ellauri028.html on line 102: Onkohan jenkit kiemurrelleet ihan noloina kun nää Markun jutut tuli julki. Epäamerikkalaisuutta Mississippin suurmieheltä. No ei, kyllähän Amerikkaan mahtuu mielipiteitä. Vaikenivat kuoliaaxi. Sehän olikin jo melkein vainaja. Piti näitä pöytälaatikossa, sanoi raamatuxensa mieli mustana, luki yxityisesti kavereille kuin Rusakko sen tunnustuxia. Sellaista on liikkeellä kuin coronavirusta. Pari vinkkiä ois kiva miten ne sai yleisönsä pysymään istumassa paikallaan ja kuuntelemaan loppuun saakka. Kuoli 75 vuotiaana, julaisi tän anonyyminä vuotta ennen sitä. Alla tulee arvioita Goodreadsilta. Booze Hound on nähtävästi Jevgenin hengenheimolaisia.
ellauri029.html on line 716: Naurattanut izensä kuoliaaxi loppuvizeissä.

ellauri036.html on line 44: Sand oli kova kirjoittamaan, yli 70 romaania ja 50 muuta prujausta. Sand tunnettiin aikanaan romaaniensa ohella myös hänen lukuisista rakkaussuhteistaan kuuluisiin miehiin. Sandilla oli suhde Alfred de Musset´n (1833–1835), Frédéric Chopinin (1836–1847) ja siinä välissä ehkä myös Franz Lisztin kanssa. Keuhkosairaan Chopinin Sand jätti pari vuotta ennen tämän kuolemaa lapsistaan johtuneen kiistan vuoksi. Chopin pelkäsi tulevansa elävältä haudatuxi ja vaati ruumiinavausta. Sillä oli kokonainen nippu keuhkosairauxia, puuttui enää korona. Arkussa ei saa vedetyxi henkeä, voi tukehtua kuoliaaxi. Hautajaisissa piti soittaa Mozartin Requiem, mutta ne viivästyivät, koska kirkko ei sallinut naisten rallattavan seurakunnassa. No suostui ne sitten julkisuuden pakosta, mutta pitkin hampain.
ellauri040.html on line 26: Tää kuva oli Callen lastenkirjassa. Se oli musta pelottava. Oli toinenkin pelottava kuva, jossa kolme kohtalotarta leikkas elämänlangan poikki joltakulta tytöltä. Sekin oli mc garmiva. Ja Jöröjukassa se, jossa kraatari leikkaa peukun pois peukunimijältä. Ja se jossa joku Lassi nälkiintyy kuoliaaxi kun se ei syö puuroa jossa on pipunoita. Enkä tykännyt Hanhiemossa niistä kuvista jossa soimataan pikkupoikia. Sotkin ne. Ne katkaistut koiranhäntätupsukat oli inhottavia. Ja paha Pentti. Helmi inhos Milli-Mollia.
ellauri049.html on line 1096: Fjalarille izelleen ei käynyt kuinkaan. Tätä Wexi kovin pahexuu. Pitäs tutustua Yrjö "Houyhnhnm" Hirnin niteeseen "Striden om kung Fjalar" 1936. Kovin tästä melskattiin Suomessa, ello Snellman kasan päällimmäisenä. Joka nälisti kuoliaaxi tuhansia ihmisiä nälkävuosina suojellaxeen rakkaimman lapsensa hopeamarkan kurssia, nauraen perään kuin Hans Solo. Tai Ruozin Mengele Anders Tegnell. Helvetin Jesaja.
ellauri051.html on line 476: 1800-luvun imperialistiromantikoista monet olivat vanhemmiten partapozoja, se näyttää olleen muotina. Ja lähes kaikki julkkiskirjailijat ja runoiljat maailman sivu on olleet aivan vitunmoisia narsisteja. Narsistin passi näyttää olevan julkkissanasepon pääsylippu. Mainiota. Näissä kaikissa on ihan identtistä Amerikan henkeä: Wilt Whatman, Saul Bellow, Henderson the Rain God, ja Donald Trump. Ne on ilkeitä Taavetteja jotka haluis olla Koljatteja, nolata naisia ja neekereitä sillä tavalla. Maailman vahvin mies kisat alkoi USA:ssa, nyt voittajat on pohjoiseurooppalaisia, Burkina Fason Biby on kova haastaja. Pullistelu on yhteistä jenkeille ja härkäsammakoille, jotka Henderson räjäytti kuoliaaxi padon mukana. Aina pitää olla huomion keskipisteenä, näyttämässä muille mistä kana kusee. Mamma, mamma, titta på mej!
ellauri058.html on line 358: Erittäinkin paska ihminen. Matti ainakin. Varmaan Karikin. Nuorena sillä oli tukka ja kovia mielipiteitä. Vaikuttaa nöyrältä mutta ei ole. Kekä helvetti on Tarmo Ropponen? Yhtä hölmö nimi kuin Hotamies. Kaikki kirjan henkilöt kuullostaa kiukkuisilta Kari Hotamiehiltä. Varsinkin se poliisi. Kari ei ole ajoissa tehnyt mitä haluaa. Juoxentelee vaan maanisesti ympäriinsä typerissä lenkkivaatteissa. Kalju paistaa crew cutista, hiki haisee, rillit höyrystyvät. Muun ajan nuhjaa kotona, kokkaa ja besserwisseröi, kiusaa kuoliaaxi äänitarkkailijaa.
ellauri082.html on line 264: Kuolema voi olla helpotus kun se tappaa elämisen tuskan. Kuolema voi myös vapauttaa meidän sielun orjuuden. Frostin runossa, puhuja voi fantisoida kuoliaaxi jäätymisestä ja rauhallisesta seppukusta. Frost (osuva nimi, Kuura näät) kirjoittaa, "Jäädä tähän misseio taloja / Mezikön ja järven jään välimaille / Vuoden pimeimpänä iltana." Dickinsonin runossa heti alkaa päälle se sanoo "Kun en pysäyttänyt kuolemalle, se ystävällisesti pysähtyi mun kohdalle." (Enempää ei päässyt lukemaan kirjautumatta, mutta eiköhän tää jo ollut tässä.)
ellauri172.html on line 746: St. Olaf oli kusipää viikinkipäällikkö joka nousi koko Norjan kunikaaxi paavin myötävaikutuxella joskus tuhatluvulla. Se on hyvin ällöttävä norjalaisten aikamaahanmuuttajien sarjassa. Sarjan hyvä puoli on ettei siinä oikeastaan ole hyvixiä, ellei Alfhildriä lasketa. Sysmässä on St. Olaf's kirkko ja kapakka. Seijan setä Olkkari on saanut siltä nimensä. Seijan veljentytär Mia on käynyt siellä koulua. Siis St.Olafissa Minnesotassa. Pyhän Olkkarin mätki kuoliaaxi onnexi aasoille uskollinen Wolt-laatikoita selässä kuskannut Tor Hunden.
ellauri172.html on line 992: Cydalise oli ranskalaisen romantiikan sana runoiljoiden bändäreistä, itämaisen kauniista ja mielellään tubisista naisista. XIX vuosisadan pissaliisoja. "Talon vanhassa salongissa kajahtelivat meidän riimimme, jota usein pätkivät cydaliisojen hilpeät naurunpurskahduxet ja hupsut laulut. Missä ovat rakastettumme? Haudassa ovat. He ovat onnellisempia siellä, kauniissa paikassa, kuin kuoliaaxi nukutetut koirat. He ovat enkelten tykönä sinitaivaan takana ja laulavat ylistystä jumalanäidille." Niin, aina, joko madonnia tai huoria tai ehkä vähän molempia. Läski vanginvartijaämmä Beforeignereissa, jolta Tor Hunden kysyi johtuuko sen tahallinen vittumaisuus luonteesta vai työnkuvasta, vastasi: ehkä vähän molemmista.
ellauri203.html on line 518: Sevverran Kukolnikista, ja Nikkalasta. Joo siis tää Stavroginin poka on sit jonkinlainen päähenkilö. Se on komea kuin Fedja-setä, vahva, peloton ja älykäs kuin Fedja-setä, mut silti jotenkin luotaantyöntävä just kuten Dosto ize. Sosiaalisesti se on izevarma ja kohtelias (hmm nojaa), mutta vaikuttaa äkäseltä, hajamieliseltä ja vähän sekobolzilta (check). Kaikki muut on lääpällään Dos- Stavroginiin ja otettuja siitä. Verhojanskyn mielestä se olis hyvä Uljanov, Shitov suunnittelee siitä uutta Jeesusta. Paizi eze osoittautuu mätämunaxi, sadistisexi psykopaatixi. Tähän kohtaan kuuluis se sensuroitu luku "Tihonin pakeilla", jossa ilmenee eze oli raiskannut kuoliaaxi jonkun 11 vee sakkoliha piikasen. Ja hoisi vaimonsa murhan siinä sivussa. Se on yhtä paha kuin hinkuvan Wallenbergin pojan päävastustaja Axel Munck, joka ei tunne midiä eikä osaa erottaa hyvää pahasta. Sellaisia ne psykopaatit tuppaa olemaan. Siltä tulee aina kun se tekee jotain oikein kiellettyä. Taisi olla Dostolle ize koettua.
ellauri206.html on line 334: Ei mutta nythän minä pitkästytänkin teidät kuoliaaxi, kun ei koira häirize!
ellauri217.html on line 67: The first four sections retell, in succession, the stories of: Adam (Adham أدهم) and how he was favoured by Gabalawi over the latter's other sons, including the eldest Satan/Iblis (Idris إدريس). In subsequent generations the heroes relive the lives of Moses (Gabal جبل) - Ai Moosesko? No ehkä vähän, Mooses oli urpo, mukiloi jonkun sivullisen kuoliaaxi, tapas Jehun pensaassa, senkin käärme koveni sauvaxi, se imitoi Hammurapia - mut on siinä mukana myös Jakobia eli Israelia, Jesus (Rifa'a رفاعة) and Muhammad (Qasim قاسم). The followers of each hero settle in different parts of the alley, symbolising Judaism, Christianity and Islam. The protagonist of the book's fifth section is Arafat (عرفة), who symbolises modern science and comes after the prophets, while all of their followers claim Arafat as one of their own.
ellauri245.html on line 537: Terbovenin Joosepilla oli koko Norjan suurin konttori. Jooseppi veljeili Quislingin kanssa eikä totellut muita naziveljiä kuin Aatua. Joosepilla ei ollut kovin paljon alaisina saxalaisia mutta se jaxoi vittuilla norjalaisille siviileille vaikka miehitysarmeijan komentaja koitti toppuutella. Rakensi keskitysleirin Levangeriin, vainosi vähiä juutalaisia ynnä teki paljon muuta pahaa. Kun loppupeleissä ei sitten mistään tullut mitään se räjäytti izensä ilmaan viluntorjuntabunkkerissa 50 kg latingilla dynamiittia. Se oli kaikkien aikojen parhaiten ansaittu Nobelin palkinto. Quisling kidutettiin kuoliaaxi vastoin Norjan silloisia lakipykäliä (viikinkiaikaan se olis ollut varmasti a-ok). Inter arma silent leges.
ellauri258.html on line 757: Jenkkipoliisit tappaa väkivaltaisesti yli tuhat heppua joka vuosi. Niistä neljännes on mustia. Nekke kysyy tietä poliisilta, poliisit tappaa miehen siitä hyvästä muina miehinä. Suomalaiset vartijat istuivat ärsyttävän mielenhäiriöisen naisen kuoliaaxi. Israelin asemiehet ampuivat ison liudan filistealaisia, minkä joku kohta maxoi synagoogan luona samalla mitalla. Ampuja on jo neutraloitu happoastiaan. Onko ylikansoitetun maapallon ahdistetut rotat nyt jo käyneet toisiansa kurkkuihin vai onko tää vaan verenhimoisista klikkiuutisista syntynyttä näköharhaa? Varmaan vähän kumpaakin. Ruåzidemokraatit haluu kieltää ruåzalaisilta vappuilmapallot ja vappunenät. Sensijaan voisi tulla joku leibör dei jona saisi seurauxitta ampua kuokkavieraixi tulleita savunaamaisia notmiitä ja isonenäisiä mustakalloja.
ellauri269.html on line 455: Ei mutta nythän minä ikävystytän teidät kuoliaaxi. Otanpa lomadiat esille. Mennääs vähän taaxepäin. Alunperin juttu meni näin.
ellauri272.html on line 711: Tämä artikkeli on yli 12 vuotta vanha. Se on ollut ripillä ja sen kuukautiset ovat juuri alkaneet. Se on kohta aikuinen nainen. Tutkimuksen mukaan kirjoittajilla on suurempi riski sairastua masennukseen Tämä artikkeli on yli 12 vuotta vanha. Se on pian murrosiän kurimuxessa. Se voi pian puukottaa kuoliaaxi sivullisia, koska sillä on ollut rikkinäinen koti ja muutenkin vaikeeta. Tue meitä. Älä paapo izeäsi. Ezi työpaikkoja.
ellauri275.html on line 635: Vihdoinkin hyvä (koska tositapahtumiin perustuva) poliisisarja Neljä elämää (p.o. kuolemaa) briteistä, missä ällö kalansilmäinen kaljupää huumaa kuoliaaxi jollain mömmöllä neljä homopoikaa ja raiskaa ne, raahaa sitten luutarhan seinälle (paizi ensimmäisen vaan kotiovelle). Se ei ollut tässä sarjassa pääasia, vaan että Lontoon met poliisivoimat kusivat koko tutkinnan KOSKA pojat oli homppeleita slummissa! Skoudet kieltäytyivät yhdistämästä kuolemantapauxia vaikka yhteys oli ilmiselvä pöllöimmällekin sukulaiselle, ja tutkivat jo ekasta tapauxesta kiinnijääneen kalansilmän toilailuja kunnolla vasta kun oli ihan pakko. Kuten ekan uhrin äiti leukavasti laukaisi, oli syynä poliisien tyhmyys, laiskuus, homofobia vai oikeistohallitusten määrärahaleikkauxet, käteen jäi että brittipoliisilaitos on täysin fucked up, ja jonkun täytyisi tehdä vittu sille asialle jotakin. Vaan eipähän ne tee, koska briteissä on vieläkin ruotelissa samat oikeistoketaleet, eikä muutosta siihen ole edes näköpiirissä. Antavat vaan BBC:n tehdä lisää poliiseja ihannoivia paskasarjatekeleitä. Vittu anglosaxit on ketkuimpia kaikista germaaneista, ei voi muuta sanoa, vaikka se on aika paljon sanottu.
ellauri316.html on line 372: Elokuussa 1972 isä kuoli. Hänet puukotettiin yxinkertaisesti kuoliaaxi Kremlin sairaalassa. Sillä oli sappikiviä. Leikkaus epäonnistui, mutta potilas kuoli. Kirjailija Arkadi Vasiljevin hautajaisiin saapui meri ihmisiä.
ellauri325.html on line 498: Urhoollinen "Ukko-Uolevi" antoi ukrainalaiselle yliloikkarille niskanapin. Muka karkasi. Pääesikunta vapautti verikostajan. Suomalainen upseeri on arvokkaampi laudalla kuin puskaryssä. Robotti piti miestä laatikkona ja pusersi tämän kuoliaaxi. Kuusen luokkakaverille Pauli Pylkkäselle oltiin tuomassa paikattavaxi siipeen ammuttua puskaryssää. Oli kiire perääntyä luotisateessa. Tuoja tuli tyhjin käsin suihkaten: säästyi vaiva, päästin siitä ilmat pihalle. Paulin olis pitänyt tehdä siitä ilmoitus, ei tehnyt. Se jäi painamaan.
ellauri349.html on line 579: Ja niinpä todellakin! Nytpä ällistytän teidät aivan kuoliaaxi! 90-luvun jälkipuoliskolla alkoi Eskin täydellinen kääntymys ei ainoastaa salapastorixi (kaippari oli ollut seurakuntanuori vuosia!), vaan aivan täyspainoisexi talousliberaalixi. Epäilyttäväxi keskustalaisexi se tiedettiin jo vanhastaan, mutta nyt nähdään että se ei jäänyt siihen. Eskin 20-vuotiaana Russel-tuuballa väitellyt feikki ihmelapsi Pekka Himanen paljastettiin HS kuukautisliitteessä sharlataanixi ja laitoxen opetuxen taso pohjanoteerauxexi. Juuri kun Eski luuli kaiken olleen ei vain hyvin vaan mahtavasti viuhuessaan tähtenä laitoxen käytävällä! Eskin yritysvalmennuxen nostattama yrittäjähenki ja yleinen startup-innostus toimi valtavana peräruiskeena ja energialähteenä koko maalle. Eskin kamuixi ilmaantui heti nippu pahamaineisia konnia, kuten Jorma Ollila ja Pentti Kouri. Kouri-kaupoilla äkkirikastunut maailman paskin Nalle enää puuttui kööristä. Mihkä se Pentti Kouri kuoli ennenaikaisesti? Kouriko se liian ahkerasti massia?
ellauri382.html on line 442: S.V. Naipaul on tuiki vastenmielinen ällöke, samaa luokkaa kuin heimolaisensa Salman Rushdie. Snellman ei ollut yhtään parempi, julma mies nälisti joukoittain maanmiehiään kuoliaaxi katovuosina välttääxeen hopeamarkan devalvaation. Monilla miekkosilla kuten Dostojevski naisten halvexunta ilmenee naisten alentamisena näyttelemään B-osia kuin mutiaiset ja vinkuintiaanit (ja naiset) perinteisissä jenkkijänkkäreissä ja lajitteluna madonniin, huoriin ja rumiin vanhoihin ämmiin.
xxx/ellauri013.html on line 1053: Konrad oli egoisti. Kiusas kiltin vaimon puolikuoliaaxi ennenkuin kuoli ize. Sen kirjoissa on värilliset vaimot rumia ja tyhmiä. Miehet traagisia sankareita. Konrad oli huono koulussa, hyvä vaan maantiedossa. Tyhmältä se vaikuttaakin. Vanhemmat oli tubisia. Konradille jäi paha omatunto kuin Jimille kun se lähti merille. Vaik Apollo iskä oli sillon jo kuollut. Konrad oli kopea mutta sillä oli huono izetunto, laskukas, Puolan aatelista intelligenzian kautta määrimiehexi. Oivaltavasti sanoo toinen polakki Wikipediassa:
xxx/ellauri114.html on line 564: Kituva hyttynen pyörii Iitin pöydällä. Läimäytän sen kuoliaaxi avokämmenellä kuin Pekka Reinikainen soppakärpäsen. Siihen osui, kuten osui New Yorkissa John Lennoniin. Ei se arvannut että tällästä. Silläkin oli uskoa ja toivoa. Nyt on toivo mennyttä, nim. elämä. Niinkauan kun on elämää on toivoa. Toivottavasti sillä oli taivastoivoa.
xxx/ellauri116.html on line 204: Ja kaikkein eniten läppä on, että koko tätä juttua promosi lähinnä miehet: poliisit, hyväntekijät, filosofit, poliitikot. Joo miehet splainaa kaiken kuoliaaxi. Naiset, lapset ei niitä kiinnosta. Ne haluu vaan puhuu ja keskustella, kuunnella omaa ääntänsä, max toistensa ääniä. No siltä se vähän näyttää kun kazoo about mitä vaan. Jep siis ihan. Mitä. Vaan.
xxx/ellauri122.html on line 87: Rajoita nalkutusta, vaatimuxia ja valituxia. On parempia tapoja esittää anomuxia ja saada haluttu vaikutus. Sun ei tosiaankaan tarvize nalkuttaa sitä miestä kuoliaaxi joka on valinnut rakastaa sua koko rahalla. Älä lähetä nuorta ja viatonta miestä ennenaikaiseen hautaan alituisella valituxella ja kohtuuttomilla vaatimuxilla. Sähän oot sen käsineiti, muista se.
xxx/ellauri178.html on line 57: No ei, kyllä stm Masi aika lailla antaa kyytiä Vänrikki Nappulallekin, joka sanoi tulleensakin tänne haukuttavaxi. Phillun kovan haukkumisen koutsaama Bloomin bio ilmestyi 6v myöh. ja menestyi briteissä, mutta vaiettiin kuoliaaxi USAssa, ilmeisesti liian vähän gossipmazkua. Näissä paasauxissa ei ole ainakaan sitä vikaa.
xxx/ellauri179.html on line 185: Typerä Kake tallaa harmittoman torakan kuoliaaxi jalalla. Ezellanen suurriistanmezästäjä. Kirjassa on pitkät pätkät pelkkää turismia. Vitun joutilaat 2-3kymppiset sota"veteraanit", expatriarkat, jotka tappelee alkoholisoituneesta Bretistä kuin torakat. Goit vittuilee jutkulle joka jutkuilee takasin ja kukkoilee. Kaken rukoilu viileässä kadetraalissa on puhtaasti etuisuuxien pyytelyä.
xxx/ellauri193.html on line 567: Ranskis kasarileffassa junaonnettomuudesta selvinnyt osaton tyttö Helene pääsee vahingossa varakkaan viininviljelijäperheen pojan lesken vaihdokkaaxi ja kiintyy vähitellen koko perheeseen, varsinkin kilttiin anoppiin Lenaan ja pikkuveli Pierreen. Kun psykopaatti vauvan isä tulee vainoamaan perhettä, Helene puukottaa sen kuoliaaxi, Pierre kätkee ruumiin ja Lena ottaa syyn niskoilleen. Kaikki ovat onnellisia. Tää oli hyvä ohjelma, tästä mie pidän. Tää on mun moraalikäsitysten mukaista: hyvät on kilttejä toisilleen ja pitää yhtä, paskiaiset tapetaan muitta mutkitta. Kikka on vaan siinä että tietää lähimmäisensä. Paskiaisen määritelmä riippuu puolesta.
xxx/ellauri280.html on line 270: Vuonna 1952, Stalinin tehdessä jo kuolemaa, Ruzevin suojasää on ilmassa. Leiriläiset piristyivät, alkavat siipeillä ja pistellä kuoliaaxi toisiaan.
xxx/ellauri379.html on line 86: Geneven sopimuxessa täsmennetään että guerillat jotka viizivät edes vähän näyttää armeijalta on pidettävä hengissä, mutta loput ovat ammuskelijoita, francs-tireurs (in the original sense of "illegal combatant"), ja ne saa lasauttaa kuoliaaxi näöltä.
31