ellauri012.html on line 303: Mut mitä lieventäviä näkökohtia löytyiskään sussa jos rikos oisi anteeksiannettava? Kannattamaton kunnia, vaivalloinen rikkaus ei mua koskaan oisi houkuttanut; mutta noi sulot, toi kauneus, toi ilme, jonka näen silmissäni vielä nyt, ne aiheutti mun lankeemuksen. Sun kasvot oli mun syyllisyyden syy; sun silmät, sun puhe lävisti mun sydämen; ja vaikka mun kunnianhimo ja omatunto koitti panna vastaan, rakkaus kohta voitti. Jumala hylkäs mut mua rangaistakseen. Sä et ole enää maailmassa, sä sanoit sen irti: mä oon munkki olosuhteiden pakosta; eikö meidän pitäisi ottaa lusikka nyt kauniiseen käteen? Koitatko sä tuhota mun hartauden näin alkumetreillä? Pitäiskö mun jättää apottikunta jonka just vasta aloitin? Hylätä valat? Mä tein ne jumalan katsoessa päältä; minne mä pakenen sen vihaa jos mä rikon ne? Anna mun hakea helpompaa oloa työhommista, vaik se onkin vaikeaa. Multa kuluu kokonaisia päiviä ja öitä täällä luostarissa ilman silmän täyttä. Mun rakkaus palaa vaan kuumemmin keskellä näitä huolettomia hessuja, ja mun sydäntä pistää sun surut ja mun omat. Vitsi mä menetin paljon ajatellen sun uskollisuutta! Mitä nautintoja jäikin kokematta! Mun ei pitäs tunnustaa tätä heikkoutta sulle; tiedän että teen siinä virheen. Jos mä voisin olla lujempi, saattaisin suututtaa sut muhun ja sun vihastus vois saada aikaan sen mihin sun tahdonvoima ei näytä riittävän. Mä julkaisin mun heikkouteni maailmalle rakkauslauluissa ja värssyissä, eikö tän rakennuksen pimeät sellit vois peittää saman heikkouden ees vähän? Mut ei! Mä oon yhä sama! Tai jos vältänkin mä pahimman, en pysty hyvään. Velvollisuudentunto, järki ja säädyllisyys, jotka joskus on merkinneet mulle jotakin, on täällä hyödyttömiä. Kaikkien näiden äänten keskellä jotka käskee mun tehdä mitä pitää, mä kuulen ja tottelen vaan salaisen ja epätoivoisen tunteen ääntä. Nauttimatta yhtään hyveestä, välittämättä tilastani ja keskittymättä lukuihin, mä olen mielikuvituksessani koko ajan just siellä missä mun ei pitäis olla, enkä pysty oikaisemaan itseäni. Koko ajan panttaa vastakkain taipumus ja pakko. Olen sekopäinen rakastaja, meluan hiljaisuuden keskellä, olen levoton täällä rauhan sydämessä. Tää on niin vitun noloa!
ellauri012.html on line 365: Rikoksen sovitukseen ei riitä kärsiä määrätty rangaistus; kärsiminen ei auta jos sydämeen jää halu entiselleen. On helppo asia tunnustaa heikkous, ja antaa siitä itselle vähän rapsuja, mutta täytyy olla täydellinen itsehallinta jotta voisi sammuttaa nautintojen muiston, jonka tapa on tartuttanut aivoihin. Nähdään aika usein että jotkut tunnustaa omat vikansa, mut vähät niistä ottaa vahinkoa, suorastaan mielissään vaan kertoilevat niistä. Sydämellisesti katua pitäisi tekoa suusanallisen myönnytyksen lisäksi, mut tää toteutuu vaan harvoin. Mä joka olen kokenut niin monta hyvää hetkeä sun kanssa, tunnen vastoin tahtoani etten voikaan niitä katua, enkä välttyä muistoissani nauttimasta niistä taas. Ponnistan vaikka kuinka kovasti, tai käännyn sitten mille kyljelle, ihana ajatus vaan seuraa, ja jokainen tarvekalu tuo mun mieleen mitä mun pitäisi unohtaa. Hiljaisessa yössä kun mun tulis ottaa palloon unta, joka lievittää suurimmatkin huolet, en voi välttää näitä unelmia. Uneksin että olen taas mun rakkaan Abelardin kaa. Mä näen sen, puhun sille ja kuulen sen vastaavan. Toisiimme ihastuneina me unhdetaan kirjat ja ruvetaan taas hommimaan. Joskus mä olen tappelevinani sun vihollisten kaa; mä vastustan niiden raivoa, mä huudan säälittävästi, ja sit mä herään kyyneliin. Jopa kirkkoon alttarille mä vien meidän rakkauden muiston, ja sen sijaan että valittaisin joutuneeni nautintojen uhriksi, mä huokaan ja kaipaan niitä takaisin.
ellauri037.html on line 170: Kun kuulen se poistan sokan pomekranaatista

ellauri037.html on line 704: Hegelin absoluuttisen sekoilun filosofiaa - 3/4 rahantekoa ja 1/4 hullun houretta - pidetään luotaamattomana viisautena ilman että jengi huomaa sen motoxi sopivan Shakespearen sanat: 'sellaista kamaa mitä tulee hullun kielestä muttei mielestä'. tai, sopivana vinjettinä mustekala mustepusseineen joka luo ympärilleen mustan pilven joka estää ketään näkemästä sitä, ja vaalilauseena 'mea caligine tutus', oman pilven suojassa. Tuokoon jokainen päivä meille kuten tähän asti uusia systeemejä jotka sopii yliopistokäyttöön, kokonaan sanoista ja fraaseista tehtyjä ja oppineella jargonilla vielä, niin että jengi voi puhua päiviä sanomatta yhtään mitään; älköön näitä riemuja koskaan häiritkö arabialainen sananlasku: kuulen myllyn jauhavan, mutten näe jauhoja. Kaikella on aikansa, ja nyt on tän.
ellauri043.html on line 1194:

Ei mä kuulen sut vieäkin! Sen polttavat sanat täyttää mun pään.
ellauri048.html on line 1419: I hear the noise about thy keel; Mä kuulen metelin sun kölistä;
ellauri048.html on line 1420: I hear the bell struck in the night: Mä kuulen kun kello soi pimeässä:
ellauri051.html on line 401: I hear the shouts--the sounds of blows and smiting steel: kuulen huudot -- lyönnit ja etälamauttimen;
ellauri051.html on line 402: I see the Crusaders' tumultuous armies--Hark! how the cymbals clang! Näen kansalliskaartin naamiomiehet, kuulen kuinka mellakkakilvet kalahtaa!
ellauri051.html on line 426: I see the grime-faced cannoniers--I mark the rosy flash amid the Näen paskaantunet tykkimiesten pärstät -- nään tykkien suuliekit -- kuulen
ellauri051.html on line 430: The deeds of ruthless brigands--rapine, murder--I hear the cries for talousliberaalien ketkuilut, raiskauxet ja murhat -- kuulen turhia
ellauri051.html on line 1463: 863 I take part, I see and hear the whole, 863 Osallistun, näen ja kuulen kokonaisuuden,
ellauri051.html on line 1517: 915 Now I laugh content, for I hear the voice of my little captain, 915 Nyt nauran tyytyväisenä, sillä kuulen pienen kapteeni äänen,
ellauri051.html on line 1836: 1223 You are also asking me questions and I hear you, 1223 Sinä myös kysyt minulta kysymyksiä ja minä kuulen sinut,
ellauri051.html on line 1896: 1281 I hear and behold God in every object, yet understand God not in the least, 1281 Minä kuulen ja näen Jumalaa kaikissa asioissa, mutta en ymmärrä Jumalaa vähääkään,
ellauri054.html on line 294: But now I only hear Mutta nytmä kuulen vaan
ellauri063.html on line 237: Ei kuulosta yhtään paremmalta. Kun kuulen sanan humanismi, poistan vesipistoolista varmistimen, niin humoristi kuin olenkin.
ellauri089.html on line 176: Art Clarke ja Bob Heinlein näyttää kuulennon aikaan kuvatussa teeveehaastattelussa aikalailla Aartuu Diituulta ja Siitriipiioulta, tässä järjestyxessä. Clake oli huojuva hujoppi ja Bob näytti vesipostilta. Nasan droideja.
ellauri110.html on line 246: kuulen tuulen, juuri sen jota kaipaan:
ellauri115.html on line 703: Niinpä siis Jumalan silmäilyssä kotipuuhissa, ja sellaisten sen attribuuttien tutkimisessa joihin mua kiinnosti tutustua, mä olen vähitellen älynnyt ja kehittänyt ajatuxen, aluxi osittaisen ja epätäydellisen, jonka mä olen muodostanut tästä Äärettömästä Olennosta. Mut jos siitä on tullut jalompi ja isompi on siitä tullut myös paremmin ihmisjärkeen sopiva. Kun mä lähestyn hengessä ikuista valoa, mä sekaannun ja häikäistyn sen kunniasta, ja mun on pakko ottaa aurinkolasit ja hylätä kaikki maiset käsityxet jotka mä olin siitä muodostanut, niinkuin se valkoinen takatukka ja parta ja mekko ja sandaalit. Tää puhistettu jumala ei enää ole ruumiillinen eikä aistittava; superäly joka hallizee maailmaa ei ole enää ize pelilaudalla; turhaan mä koitan tarrautua sen käsittämättömään vaipanväliin. Kun mä ajattelen että sehän se antaa elämän ja liikkeen elävälle ja liikkuvalle substanssille joka kontrolloi kaikkia eläviä ruumiita; kun mä kuulen sanottavan että mun sielu on spriritististä ja et Jumalakin on sprite, mä kapinoin tollasta jumalallisen esanssin alennusmyyntiä; ikäänkuin Jumala ja mä oltas sukulaisia! Ikäänkuin Jumala ei oliskaan one and only pullollinen Absolute vodkaa, ainoa oikein aktiivinen, tunteva, ajatteleva, tahtova olento, josta me johdetaan omat aatoxemme tunteemme, horisontaaliset liikkeemme, halumme, vapautemme ja suorastaan olemassaolomme! Me ollaan vapaita koska se tahtoo niin, ja tää selittämätön substanssi on meidän sieluille se mitä meidän sielut on meidän ruumiille, eli käynnistysmoottoreita tai dynamoja. Mä en tiedä onxe luonut aineen, ruumiin, sielun ja maailman izensä. Luomisen ajatus sekottaa mun pään ja karkaa mun näpeistä; senverran kun mä pystyn sitä käsittämään mä voin sen uskoakin; mut mä tiedän eze on muotoillut miss universumin ja kaiken mitä sillä on (eikä se olekaan aivan vähän), ja eze on tehnyt kaikki kalut ja järjestyssäännöt niille. Epäilemättä Jumala on ikuinen; mut voix mun mieli kääriytyä ikuisuuden ympärille? [Ei se voi.] Mixmä pettäisin izeäni merkityxettömillä sanoilla? Tävverran mä tajuan; ennenkuin oli kaluja, oli Jumala; se jää olemaan kun kalut loppuvat, ja jos kaikki joskus loppuu niin se kumminkin jää sammuttamaan valoja. Et joku mun käsityskyvyn ylittävä otus panisi alkuun muita otuxia, se on vain vaikeaa kuvitella [eli millä lihaxilla?], mut jos Oleminen ja Eimitään ovat vastakohtia, niin se kuulostaa kyllä ristiriidalta, ihan absurdiahan se on.
ellauri115.html on line 728: Mutta tässä koen mä kuulen mutinaa kaikilta ns. viisailta miehiltä. Lapselliset erroiri, kasvantaviärät ennakkoluulot, ne huutaa kesken konserttia! Ei apinan mielessä ole muuta kuin mitä se on oppinut kokemuxesta; ja me tuomitaan kaikkea vaan hankittujen ideoiden perusteella. Ne jaxaa jauhaa tätä; ne jopa uskaltautuu hylkäämään kaikkien kansojen selvän ja universaalin yhteisen kannan, ja asettaa tätä apinalauman hämmästyttävää yximielisyyttä vastaan jotain hämäriä poikkeuxia jotka ne tietää vaan ize; ikäänkuin koko luonnon terendi voitas tehdä tyhjäxi vaan yhden osakunnan [esim Israel] vastaesimerkillä, ja ikäänkuin joidenkin hirveyxien olemassaolo tekisi lopun koko lajista. [No siltähän tää alkaa vähän näyttää...] Mut minkä tautta spektikko Montaigne yrittää löytää jostain hämärältä maailmankulmalta tavan joka on vasten perittyjä oikeuskäytäntöjä? Mitä varten se uskoo mitä epäuskottavimpia turisteja, ja kieltäytyy uskomasta meidän suurimpia kirjailijoita? Pari outoa ja epäilyttävää tapaa, joilla on paikalliset syyt joita me ei vaan tunneta; tekeekö nää tyhjäxi yleisin päätelmän joka perustuu maailman kaikkien osakuntien yleissopimuxeen, jotka eroaa kaikilla muilla tavoilla mut on samaa mieltä tästä? Voi vittu Montaigne, sä olet olevinasi niin totuudenkaltainen ja rehellinen; ole vilpitön ja todennäköinen, jos filosofi voi olla sellainen, ja kerro mulle onko mitään maalman maata missä on rikos pitää sanansa, olla armollinen ja avokätinen, missä hyvää miestä pilkataan, ja petkuttajaa kunnioitetaan. [Epistä! Ranskaa ei lasketa, eikä Voltairea.]
ellauri118.html on line 1062: Besame, besame mucho suutele minua sanasi nuo tarkoittaa besame mucho lauseen sen riemuiten kuulen
ellauri131.html on line 1082: J’écoute en frémissant chaque bûche qui tombe ; Mä kuulen vapisten jokaisen puupään putoovan;
ellauri153.html on line 498: theodicy are then humanistic projects at heart. Humanismi on vielä pahempaa kuin teismi. Kun kuulen sen sanankin poistan varmistimen lipeäsaippuastani.
ellauri160.html on line 356: Luen Lady Chatterleyn rakastajaa, Nanaa, Aina vain Amberia, Vihreätä tammaa, Kuninkaankatua ja Raamattua. Iltaisin menen ensimmäisenä nukkumaan, usein heti syönnin jälkeen. Lopetan aina heti kun kuulen välieteisestä
ellauri189.html on line 393: Maahan palattuani kuulen yläpuolelta että liikkeellä on kokonaisia lentolaivastoja, talon ja kirkon yli lentää kaikenkokoisia ja näköisiä lentohärveleitä matkalla kaakkoon kohti sotanäyttämöä. Hirveä surina ja jylinä, jotkut pienen brittiläisen poliisiauton näköiset koittaa startata jopa meidän pihasta.
ellauri189.html on line 461: Aivan hirveätä scheissea! Kun kuulen sanan "lupaus", tai globaalixi "I promise", tai edes sanat "rehellisyys ja reiluus", globaalixi "honesty and fairness", poistan varmistimen ydinlatauxesta. Voi olla varma että nyt on tulossa jotain aivan hirveätä paskaa, apinaa koijataan rankasti toisten apinoiden taholta. Näitä sanoja hokevat vain sellaiset, joille ne on nokkelaa ansaintalogiikkaa eli siitä puhe mistä puute.
ellauri236.html on line 312: Ei niin midiä. Jos kuulen jotain kerron, mut just nyt ei mitään mainittavaa. Mullon iso homma tänään. Mä peitän sen Imarteen jutun. Se on vaan 20 taalaa, mut juomat on ilmaiset.
ellauri241.html on line 897: The voice I hear this passing night was heard Äänen, jonka kuulen tänä kuluvana yönä, kuuli
ellauri263.html on line 681: Albumissa 250 Peter "luipero" Singer peukuttaa polyamoriaa, josta eräs uptight britti Louis on tehnyt tv-dokkarin. Ällöjä läskejä ja enimmäxeen muotopuolia amerikkalaisia Oregonista, jotka istuu teeveesoffissa hymistellen polyamorian iskulauseita "jokainen on ize vastuussa omasta onnellisuudestaan, hän valizi näin, hän olisi voinut valita toisinkin". Silti nää kuviot näytti aika helposti lipsahtavan jonkinlaisen heikosti naamioidun sorron puolelle. Porukoissa näytti olevan aina joku narsisti tai suorastaan psykopaatti tyyppi jonka ympärillä pyörii koko kuvio, ja yxi tai useampia tappiolle jääviä osapuolia, kuhmuisia juurexia joiden ei kuitenkaan auttanut muuta kuin vakuttaa että vastedes ne ovat kiltisti. Oletko kunnossa? Tunnetko compursionia kun polymurusi saa munaa alakerrassa? Totta kai, olen iloinen kun hiän on iloinen, ja multa tulee käteen täällä yläkerrassa kun kuulen miten kaveri laskee kamat pussiin tuolla alhaalla. Vaikka olishan sitä kiva edes kazella kandaulistisesti vierestä kuin J-J Rousseaun impotentti äijä Julkussa. Mut ei taida Mamma siihen suostua.
ellauri267.html on line 1044: Anna Muurahainen. Hän nimeää itsensä Morayma; Muftin ainoa tytär ja neitsyt! Jepu jee! Pian immenkalvo repelee! Tämä on aika ja paikka, jonka hän määräsi kirjeessään, mutta hän ei tule. Miksi, sinä suloinen herkullinen olento, miksi kidutat minua viivytykselläsi! Uskallatko olla väärässä tehtävässäsi? Mitä yön viileässä ja hiljaisuudessa ja uudelle rakastajalle? - Rokko tekopyhälle isällesi, joka opetti sinua niin vähän uskontonsa suloisimmassa kohdassa. - Hark, kuulen hänen silkkivaippansa kahinaa . Nyt hän tulee, nyt hän tulee: - ei, ripusta se, se oli vain tuulen vihelystä appelsiinipuiden läpi. - Nyt taas kuulen kauniin jalan kuoppauksen pimeän kujan halki: – Ei, se on tamman poika, joka on irronnut ja pureskelee meloneja. – Voi odottavan rakastajan kurjuutta! No, minä joudun epätoivoon, menen lehtimajaani ja yritän nukkua.
ellauri267.html on line 1234: Ja kuulen paksusti hakkaavien jalkojen tallaamista;

ellauri269.html on line 634: Se, että kuulen jatkuvasti ihmisten huutavan "karvaisista". Ole kiltti ja ole jo hiljaa "karvaisista".
ellauri297.html on line 333: 21 (23) Sinä päivänä minä kuulen, sanoo Herra,
ellauri297.html on line 334: minä kuulen taivasta, ja se kuulee maata,
ellauri325.html on line 231: Penttilän sankarihahmon T.J.A. Heikkilän suusta tuli lohkaisu: "Kun kuulen sanan kulttuuri, poistan revolveristani varmistimen." Sen väitetään usein tulleen Goebbelsin tai Göringin suusta. Ize asiassa lause kuultiin alkujaan saksalaisen kirjailijan Hanns Johstin näytelmässä Schlageter. Hanns Johst (8. heinäkuuta 1890 Seerhausen, Riesa, Saksi, Saksa – 23. elokuuta 1978 Ruhpolding, Baijeri, Saksan liittotasavalta) oli saksalainen näytelmäkirjailija ja kirjailija. Johst kirjoitti "ekspressionistisia" näytelmiä, jotka saivat natsien pidäkkeettömän hyväksynnän. Sotilasarvoltaan hän oli SS-Gruppenführer. Schlageter oli tehnyt vaikutuksen Adolf Hitleriin, jonka suosikiksi hän pääsi sanomalla: “Kansan yksilöiden tulisi seurata sokeasti yhtä johtajaa, tässä tapauksessa kuvataiteilijaa, jotta kansa tavoittaisi paremman tulevaisuuden”.
ellauri349.html on line 726: että kuulen sun pierusi huokoiset
ellauri351.html on line 299: Aaron Brown, kirjailija, kvantitatiivinen psykoanalyytikko ja jokapaikan dosentti Yeshivan ja Fordhamin yliopistoissa, sanoi The Black Swan -kirjasta, että "kirja on ikään kuin Taleb ei olisi koskaan kuullut ei-parametrisista menetelmistä, data-analyysistä, visualisointityökaluista tai vankoista arvioista." Siitä huolimatta hän kutsuu kirjaa "olennaiseksi luettavaksi" ja kehottaa tilastotieteilijöitä jättämään huomiotta loukkaukset saadakseen "tärkeitä filosofisia ja matemaattisia totuuksia". Taleb vastasi The Black Swanin toisessa painoksessa, että "Yksi yleisimmistä (mutta hyödyttömistä) kommenteista, joita kuulen, on, että jotkin ratkaisut voivat tulla "vankoista tilastoista". Ihmettelen, kuinka näiden tekniikoiden avulla voidaan luoda tietoa siellä, missä sitä ei ole."
ellauri382.html on line 387: "Olen kuullut Heikki Savesta ja Cassius Savesta, orjien omistajista ja kaikesta muusta nolosta", Muhammad Ali sanoi viimein. "Mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun kuulen mustista esivanhemmistani Nummenpäistä."
ellauri382.html on line 623: Henkilökohtaisestikin aloin löytää enemmän lohtua muinaisista viisauksista, kuten stoilaisuudesta ja buddhalaisuudesta, perinteisen psykologian sijaan. Tein lopputyöni muinaisen stoalaisen Marcus Aureliuksen työn ja buddhalaisuuden pyhien kirjoitusten risteytyksestä. Minulla on kosolti kokemuksia mielenterveysongelmista. Minua turhauttaa se, että kuulen usein halventavia nimityksiä, kuten "manipuloiva" tai "huomiota etsivä", vaikka ezin vain omaa etua, pursuit of happiness. Nykyinen intohimoni on erittäin intensiivisten ja varakkaiden aikuisten valmennus.
xxx/ellauri027.html on line 744: Outotecistä kuulen eka kerran tällä nimellä, se on puolet entisestä Outokummusta, josta Calle teki dippatyönsä, Otamäen ilmeniitin vaahdotuxesta. Eski Saarinen vaahtos puoli vuosisataa myöhemmin Otaniemessä, Callen kotilaitoxella teollisuustaloudessa, matkusti Outotecin lähettiläänä ympäri palloa, maalla, ilmassa ja merellä kuin Battler Britton.
xxx/ellauri027.html on line 1334: Sentautta filosofit ja koulukunnat aina tappelevat. Milloin eivät käy kalassa tai juo viiniä. - Väärin, väärin! kuulen Eskin huutavan, ainakin soveltava filosofia on johtomyönteistä, positiivista! Kukoistava johtaja antaa tiiminsäkin loimuta, vaikka säästöliekillä.
xxx/ellauri075.html on line 198: Tästä Jari Taistelustakin kuulen tässä ihan eka kertaa. Kiinnos, ei voi muuta sanoa. Sittemmin se tulee vastaan aika usein varsinkin Juha Tantun suosimien ranskalaisten pastillien yhteydessä. Aivan turha jätkä.
xxx/ellauri087.html on line 411: But at my back I always hear Mutta selän takaa aina kuulen Vaan aika rientää, takaapäin
xxx/ellauri113.html on line 168: 1969 "Buzz" Aldrin ja "Veny Käsivahva" Armstrong laskeutuivat kuuhun potkiskelemaan kuupölyä. Pieni askel miehelle, vielä pienempi mieslajille. JOS laskeutuivat, ehkä se oli pelkkää huijausta, Pirkko Zilles on siitä vakuuttunut. Holokaustifilmitkin oli lavastettuja. Tapsa missas ohjelman, koska oli Liverpoolissa kuuuntelemassa René Thomin katastrofiteorian luentoa. L I V, E R P, double-O L, Liverpool FC. Not the plan! Noihin aikoihin ei ollut nettitelevisiota. Mä näin sen Münchenin juna-aseman telkkareista Kreetan-matkalla. Se muutti ihmislajin tulevaisuuden. Mitä vittua. Huonoon suuntaan se oli mennyt jo aikapäiviä. Kun kuulennot eivät jatkuneet, Tapsan tapaiset lupaavat nuoret brittitutkijat pettyivät ja alkoivat trainspotata sekä särkeä hylättyjä taloja Yorkshiren slummeissa. Falklandin sota vähän piristi, ja aavikkomyrsky, mutta nyt on taas pelkästään TYYYYLLLSÄÄÄÄ. Yxi poskilihas ei oikeen korvaa salikäyntejä. Brexit ei ehtinyt paljon haitata Tapsaa ennenkun se teki oman exitin. "Uusi miehitettyjen avaruuslentojen ohjelma palauttaisi suuren yleisön innostuxen avaruutta ja ylipäänsä tiedettä kohtaan." Onhan paljon hauskempaa kazella kuin jätkän käy, ja ihmetellä huuli pyöreenä kun irtopäät ja suolenpätkät lentelevät epäonnistuneessa lähtökiireessä. Astronautteja vois taas haastatella tai niiden surevia perheitä ja niistä tehdä purkkakuvia, niinkuin hienolla 60-luvulla. Voi helvetti.
xxx/ellauri125.html on line 250: I know it's not the end every time I see her face, and I hear you say Mä tiedän ettei se ole loppu aina kun mä nään hiänen lätyn, ja kuulen sun sanovan
xxx/ellauri169.html on line 323: Vizi tää paasaus on pitempi kuin Elvixen etuveitikka. Ihan samat teemat uudessa kuin vanhassa testamentissa: näkymättömiä juttuja jota jotkut pahixet hallinnoivat etänä jotka aiheuttaa mun päässä kuuluvia ääniä jotka kuulen vessanpolulla. Pahaa sähköä. Järki hoi äly älä jätä. Muuten luukopan sisälle jää vain maagisia kaikuja. Virtuaalinen ja todellinen maailma sekoittuvat puuroxi ja vellixi kuin esikoululaisella. No sehän on se alkuperäisempi tilanne, matelijanaivojen onnen aikoja.
xxx/ellauri174.html on line 106: Näin sanoen Edison sytytti sikarinsa vaaleanpunaisen kamelian tulisessa sydämessä. - Mitä ! Onko todellakin tämä satakieli, jonka sielun kuulen, kuollut? mutisi lordi Ewald. - Kuollut! sinä sanot? "Ei aivan... koska ammuin sen sielun", sanoi Edison. Herättelen sen sähköllä: se on vakavaa spiritualismia. Eh ? "Ja ilmaus siitä, että neste on täällä enää muuta kuin kaloria, voit sytyttää sikarisi tällä vaarattomalla kipinällä, tässä samassa hajustetussa valekukassa, jossa tämän linnun sielu laulaa, melodinen valo. Voit sytyttää sikarisi tämän satakielisen sielussa. Ja sähköasentaja käveli pois painaakseen useita numeroituja kristallipainikkeita pienessä kehyksessä, joka oli kiinnitetty seinään ovea vasten.
xxx/ellauri178.html on line 100: Kuulehan, ne sanovat että sinä olet aikamoinen Casanova. Ai niinkö? Kyllä. Että sinä todella olet tyttöjen perään. Pitääkö paikkansa? Ilmeisesti, sanon väistäen hänen kazettaan, ja sitä vihjausta jonka kuulen hänen huomautuxestaan, että tytöt ovat vain suojaverho Jelinekin kanssa homostelun peittona.
xxx/ellauri251.html on line 404: I hear my brothers wrangling in mid hall, Sillä usein kuulen velipoikien painivan salilla,
xxx/ellauri251.html on line 424: Darken with vision; seeing I see not, hear Hämärtyy harhoista; Mä näen enkä näe, kuulen
xxx/ellauri356.html on line 646: Intellektuellit puolestaan ​​pyrkivät panssaroitumaan ideologeiksi, ja nämä valtapelit vievät heidät vakavasti pois runollisen kielen mahdollisuuksista. Omalta osaltani psykoanalyysissä löysin eräänlaisen poieettisuuden, kun kuulen ja tulkitsen minua luotaavien analyytikoiden yksikkökokousta.
xxx/ellauri356.html on line 660: Mitä tulee eurooppalaiseen identiteettiin, tämä runollinen muisto muistuttaa, että nykyisestä kyvyttömyydestämme ja menneistä tai nykyisistä rikoksistamme huolimatta olemme sivilisaatio, kenties ainoa, jossa identiteetti ei ole kultti, vaan iso kysymysmerkki. Olemme parhaita, oikeastaan olemme ainoita hyvixiä! Ja jossa tällainen ilta on mahdollinen, jossa runous kohtaa nihilismin ja transsendenssin, "vähiten pahimman" politiikan ja pyhän barbaarisuuden. Kun twiitit, sosiaaliset verkostot tai itse ahdistus eivät merkitse sinulle mitään, kun sinulla ei ole enää mitään sanottavaa – etsi "suuria ääniä": runoja, romaaneja, teattereita, elokuvateattereita, konsertteja. Lue mun plokia. Minä kyllä ​​pidän sinusta. Ja kuulen paremmin Davidin ja Souadin hauraan vapinan.
53