ellauri014.html on line 655: Mut jahven tuntien se on just sellainen kanankakan kantaja, et sen lahjoja ei niin vaan roskiin heitetä. Niinkuin sen yhden tyttökirjan hapan rikas täti, joka käydessään vieraisilla heti ekax tarkasti, onko sen lahjoittama ruma pysti vielä salissa kunniapaikalla. Keltaisen talon lapset lopulta löi sen mäsäksi. Sen pystin, ei tätiä, joka kuoltuaan osoittautui kiltixi. Nimittäin jätti rahansa keltaisen talon lapsille.
ellauri025.html on line 60: Se (Tomppa siis) kuoli epäilyttävän nuorena, 49-vuotiaana. Hyvin tavallinen ikä suikille. Se on wannabe pyhimyxelle toisaalta hyvä juttu; jos elät kauhu vanhaxi, jengi ehtii unohtaa sut ja sun ihmetekosi. Tomppa sai sädekehän jo 5v päästä kuoltuaan. Dante (1265-1321) oli silloin 14-vuotias. Dante epäili komediassaan Tompan tulleen myrkytetyxi, mutta myöhemmät kuolemansyyntutkijat eivät ole löytäneet indikaatioita foul playstä. Kuinkahan ois käynyt jos Murhia ja kantrimusiikkia sarjan utelias täti oisi ollut paikalla? Se haistaa foul playn jo pitkän matkan päästä. Olikohan knaapin hepallakin joku myrkytys? Oliko se ähky? Ehkä jotain foul play enkeleiden toimesta? Enkeli- ja konitohtorille tehtiin mainosta. Crooked Housessakin epäiltiin foul playta, ja syystäkin.
ellauri047.html on line 957: Carl Grimberg kuoli 1941 sydäninfarktiin kesken kaiken kotonaan Villa Sjövikissä. Heti kuoltuaan se sai roppakaupalla kehuja, mutta sittemmin se joutui pannaan, pantiin myrkkykaappiin ja ovet kii.
ellauri094.html on line 715: Musta näyttää että toi runo ei koske sen enempää Babylonia kuin Italiaakaan, vaan se ilmaisee narsistisen runoilijan tavallista toiveunta että se jää kuoltuaan kuolemattomien sepustuxiensa valokeilaan keekoilemaan. Vanha, suorastaan kuolematon meemi. Se nauraa parhaiten jonka kallo irvistää kun kaikki ovat vainaita.
ellauri097.html on line 241: Julien Greenin (1900–1998) vanhemmat olivat yhdysvaltalaisia, taustaltaan irlantilais-skotlantilaisia. Green syntyi Pariisissa, jossa hänen isänsä Edward Moon Green työskenteli Amerikkalaisen kauppakamarin palveluksessa. Seitsenlapsisesta perheestä Green oli nuorin ja ainoa joka puhui ranskaa pääkielenään, kun muut puhuivat englantia. Äiti kasvatti lapsensa protestantiksi, mutta hänen kuoltuaan 1914 Green kääntyi katoliseksi. Hän meni ensimmäisessä maailmansodassa armeijan palvelukseen vapaaehtoisena ja ajoi ambulanssia Italian rintamalla. Sen jälkeen hän palveli Ranskan tykistössä.
ellauri110.html on line 1035: Näistä suotuisammista tunnelmista mätkähdetään takaisin tuttuun Mäkelään kun se sanoo saxalaisia Grabsprucheja mukaillen: ihminen ei kuole heti kuoltuaan vaan elää vielä niinkauan kuin se muistetaan. Höh, kuolihan se, vainajaa sitten muistellaan. Ei se hyppää jostain puskasta ja sanoo kuin Alexis Kivi mä elän! Alexis ei olis voinut olla enemmän väärässä.
ellauri131.html on line 918: Marianne hokaa: Olin alun alkaen pitänyt izeanalyysiä hyödyllisenä. Muze ei mennytkään niin. Mitä enemmän kaivelin napaani, sitä enemmän nöyhtää löytyi. Yhtäkkiä kaikki näytti selkeältä! Olin käsittänyt koko self helpin väärin. Minun tulisi keskittyä olemaan hyvä ihminen sen sijaan että yrittäisin olla onnellinen! Mariannen äiti sanoi toivovansa kuoltuaan hautajaisissa sanottavan ettei se ollut tehnyt vahinkoa kellekään. Oliko se vaatimaton tavoite vai kunnianko himoinen?
ellauri260.html on line 197: Joo selvästi: lue vaikka alempaa Rudin sosialismihöpötys, se on juuri sitä propagandaa mikä Alfred Nobelilla oli mielessä kun se jätti kuoltuaan kapitaalin tuotot jaettavaxi dynamiittipalkintoina.
ellauri315.html on line 338: Retriitin johti kenraali Vladimir Kappel, joka nimitettiin tähän virkaan joulukuun puolivälissä 1919. Hänen kuoltuaan keuhkokuumeeseen 26. tammikuuta 1920 kenraali Sergei Voytsekhovsky otti joukkojen komennon. Amiraali Kolchak matkusti edeltä muka tiedustelemassa junalla Irkutskiin, mutta Tšekkoslovakian joukot pysäyttivät hänet joulukuussa ja hänet luovutettiin vasemmiston SR- joukoille Irkutskissa 14. tammikuuta, jotka viisaasti kyllä teloittivat hänet 7. helmikuuta 1920.
ellauri359.html on line 209: Blake haudattiin joukkohautaan toisinajattelijoiden hautausmaalle Bunhill Fieldsissä. Hänen kuoltuaan pitkäaikainen tuttava Frederick Tatham otti Blaken teokset haltuunsa ja jatkoi niiden myyntiä. Myöhemmin Tatham liittyi fundamentalistiseen irvingiläiseen kirkkoon ja poltti tämän kirkon konservatiivisten jäsenten vaikutuksen alaisena harhaoppisina pitämiään käsikirjoituksia. Tuhottujen käsikirjoitusten tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta vähän ennen kuolemaansa Blake kertoi ystävälleen kirjoittaneensa "kaksikymmentä tragediaa yhtä pitkiä kuin Macbeth ", joista yksikään ei ole säilynyt. Toinen tuttava, William Michael Rossetti, poltti myös Blaken teoksia, jotka hänen mielestään olivat puutteellisia, ja John Linnell kumitti seksuaaliset kuvat useista Blaken piirustuksista.
ellauri386.html on line 167: Bakhtinin polyfoniapöpötys Dostosta on kyllä pelkkää potaskaa. Ainahan se jauhaa samaa russofiliaa. Miten niin Nastasja Filippovna on huono nainen jos sen setä pedofileerasi sen pienenä? Misogyniaa fair and square. Jeesus onnistui lunastamaan kaikille menolipun taivaaseen. Doston mieleinen sankari on seppo joka tienaa kyynärpäilemällä jättimäisen läjän massia ja lahjoittaa sen yhteisölle kuoltuaan kun Bill Microsoft. Pyhä Vladimir oli ensimmäinen samanniminen ryssä presidenttinä joka käännähti kreikanuskoisexi vuonna 989.
ellauri392.html on line 672: Hänen kuoltuaan saatiin selville, että hän oli kirjoittanut toisen maailmansodan aikana yli 200 artikkelia natsimieliseen lehteen, joissa hän oli puolustanut myös antisemitismiä. Tämä aiheutti skandaalin ja sai monet dekonstruoimaan da Manin.
xxx/ellauri027.html on line 1071: Jeesus alko loistamaan vasta kuoltuaan, helluntaipäivänä. Se oli selkeesti fixu ja osas raamatun (siis vanhan testamentin, uus oli vasta in preparation). Se nousi kyllä yläilmoihin loppupeleissä, ensin Pilatuxen sotilaitten toimesta ja sit isän hississä, mut ei se muuten mitenkään doppaillut, söi publikaanien pöydässä. Eskikään ei kaihda liikkenjohtajia eikä niiden tarjoomia lounaita. Jormaa, minä seison mistelin alla! lirkutteli Nokialla. Jeesuxen jutut kelpas tavalliselle rahvaalle, sekin puhui kertomalla vertauskuvia ja nuhtelemalla fariseuxia. Niille se ei ollut nöyrä, vaikka muuten hyvinkin.
xxx/ellauri068.html on line 549: Yllättävää ehkä etten ole ennen ollut tietoinen tälläsestä Israel Beilinistä, etenkin kun lukee sille vuodatettuja jenkkikehuja. No se elikin 101-vuotiaaxi. Varsinainen metusalemi. Legenda varsinkin kuoltuaan.
xxx/ellauri086.html on line 625: Thyestes ja hänen kaksoisveljensä Atreus olivat heidän isänsä karkottamina maanpaossa heidän surmattuaan velipuolensa Khrysippoksen havitellessaan Olympian valtaistuinta. He saivat suojapaikan Mykenestä, jossa he kohosivat valtaan kuningas Eurystheuksen, joka oli taistelemassa herakleideja vastaan, poissa ollessa. Eurystheus oli tarkoittanut heidän hallintonsa väliaikaiseksi ratkaisuksi, mutta siitä tuli pysyvä hänen kuoltuaan taistelussa.
xxx/ellauri127.html on line 882: "Syxylle"-runosta tuli hänen kuoltuaan ihailluimpia englanninkielisiä runoja.
xxx/ellauri166.html on line 388: Singerin iskä kirjoitti koko ikänsä julkaisukelvottomia kirjoituksia joissa puolusti Rashia tosaphistien hyökkäyxiä vastaan. Se ajatteli jäävänsä sillä lailla eloon kuoltuaan. Huulet puhuisivat haudasta. Ei se tätä kertonut Iisakille kuin Puurimina kännissä. Siitä Itzhak sai päähänsä ruveta izekin kirjailijaxi.
xxx/ellauri235.html on line 544: Vaikka hän oli thebalainen, hän oli aina suuressa suosiossa Ateenassa, ja hän vieraili kaupungissa usein ja ylisti ateenalaisia runoissaan. Eräässä dithyrambissaan hän kuvaili kaupunkia sanoilla ”laulun tyyssija, Hellaan paaluvarustus, sinä jumalien kuulu kaupunki!”. Kuinka ollakaan, ateenalaiset tekivät hänestä kunniakansalaisen (proksenos) ja antoivat hänelle 10 000 drakhmaa puhtaana käteen. Myöhemmin, hänen jo kuoltuaan, he pystyttivät hänen kunniakseen patsaan.
xxx/ellauri289.html on line 386: Anteexi ketkä? Tarinaa Jannesta ja Jambresta ei löydy minun raamatustani, Paavalin mainizema tapaus on näet apokryfinen. Jannes haastoi faaraon pyynnöstä Moosexen ja Aaronin taikakilpailuun munkkipossun hinnalla (siihen juuri missä Aaronim käärme jäykistyi kepixi) mutta sairastui kesken kaiken paiseeseen ja kuoli. Varoitteli vielä kuoltuaan veljellensä Jambrexelle näin:
xxx/ellauri394.html on line 104: Lili‘uokalanin uskonnollisesta vakaumuksesta, ja mahdollisesta kääntymisestä, on käyty keskustelua hänen kuoltuaan. Hänet kastettiin kristinuskoon ensimmäisen kerran vuonna 1838. Vuonna 1896 Lili‘uokalani kastettiin uudestaan episkopaalisen kirkon jäseneksi Pyhän Andreaan tuomiokirkossa Honolulussa. Eikä siinä kaikki!
xxx/ellauri410.html on line 127: Kääntyessään anglikaanixi tai anglokatoliikixi (whichever who cares) se otti mallia uustomistiselta personalisti Maritainilta, josta on jo monta mainintaa, ei järin mairittelevaa. Huysmans oli toinen dekadentti proselyytti, niistäkin jo voisi tehdä taulukon. Tom käytti kääntymystä verukkeena Vivienin dumppauxeen. Pyhäin yhteyteen pääsee basta kun on luopunut maanpäällisten olentojen pukkauxesta, siteeraa se spanjuunoja mystikoita. Eli vasta kun on kyrpä ripustettu nahkurin orrelle kuivumaan. Sieltä se sen kyllä otti sittemmin taas Esmen pilluun vettymään. Uskonnossa Tomi piti eniten rähmällään rukoilemisesta ja tunnustamisesta, pyllistyxestä ja katumukshesta. Ihmisen suurin kunnia on saada ylistää jumalaa. No ei se sitä pahaxikaan pane. On se siitä merkillinen kaveri. "Russell uskoo että kuoltuaan hän mätänee, mutta minä en voi uskoa sellaista vakaumusta mihkään uskoon kuuluvaxi." Ei se ole mikään vakaumus, vaan hypoteesi, jonka jälkeenjääneet voivat todentaa. Tom oli samanlainen narsisti kuin Belovin Sale. Mahdotonta että mä häviäisin, sillä miten kävisi muun maailman? Molemmille mätkähti dynypalkinto länsivakaumusten puolustajina. Mot (Tom kääntymyxen jälkeen) käänsi vielä St John Perseen unettavan proosarunon Analbase, josta on pitkä paasaus albumissa 141 jonka olin täysin unohtanut. Siinä vielä 1 mitääntekemätön nobelisti. Nobelkynäilijät eroavat muista siinä että ruåzalaiset on antaneet niille paljon kurnuja kiitoxexi uskollisuudesta länkkäreiden vakaumuxille.
21