ellauri074.html on line 326: William H. Gass (kekä?) on kuvaillut Cioranin tekstejä filosofiseksi romanssiksi, jossa toistuvat nykyajan teemat vieraantuminen, absurdius, ikävä, turhuus, rappio, historian hirmuvalta, muutoksen rahvaanomaisuus, tietoisuus kärsimyksestä ja järki sairauden muotona. Tuotannon pääosa koostuu ironisista, skeptisistä ja ytimekkäistä aforismeista tai vähän pidemmistä fragmenteista. Mieltymys fragmentteihin liittyy sekä systemaattisia järjestelmiä kaihtavaan ajatteluun että tuskalliseen kielen vaihtamiseen romaniasta ranskaksi ja jopa laiskuuteen. Cioran piti fragmenttejaan ajatteluprosessin yhteenvetona, josta on jätetty pois lopputulokseen johtanut päättelyketju. Cioranin ranskankieliset tekstit ovat äärimmäisen hiottuja ja klassisten kielinormien mukaisia; klassinen tyyli perustuu osittain myös pyrkimykseen kirjoittaa vähintään yhtä hyvin kuin ranskalaiset kirjailijat; Cioran pitikin tyyliään ainoana vahvuutenaan, joskin vahvuus ei ollut hänen mielestään luontaista vaan kovan työn tulos. Cioran on usein puhunut traumaattisesta kielen vaihtamisesta, johon hän päätyi kääntäessään Stéphane Mallarmén runoja romaniaksi ja todettuaan, ettei ollut mitään järkeä kirjoittaa kielellä, jota kukaan ei ymmärtänyt. Hän sanoo kirjoittaneensa Hajoamisen käsikirjan neljä kertaa, ennen kuin siitä tuli niin hiottu, ettei jälkeä muukalaisuudesta ("métèque" - siis metoikkimaisuudesta) enää ollut. Vaikka romaniaksi kirjoitetuissa teksteissä esiintyvät teemat ovat pääosin samoja kuin myöhemmin ranskaksi kirjoitetuissa, ei Cioran itse pitänyt niitä tyylillisesti yhtä korkeatasoisina kuin ranskaksi kirjoittamiaan tekstejä. Hän suhtautui erityisen varauksellisesti romaniankielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, varsinkin ranskannoksiin: hän ei kokenut pitkällisen kirjallisen perinteen ja kielenhuollon pysähdyttämän ja jäykistämän ranskan kielen voivan ilmaista asioita samalla tavalla kuin slaavilaisuuden ja latinalaisuuden sekoituksessaan joustavan romanian kielen Romaniaksi Cioran kirjoitti vaistonvaraisesti, ranska oli hänelle kuin pakkopaita.
ellauri133.html on line 299: Toisen luvun kohtalaisen menestyxen jälkeen on idea kolmannestakin elokuvasta ollut puheenaiheena. Tuottaja Barbara Muschietti ilmoitti io9:n haastattelussa Kingin tarinan tulleen kokonaan käsitellyksi jo kahdessa elokuvassa, mutta hänen veljensä ohjaaja Andy Muschietti on kuvaillut kirjan taustalla vellovaa mytologiaa sanoin: “Mytologiassa on aina jotain, mikä tarjoaa mahdollisuuksia tutkimukseen. Se [eli Pennywise] on ollut maapallolla miljoonia vuosia. Hän on ollut kontaktissa ihmisiin satojen vuosien ajan joka 27. vuosi. Joten voit vaan kuvitella sitä ahmittujen lasten määrää.” Myöhemmin Pennywisea näytellyt Bill Skarsgård on ilmoittanut kolmannen elokuvan olevan suunnitteilla, ilmaisemalla sen olevan "jotain ihan muuta". Now for something entirely different! Oiskohan jatko-osassa enemmän kinky lapsisexiä? Minkä verran Tepolla ylipäänsä on sexikohtauxia? Onxe asexuaalinen? Ei toki!
ellauri163.html on line 708: Hänen pimeät materiaalinsa ovat herättäneet uskonkiistoja, pääasiassa joidenkin kristillisten ryhmien keskuudessa. Cynthia Grenier katolisessa kulttuurissa sanoi: "Pullmanin maailmassa Jumala itse (auktoriteetti) on armoton tyranni. Hänen kirkkonsa on sorron väline, ja todellinen sankaruus koostuu molempien kaatamisesta." William A. Donohue Katolisesta liitosta on kuvaillut Pullmanin trilogiaa "ateismiksi lapsille". Pullman sanoi Donohuen boikotista: "Miksemme luota lukijoihin? Se saa minut pudistamaan päätäni murheella, että tällaiset nitwits voivat olla löysällä maailmassa." Mutta se taitaa olla Auktoriteetin tahto. Osa Hänen ennennäkemätöntä suunnitelmaa.
ellauri260.html on line 419: Kuten kermaperse Ari totesi: "Se on vapaan ja korkeamielisen miehen osa etsiä, ei hyödyllistä, vaan kaunista." Tämä akuutti ihmisopiskelija on taitavasti kuvaillut ihmisen käyttäytymisen päätyyppejä ja erottanut viisi ajatuksen ja luonteen pääsävyä: suuret, hyvät, ne, jotka rakastavat kunniaa ja valtaa, ne, jotka haluavat hyötyä ja nautintoa, ja lopuksi rikollinen luonne. Tämän jaon totuutta tukee se, että se on säilynyt merkittävästi katolisen kirkon perinteessä ja hindujen kasteissa. Alempikastiset eivät ole luovia, paizi lapion varressa, Schopenhauereina.
ellauri282.html on line 457: Huhtikuussa 1966 Merton joutui leikkaukseen heikentävän selkäkivun hoitamiseksi. Toipuessaan Louisvillen sairaalassa hän rakastui vaikeasti Margie Smithiin, hänen hoitoonsa määrättyyn sairaanhoitajaopiskelijaan. (Hän kutsui häntä päiväkirjassaan nimellä "M.") Hän kirjoitti hänelle runoja ja pohdiskeli suhdetta "Juhannuspäiväkirjassa M." Merton kamppaili pitääkseen lupauksensa samalla kun hän oli syvästi rakastunut. Ei tiedetä, "viimeistelikö" hän koskaan suhdetta. Vizi varmaan "viimeisteli!" Mertonin päiväkirjan Kuudes osa, Learning to Love: Exploring Solitude and Freedom aiheutti pienen kohun, kun päiväkirjamerkinnät paljastivat Mertonin "suhteen" nuoren sairaanhoitajan kaa vuonna 1966. Nainen, joka tunnistettiin vain "M":ksi, oli Mertonin syvän intohimon kohde: "En ole koskaan nähnyt niin paljon yksinkertaista, spontaania, täydellistä rakkautta", hän kirjoitti, vaikka ei kuvaillutkaan heidän suhdettaan seksuaalisilla termeillä. Tämän hyvin inhimillisen rakkauden ansiosta Merton sai uuden ymmärryksen mystisestä rakkaudesta. As Burton-Christie sanoo: "Hän tuli huomaamaan, että kokemus siitä, että hän on" rapt "ekstaattisessa rakkaudessa voi tapahtua, ei vain yksityisenä, hengellisenä kokemuksena, jonka Jumala ja hän itse jakavat, vaan myös fyysinen, läheinen suhde rakastajattaren kanssa." Mertonin rakkausrunot, joku ymmärtäväinen Burton-Christie toteaa, ovat täynnä tarvitsevuuden teemaa ja haavoittuminen, että alttius rakkaudelle on inhimillinen tila, jota edes munkit eivät saa kieltää. Tämä nuori sairaanhoitaja herätti Mertonissa tietoisuuden siitä, että hän oli katkaissut itsensä elämästä uskonnollisen varmuuden ja dogman muurien taaxe. Hänellä oli turvaa, mutta ei viisautta eikä elämää. Get a life! Ne muutamat kuukaudet, jolloin he näkivät toisensa, tekivät munkista haavoittuvan monille ihmisille tuttuun läjään tunteita, kiusauksia ja psyykkisiä haavoja, mutta juuri tässä kaaoksessa hän koki "Rakkauden maailman" parantavan ja uudistavan voiman. Mitä vetoa että "viimeisteli!" Olihan se poikasena ollut kova panomies.
ellauri309.html on line 102: irlantilaisia, ja hän on kuvaillut itseään "läpinäkyväksi
ellauri331.html on line 633: Vladislav Davidzon (ilmiselvä jutku), joka avustaa American Tabloid -lehteä, kuvaili artikkelia "pitkäksi antisemitistiseksi manifestiksi", jossa kirjoitettiin, että artikkeli "sisäsi kattavan litanian ilkeimmistä syytöksistä juutalaisia ​​vastaan, jotka ovat peräisin yli sadan vuoden takaa". Toinen Tabloid- kirjoittaja Yair Rosenberg (yhtä ilmiselvä jutku) sanoi Twitterissä: "Tämä Putinia kannattavan sivuston manifesti on pohjimmiltaan natsijuttu vuonna 2018. Se kuuluu täsmälleen samalla tavalla: 'Meidän on lähdettävä juutalaisten perään tai kohtaamme yhteiskunnallisen onnettomuuden.'." [21] Artikkeli on käännetty useille kielille, ja amerikkalainen valkoinen nationalisti Richard B. Spencer on kuvaillut sitä "suurtapahtumaksi".
ellauri331.html on line 656: Hän oli Strategic Studies Centerin (Moskova) toiminnanjohtaja, joka on ollut suljettuna vuodesta 2006. Hän kirjoittaa säännöllisesti Novaya Gazetalle, The Moscow Timesille, The Russia Journalille ja online-lehdille Grani.ru ja Transitions Onlinelle. Hän on myös säännöllinen poliittinen kommentaattori BBC World Servicelle ja Radio Libertylle Moskovassa. Hän on arvostellut suorasanaisesti Putinin "hallittua" demokratiaa Venäjällä ja on siksi kuvaillut Venäjää "pehmeäksi totalitaariseksi hallinnoksi" ja "hybridifasismiksi".
ellauri351.html on line 623: Patel on libertaarinen sosialisti ja on kuvaillut itseään "jokuksi, jolla on erittäin vahvat anarkistiset sympatiat". Hän kuvaili itseään vuonna 2010 "ei kommunistiksi tai sosialistiksi ... vain avarakatseiseksi".
ellauri353.html on line 221: Tästä rohkaistuneina Buñuel ja hänen skenaariotoverinsa Julio Alejandro luonnostivat alustavan käsikirjoituksen Viridianalle, jota kriitikko Andrew Sarris on kuvaillut sisältävän "juonen, joka on melkein liian hämmentävä yhteenvetoon edes näinä valaistuina aikoina", joka käsittelee raiskauksia, insestiä ja vihjeitä nekrofiliasta, eläinten julmuudesta ja pyhäinhäväisyydestä ja toimitti sen espanjalaiselle sensorille, joka melkein kaikkien yllätykseksi hyväksyi sen pyydettyään vain pieniä muutoksia ja yhden merkittävän muutoksen loppuun.
ellauri362.html on line 137: Lontoossa ollessaan Darcy myötätuntoi jälleen kekkulissa ex-poikaystävänsä Dyfedin broughamissa. Kun Darcy on kuvaillut mitä Longbournissa tapahtui, Dy rohkaisee häntä ajattelemaan, että Elizabeth oli kohdellut häntä varauksella, koska hän oli edelleen nolostunut ja että siihen on vielä mahdollisuus.
ellauri386.html on line 540: Hryhorii Savych Skovoroda ( ukrainaksi : Григорій Савич Сковорода ; 3. joulukuuta 1722 – 9. marraskuuta 1794) oli ukrainalainen kasakkiperäinen filosofi, joka asui ja työskenteli Venäjän valtakunnassa. Hän oli runoilija, opettaja ja liturgisen musiikin säveltäjä. (David Sedaris ei ikinä olisi kuvaillut izeään noin suurieleisesti, vaikka hänkin kynäili jonkun verran ja imutti fagottia.) Hänen merkittävää vaikutustaan aikalaisiinsa ja seuraaviin sukupolviin sekä hänen elämäntapaansa pidettiin yleisesti Sokrateksena, ja häntä kutsuttiinkin usein "Sokrateeksi". Skovorodan työ vaikutti sekä nykypäivän Ukrainan että Venäjän kulttuuriperintöön, molemmat maat väittävät hänen olevan syntyperäinen poika.
xxx/ellauri114.html on line 544: Susan Mayeria kuvaillaan sarjassa Kotirouvien päivänpannut "onnettomuusalttiiksi" kömpelöksi, sekä huono-onniseksi. Näyttelijä Teri Hatcher kuvaili Susania "ei sulavakäytöksiseksi" ja "vähiten onnekkaan ihmisen jonka haluta tavata." Hänellä "on harvoin kömmähdys-vapaata hetkeä... ja kun vaikuttaa siltä että asiat ovat hänen kannalta hyvin, hän tekee jotain kamalaa joka pilaa kaiken." Susanin alttius huonolle tuurille ja noloille tilanteille on luonut useita sarjan muistettavimpia hetkiä, mukaan lukien Edie Brittin talon palaminen ja oman kotinsa ulkopuolelle lukkiutuminen täysin alasti. Susan on myös tunteellisesti hyvin yritteliäs ja toivoton romantikko. Sarjassa hän on kuvaillut itseään ihmiseksi, joka antaa aina romanttisten fantasioiden vallata itsensä. Hän tukeutuu vahvasti miehiin, ja miehet tunkeutuvat häneen, jonka todistaa Edien laskelma, että Susan vietti vain 41 päivää sinkkuna high schoolissa ja collegessa. Sarjan alkaessa Susanin erosta on kulunut vuosi, "mutta hän on silti itkuinen ja haavoittuva sotku" ja hänen itseluottamuksensa on "täysin pilalla." Hatcher kuvailee Susania sarjan alussa "haparoivaksi ja haavoittuvaksi." Useat sarjan hahmot ovat kohdanneet Susanin kyvyn olla elämättä onnellisesti ilman draamaa. Susanin kokkaustaidoista on tullut alituinen vitsailun aihe sarjan alusta alkaen. Brokenwoodin Kristin tekee pahaa kahvia, virkaveljet kuiskuttavat toisilleen. Älä juo!
xxx/ellauri125.html on line 212: Time-lehti listasi Kardashianin vuonna 2015 sadan vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon, kun taas Vogue on kuvaillut häntä vuonna 2016 "popkulttuuri-ilmiöksi". Kardashian on myös korkeapalkkaisin tositelevisioesiintyjä. Hän tienasi vuonna 2017 45,5 miljoonaa dollaria.
xxx/ellauri175.html on line 150: "Rakas herra Thomas", sanoi lordi Ewald, "tämä on neiti Alicia Clary, jonka vertaansa vailla olevia kykyjä laulajana ja näyttelijänä olen kuvaillut teille. Vittu "herrat" kusettavat Aliciaa ihan sikana.
xxx/ellauri286.html on line 308: Eräs ulkovirolainen on kuvaillut Kodumaa-lehteä myös pelotteluvälineeksi: kun se tipahti postiluukusta henkilölle, joka ei sitä ollut tilannut, kyse oli KGB:n hiljaisesta tavasta kertoa, että me tiedämme kyllä missä sinä asut ja missä lapsesi käyvät koulua. (Meillekin tipahtelee Hesari tuon tuostakin luukusta. Hui!)
xxx/ellauri298.html on line 791: Paglian mukaan Campbell kaipasi kreikkalaisten alastomien poikien patsaiden "visionääristä ja ylevää" androgyyniaa. Paglia on kirjoittanut, että vaikka Campbell on "monille amerikkalaisille feministeille tärkeä hahmo", hiän inhoaa häntä hänen "imelyytensä ja huonon tutkimuksensa vuoksi". Paglia on kutsunut Campbellia "mushy broccolixi" ja "vääräksi opettajaksi" ja kuvaillut hänen työtään "meluisiksi, näyttäväksi sekaannukseksi".
xxx/ellauri307.html on line 927: Pattersonia on kritisoitu liian monien kirjojen kirjoittamisesta ja siitä, että hän on enemmän rahan ansaitsemiseen keskittyvä brändi kuin taiteilija, joka keskittyy käsitöihinsä. Viime vuosina hänen romaanejaan on myyty enemmän kuin Stephen Kingin, John Grishamin ja Dan Brown paskaromaaneja yhdistettynä. Huonommin tienaava kauhukirjailija Stephen King on kuvaillut Pattersonin kirjoittamia kirjoja halvoiksi trillereiksi ja yhdessä haastattelussa kutsui tätä hirveäksi kirjailijaksi (mutta hän on erittäin menestyvä). Patterson vastasi tylyn yksinkertaisesti: "Minä haluan vain olla menestyvin - korjaan jännittävin jännityskirjailija."
xxx/ellauri329.html on line 462: Toronton Tähti (Sirppi ja Vasara) kritisoi orkesterin päätöstä pääkirjoituksessaan ja kirjoitti, että "Lisitsaa ei kutsuttu Torontoon keskustelemaan provosoivista poliittisista näkemyksistään. Hänen oli määrä soittaa pianoa. Ja toiseksi, antaa potkut muusikolle, koska hän ilmaisi 'mielipiteitä, jotka joistakuista voivat olla loukkaavia' osoittaa täydellistä epäonnistumista ymmärtää sananvapauden käsitettä." Ukrainian Weekly on kuvaillut hänen julkaisujaan "vihapuheeksi". Vastauksena Lisitsa kommentoi, että "satiiri ja hyperbola ovat parhaita kirjallisia välineitä valheita vastaan." Vuonna 2022 Benjamin Ivry kirjoitti International Piano Magazinessa, että Lisitsa oli "papukaijaillut Putinin propagandistisia puheenaiheita Ukrainasta".
19