen fanaatikko, joka hakkaa tytärtään ja heittää hänet "rukouskaappiin", kun tämä tekee jotain, jota hänen äitinsä pitää syntisenä. Juuri tästä naistyypistä on kuvaus yllä "Parfymoidun puutarhan" nelosluvussa.
xxx/ellauri357.html on line 354: Ei ole mitään syytä, miksi koko yhdistelmäkokonaisuuden ei pitäisi olla kuvattuna Eläväksi tai Eläväksi olennoksi sekoittuneena alemmassa vaiheessa, mutta tämän pisteen yläpuolella on todellisen ihmisen alku, joka on erillinen kaikesta se on leijonan sukua, kaikki mikä on monen raa'an pihvin luokkaa. Ja koska näin ymmärretty Mies on pohjimmiltaan päättelyn kumppani Sielu, järkeilyssämme tämä "Me" syyttelee, että käyttö ja järjen teko on tyypillinen sielun teko.
xxx/ellauri357.html on line 471: Shelley ja Byron tekivät sitten veneretken Genevejärven ympäri, mikä inspiroi Shelleyta kirjoittamaan " Hymn to Intellectual Beauty ", hänen ensimmäinen merkittävä runonsa Alastorin jälkeen. Kiertue Chamonix'ssa Ranskan Alpeilla inspiroi " Mont Blancia ", jota on kuvattu ateistiseksi vastaukseksi Coleridgen "Hymni ennen auringonnousua Chamonixin laaksossa". Tämän kiertueen aikana Shelley allekirjoitti usein vieraskirjat julistuksella olevansa ateisti. Muut brittimatkailijat, mukaan lukien Southey, näkivät nämä julistukset, mikä kovetti asenteita Shelleyta kohtaan kotona.
xxx/ellauri358.html on line 42: Emily Brontën vuoden 1847 tarina surkean Yorkshiren mustalais-herrasmies Heathcliffin ja hänen lapsuusvuosiensa rakkauden Catherinen välillä tuomitusta romanssista on kuvattu monta kertaa, joskaan ei koskaan niin kauniisti kuin tässä tunnelmallisessa Wyler-tuotannossa, joka menee vain niin pitkälle kuin Luku 17 Brontën kirjassa, pääosissa Laurence Olivier ja Merle Oberon, jossa esikansalainen Kane Gregg Toland tuo onnistuneesti mieleen sumun seppelöimiä englantilaisia nummia Etelä-Kaliforniassa.
xxx/ellauri380.html on line 246: Hänen vastenmieliset seksuaaliset taipumuksensa ja voimakas julmuus ja sadismi tarkoittivat, että hänen johtamansa yksikkö sai enemmän tai vähemmän vapaat kädet murhata, kiduttaa, raiskata ja polttaa. He aloittivat elämänsä keskitysleirin vartioinnissa, ja Dirlewangerin ja hänen rikollisten seuraajiensa vangeille aiheuttamat julmuudet olivat niin pahoja, että ne melkein uhmasivat uskoa. Häntä on myös kuvattu "SS:n pahimmaksi mieheksi" ja "ehkä sadistisimmaksi toisen maailmansodan komentajista". Kumpi oli pahempi, Aatu vaiko Oskari? Aatun tappaminen ois ollut humaanimpaa, koska se olis säästänut enemmän ihmishenkiä.
xxx/ellauri385.html on line 134: Apollinaria Prokofyevna Suslova (venäjä : Аполлина́рия Проко́фьевна Су́слова),​​​ 1839–1918, Vasily Rozanovin vaimo ja Venäjän ensimmäisen naislääkärin Nadezhda Suslovan sisar. Häntä pidetään prototyyppinä useille naishahmoille Dostojevskin romaaneissa, kuten Polina pelissä Peluri, Nastasja Filipovna elokuvassa Idiootti, Katerina Ivanovna Marmeladova elokuvassa Rikos ja rangaistus, Lizaveta Nikolaevna elokuvassa The Possessed, sekä Katerina ja Grushenka elokuvassa The Brothers Karamazov. Suslovaa on usein kuvattu femme fatale -naisena. Fjodor Dostojevski kutsui häntä yhdeksi aikansa merkittävimmistä naisista. Hänen omia teoksiaan ovat novelli Pokuda, joka julkaistiin Mihail Dostojevskin Vremya - lehdessä vuonna 1861, Do svadby (1863), ja omaelämäkerrallinen Chuzhaya i Svoy, joka julkaistiin vuonna 1928.
126