ellauri004.html on line 575: ihminen omaksi kuvakseen loi hänet, telttajengi

ellauri006.html on line 221: kuvitella omaksi kuvakseen.
ellauri402.html on line 626: luomalla ihmisen kuvakseen kuuden päivän äherryxen aikana. Elohimin uhrilla ihmiset
xxx/ellauri013.html on line 381: Mutta nämä eivät ole ainoat syyt, joiden vuoksi hän pitää itseään onnellisessa asemassa olevana. Onhan hän toki homo sapiens-lajin yksilö? Eläimistä vain hänellä on kuolematon ja vain hän on järjellinen olento, hän tuntee hyvän ja pahan välisen eron ja on oppinut kertotaulun. Ja eikö jumala luonut hänet omaksi kuvakseen? Eikö kaikkea muuta luotu juuri ihmisen takia? Aurinko asetettiin valaisemaan päivää ja kuu yötä - vaikka kuu jonkin erehdyksen vuoksi on näkyvissä vain puoli yötä. Maan hedelmät luotiin ihmisen ravinnoksi. Vieläpä eräiden teologien käsityksen mukaan kaniinin valkoisten kohtien tarkoituksena on helpottaa sunnuntaimetsästäjien tehtävää, kun nämä ovat kaniineja ampumassa.
xxx/ellauri128.html on line 487: Noailles´n isä oli romanialainen emigrantti, ruhtinas Grégoire Bassaraba de Brancovan ja äiti kreikkalaissyntyinen ruhtinatar Rachel Musurus. Kuulostaa huijareiden feikkinimiltä. Anna de Noailles oli naimisissa ranskalaisen kreivin kanssa. Hän liikkui Pariisissa taidepíireissä, joihin kuuluivat häntä ihailleet Marcel Proust, André Gide, Paul Valéry ja Jean Cocteau. Nippu homopettereitä. Suomessa häntä ihaili jo nuoresta pitäen Olavi Paavolainen, joka valitsi hänet taiteelliseksi tunnuskuvakseen. Ja Sarkia. Toinen Noailles´n ihailija oli Anna-Maria Tallgren, joka kirjoitti hänestä artikkelin esseekokoelmaansa Pikapiirtoja nykyajan kirjailijoista (1917). Yleisemminkin hän oli Nuoren Voiman Liiton runoilijoiden innoittaja, muun muassa Paavolaisen kotona Kivennavalla 1925 pidetyn telttajuhlan tuloksena syntyi hänen innoittamanaan runoja, jotka ilmestyivät tulenkantajien runokokoelmassa Hurmioituneet kasvot (1925).
xxx/ellauri176.html on line 435: Putipuhtaaksi kynittyä aatelistoa ja alennukseen suistunutta papistoakin konnamaisempana, alhaisempana joukkona porvarit matkivat juuri noiden säätyjen kevytmielistä rehentelyä, aikansa elänyttä ylvästelyä ja runtelivat sen irvikuvakseen, koska eivät tienneet mitään sivistyneistä käytöstavoista, mitä haarukkaa käyttää ensin (toisin kuin Tytti Yli-Viikari), anastivat aatelistolta ja papistolta kaikkı heidän vikansa ja tekivät niistä ulkokultaisia paheita, ja aina yhtä määräilynhaluisena ja kaksinaamaisena, matalamielisenä ja raukkamaisena porvaristo sätti säälittä omaa ainaista, pakollista pompoteltavaansa, nimittäin rahvasta, jonka se oli omin käsin päästänyt kuonokopasta ja komentanut väijyksiin, loikkaamaan sieltä vanhojen säätyjen kurkkuun!
6