Se ei ollut viittätoistakaan kun se tuli; ja se oli utelias kuin kissa, koko ajan kyseli et kuka teki mitä kenellekin missä milloinkin. Oikee kyselijäjyrki. Sitten se kuunteli hartaana - ja jos mä tarvizin jotakin, se toi sen vikkelästi kuin kilipukki, ja oli niin hauska että patriarkatkin nauroi. Siinä poika mun mielen mukaan!
Sit se puhui. Tunsin jonkun lähelläni. Se oli puoliso; kuuntelin tota toista. Se hinas izeään kivillä huutaen:
Keijukuningas on aika hämärä. Herderin kääntämä tanskalainen balladi, vähän kuin Grimmin satu. Goethe satuili kavereille pienenä, Musset myös. Se oli vain pöllön silmä, pelotteli Kristina. Veljet kuunteli silmät pyöreinä. Selitysyrityxet on aika väpelöjä. Varmaan tuntu vaan Goethesta jännältä, niinkuin Johnista toinen tanskalainen balladi, Tor i Helheim. Kun mä mietin mix Tor meni Helliin, John arveli: varmaan oli asiaa. joo en tiedä en mieti moisia. Se onkin viisainta.
ellauri043.html on line 3372: Yx kännipää puhutteli meitä laulaen suloisella äänellä. Se oli Neron hautaruno (ei väliaivo), jolla oli valta nirhata jokainen joka kuunteli sitä huolimattomasti. Sillä oli selässä rasiasa 1 keisarin kitarasta otettu kieli. Mä sivuutin sen olankohautuxella. Se heitti meille lokaa päin pläsiä. Silloin mä irrotin vyöni ja annoin sen sille käteen.
ellauri043.html on line 4053: «…Rabbien keskellä; ja kaikki jotka kuunteli sitä oli hämmästyneitä sen viisaudesta.»
ellauri043.html on line 5371: Niiden isot salit olivat kuumia; ja niiden paljaiden miekkojen loiste tapiseerasi holvin, ne joivat simaa norsun (siis mursun) luisista sarvista. Ne söivät valaanmaxaa demonien takomilta kuparilautasilta; tai sit ne kuuntelivat vangittujen velhojen näpelöivän kiviharppuja.
ellauri047.html on line 635:
ellauri047.html on line 793: Königsbergissä, nyk. Kaliningradissa, ex-paimen kuunteli Khääntin luentoja ja luki Rusoota. (Ei ois kannattanut. Rusoo oli pikku pukki, joka kakki kalliolle.)
ellauri047.html on line 924: Vaimolla ei ollut huvilinnaan asiaa. Oliko Fredrikillä suuri, oliko se harhaviettinen eli homo kuten Kaarle XII? Tai sitten vain munaton. Naiset ikävystyttivät. Läpättää kuin Iines Ankka, piexää nokkaa. Mixi otit kuuron vaimon, Lessingilläkö se joku kysyi. Erehdyxessä, toinen vastaa, luulin eze oisi mykkäkin. Vääräleukaisesti laukaistu. Lärvimistä, sanottiin pienenä. Kavereita oli, ne istui kiltisti pyöreän lounaspöydän ääressä ja kuunteli kun kunkku kertoi henkeviä kaskuja, nauroi oikeassa kohdassa. Valitettavasti kuolivat. Kuten vanha elostelija paroni Pöllönitz, joka kirjoitti rasvaisia juttuja August Väkevästä.
ellauri050.html on line 716: Sun sylissäsi usein kuuntelin
ellauri050.html on line 869: Ritva myös kirjoitti, muisteli menneitä ja edesmenneitä ja purki omia tuntemuksiaan tekstiin. Hän katseli valokuvia ja kuunteli huilunsoittajatyttärensä musisointia. Ja itki.
ellauri055.html on line 932: Sodan jälkeen Sillinpää teki uuden tulemisen harmaapartaisena, kalottipäisenä Taatana. Hän alkoi esiintyä säännöllisesti radiossa lukemassa tekstejään, ja Taatan joulusaarnoista tuli vuodesta 1945 alkaen jokavuotinen rituaali aina hänen kuolemaansa saakka. Näissä radiopakinoissaan Taata keskittyi paljolti muistelemaan nostalgisesti lapsuusvuosiaan Hämeenkyrössä. Jo kesällä 1945 lähetetyssä radioreportaasissa Sillinpää kierteli kotiseudullaan toimittaja Unto Miettisen kanssa, ja sen aikana haastateltiin kirjailijan hämeenkyröläisiä tuttavia. Joulusaarnat sopivat Yleisradion uuden pääjohtajan Hella Wuolijoen ohjelmapoliittiseen linjaukseen, jonka mukaan kulttuuria oli tarjottava kaikille radionkuuntelijoille ja sen oli oltava korkeatasoista. Niiden ideoija oli radion teatteriosaston päällikkö Matti Kurjensaari. Joulusaarnojen valmistelu alkoi jo varhain syksyllä, jolloin Saara Kuitunen valikoi isänsä teoksista sopivia teemoja ja Taata muokkasi tekstit esityskuntoon yhdessä Heikki A. Reenpään ja Aarne Laurilan kanssa. Taata itse valmistautui esityksiin huolellisesti opetellen tauot, rytmitykset ja painotukset. Osaltaan Taatan muistelmat mäkitupalaisperheen vaatimattomasta joulunvietosta rohkaisivat raskaista sotavuosista toipuvia suomalaisia, ja monelle radionkuuntelijalle ne olivat ensimmäinen kosketus hänen kertomataiteeseensa. Taatan saapuminen Fabianinkadun radiotaloon oli elämys hänelle itselleen ja mieliinjäävä tapaus radion henkilökunnalle. Vuosien mittaan joulusaarnoihin tuli toistoa, minkä Taata itsekin myönsi, mutta hän katsoi, ettei joulun sanoma toistoista kulu.
ellauri055.html on line 1221: Sibeliuxen päiväkirjasta: tapasin hra Sillanpään joka oli kyhmyisen petäjän näköinen. Cajanus johti Sibben konsertteja, Toope kuunteli. Cajanuxen hauta on meidän viekossa. Westermarck on vazapäätä.
ellauri058.html on line 53: Lao Rui: Sä tarviit 2 oxennusämpäriä asuntoon niinkuin Juoxuhaudantien Matti Virtanen. Se laattasi niihin kun kuunteli uutisia radiosta tai hönöpöntöstä.
ellauri058.html on line 326: Mikä saatanan sukupolvi on kyseessä? Epäselväxi se jää. Ilmeisesti 60-luvulla syntyneet jotka kuunteli Johny Rottenia. 80-luvun nuoriso. Kristiina Jokiset ja Kari Peizamot. Sukupolvet menee luonnostaan tasasena liruna, niitä rajaavat ympäristön muutoxet kuten sodat kexinnöt ja talouselämä. Millasta elämä oli lapsena ja nuorena. Nyt ollaan somesukupolvessa. Eski Saarinen söi 80-luvulla seuraavan sukupolven eväitä. Oli 70-luvulta mut oli olevinaan 80-lukua. Siantappajat näki eze oli feikkiä.
ellauri058.html on line 759: Jairus oli varmaan jo palaamassa takaperin poikavuosiensa aamuihin, jolloin ei ollut mitään selvää tuntien kulkua, vaan vallizi pelkkä ajaton oleminen. Hän kuunteli ja ihmetteli nykyisyyttä. Uuden ajan olot olivat jääneet hänelle aivan vieraixi. Se merkizi vanhuutta, pitkän elämän parasta ennen leima näkyi jo selvästi hänen hämärissä kasvoissaan ja kumarassa varressa.
ellauri061.html on line 1218: Pervo ei ole syvällinen kirjailija sydänmailta vaan vizinikkari. Hän on monessa haastattelussa myöntänyt olevansa omahyväinen läskiperse paskiainen hepinlutkuttaja ja on siitä vielä ylpeä. Mielellään kertoisi useamminkin jos joku vaan kuuntelisi.
ellauri074.html on line 215: Pemulisten lämminhenkinen irkkuisi tuuppi peppuun isoveli Mattya pikkupoikana. Mikki makas hiljaa lastensängyssä ja kuunteli. Isillä oli alentava työ telakalla näät. Jotenkin hämärästi sekin oli Mattyn äiskän vika. Matty oli Orinin ikätveri. Siitä tuli maxullinen hinuri. Varjelkoon ettei tämäkin ole izekoettua.
ellauri078.html on line 101: One more variation on ballad meter would be fourteeners. Fourteeners essentially combine the Iambic Tetrameter and Trimeter alternation into one line. Examples of the form can be found as far back as George Gascoigne – a 16th Century English Poet who preceded Shakespeare. The Yellow Rose of Texas would be an example (and is a tune to which many of Dickinson’s poems can be sung). Wallu varmaan luki tän saman plokisivun ja kuunteli Melvis Pressulan whitey versiota.
ellauri093.html on line 728: Eihän kukaan pakota täällä olemaan. Jos ei niitä kurita talo täyttyy vetelistä laiskureista jotka söisivät ja joisivat ehtoollisviinejä ja palkaxi kuuntelisivat Dickiä. Ah rakas ystävä siihen kyllä tarvitaan kärsivällisyyttä ja melunsietokykyä. Rakas kelpo Helene kuinka hyvin häntä ymmärrän! Schwierigkeiten sind Herrlichkeiten!
ellauri110.html on line 745: Hän pyfähtyi wastapäätä faarnastuolia ja kuunteli femmoifella hartaudella faarnaa että hän, joka kerta kun Wapahtajan nimeä laufuttiin, notkisti polwiaan, huokafi fywään sekä löi rintaansa. Ja waikka silloin oli ankara talwi, ei hänellä ollut muuta päällänfä kuin wanhat, rikkinäiset houfut, pitkä polwiin asti ulottuva takki, wyöllä kiinnitetty, sekä päällimpänä kauhtana, joka ulottui jalkoihin faakka. Ulkonäöstä päättäen näytti hän olewan noin 30 wuoden ikäinen. Sanottiin hänen olewan syntyifin juutalainen.
ellauri135.html on line 337: И весь народ им с пониманьем внимал, Ja kaikki ihmiset kuuntelivat heitä ymmärtäväisesti,
ellauri144.html on line 398: Thomas came to be appreciated as a popular poet during his lifetime, though he found earning a living as a writer was difficult. He began augmenting his income with reading tours and radio broadcasts. His radio recordings for the BBC during the late 1940s brought him to the public´s attention, and he was frequently used by the BBC as an accessible voice of the literary scene. Thomas first travelled to the United States in the 1950s. His readings there brought him a degree of fame, while his erratic behaviour and drinking worsened. His time in the United States cemented his legend, however, and he went on to record to vinyl such works as A Child´s Christmas in Wales. Phil Rothin ekalla tyttöystävällä oll Dylan Thomas-levy, jota ne kuuntelivat pukilla. During his fourth trip to New York in 1953, Thomas became gravely ill and fell into a coma. He died on 9 November 1953 and his body was returned to Wales. On 25 November 1953, he was interred at St Martin´s churchyard in Laugharne. What a laugh.
ellauri147.html on line 584: Tämä ei suinkaan tarkoita ilmiantamista, vaan johtaa meidät keskelle asiaa. Narsistinen apina, jonka älykkäät mielet tunnistavat nykyaikaisessa sosiaalisessa luonteessa, on jatkuva kumppani omalla älyllisellä alueellaan. Me kaikki, jotka kirjoitamme kirjoja, kirjoitamme artikkeleita tai luennoimme, olemme kaikki riippuvaisia lukijoista, kuuntelijoista, katsojista, jotka havaitsevat luomuksemme. Kirjallisuudentutkija Peter von Matt (1979) kutsui kerran taiteilijan "0pus-fantasiaa", jonka kuviteltu yleisö on aina sisällyttänyt, tajuttomaksi ajatukseksi, joka hiljaa liittyy luovaan prosessiin; Se ei ole vain työ, joka "ylistää mestaria", vaan myös eräänlainen ennalta kuviteltu yleisö.
ellauri153.html on line 617: Jonatan sanoi isälleen: ”Kuninkaan ei tule tehdä syntiä palvelijaansa Daavidia vastaan, sillä hän ei ole tehnyt syntiä sinua vastaan (mä en nyt kerro ihan kaikkea), mut ennen kaikkea sinulle on ollut *hyötyä* siitä, mitä hän on tehnyt sinulle. Hän vaaransi elämänsä nuollessaan kuoliaaksi jättikyrpäisen palestiinalaisen, ja niin Jehova antoi suuren voiton koko Israelille. Sinä näit sen ja olit hyvin iloinen. Miksi siis tekisit syntiä vuodattamalla viatonta runkkua ja surmauttamalla Daavidin syyttä?” Saul tuli hetkeksi järkiinsä. Hän kuunteli Jonatania ja jopa vannoi, ettei vahingoittaisi Daavidia. Mutta Saulilla ei ollut edes sanan "ei" mittainen. Kun Daavid edelleen menestyi, Saul alkoi tuntea niin suurta kateutta, että yritti raivoissaan *keihästää* tämän! (1. Samuelin kirja 19:4–6, 9, 10.) Daavid kuitenkin pakeni Saulin hovista.
ellauri160.html on line 625: Aukaisin silmäni ja sekä tässä että toisessa huoneessa oli pimeää. Gina ei tehnytkään minulle lounasta vaan päivällistä. Keittiöstä kantautui lihan, perunan, sipulin, valkosipulin tuoksu. Hân lauloi siellä ja kaatoi vettä käristyvään muhennokseen. Herätessäni minulla oli jano, nälkä, olin väsynyt mutta valmis uusiin kujeisiin ja seikkailuihin. "Olenko onnellinen?" kysyin itseltäni, ja jokin sisälläni vastasi: "En." "Miksi en?" kysyin vastaan, mutta toinen oli ääneti. Heristin korviani ja kuuntelin itseäni. Ihanteeni oli aina ollut kunniallinen juutalaistyttö, ei kukaan huora joka oli piehtaroinut kaikessa saastassa (ml mä). Osittain minä rakastin tätä Ginaa, osittain vihasin häntä. Uneni saarnamies tarttui tähän kiinni ja väitti: "Tällaisten hirmutekojen takia koko ihmiskunta kärsii! Kanaanilaiset ja amalekilaiset tekivät tällaisia luonnottomuuksia, Heidän rotunsa aiheutti kaupunkien kirouksen. Sota ja väkivalta ovat peräisin huoruudesta. Heidän rotunsa antautui Israelin vihollisille ja heidän lapsensa ryhtyivät vainoamaan juutalaisia..." Haista paska kappalainen, onnistui se jutkuiltakin. KILL! KILL! on hauskaa muutenkin, ilman FUCK! FUCK! ja EAT! EAT! motivaatiota.
ellauri163.html on line 961: Ajatus ihmisen syntisyydestä muistuttaa tupakanpolttoa. Kaikki polttavat tupakkaa. Mutta sitoutumalla synnittömyyden esimerkkiin - Jeesus ei polttanut - he voivat olla polttamatta. Ja jos joku sanoo, että enhän minä polta tupakkaa, voi sanoa niinkuin englantilainen pappi soimatessaan kuuntelijoita siitä että he moittivat toisia viinan juomisesta, että kyllä kermaiset kakut ovat sitten hyviä. Pappi on kuin tienviitta: menkää tuonnepäin, minä jään tähän osoittamaan oikeaan. Hyvää kakkua, kuului Sakun morähdys helluntaiystävien syysjuhlan nauhalta kahvikuppien ja lusikoiden kilinän lomasta.
ellauri180.html on line 389: I listened with heart fit to break. Sitä kuuntelin mä sydän syrjällään
ellauri204.html on line 45: Uusi mies on sellainen jonka isä ei ole sotaveteraani. Eero on pieni uusi mies. Se tulee kirjan aikana monta kertaa esille. Aino oli ylioppilaspohjainen lähihoitaja, ei erityisen älykäs mutta liian älykäs kuntosaliohjaaja Markolle joka ei osannut ääntää teetä. Aino ja Eero kuuntelivat naintimusana uudelleenlämmitettyä Nick Drakea, sen debyyttialbumia Five Leafs Left [sic] v:lta 1969. Se on mainittu aiemmin albumissa 16.
ellauri204.html on line 416: Mies kertoi, että hyvänä kuuntelijana ja keskutelijana hän sai naisia niin paljon kuin halusi, automaattisesti. Ei 20cm kukkokaan haitannut. Toivottavasti tämä ei nyt kuulosta lesoilulta.
ellauri204.html on line 470: Eeva oli kotoisin Jänhijoelta Jokioisista, missä on pienoisrautatie. Anna-Leena on Limingan tyttöjä. Eeva kuunteli IL Divoa ja Eros Ramazzottia, pikkarien kumppariin hirtettyjä mussolineja. Italialaisesta hengen elämästä hän tiesi sanat Un gelato al cioccolato per favore. Maatiaiskarjan lanteet, kovat juonteet ozalla, tyttömäinen perhossolki tukassa. Tää on kyllä takuulla Anna-Leena salanimellä.
ellauri217.html on line 154: Ibn Hisham kertoo, että juutalaiset rabbit, kristityt munkit ja arabialaiset ennustajat alkoivat puhua Jumalan lähettilään tulosta, kun Aminan aika oli lähellä. Rabbit ja munkit löysivät tiedot kirjoistaan, ennustajat taas kuulivat sen jinneiltä, jotka kuuntelivat salaa taivaan puheita. Kun aika alkoi täyttyä, jinnejä saatanoita estettiin kuulemasta taivaan puheita ja heitä heiteltiin taivaan tähdillä kuin terävillä kivillä. Tästä jinnit tiesivät, että jotain hämärää oli tekeillä.
ellauri220.html on line 609: Matty oli yhtä mätä luonne kuin Nick vaikka toisenlainen. Hän piti suojautumisesta atomipommilta. Siinä oli yhdessä toimimisen tuntu, joka tuotti hänelle tyydytystä. Mutta se oli vitun huono häviäjä, vaikka säälittävä häviäjä olikin. Suojautuminen herätti Mattissa merkillistä yhteenkuuluvuutta Se oli samannäköisten ja samointoimivien yhteys, päät alhaalla, kyynärpäät sivuilla, takamuxet pystyssä. Kolmenkymmenenkahden nappulan ja miljoonan triljoonan (oik. biljoonan, suom. huom.) yhdistelmän nero käpertyi mielellään määräkoloonsa ja kuunteli kuinka sisar Egarin ääni toisti kaikkia varoituxia ja käskyjä kuin nouseva ja laskeva sireeni muuten mitäänsanomattoman päivän udussa. Pysy rauhallisena. Älä koske mihinkään. Älä vastaa puhelimen soittoon. Irrota leivänpaahtimen pistoke seinästä. Älä aja moottoriajoneuvoa. Pidä mukanasi nenäliina pantavaxi suun eteen.
ellauri246.html on line 371: Näinä vuosina on tullut vaikein hänen kohtalossaan. Tämä liittyy ensisijaisesti onneton rakkaus. Sitä voidaan kutsua romantico-runoilijan (S. Albert Kivinen) sanoin kivisexi. Maria Basmanova oli epätavallinen tyttö eikä muuttunut ajan myötä. Kuuluisa taiteilija, kylmä, hiljainen, jossa tuntui ujo kauneus. He tapasivat maaliskuussa 1962, ja useimmat eivät nähneet. Menimme kaduilla. Hän luki runojaan, hiän kuunteli. Mutta romaani ei hyväksynyt hänen vanhempiaan. Pian ystävät alkoivat usein riidellä, joka kerta eroten ikuisesti. Julma masennus ja itsemurhayritykset olivat seurauksia näiden kierteiden seurauksista hänelle. Ystävät usein näkivät ranteensa sidoksissa veren jälkiä. Ja lopullinen kuilu on tulos kaikkein tavallisimmasta: banal Love Triangle. Yksi lähimmistä Josefin ystävistä Dmitry Basyshev otti tytön ystäväxi ajanjaksona, jolloin Brodsky oli piilossa poliisilta, jo pelkäävät vainoa virittää. Siellä he sopivat. Joseph saapui selvittämään, mutta hiänellä ei ollut aikaa puhua hänelle. Pidätys ja tuomioistuin seurasivat. Ja tämä on täysin erilainen tarina, marinan kuilu suorastaan.
ellauri246.html on line 621: Seitsemän vuoden ajan viittauksen tuottoa vuonna 1965 ja lähtö ulkomailla vuonna 1972. Brodskillä oli outo asema Neuvostoliitossa. Hän pysyi KGB: n näkökulmassa, vaikka suora vaino lakkaa. Skandaali tarina tuomioistuimen kanssa ja Brodskin pidätys johti vallankaappaukseen Leningradin kirjailijoiden liitoksessa, päätettiin yleensä liberaalisti, joka liittyi Brodskyn myönteisesti. Kirjoittajien liiton jäsenexi ei voinut tehdä, koska hän ei ollut melkein painettu, mutta unionissa oli eräänlainen "ammattimainen ryhmä", joka United Heterogeeniset kirjallisuuden tuen half-käyrät, lauluntekijät, pop-luonnokset ja sirkuksen tekijät Revistää jne. Siellä välittömästi palaa Leningradiin, liitteenä Brodsky. Näin ollen hän sai passin leiman, turvallisuustodistus maksuista. Hän jatkoi, kuten ennen pidättämistä, kirjoittamista, kirjoittanut lasten runoja, jotka on joskus painettu läpysköissä nimeltä "Bonfire" -lehdet ja Irsorka, yrittivät muita luokkia - esimerkiksi Lenfilmin elokuva-studiossa olevien ulkomaisten elokuvien kirjallista jalostusta. Ajoittain hänet maksettiin yksityisisstä runoista, jotka keräsivät kunnianosoituksia kuuntelijoilta. Joskus hänellä on levealaisia reikiä niukasti budjetissa, myyvät jäljennöksiä kauniissa ulkomaisissa versioissa Bukinisham. Ne tuotiin lahjaksi ulkomaisille tuttaville.
ellauri246.html on line 939: Runojen ensimmäiset jakeet I. Brodskogokonza viisikymmentäluvulla ja kuusikymmentäluvun alussa kirjoitettiin ikään kuin tarkoituksella kaikkiin SOVDEOPIAN-kirjallisuuden yhteiskunnallisen realismin kirjallisuuden yhdessä. Se ei kuitenkaan ollut tahallinen, vaan vain luonnollinen ihmisen kirjallinen asema. Hän oli valmis voidessaan heille odottamattoman lahjan millä tahansa hyväntahtoisten lukijoiden kanssa tai pikemminkin sanoa: kuuntelijoita. Runoja, satunnaisesti tai heidän toivottomuuden hyvyyteen, osoittautui helposti huhuilla. Ja monet Josephzhin runoista tuohon aikaan: "Ei maa, eikä odotan ...", "kelluu kaipaamassa selittämättömässä ..." - nopeasti ja pitkään he muistavat. Ne suoritetaan kitaran ja muiden työkalujen alla. Heidän tekniikansa täyttyminen oli melko musiikki.
ellauri249.html on line 218: Vuonna 1925 Hruštšovin ura sai hyvän sysäyksen eteenpäin. Hänet valittiin Petrovo-Marinskin puoluejohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti vuoden 1926 loppuun. Hän keskittyi hankkimaan asuntoja ja elintarvikkeita vaikeuksissa oleville työläisille ja myös kuunteli heidän ongelmiaan toisin kuin muut kommunistivirkailijat. Siksi hänet valittiin alueensa edustajaksi Ukrainan kommunistisen puolueen kokoukseen, josta hänet lähetettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 14. kokoukseen Moskovaan. Siellä hän tapasi ensimmäistä kertaa Stalinin, joka teki Hruštšoviin miellyttävän vaikutelman. Vähänpä Nikita erehtyi!
ellauri258.html on line 132: "Pokkana. Samantyyliset kohtaamiset ovat kuuluneet elämääni opiskeluajoista lähtien. Läimäys selkään julkkixelle: Ja nimi oli Carlson! Nähdessäni 18-vuotiaana yliopistolla melkein 80-vuotiaan Wittgensteinin ja Russellin tunteneen akateemikko Georg von Wrightin päätin lähestyä häntä. Sanoin ensimmäisen syksyn opiskelijan pokalla, että yhteisiä tutkimuskohteita omaavien kollegoiden olisi hyvä tutustua. Von Wrightin ilme oli näkemisen arvoinen. Elämän suhteen utelias filosofi päätti, että ehkä kohtaamisesta voisi avautua jotakin, ja kuunteli minua."
ellauri275.html on line 675: myös Moskovan johdolta, ja kuunteli vain läheisiä. Georgian miehityksen aikana hän esitti Moskovalle vaatimuksia sen sijaan, että pyysi apua, ja jätti huomiotta kutsut työskennellä paikallisten Georgian bolshevikkien kanssa, mikä aiheutti jännitteitä heidän ja Ordzhonikidzen välillä.
ellauri282.html on line 427: Merton päätti tutkia katolilaisuutta lisää. Lopulta elokuussa 1938 hän päätti osallistua messuun ja meni Corpus Christi Churchiin, joka sijaitsee lähellä Columbian kampusta West 121st Streetillä Morningside Heightsissa. Messun rituaali oli hänelle vieras, latina oli täyttä hepreaa, mutta hän kuunteli tarkkaavaisesti. Tämän jälkeen Merton alkoi lukea laajemmin katolilaisuutta.
ellauri290.html on line 228: Viime aikoihin asti ne, jotka kuuntelivat tällaisia lausuntoja, eivät voineet olla vakuuttuneita siitä, että vaatimus oli kohtuullinen ja oikeudenmukainen.
ellauri294.html on line 328: Onesiforoxen löydettyä Paavon asemalta Koniassa kuvauxen perusteella neilikka napinlävessä, hänen kodissaan iloittiin, pyllisteltiin ja murrettiin kreikkaa. Länkisäärinen Paavo honotti tarsolaisesti siveellinen puhtoisuuden puolesta. Tekla 18v kuunteli lumottuna ikkunasta, eikä onnexeen nähnyt puhujaa. Vankilassa Paavali ei yhtään pelännyt, vaikka Tekla suuteli hänen kalsareitaan.
ellauri299.html on line 280: Frank Lake (6. kesäkuuta 1914 – 10. toukokuuta 1982) oli brittiläinen psykiatri ja yksi pastoraalisen neuvonnan pioneereista Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vuonna 1962 hän perusti Kliinisen teologian yhdistyksen, jonka ensisijaisena tavoitteena on tehdä papistosta tehokkaampia kuuntelijoina ymmärtämään ja hyväksymään seurakuntalaistensa henkilökohtaisten vaikeuksien psykologinen alkuperä (katso lyhennetty kliininen teologia, luku 1, Kuuntelemisen merkitys ja arvo dialogi'). Hänen vuonna 1958 aloittamansa pastoraalisen neuvonnan koulutukseen kuitenkin värvättiin lopulta eri alojen ammattilaisia ja maallikoita eri kirkkokunnista. Seminaareihin osallistui useita tuhansia ihmisiä plus Patti Mulkkinen.
ellauri308.html on line 203: Tuominen oppi höyrypääpuusepän ammatin, mutta häntä vaivasi valtava kirjallisen sivistyksen nälkä. Hänestä tuli Tampereen työväenopiston innokas opiskelija. Kaiken kaikkiaan hän kuunteli eri alojen luentoja melkein kuusi vuotta. Niiden joukossa oli 40-tuntinen luentosarja Kalevalasta, mikä innosti häntä eepoksen huolelliseen tutkimiseen. Yhteiskunnalliset aineet ja kysymykset herättivät hänessä erityistä mielenkiintoa. Hän jäi usein keskustelemaan ja väittelemään politiikasta oppituntien jälkeenkin työläisjoukkoon, josta muodostui niin sanottu ”Lauantaiseura”. Seuraa veti itseoppinut filosofi Masse Lehtonen, joka suorasukaisen ärsyttävillä kommenteillaan sai muut väittelemään. Seuraan kuului myös muita työväenliikkeen merkkimiehiä, kuten järjestöaktiivi Manu Lammi, radikalismin tuntija ja ammattiyhdistysaktiivi Edvin Linkomies, Tampereen Työväen teatterin historioitsija Nikolai Ahonen ja myöhempi leipomoyrittäjä Aarne Lemberg (Lvïv, myöh. Linkosuo). Tämä joukko kasvatti Arvo Tuomisesta kovan väittelijän ja keskustelijan. Nuoren keskustelijan pikkuvanhuus herätti huvittuneisuutta, ja hänen lyhyytensä jäykkänä toi hänelle lempinimen ”Poika”, joka katkeruuden lisäxi seurasi häntä läpi elämän.
ellauri309.html on line 638: arvostellaan usein kuuntelijoittensa uskon väärinkäytöstä rikastuttamalla
ellauri343.html on line 370: Hyvät kuuntelijat, jotka istutte siellä radiokoneitten ääressä, paljastakaa molemmat päänne, ja kohottakaa kolminkertainen eläköön-huuto Suomen armeijalle! Yksi tämän sodan kunniakkaimmista voitoista on nyt saavutettu: Sortavala, tuo Laatokan helmi, on nyt joukkojemme hallussa. Tuskin jaxamme odottaa Taliin ja Ihantalaan saakka.
ellauri349.html on line 145:
ellauri349.html on line 642: Lisäksi Schürmann (1973, s. 96) huomauttaa, että Heidegger pitää Eckhartia "olemisen historian kriittisenä tulkkina". 'Olemisen historiaa' ei ole tarkoitettu katsaukseksi filosofian historiaan, vaan pikemminkin tehtäväksi "vapautuksen kuuntelijalle, joka antaa olennot esiin heidän olemiselleen ja olemisen itsensä ajatukseksemme" (ibid.).
ellauri362.html on line 264: Helkkari kuinka tää väkäleuka kirjoittaa sitten ikävystyttävästi. Seliseliä ja sopivaisuutta, bienséancea, tosin tätä 3. millenniumin versiota siitä. Kuin kuuntelisi Mr. Collinsin pahoitteluja Lydian karattua Lontooseen. Vittu väkäleuka on yxinkertaisesti ILKEÄ, ja sen kehittämät sisaruxet julmia kylmiöitä toisilleen. Siinä se poikkeaa valtavasti Janesta, joka voi olla ilkikurinen, mutta sen ihmiset on siltikin kaikki suhteellisen kilttejä. Lizzy ja sen isosisko Jane ovat toisilleen hirmu reiluja. Wickham on luikuri muttei ihmishirviö. Camillan mielestä Letty on simply and solely huono luonne, syntymäsaasta kuten Mr. Collinsista Lydia. No nää väkäleuan tytöt on ziljonääriperijättäriä, niillä on kapassiteettia olla ilkeitä. Jotenkin se vie jännityxen koko asetelmasta. Riches to riches ei paljon nappaa, sehän on kuin herne herne. Onnea on differentiaali.
ellauri362.html on line 439: Lopulta hän ei kestänyt elämää Aldeburghissa enää. Vuoden 1779 lopulla hän päätti panostaa kaikkensa kirjallisuuteen Lontoossa, ja huhtikuussa 1780 hän lähti pääministerin sukulaisen Dudley Northin avustuksella Slaughdenin laiturilta. Lontoossa hän asui Royal Exchangen läheisyydessä, lähellä Cornhillissä asuneita Miss Elmyn ystäviä, ja ryhtyi tarkistamaan muutamaa näytelmää ja joitain mukanaan tuomiaan proosaesseitä opiskellessaan kasvitiedettä ja entomologiaa Lontoon ympärillä ja pitää Mirrille osoitettua päiväkirjaa. Vuosi oli hänelle köyhyyden ja pettymyksen vuosi. Niiden runojen joukossa, joita hän yritti julkaista, epäonnistui, olivat kirje hänen suosikkipaketeissaan prinssi Williamille (myöhemmin William IV), satiirinen kirje paholaisesta (ilmeisesti tarkistettu versio aikaisemmasta runosta, Ihmiskunnan viholliset) ja Mirrille osoitettu kirje, joissa molemmissa hän käyttää anapaestia. Yksikään julkaisija ei hyväksynyt näitä runoja niiden kirjoittajan purevasta esittelystä huolimatta salanimellä "Martinus Scriblerus". Lordit North, Shelburne ja Thurlow, yksi toisensa jälkeen, kuuntelivat kirjailijaa kuuroilla korvilla vaikka hänen säkeistyksensä Shelburnelle ansaitsi jonkinlaisen palkinnon. Ja kun hän luultavasti elokuussa 1780 löysi kirjapainon, joka halusi painaa kaksisataaviisikymmentä kopiota toisesta runosta, se ei tuonut hänelle muuta kuin yhden tai kaksi vähäistä arvostelua. Crabbe, joka useissa tämän aikakauden teoksissa kuvailee omia tunteitaan ja tilaansa, lähetti tämän jälkeen "Kuukausikatsauksen tekijöille" jakeisen kirjeen, jossa hän käytännössä pyytää heitä neuvomaan, pitäisikö hänen jatkaa runoudessa vai ei, antaen muuten itselleen satiirisia neuvoja menestykseen johtavista menetelmistä. Runossa ei ole mitään ihmeellistä paitsi idean hämmästyttävä yksinkertaisuus. Crabbe ei pitänyt viinamäen miehistä, koska sen isäpaskiainen oli ollut sellainen.
xxx/ellauri027.html on line 893: Tämän viehättävän unikuvan tyylistä ei nyt varmasti tiedä onko se haamukirjoittajan vai ize paikannäyttäjän. Mutta jotain samaa lapsenomaista siinä on kuin Wilhon muistelmissa, sitä lukee kuin satua. Odottaa melkein missä kohtaa paha hukka tulee mezästä. Ei ihme että sen ajan ihmiset, joita ei oltu pesty tv-saippualla, kuuntelivat mesmerisoituneina näitä miehiä. Niillä oli karismaa.
xxx/ellauri044.html on line 482: lempeästi johdattanut, jotka eivät muuten kuuntelisi iltahartauxia radiosta ,
xxx/ellauri056.html on line 680: Raamattukoulu Bergenissä oli mahtavaa aikaa. Istuin vaan hirsimökissä ja kuuntelin opetusta. Rudy haluis koko kansan maistelevan jeesusta. (Me suomalaiset ollaan pelkäävää kansaa, jännittäjäkansaa ja häpeäkansaa, sanoo Salme Blomster seuraavalla sivulla.) Musauran jälkeen suunnittelen keskittyä hengelliseen työhön. Suunnitelmiin kuuluu ehdottomasti myös naimiaisiin meno ja pirttiviljely. Rudy haaveilee.
xxx/ellauri086.html on line 270: Mä pyörin luteiden puremana siinä sängyssä ja kuuntelin kun yläkerran muija yöllä huuteli ja valitti. Ja kuvittelin kivääriä jonka luoti menisi mun kallon läpitte.
xxx/ellauri104.html on line 1185: Onko kristillisellä kirkolla mahdollisuus, ehkä jopa velvollisuus, eettisen perusnäkemyksensä pohjalta tunnustaa isyys myös tässä tapauksessa ja toimia sen mukaisesti? Jeesuksen sydäntä lähellä olivat ihmiset, joita hänen aikanaan syrjittiin ja pidettiin vähempiarvoisina. Hän näki ja kuunteli missä muut käänsivät katseensa pois ja sulkivat korvansa. Yhteisössä, jossa päivittäin rukoillaan tuhansin ja taas tuhansin äänin, että Jumala kääntäisi katseensa puoleemme, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on mitä läheisin asia.
xxx/ellauri104.html on line 1242: Toki läntinen Eurooppa on etenkin toisen maailmansodan jälkeen heräillyt tilanteeseen, missä seksuaalisuus ei enää pääsääntöisesti tapahdu vain avioliitoissa. Myöskään seksin harjoittamisen päällimmäisenä tavoitteena ole yksilöiden näkökulmasta lisääntyminen, vaan kuten sodassa pikemminkin toi vähentyminen. Ihmiset eivät kaipaa tänä päivänä kirkkoa määrittelemään ylhäältä päin jotakin heidän seksuaalisuudestaan. Sen sijaan he saattavat kaivata horisontaalista apua, tukijatkoa vyöllä, sekä toiveisiinsa ja pettymyksiinsä turvallista ja luotettavaa kuuntelijaa, keskustelijaa ja tukijaa. Ja kukas siihen parempi kuin vaimo, tuo ihmisen paras ja uskollinen ystävä!
xxx/ellauri116.html on line 427: On mahdollista, että koko terapian tehossa on kyse 2 yxilön välisestä kemiasta. Terapiasta on suoranaista haittaa 10% tapauxista. Skizofreniaan, psykoosiin, narsismiin ja psykopatiaan terapia ei tehoa. Terapian etuja ovat ongelman nimeäminen, toivon herääminen, sielullinen voimistelu, merkityxen ezintä, terapeutin arvovalta, ja ennen kaikkea, palvelujen maxullisuus eli työllistymisvaikutuxet. No ei ilman kunnon palkkaa ize erkkikään kuuntelisi tärähtäneiden pitkäpiimäisiä jaarituxia.
xxx/ellauri122.html on line 70: Kuuntele tarkkaavaisesti kun se puhuttelee sua. Tarkkaa sen kehonkieltä ja etuveitikkaa. Ne ohjaa sua ymmärtämään sitä paremmin. Älä puhu vaan niitä näitä niinku joku holtiton papukaija. Anna sen ilmaista izeään ja kuuntele kun se puhuu. Ei ole viestintää ilman kuuntelijaa, nääs.
xxx/ellauri123.html on line 962: hän kuunteli tai puhui (äidilleen, joka käski
xxx/ellauri125.html on line 668: Kun hain Paulia Luisaa ja Nuuttia Lahden rautatieasemalta Rauhixeen, kuuntelin öisellä parkkipaikalla autostereoista Bo Burnhamin spesiaaleja. Roopen rant Kill yourself pani miettimään onko se sittenkin vähän misogyyninen? Se vinoilee 2lle kuuluisammalle musikantille ja 1 vielä kuuluisammalle isohäntäiselle superjulkkixelle vähän suspektisti, Nim. Katy Perry ja Courtney Love. (Pst kaikki nää on mulle täysin uusia tuttavuuksia, Oprahia lukuunottamatta.)
xxx/ellauri128.html on line 511: Bukowski piti yllä "renttukirjailijan" imagoa. Hänellä oli kuitenkin useita pitkäaikaisia työpaikkoja; hän työskenteli postissa yhteensä 11 vuotta. Hän työskenteli yövuorossa voidakseen käydä iltapäivisin laukkaradalla lyömässä vetoa hevosista. Noista vuosista hän kirjoitti menestysteoksensa Postitoimisto (1971). Bukowski käytti runsaasti alkoholia ja oli kuolla alkoholinkäyttönsä seurauksena jo alle 40-vuotiaana. Hänet vietiin sairaalaan hänen oksennettuaan runsaasti verta, ja hän tarvitsi lukuisia verensiirtoja. Hän kuunteli klassista musiikkia, kuten Mahleria ja Sibeliusta.
xxx/ellauri173.html on line 750: "Katsokaas, rakas Watson, katsoin eräänä iltana teatterissa neiti Alicia Claryta, kun hän kuunteli jonkinlaista melodraamaa erään puheenväärentäjän kynästä, noiden kirjainten ryöstäjien kynästä. Do-it-yourself ammattikieltä, saippuaoopperaa! Heidän fiktionsa banaalisuudet, irvistävä laiskuus, surkastuminen, voittoisa ja tuottoisa rankaisemattomuus, tollanen lattapäinen ylevyyden tunne laahuxen joukossa. Hyvin menee ! Näin miten tämän naisen ihailtavat silmät täyttyvät kyynelistä näissä surkeissa keskusteluissa! Voi helvetti! Että mua eto!
xxx/ellauri175.html on line 437: Tällä hetkellä Lord Ewald oli tuhannen etäisyyden päässä neiti Alicia Clarystä: hän ajatteli tämän asuinpaikan huolestuttavia kukkia, jossa Hadaly epäilemättä odotti häntä. Niinpä hän kuunteli tätä nuoren naisen kysymystä, ja hän vapisi huomaamattomasti ärsyyntyneenä ajatuksesta, että Edison oli ehkä puhunut liikaa!
xxx/ellauri175.html on line 559: Erikoisten tunteiden kiihottamana lordi Evald kuunteli kärsivällisesti Andreita ymmärtämättä, mihin tämä dialektiikka johtaisi hänet hänen hänelle osoittamaansa kysymykseen.
xxx/ellauri175.html on line 894: Tätä lukemassa suuri keksijä vajosi istualleen laitteen lähelle: - hänen hajamielinen katseensa kohtasi, ei kaukana hänestä, eebenpuupöytä: kuutamo kalpeni yhä hurmaavaa käsivartta, valkoinen käsi sormuksilla lumoutuneena! Ja surullisena mietteliäänä, vaipuneena tuntemattomiin vaikutelmiin, silmänsä kääntyneenä ulos, hän kuunteli yöllä avoimen kehyksen läpi jonkin aikaa välinpitämätöntä talvituulta, joka mustia oksia oksasi, - sitten hänen katseensa nousi vihdoin, kohti vanhoja valopalloja, jotka paloivat, välinpitämättömänä, raskaiden pilvien välissä ja uurteutuneena, äärettömyyteen asti, käsittämätöntä taivaan mysteeriä, hän vapisi, - epäilemättä kylmyyttä - hiljaisuudessa. Perhana, eihän siitä enää mitään tule kun se Sowana pääsi karulle. Paizi jos...
xxx/ellauri176.html on line 702: Mitä sinä kuuntelit? Taylor Swiftiä. Reillä on isot jalat klompsuissa Merrelleissä. Mayumilla oli sirot pienet jalat Air Jordaneissa. Sekin vielä. Akiralla on Timberlandit, se on suosittu merkki Japanissa. Voi ihan kuin oltais jenkeissä. Kotoisaa. Rei sanoo aina "kipittävänsä" jonnekin. Tuskin noilla klompsuilla.
xxx/ellauri177.html on line 184: Albine kuunteli innoissaan hänen puhuvan, pissien hunajaa. Lopulta hän näki hiänet; vihdoin, kun hän syntyi, hän toipui. Hiän pyysi häntä jatkamaan kädet ojennettuina.
xxx/ellauri177.html on line 285: Hyö eivät irrottautuneet toisistaan ollenkaan, vaan eziytyivät pimeimpiin ja ahtaimpiin löytämiinsä reikiin. Jättiläiskärjistä laskeutui uskonnollinen hiljaisuus; ankara paljaus antoi maahan paasikiven kulumisen, kovetti sen, ilman ruohoa, kylvettiin vain kuolleiden lehtien palaneella jauheella. Ja he kuuntelivat askeleidensa ääntä, täynnä tämän temppelin suurenmoista yksinäisyyttä. Seuraa vitun pitkä puulajiluettelo joka saa Dispenserin aiemman yritelmän kalpenemaan häpeästä.
xxx/ellauri177.html on line 290: -- Minä rakastan sinua! sanoi Serge kevyellä äänellä, joka nosti pienet kultaiset hiukset Albinen temppelistä. Hän halusi löytää toisen sanan muttei löytänyt, joten hän toisti: -- Minä rakastan sinua! Minä rakastan sinua! Albine kuunteli kauniisti hymyillen. Hän opetteli tätä musiikkia. -- Minä rakastan sinua! Minä rakastan sinua! hän huokaisi herkullisemmin, helmimäisellä tyttömäisellä äänellään. Sitten hän kohotti siniset silmänsä, jossa valon aamunkoitto kasvoi, hän kysyi: -- Kuinka rakastat minua? Joten Serge keräsi itsensä. Metsissä oli juhlavaa pehmeyttä, syvät navat pitivät pariskunnan vaimeiden steppien väreet. "Rakastan sinua enemmän kuin juuri mitään", hän vastasi. Olet kauniimpi kuin mikään mitä näen aamulla, kun avaan pyjamani. Kun katson sinua, sinä riität minulle. Haluaisin vain sinut, ja olisin erittäin onnellinen jos saisin nyt.
xxx/ellauri177.html on line 300: Okei, ei kun pyllyt heilumaan boys and girls! Yö oli erittäin leuto, lähes kuuma. Metaversestä kuului suurta kohua, jota Sergei Brin kuunteli ja ajatteli: "He puhuvat meistä, teinitähdistä."
xxx/ellauri177.html on line 417: Hän itki. Hän kuunteli innokkaasti yrittäen saada pienintäkään kaukaista melua ja odotti ääntä, joka herättäisi hänet kokonaan. Kello oli hypännyt hieman. Ja hitaasti, unisessa iltailmassa, kolme Angeluksen lyöntiä saavuttivat Paradoun. Ne olivat hopeanhohtoisia, erittäin pehmeitä, säännöllisiä puheluita. Nyt kello näytti elävältä.
xxx/ellauri177.html on line 569: -- Vai niin! kiitos, Jumalani, avusta, jonka olet ystävällisesti lähettänyt minulle. Ilman sinun armoasi kuuntelisin tämän lihani ääntä, palaisin surkeasti syntiin. Sinun armosi vyöttää lanteeni kuin siveysvyö; Sinun armosi oli sisäinen kondomini, rohkeuteni, sisäinen tukijatko vyöllä, joka piti minut pystyssä, ilman heikkoutta. Oi Jumalani, sinä olit kahvaa myöten minussa; sinä puhuit minussa, sillä en enää tunnistanut luotua pelkuruuttani, tunsin olevani tarpeeksi vahva katkaisemaan sydämeni kaikki siteet. Ja tässä sydämeni vuotaa verta; se ei enää kuulu kenellekään, se on sinun. Sinua varten nappasin sen maailmasta. Mutta älä luule, oi Jumalani, että olen ylpeä tästä voitosta. Tiedän, etten ole mitään ilman sinua. Uppoudun jalkojesi juureen, nöyryydessäni. Vittu mikä pelle!
xxx/ellauri177.html on line 579: Kuten kahdella ystävällä, jotka eron jälkeen tapaavat uudelleen, menevät pois jonkun yksinäisen joen reunalle, heillä on vähemmän hellää luottamusta; sillä niinä jumalallisen hylkäämisen tunteina Jeesus halusi olla hänen ystävänsä, paras, uskollisin, se, joka ei koskaan pettänyt häntä, joka palautti hänelle vähän kiintymystä vastaan kaikki iankaikkisen elämän aarteet. Varsinkin tällä kertaa pappi halusi pitää sen sisällään oikein pitkään. Kello kuusi iski mykässä kirkossa, jota hän edelleen kuunteli, olentojen hiljaisuuden keskellä.
xxx/ellauri177.html on line 581: Koko olemuksen tunnustaminen, vapaa keskustelu, ilman kielen hämmennystä, luonnollinen sydämen vuodatus, lentäminen itse ajatuksen edellä. Abbe Mouret sanoi kaiken Jeesukselle, kuin Jumalalle (joka kuunteli toisesta kuulokkeesta), joka tuli hänen hellyytensä läheisyydessä ja joka kuulee kaiken. Hän tunnusti aina rakastaneensa Albinea; hän oli hämmästynyt siitä, että hän on voinut kohdella häntä huonosti, ajaa hänet pois ilman, että hänen suolensa kapinoivat; se hämmästytti häntä, hän hymyili tyynesti, ikään kuin toisen suorittaman ihmeen voimakkaan teon edessä.
xxx/ellauri177.html on line 663: Suuri väre näytti kulkevan kirkon läpi. Pelästynyt pappi, joka oli nyt taas tappavan kalpea, kuunteli. Kuka oli puhunut? Kuka oli pilkannut? Yhtäkkiä samettinen hyväily, jonka pehmeyden hän tunsi kaulallaan, oli muuttunut raivokkaaksi; kynnet repivät hänen lihaansa, ja hänen verensä virtasi jälleen. Hän pysyi kuitenkin jaloillaan taistelemassa kriisiä vastaan. Hän kirosi voittoisan synnin, joka pilkkasi hänen temppeleidensa ympärillä, missä kaikki pahan vasarat alkoivat taas lyödä pieniin päihin.
xxx/ellauri187.html on line 580: Kotimatkalla Sysmästä kuuntelimme Bluetoothilla vanhoja iskelmiä auton kaijareista. Mm. vinkuvan Bob Zimmermannin All along The Watchtower ja Jimi Hendrixin siitä tekemä mustempi coveri. Vahinko että Jimi hukkui uima-altaaseen. Bob, joka olisi mieluummin joutanut, maalaa eläkevaarina kopioita Aki Kaurismäen filmiruuduista. Päätin ottaa sen kohteliaisuutena, vinoili Aki.
xxx/ellauri201.html on line 58: Kyllä se uuden tulokkaan outo nimi meille kaikille pian selkisi. Kun menivät miehet saunaan, niin siellähän ne sen omin silmin näkivät, nimen alkuperän. Minä siitä jotakin jo kuulin, kun iltasta hellalla laittelin ja ensimmäiset saunamiehet tupaan kolusivat keskenään rupatellen. Jostakin ne puhuivat, että iso oli ollut ja komea. Kyllä minä silloin jo mielessäni aavistelin, että sitä uuden miehen vehjettäkö ne tarkoittivat. Isohan se oli koko mies. Oli rintaa ja hauista, oli voimaa kuin kahdessa miehessä konsanaan, näki sen vaatteet päälläkin. Riuska mies oli tekemään töitäkin siellä savotalla, kyllä ne miehet sitäkin ihmettelivät ja minä sivusta kuuntelin. Ai ai ai, kun minulla alkoi heti ensi hetkestä se halu kasvaa tuota uutta miestä kohtaan!
xxx/ellauri208.html on line 597: Oli biologian tunti. Opettaja oli kipeänä. Katsoimme luontodokumenttia mangusteista, mankeloidun rotan näköisistä pikkupedoista. Mangustit kiipesivät päivälevon jälkeen paskanhajuisista koloistaan Serengetillä tai jossain muussa afrikkalaisen viranomaiskorruption perslävessä. Mangustit asettuivat pesäkummulle takajaloilleen, kaulaansa kurkottaen, mietteliäinä, mustin silmänympäryksin, muistuttaen Karhukoplan veljenpoikia, ja tuijottivat tasangolla törmäileviä villieläinlaumoja tiiviinä ryhmänä kuin eloonjäämistaistelun tuomitseva demarikomitea. Pörröiset vauvamangustit huojuivat evoluution keskellä unisina ja paahteen tylsistyttäminä, kurttuisin kulmin, ja lysähtelivät kumoon. Tytöt huokailivat. Ihania, ihan kuin ihmisiä, he kuiskivat luokassa, jonka ikkunoiden eteen oli vedetty pimennysverhot. Ja olivathan mangustit ihania, kun niitä katsoi oikealla tavalla, ihmisestä käsin, kun niiden mittana käytti ihmistä. Minä satuin vilkaisemaan ympärilleni muiden keskellä, edessäni pulpetilla viisisormiset käteni, näin lähellä häämöttävät kasvot, jotka tuijottivat sinertävä ruutua ja kuuntelivat lukijan eläytyvää puhetta. Ajattelin: Ihan kuin mangusteja. Palleani jännittyi. Minua huimasi. En saanut katsetta tarkennettua. Luokan tuttuus katosi, ja ihmisten. Ylle tulvahti pimeä, jota ei valaissut mikään oppivelvollisuus. Pimeä nieli seinien topografiset kartat. Pimeän kosketuksesta styroxinen Unkarin väestöpyramidi mureni ja tuprusi ryhmätyötaulun tähtikarttaan. Ikkunalaudalle lokeroidut Pahtavaaran malminäytteet putosivat paperimassakuun näkymättömälle puolelle Moskovanmereen, tyhjiin pyyhkiytyivät kansantuotteen kasvua osoitta graafit. Nicaragualaisen pihvilihan vientireitit ja uhanalaisen oselotin levinneisyysalue. Suurten jokisuistojen murtovesialueet huuhtoivat mennessään lasikaapin jyrsijät ja formaliiniin säilötyn kyyn ja violettisuonisen lehmänsilmän. Minä istuin sen katoamisen keskellä, hiljaisena, pyörteessä, kahdeksantoistavuotiaana, selitykset kadottaneena, ylettömän todellisuudentunnun vallassa, kun pimeään hävisi kaikki minkä olin uskonut jonain päivänä tietäväni. Jäljellä oli tunteikas olentolauma tuijottamassa sinertävää utua. Huh, ajattelin. Se pyyhki yli väkivalloin. Käteni vapisivat, korvani soivat. Vähitellen pelko lakkasi. Puristin kämmenillä poskiani. Ajattelin, että sen täytyi olla aivojen verenkiertohäiriö. Ajattelin olevani poikkeusyksilö. Jos sille yrittäisi antaa nimen, sen täytyisi olla taitoa olla tietämättä mitään.
xxx/ellauri208.html on line 632: Hänet tunnettiin koko ikänsä lempinimellä Jussi, jonka hän sai lapsena suomalaissyntyiseltä isoäidiltään (Henrika Matilda Björling o.s. Lönnqvist, s. 1844 Pori ja k. 1918 Borlänge). Mummi hoki aina: Jussi pussi puita nussi (kz. johdanto). Raimo Lintuniemi kuunteli Björlingin esitykset studiossa aina seisten. Björling kärsi vakavasta alkoholiongelmasta, joka tuhosi hänen terveytensä. Björling hade så kallad retrograd negativ P-våg vid atrioventrikulär återkopplingstakykardi, vad som ofta lite slarvigt kallas "dolt WPW-syndrom" (Wolff-Parkinson-White-syndrom).
xxx/ellauri208.html on line 774: Sirkka oli vuosien ajan pelännyt Tomin sanavalmista iskevyyttä ja ylimielistä kärkkäyttä. Tomilla oli tapa, jota hän itse tuskin huomasi: asiassa kuin asiassa hän ehätti tietämään enemmän kuin keskustelukumppani, korjailemaan ja oikaisemaan toisen puheita ja epäsuorasti vähättelemään muita ja korostamaan itseään. Ja loputtomat puujalkavitsit vaikka miten vakavissa asioissa. Ei tietenkään työasioissa, silloin hän oli aina taitava kuuntelija, mutta kotona ja hyvien tuttujen seurassa, silloin kun oli rentoutunut eikä kiinnittänyt huomiota siihen mitä sanoi. Ensimmäiset vuodet Sirkka oli alistunut, kunnes oli alkanut iskeä takaisin ja saanutkin Tomin perääntymään. Ei se oikeastaan ollut aluksi ollut edes alistumista ikävään piirteeseen, vaan yksi Tomin ominaisuuksista, jotka hän oli hyväksynyt, niin kuin sitä rakastuneena hyväksyy toisen kaikenlaiset piirteet.
xxx/ellauri229.html on line 576: Ja kun hän kertoi heille monia samankaltaisia elämiä, jotka kaikki olivat vertauksen arvoisia, Gneltit kuuntelivat tarkasti hänen sanojaan ja alkoivat vaihtaa merkizeviä ilmeitä ja suurin heidän joukossaan puhui arasti:
xxx/ellauri231.html on line 391: Bunin vietti vuoden 1894 ensimmäisen puoliskon matkustaen ympäri Ukrainaa. "Se oli aikoja, jolloin rakastuin Varvaraan ja Malorossiyaan (Vähä-Venäjä), sen kyliin ja aroihin, tapasin innokkaasti sen ihmisiä ja kuuntelin ukrainalaisia renkutuxia, tämän maan sielua", hän kirjoitti myöhemmin.
xxx/ellauri234.html on line 314: Poikain kielen kannat laukesivat. Suxi alkoi luistaa. Puolin ja toisin oli kyselemistä jos kuinka paljon. Siinä unohtuivat majurin kiireelliset järjestelytyöt Jaakon ja Jyrkin touhutessa. Vaara katseli poikia tyytyväisesti hymyillen ja kuunteli heidän haltioitunutta puhettaan hyvillä mielin. Kultainen nuoriso! Sen on tulevaisuus. »No niin, pojat, nyt saatte lähteä. Haluatte varmasti samaan ryhmään? Menkää ilmoittautumaan ensimmäisen komppanian matroonalle luutnantti Kotkolle. Carry on!»
xxx/ellauri237.html on line 393: Elämä pyörii edelleen, mutta sinä et ole enää se, jota se toinen joskus niin ihaillen katsoi, lumoutuneena kuunteli ja rakastavasti suuteli. Sinä olet edelleen siinä, mutta sinua ei enää ole. Puf! Hoo-puh! Kuin sinut olisi taiottu näkymättömäksi!
xxx/ellauri250.html on line 70: Jack pysähtyi. Hänen raskas hengityksensä hiljeni. Kuulims ohuen seinän läpi, että naapuri kuunteli meitä seinän takaa. "Pane minua niin kovaa kuin pystyt", kuiskasin teatterikuiskauxella että kaveri varmasti kuulisi. "Satuta nua".
xxx/ellauri250.html on line 331: Harryn syöpäinen opeisä oli eniten siitä ylpeä että Harry otti alakoulussa yhtä kovaa turpiinsa kuin se yx pienisuinen nyrkkiheppu, Sylvesteri Orhi. Harry kuunteli isän kehuja ja itki tyytyväisenä. Vizi näitä äijämeemejä piisaa Nääsbööltä, niin piipunrassi kuin se onkin.
xxx/ellauri253.html on line 278: Baedecker siemaisi siis olutta ja kertoi: Turva-ala alkoi kehittyä varsinaisexi bisnexexi briteissä, ne ovat aivan yhtä sittisontiaisia kuin jenkkiesikuvansa, vaan tunarimpia. Tony kuunteli kiinnostuneena, mutta siemaili olutta välinpitämättömän näköisenä. Siemaistuaan olutta Tony päättää käyttää ammattitappajia päätä huimaavasta hinnasta.
xxx/ellauri259.html on line 642: ”Suurin osa maailmankirjallisuuden käänteentekevimmistä kirjoista on täydellisten hiirulaisten kirjoittamia”, Kari Hotakainen toteaa. Kari tietää, hän on hiirulainen, jonka kirjat eivät ole käänteentekeviä. Rakas päiväkirja, tänään liitin kaksi johtoa yhteen. Hotakainen myöntää olevansa Krausea himoitseva runkkari. Näin paljon vaivaa Kaartion hahmoa tehdessä. Fani on lievästi pettynyt Kariin luonnossa. Jos kaikki rokkilaulajat olis niin kuin sä, niin rokkia kuuntelis en enää ikinä.
xxx/ellauri273.html on line 440: Stereotypioihin voi vaikuttaa esimerkiksi musiikilla. Vivaldia vislaavaa neekeriä ei ammuta niin helposti. Vapaaehtoisten mantelitumake aktivoitui paljon voimakkaammin, jos he kuuntelivat gangstaräppiä kuin jos musiikkina oli valkoiseen kulttuuriin yhdistetty death metal. Tulokset julkaistiin Social Cognitive and Affective Neuroscience -tiedelehdessä vuonna 2012.
xxx/ellauri287.html on line 164: 16. Eräänä päivänä, kun olimme menossa tavalliseen paikkaan rukoilemaan, tapasimme palvelijattaren, joka kuunteli Pyyttonin henkeä. Hänen päämiehensä ansaitsivat paljon massia hiänen ennustuxista. 17 Hän seurasi Paavalia ja meitä huutaen: "Nämä ihmiset ovat Korkeimman Jumalan orjia. He kertovat sinulle pelastuxen tien." 18 Hän teki tätä monta päivää. Työlääntyneenä Paul kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinun tulla ulos hiänestä!" Heti se tuli ulos hänestä.
xxx/ellauri291.html on line 452: Yhdessä ilmeisessä mielessä Putin ja Kreml jakavat natsi-Saksan uskon: jos valhetta toistetaan riittävän usein, se koetaan lopulta totuudeksi tai ainakin jollain tasolla relevantiksi. Hallitustekniikkaa, jota kutsutaan "suureksi valheeksi", käsiteltiin jo teoksessa Mein Kampf (1925). Hitler tajusi, että jättimäinen, karkea valhe – Die große Lüge – toimii paremmin kuin pieni valhe. Järkyttävät valheet – vaikka ne kiistävätkin vuoret tosiasioita – jättävät usein epäilyksen jälkeä. Pikkuhiljaa yhteiskunnallinen luottamus repeytyy ja vetää maton alta jaetun kuvan saamiseksi todellisuudesta. Tätä propagandatekniikkaa kehitti edelleen Joseph Goebbels muun muassa alitajuisesti itsensä paljastavassa näyttelyssä Aus Churchills Lügenfabrik (1941): on välttämätöntä valehdella suurella tavalla ja levittää sitä kunnolla, toistaa ilmeisiä vääriä virheitä huolimatta vaarasta, että vaikutat naurettavalta ja irtaantuneelta todellisuudesta. Riittää, jos tavoitat pienen määrän vastaanottavaisia kuuntelijoita, jotka etsivät syntipukkeja. Rabulistit [vähän niinkuin populistit, mutta pahempaa, niinkuin kakka ja paska] vetoavat yhteiskunnan onnettomiin lapsiin, vähäosaisiin, laahuxeen, antavat syrjäytyneille mahdollisuuden tukahdutettuun revansismiin. Sellainen peli nyt ei kerta kaikkiaan vetele! Pitäkää mölyt mahassa ja jatkakaa vessan pesua! Tässä Trump vie tulisoihtua eteenpäin historiallisessa jatkumossa suurella valheellaan ilmeisestä vaalitappiosta vuonna 2020.
xxx/ellauri292.html on line 73: Tekla kuunteli Paavalin taivaallisia sanoja verhon takana. Kuunneltuaan apostolin opetusta kolme päivää Teklan sydämeen syttyi hengellinen ilo ja hän päätti heittäytyä täysin uskon varaan. Kun kaikki huomasivat, että Tekla ei enää välittänyt mistään maallisesta vaan kiintyi yhä lujemmin tuon muukalaisen sanoihin, joka suositteli avioliitosta pidättäytymistä, Teokleos ja Thamyris alkoivat menettää syystä malttinsa. Koko kaupunki kuohui. Paavali vangittiin ja vietiin kuvernöörin eteen; tämä määräsi Teklankin kahleisiin ja vankilaan.
xxx/ellauri292.html on line 179: Ikonionissa ollessaan Paavali piti saarnojaan Onesiforuksen talossa (vrt. 2Tim 1:16) sarjassa aitajulistuksia, jonka Thecla, nuori jalo neitsyt, kuuli viereisen talon ikkunastaan. Hän kuunteli, ihastunut, liikahtamatta päiviä. Theclan äiti Theocleia ja hänen kihlattunsa Thamyris huolestuivat siitä, että Thecla noudattaisi Paavalin vaatimusta, että "täytyi pelätä vain yhtä Jumalaa ja elää siveydessä", mikä kuulosti pahalta, ja he muodostivat väkijoukon vetääkseen Paavalin kuvernöörin luo, joka vangitsi apostolin.
xxx/ellauri292.html on line 477: Kun hän edistyi nuoruudessaan, hän osoitti useimpien kirjainten tuntemusta ja suurta muistin voimaa ja sovelluksen voimaa ja että hän puhui ullakon murretta (attic dialect). Opimme myös, että "kun hän täytti neljännentoista ikävuotensa, hänen isänsä vei hänet Tarsokseen, Foinikialaisen Euthydemuksen luo, joka oli hyvä retori, ei nuuskuttanut, ja antoi hänelle koulutuksensa. Apollonios tarrautui opettajaansa." Opimme edelleen, että "hänellä oli opiskelutovereina Platonin ja Khrysippoksen koulun jäseniä ja perin pateettisen joukon jäseniä." Että hän myös kuunteli uutterasti Epikuroksen oppeja, hän ei halveksinut edes niitä, vaikka hän käsitti Pythagoraan opetukset tietyllä sanoin kuvaamattomalla tavalla.
xxx/ellauri295.html on line 115: Useita päiviä myöhemmin Felix tuli vaimonsa Drusillan kanssa monta kertaa peräkkäin, joka oli juutalainen. Hän lähetti Paavalin ja kuunteli hänen puhuessaan uskosta Kristukseen Jeesukseen.
xxx/ellauri295.html on line 429: Patti kuunteli Danin viisuja Aappo I. Piipon suomennoxina, viisuklisheiden välissä raamattuläppiä, Esa Niemitalon tunteikkaasti laulamana kumean kitaran säestämänä karulla ja kauniilla äänellään.
xxx/ellauri296.html on line 569: Beduiinien nuotiokronikat oli tämmoisia: beduiiniporukka liikkuu erämaassa. Tulee toinen sakki ja ryöstää, jättää pienemmän ryhmän alasti auringon armoille. Kahakassa yksi haavoittuu niin, että sitä pitää toisten kantaa. Se valittaa, miten, veljet, häntä hävettää. kun joutuu toisten kannettavaksi eikä ole edes vaatteita hävyn petoksi. Toiset lohduttaa: -Elä murehdi veli, munasillaan tässä kaikki ollaan. Tälläsessä hyvässä kohdassa kuuntelijat joihkasi AII! Messuaja sekin innostui ja sanoi "AII". No, lähdepaikkaa on etsitty, mutta ei löydetä, kantajilta alkaa voimat uupua, ja kannettava arvaa, mitä liikkuu toisten mielessä. Se pyytää jättämään hänet että toiset jaksaa pitemmälle. Ne jättää sen dyynin kupeeseen ja menee toiselle puolelle pitämään neuvoa. Sitten äänet häipyy. Ketään ei näy. Haavoittunut tietää, mihin tulokseen on tultu. Se asettuu odottamaan kuolemaa. Ennen iltaa alkaa liikettä taas kuulua: dyynin harjan takaa ilmestyy oma porukka, ilmoittaa: - llosanoma! Veli, pääset äitisi luo! Löytyi lähde! AII!
xxx/ellauri304.html on line 175: Korppu kuunteli kuinka äiti lauloi hänen isästään joka oli kadonnut merille.
xxx/ellauri307.html on line 454: Konsta ja Klaudia kuuntelivat mielellään, kun äiti Katriina Kuokkanen luki satua. Kuokkasten perhe viihtyi kotona: ainahan voi olla luurilla. Lukemisen lisäksi perhe pelaili yhdessä lautapelejä. Lisätiedot ovat 3e maxumuurin takana. Aikuistakin saa itkettää.
xxx/ellauri329.html on line 265: "Olen hyvin samankaltainen Markiin, varsinkin nuorempaan itseeni, kun olin hieman syrjäinen, kuuntelija ja mukava yksinäisyydessäni kuin Vota Sackville-West", hän jatkoi. – Pääsin näyttelemään, koska olin ujo ja minulla oli tosi pitkä jäykkänä. Kun näin itsevarmoja lapsia Disneyn ja Family Channelin elokuvissa, menin näyttelijäkurssille, koska halusin olla heidän kaltainen. En usko, että minusta olisi tullut näyttelijää Venäjällä. Se ei olisi tullut mieleeni."
xxx/ellauri329.html on line 267: "Olen hyvin samankaltainen Markiin, varsinkin nuorempaan itseeni, kun olin hieman syrjäinen, kuuntelija ja mukava yksinäisyydessäni", hän jatkoi. – Pääsin näyttelemään, koska olin ujo. Kun näin itsevarmoja lapsia Disneyn ja Family Channelin elokuvissa, menin näyttelijäkurssille, koska halusin olla heidän kaltainen. En usko, että minusta olisi tullut näyttelijää Venäjällä. Se ei olisi tullut mieleeni."
xxx/ellauri337.html on line 304: Toinen, esittely Jahven palvojista valittuna kansana. Tarina kertoo, että Jahve kuunteli armollisesti kansansa huutoja, suosi sitä, suojeli sitä vitsauksilta ja opasti heitä matkalla.
xxx/ellauri357.html on line 407: Juu heterosexuaaliset feministit ovat totaalisen passé, ei enää pääse puusta pitkään ellei ole pansexuaalinen. Tätä juonetonta töräysluetteloa Taivaan ja Helvetin avoliitosta homo-Jeeves siteerasi. Booth kuunteli haavi auki hölmön näköisenä. Bones tunsi heti viittauxen.
xxx/ellauri380.html on line 76: Kumbaya (tunnetaan myös nimillä Kumbayah, Kum ba yah tai Come by Here) on afrikkalais-amerikkalainen hengellinen laulu, joka levytettiin 1920-luvulla. Siitä on tullut suosittu kesäleirien laulu, ja se saavutti suosiota kansanmusiikin suosion paluussa 1950- ja 1960-luvuilla. Riparilaiset piti toisiaan kädestä ja lauloi kumbaijaa. Come by hjaa, särisi orjanpoikien vanha äänite. Laurinnäköinen sankarillinen ozatukka poika kuunteli vakavana Huutenänni trioa 1966. Ei tohtinut laulaa mukana. Isä älä laula. Tämä musiikkiin liittyvä paasaus on tynkä.
xxx/ellauri380.html on line 209: Räpylät eli flapperit olivat nuorten länsimaisten naisten alakulttuuri, joka oli huomattava ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja 1920-luvulle asti, jotka käyttivät lyhyitä hameita (polven korkeutta pidettiin tuolloin lyhyenä), heiluttivat hiuksiaan, kuuntelivat jazzia ja kehuivat halveksuntaa vallitsevia ihmisarvoja kohtaan. Flapperit nähtiin röyhkeänä liiallisen meikin käyttämisen, alkoholin juomisen, tupakan polttamiseen julkisilla paikoilla, autolla ajamisen, välittömän seksin kohtelun ja muuten sosiaalisten ja seksuaalisten normien rikkomisen vuoksi. Kun autoja tuli enemmän saataville, räpylät saivat liikkumisvapauden ja yksityisyyden.
119