ellauri012.html on line 237: Kaikista kurjuuksista huolimatta voit olla millainen tahdot kirjeessä. Kirjeet keksittiin lohduttamaan sellaisia yksinäisiä kurjia kuin mä. Nyt kun mä olen menettänyt ilon nähdä ja pitää sut, niin koitan korvata sitä vähän sun kirjeillä. Sieltä luen sun salaisimmat ajatukset; mä kuljetan niitä aina mukanani, ja pussaan niitä koko ajan; jos olet mustasukkainen, kohdista se sun kirjeisiin, ne on sun ainoat kilpailijat. Jottei siitä koidu vaivaa, kirjoita aina vaan mikä tulee ensin mieleen, älä suunnittele; kuulisin mieluummin sydäntä kuin aivoja. En voi elää ellet kerro että vielä rakastat mua; mutta sen pitäis tulla niin luonnostaan, että voin uskoa, että teet sen vapaaehtoisesti. Ja koska tämä surullinen kertomus sun ystävälle herätti mun kaikki surut, on vähintään oikein että lohdutat mua nyt muuttumattomalla rakkaudella.
ellauri018.html on line 208: On tavallaan hienoa olla romani, vaikka siinä on kurjiakin puolia.

ellauri022.html on line 237: Miss Davenport ihmelettää: mix me tykätään lukee jotain Hugon kurjia ja itkeskellä niitä, mut ei innostuta oikeista kurjista? Luisa toteaa aivan oikein, että köyhät kaipaa meikkitaiteilijan meikkiä. Ne on ize asiassa aika ällöjä kun ne näkee läheltä. Mix niiden pitäskään olla jotenkin ihqumpia kuin onnekkaammat paskiaiset, kysyn vaan. Sama ajatusvirhe kuin nykyisin mamujen kohdalla. Tää on yx syistä mix charity on niin perseestä.
ellauri043.html on line 1921: linnun pesää, ja on onneton koska muut ei ole yhtä kurjia.
ellauri043.html on line 3791: Hyvännäköset on vietteleviä. Mut noi muut.. jotka on kurjia tai kamalia, miten niihin voi uskoa?
ellauri115.html on line 279: No ainakin sen panee heti merkille että Montaigne on aika tyytyväinen oloonsa, se vaikuttaa epikurolaiselta. Ja se siteeraa antiikin lähteitä yhtä ahkeraan kuin masentuneempi Burton. Modernimpaa Rousseauta ei vanhat viisaudet enää kiinnosta, valistuneena romantikkona se haluaa ize kexiä, Se on myös tyytymätön osaansa ja kantaa kaunaa vihamiehille. Joku Diogenes mieluummin kuin Epikuros kävisi sen esikuvaxi. Molempia kuitenkin pohdituttaa se, mitä niistä jää jälkipolville. Montaigne huomauttaa että monia kiinnostaa maine ja omaisuus enemmän kuin elämä. Voiko heppua sanoa onnellisexi edes kunnialla kuoltua jos sen jälkeläiset on kurjia ja pennittömiä? Hyvä kymysys, pistää Darwin väliin. Montaigne peukutti sukulaisia, Rousseau oli pelkkä meemipeikko, lapset se jakoi enemmän tarvizeville. Saa toiset ne talletella pienet epelit, ne multa pitkät vain saa.
ellauri115.html on line 715: Mun nuori ystävä, kazotaampa polvihousuihin, pannaan syrjään kaikki henk.koht. ennakkoluulot ja mennään tonnne kamariin kokeilemaan mihkä suuntaan meidän taipumuxet johtaa meitä. Tykätäänkö me enemmän toisten kärsimyxistä kuin niiden iloista? [Hmm nojaa...] Onko miellyttävämpää tehdä ystävällinen teko vaiko epäystävällinen, ja kumpi jättää hauskemman muiston jäljestään? Mixi sä tykkäät teatterista? Nautitko rikoxista jotka näet? [Aika monet kyllä.] Itketkö rangaistusta joka tuomitaan rikolliselle? [No ei, vrt. edellä.] Noi sanoo että meitä ei kiinnosta muu kuin oma etu; kuiteskin me saadaan lohtua kärsimyxiin viehättävistä ystävättäristä ja humanitäärisestä avusta; ja nautinnoissakin oltaisiin liian yxinäisiä ja kurjia ellei meillä olis ketään joille niistä kerskua.
ellauri135.html on line 765: Viimeisessä jakeessa näkyy naiskuva. Tämä on sotilaan pitkäaikainen naapuri, johon hän ilmeisesti oli rakastunut. Kuolevan miehen sanoista voimme päätellä, että hiän hylkäsi hänen rakkautensa ("tyhjä sydän"). Mutta kun hän muistaa koko elämänsä, hän yhdistää siihen onnellisimmat muistot. Hän on varma, että nainen ei myöskään kärsi hänen kuolemansa uutisista, mutta pyytää silti ystäväänsä kertomaan hänelle kaiken. Jos tämä tarina herättää kurjia kyyneleitä entisessä rakastajattaressa, niin "se ei merkitse hänelle mitään!".
ellauri299.html on line 113: Sinänsä hämmästyttävää että Grishman edes vaivautuu kirjoittamaan tollaisista surkimuxista. Nehän on kuin jotain Hugon kurjia. Tai Dickensin köyhälistöä. Varmaan monet muutkin lukijoista ois tätä haukkuneet kuin Kakutani jos olisivat kehdanneet. Katotaas Goodreadsista, juu niinpä tietysti. Nide on juuri niin kökkö kuin noin 1% sen lukeneista yhden tähden antaneista Goodreadsissa todistaa:
ellauri328.html on line 91: Tis-mall-leen! Käynti Itixessä ja Puhoxessa oli silmät avaava. Kapitalismin vääjäämättömänä seurauxena riehahtanut kolonialismi ja ilmastokatastrofi käynnistivät kansainvaelluxen jonka seurauxena on nyt saatu Suomeenkin uusi köyhälistö, tallottu työväenluokan saavutuxet ja luotu kurjia slummeja. Eipä tule enää kauan kestämään ennenkun fentanyylikauppiaat paukuttavat pommeja ja rynnäkkötykkejä täälläkin Mad Max typpisessä ambientissa. Suomalaisista on jo tullut maailman onnellisimmista maailman rasistisimpia.
xxx/ellauri293.html on line 46: Kukaan ei tahdo enää lähihoitajaxi eikä ihme. Enemmistö termiittimölyapinoista on kurjia omanvoitonpyyntisiä vittupäitä, siinä koko juttu. Poliisisarjoissa on mieluisinta kazoa kun apinoita listitään oikein kasapäin. Mänkööt vuan kaek, mänkööt huut helkkariin.
11