ellauri031.html on line 710: Ikkunattomasta rottelosta perhe muutti kaupunkiin kaltereilla varustettuun pieneen lukaaliin. Ei vesihanaa, paskahuusi pihalla. Sitten jossain entisesä pensionaatissa 10v (niillä ramppas koko ajan vieraita Suomesta joista ne sai pientä airbnb tienestiä) ja 1963 omaan taloon kuumien lähteiden lähelle, herran korvauxena Muuramen talosta. Jonka se oli kyllä myynyt Kaarlolle halvalla ja maxanut jo käyvän hinnan. Mut herra maxaakin kaiken tuplana, hyvän niinkuin pahan. Niin Mairekin, joka sukelsi Gennesaretin järven syvännöstä Kaarlo kullalle uuden kultaisen vihkisormuxen. Oli liian iso Mairelle, eikähän niitä käy pienentäminen. Sekin maxaa.
ellauri036.html on line 1218: rakkaiden kukkien kuumien suudelmien alla,
ellauri381.html on line 103: Izjumista löytyy vielä muinaisia kuumia baabapazaita. Kumaanit olivat Keski-Aasiasta kotoisin oleva kumani-kiptšakkiliiton länsihaara, joka puhui kuumien kieltä. Heitä kutsutaan Venäjällä Polovtseiksi, lännessä kuumeiksi ja idässä kiptšakeiksi.
ellauri381.html on line 118: Mongolien hyökkäyksen Kiovan Venäjälle vuonna 1237 jälkeen monet muumit hakivat turvapaikkaa Unkarin kuningaskunnasta. Muumien kieli on todistettu joissakin keskiaikaisissa asiakirjoissa, ja se on tunnetuin varhaisista turkkilaisista kielistä.  Codex Cumanicus oli kielellinen käsikirja, joka kirjoitettiin auttamaan katolisia lähetyssaarnaajia kommunikoimaan kuumien muumien kanssa lähetyssaarnaaja-asennossa. Muumipappa pikku myy peiton alla lisääntyy.
ellauri434.html on line 530: Dumuzid yhdistettiin hedelmällisyyteen ja kasvillisuuteen, ja Mesopotamian kuumien ja kuivien kesien uskottiin johtuneen Dumuzidin vuosittaisesta kuolemasta. Hänen nimeään kantavan keskikesän kuukauden aikana ihmiset kaikkialla Mesopotamiassa osallistuivat julkisiin, rituaalisiin suruhetkiin hänen muistokseen. Dumuzidin kultti levisi myöhemmin Levanttiin ja Kreikkaan, missä hänet tunnettiin länsiseemiläisellä nimellä Adonis.
xxx/ellauri057.html on line 39: Braxingen pikkukaupungissa Länsi-Götanmaalla ollaan käynnistämässä uutta perinnettä, suurta makkarajuhlaa, jonka avulla Braxinge aiotaan viedä maailmankartalle. Samaan aikaan 15-vuotias Lena (Elina Sätterman) ja hänen äitinsä Åsa (Emma Broomé) kaipaavat Braxingen pienistä ympyröistä maailmalle. Åsa ei kestä makkarajuhlaa järjestävää hyväntahtoista mutta tukahduttavaa äitiään Barbroa (Lotta Tejle). Hän unelmoi matkasta Korfuun ja hillittömästä seksistä kuumien kreikkalaismiesten kanssa. Lena puolestaan päättää pian peruskoulun. Hän odottaa kesälomaa ja hänelle luvattua kielimatkaa Hastingsiin. Englannissa hän saisi lopulta jättää taakseen pikkukaupungin ahdasmielisyyden ja tylsät sählypojat. Kesästä -85 tulee kuitenkin aivan muuta kuin yksikään kolmen sukupolven naisista etukäteen ajatteli tai unelmoi. Sen jälkeen ei kukaan heistä ei ole ennallaan. Ruotsalainen draamakomedia kolmen sukupolven naisista.
xxx/ellauri230.html on line 104: Romaanin tapahtumat on sijoitettu vuoristossa olevaan turistiseutuun, missä rikkaat nautiskelijat viettävät huoletonta elämää kuin apinat kuumien lähteiden ympärille ryhmittyneissä kylpylöissä. Maalauksellinen luonto, jonka ajatonta kauneutta korostaa vuodenaikojen länsimaista nopeampi vaihtelu, saa tekijän kuvaamana japsulaisen nussipiirroksen kaltaista selittämätöntä, lutuista viehätystä.
7