ellauri020.html on line 598: Susijengi kokoontuu vaisuissa merkeissä rättipään Lontoon kämppään matkalla Ascotiin. Sokrun dumppaama homoxi ja huumeweikoksi ruvennut Steven on kuolemassa AIDSiin. Daisykin on rapakunnossa. Sentään on yx yhteinen keskustelunaihe, making money. Vessassa Natalie tunnustaa et se on kurkkua myöten täys saudeja, Khalid mukaanluettuna. Mut se haluu pitää niiden pojan Azizin. No way Jose! Tää ei tuu päättymään hyvin.
ellauri029.html on line 543: Miehen kuolemassa Brander kirjoittaa sellaisen miehen näkökulmasta, joka on sisäistänyt tietynlaisen maskuliinisen kulttuurin. Hän on valkoihoinen hetero, joka esseissä kertoo toimineensa miehelle asetettujen odotusten mukaisesti: käyttänyt väkivaltaa, iskenyt naisia, vaiennut. Ollut äijä, yksi pojista, miehinen mies.
ellauri036.html on line 1076: se joka eli sun kuolemassa, ja joka
ellauri036.html on line 1596: lapsi unessa, ja miekkonen kuolemassa!
ellauri045.html on line 157: Miehen malli rakentuu ja toteutuu Miehen kuolemassa erityisesti kahdessa ympäristössä: armeijassa ja joukkueurheilussa, joka Suomessa merkitsee ennen kaikkea jääkiekkoa, ”lätkäjätkiä”.
ellauri052.html on line 547: Lisää antroposoofista pseudoeläintiedettä: eläimet on kehittyneet ihmisestä. Ihminen on muiden elukoiden syy. Ompa antroposentristä. Narsismia ihan lajitasolla. Ihminen on kuin sielun toukka joka kuolemassa muuttuu henkisexi perhosexi. Missähän se Steiner liihottelee nyt. Salen kanssa jossain pellon laidassa.
ellauri053.html on line 488: Esim että pitää hitaudesta sixi että se viimeinen lähtö väistyy tuonnemmaxi. Kökköä. Tää on tornipään oma tulkinta. Frank on paljon sovinnaisempi kuin törö. Joka sanoo: kuolemassa ei ole mitään arvoituxellista.
ellauri061.html on line 1618: Nyt Wilho alkaa epäillä että Hamnetin kuolemassa oli jotain foul play. Niin olikin, tekikö se izemurhan koska se oli runoilijana niin tumpelo? Vai tappoiko Judith sen mustasukkasena? Toivottavasti se teki niin. Wilhon syytä kaikki tyynni. Wilho on varsinainen pirulainen, kyldyyripersoonallisuus. Nyt on Hamnetin taru saatu vihdoin päätöxeen. Me ollaan unta vaan, siteeraa Hamnet tumpelosti etevämpää isäänsä. Viulut ja sellot vinkuu yöllisessä mezässä.
ellauri072.html on line 54: Goodreadista löytyi seurraava luettelo izemurharouvista ja herroista. Huom. Benjamin, Hitler, Cato, Petronius ja Seneca teki vastentahtoisesti suikin pakotettuna. Ei lasketa. Koestler oli unkarilainen ex-commie takinkääntäjä siionistilänkkäri joka teki n:nnen vaimon kaa Klasu-Ebba tuplaseppukun. Lie ollut paska kirjailijakin. Suuri osa näistä on tuiki tuntemattomia. Varmaan jouti mennäkin. Bourdain oli tv-kokki joka hirtti izensä. Paloi joku keitos pohjaan kai. Kosinski oli ehkä huijari. Herrndorf on Wikipediassa tituleerattu vaan "tekijäxi" ja oli kuolemassa aivosyöpään muutenkin. Eli taulukkona näin:
ellauri112.html on line 103: Jussi Snellman oli harras teosofi, jolta ilmestyi mm. teoxet Miten meidän käy kuolemassa?, Muutamia ajatuxia ihmissielun kehityxestä uudelleenruumiillistumain kautta, ja Ristimiekka. Se on myös kääntänyt Teosofisen seuran julkaisuja, ml julkaisun Teosofia, Teosofinen seura 1953. Sen poika varatuomari Erkki Virkkunen os. Snellman kuoli 14. tammikuuta 2013 Helsingissä 95-vuotiaana. Hän oli syntynyt vuonna 1917 kuten Lea. Virkkusen isä Jussi Snellman ja äiti Ruth Snellman olivat Kansallisteatterin näyttelijöitä. Kesäkiertueiden aikana vanhemmat veivät lapset isovanhempien hoidettavaksi Ainolaan. Erkin "mummi" oli Aino Sibelius ja "pappa" Jean Sibelius. Lapsena se oli Jannen epävirallinen levynkääntäjä ja aikuisena hoiti Jannen vero- ja raha-asiat. Virkkusen kellarista löytyi pahvilaatikollinen Sibeliuksen veroilmoituksia. Jussi oli Ollin Opintovuodet-elokuvassa Ollin isä patrbluuna Wolmar.
ellauri135.html on line 704: Runo on kyllästynyt yksinäisyyteen, se tekee lukijasta surullisen. Erityisen vaikuttava on rauha, jonka kanssa sotilas puhuu kohtalostaan. Hän on rauhallinen välittömässä kuolemassa, mutta lukija ymmärtää, että sankarille tapahtui epäoikeudenmukaisesti, hänen täytyi nauttia hiljaisesta elämästä, mutta kuoli taistelukentällä, eikä kukaan muista hänen kuolemaansa jälkeenpäin.
ellauri135.html on line 873: Kuusi hevosta talsi hitaasti Moskovan kaduilla - Povarskayasta Molchanovkaan, sitten toiseen Molchanovkaan ja sitten paikkaan, jossa Avtozavodskajan metroasema on nyt. Nuoret nauttivat kevään illasta ja iloisesta seurasta, joten ei ollut kiire. Oliko se sattuma, että nuori Varvara Lopukhina löysi itsensä nuoren runoilijan alta, joka oli rakastanut hiäntä vertaistukena? Tätä kysymystä tuskin voidaan vastustaa luotettavasti. Mutta yksi asia on varma: Varvara Lopukhina oli Mikon muusin roolissa vielä lähes runoilijan kuolemassa.
ellauri142.html on line 714: No onhan tääkin jonkinlainen luonnekartta, jossa tosin on vaan 3 tyyppiä. Mut tää on jotain inkkareiden omaa kastisaippuaa. Silloin kun ihminen on kuolemassa ja satiainen hänessä on kypsynyt, hän menee suurten viisaiden (jotka kilvoittelivat Korkeimman saavuttamisessa) puhtaille leeveleille.
ellauri196.html on line 671: Isä Barry pitää kiihkeän puheen muistuttaen rantojen miehiä siitä, että Kristus kävelee heidän keskuudessaan ja sanoo, että jokainen murha on ristiinnaulitseminen (tai ainakin, jokainen ristiinnaulizeminen on murha, paizi jos se on teloitus). Terry ei edelleenkään ole halukas todistamaan, vaikka hänet on haastettu, kun taas muutkin satamatyöntekijät kieltäytyvät todistamasta. Terryn syyllisyys ja katuminen kasvavat yhdessä hänen tunteidensa kanssa Edietä kohtaan, kun hän näkee tämän säälimättömästi oikeutta tavoittelevan. Hän tunnustaa roolinsa Joeyn kuolemassa isä Barrylle, joka suostuttelee hänet tunnustamaan Edielle. Peloissaan Edie pakenee. Rikoskomission tutkija muistuttaa Terryä hänen viimeisestä suuresta ottelustaan, jonka hän hävisi tahalteen sen jälkeen, kun Johnny Friendly "osti osan" hänestä. Friendlyn miehet todistavat Terryn keskustelun tutkijan kanssa, ja Friendly käskee Charleya, Terryn veljeä, suostuttelemaan Terryn olemaan hiljaa tarjoamalla hänelle mukavaa työtä. Terry vastustaa ja Charley vetää aseen, jota Terry heiluttaa hellästi poispäin. Terry pahoittelee parasta otteluaan ja syyttää Charleya siitä, että hän heitti pyyhkeen nurkkaan ja tuhosi uransa. Charley antaa Terrylle aseen ja käskee tämän juoksemaan. Terry menee juosten Edien asuntoon, jonne tämä kieltäytyy päästämästä häntä sisään. Hän murtautuu sisään ja väittää, että hän rakastaa häntä ja he suutelevat, ennen kuin Terryn nimeä kutsutaan avoimesta ikkunasta. Miehet kadulla huutavat, että hänen veljensä odottaa ja Terry juoksee auttamaan häntä Edien perässä.
ellauri282.html on line 212: Pulkun puheista päättäen Vuokko oli paizi hymistelevä myös aivan hirveä pirttihirmu. Se taitaa olla tän Matin jouzenlaulunkin "piiloviesti." Pulkku sanoo haukkuneensa vaimoa jo Makkosena Romaanihenkilön kuolemassa, sekin pitäisi nyt kai selata. Pulkku on hyvin hyvin naisvihainen. Melkein yhtä paha kuin "Teme", joka peukuttaa valtaanpäässeitä suominazeja ja twiittaa huonolla englannilla transuvastaisia twiittejä: "Tsiisus".
ellauri326.html on line 34: Sammakkoeläimet on miehissä kuolemassa sukupuuttoon koko planeetalta. Syyt: ilmastokatastrofi ja termiittiapinoiden valtaamat ja pirstomat habitaatit. Kiitti apinat! Hyvin toimittu!
ellauri345.html on line 460: Ottilienin kauneutta määräävän illusion kanssa epäolennaisuus uhkaa edelleen pelastusta, jonka ystävät saavat taisteluistaan. Sillä jos kauneus on ilmeistä, niin on myös sovinto, jonka se myyttisesti lupaa elämää yes kuolemassa. Heidän uhrauksensa olisi yhtä turhaa kuin heidän kukoistuksensa, ellei heidän sovintonsa olisi sovinnon näyte. Itse todella todella sovinto on olemassa vain Jumalan kanssa. Jos siellä on sovitettu itsensä kanssa yes vain siten voi sovittaa itsensä hänen kanssaan, niin näennäiselle sovinnolle on ominaista halu sovittaa heidän kanssaan ja vain siten sovittaa heidän Jumalan kanssa. Jälleen kerran tämä näennäisen sovinnon yes todellisen sovinnon välinen suhde kohtaa romaanin yes novellin kontrastin.
ellauri353.html on line 178: Viimeisenä mahdollisuutena Kuolema tarjoutuu herättämään hiänen miehensä henkiin jos hiän antaa hänelle vaihtoehtoisen uuden elämän tunnin sisällä. Nainen yrittää suostutella vanhoja, onnettomia ja sairaita, mutta kukaan ei halua antaa hiänelle henkensä, olipa se kuinka kurja tahansa. Lopulta kaupungin sairaala on tulessa – asukkaat pakenevat. Mutta vauva jäi taakse. Nainen haluaa pelastaa vauvan ja juoksee palavaan sairaalaan. Siellä kuolema tarjoaa hänelle viimeisen mahdollisuuden jättämällä lapsen kuolemaan. Mutta hän päättää toisin, pelastaa lapsen ja uhraa itsensä vauvan puolesta. Tällä tavalla hän yhdistyy rakkaansa kaa omassa tulikuolemassaan. Mitä tästä opimme? Älä jätä beibiä yxin tuntemattoman sedän kaa.
ellauri359.html on line 244: Mutta ristiinsuihkimista ei suvaita! (Tästäköhän Blake pahentui...) Aviopuolisot, jotka ovat eläneet aidosti aviorakkaudessa (eivät suihkineet) eivät eroa toisen kuolemassa. Sillä kuolleen kumppanin henki elää jatkuvasti toisen, ei vielä kuolleen, hengen kanssa, ja tämä jopa toisen kuolemaan asti, kun he tapaavat jälleen ja yhdistyvät ja rakastavat toisiaan hellämmin kuin ennen; nyt he ovat henkisessä maailmassa, tosin naimattomina.
ellauri368.html on line 313: 1800-luvulla valistuneet juutalaiset parodioivat vähän kaikkea, etenkin hässidejä. Kuten David filistealaisten leirissä satiristit heittivät pois vakavan lärvän raskaan panssarin, ja lähti tapaamaan väärää Zaddilqmia parodian rintareppu toisessa kädessä ja pehmeät ohjukset ironiaa toisessa. Ja vaikka taistelu kesti pitkään ja voitto oli aluksi epävarma, se tuntui pian vastapuolen leirissä. Hässidimit sanoivat, että heidän sankarinsa olivat kuolemassa ja että heidän epäjumalansa putosivat maahan. Ahneus, laiskuus ja viekkaus olivat yhteinen keskiaikaiselle munkille sekä nykyaikaiselle Zaddikille.
ellauri378.html on line 99: Molotov, Stalinin johtaman Neuvostoliiton voimakas ulkoministeri, esitti monia huomautuksia juutalaisista Felix Tšueville vuosina 1969-1986 käydyissä keskusteluissa, joista tuli pohjana vuoden 1991 kirjalle Molotov muistaa. Hän muistutti, että Leninin ollessa kuolemassa "juutalaiset hallitsivat monia johtavia tehtäviä, vaikka he muodostivat vain pienen osan maan väestöstä". Zinovjevistä hän muisteli: "Hän ei edes näyttänyt juutalaiselta." "Aikansa he haistelevat ympäriinsä, sekoittelevat asioita, mutta ovat aina valmiita kuin lukkari sotaan."
ellauri398.html on line 365: Luoja-Jumala, ei siis Jeesus Kristus vaan se partapozo isäpappa, tiesi jo etukäteen, että ihminen lankeaa kapinoimaan häntä vastaan. Siitä huolimatta hän loi ihmisen ihan piruuttaan. Hän oli jo päättänyt, että aikanaan Golgatan ristinkuolemassa hänen poikansa tulee ottamaan päälleen meidän kaikkien ihmisten, meille meidän synneistämme kuuluvan rangaistuksen.
ellauri398.html on line 367: Ihme pelleilyä kieltämättä, mutta mitäs me ollaan sitä neuvomaan, se tekee mitä lystää. Ylösnousemuksensa jälkeen hän (siis poika) lähetti opetuslapsensa kertomaan meille syntisille ihmisille, että meille on tarjolla pelastus Paratiisin kaltaiseen iankaikkiseen elämään Jeesuksen Kristuksen Golgatan uhrikuoleman kautta. Siellä Jeesus Kristus lunasti meidät sävellahjaan munkkipossun hinnalla. Meidän ihmisten tulee vain sydämen uskolla ottaa vastaan meille tarjolla oleva Jumalan armolahja, että Jeesus Kristus kantoi meidän kunkin synnit Golgatan uhrikuolemassa. 1 kuolema kuittaa 10 giga-apinan syntikuorman kerralla. Ei siihen muuta tarvita, sitten voit vaikka jatkaa ryyppäystä tai mennä takas pukille. Tämän armolahjan vastaanotto sydämen uskolla antaa meille Jeesuksen lahjavanhurskauden, jolloin Jumala näkee meidät synnittömänä ja valmiina iankaikkiseen elämään, jonne siirrymme tuota pikaa kuolemamme jälkeen. Tai ehkä vasta viimeisellä tuomiolla, tää kohta on kieltämättä vähän hämärä.
ellauri398.html on line 1169: Kaaos ja epäjärjestys kuuluvat ihmiselämään sopivassa määrin. Uuden ihmisen kohtaaminen, uusi työ tai uuden ajatuksen harkitseminen merkitsevät pientä kaaosta elämässä – luovaa tuhoa. Tällainen kaaos on mahdollisuutta hyvään kehitykseen. Se on ihmiselle hyödyllistä ja välttämätöntäkin. Lääkettä tarvitaan siihen hallitsemattomaan elämän kaaokseen, johon ihminen sinkoutuu elämän tragedioissa, kuten läheisen kuolemassa, avioerossa, (itse)petoksessa tai vakavassa sairaudessa.
ellauri401.html on line 586: Keväällä 1934 Ervast palasi Suomeen – hänellä oli vahva usko siihen, että hän oli pian kuolemassa ja halusi kuolla kotimaassaan. Myös Ruusu-Ristin vuosikokoukseen hänen toivottiin osallistuvan. Ervast oli kokouksen aikana sairas ja väsynyt, mutta piti vielä yhden esitelmän, viimeisensä, jossa hän ennusti Suomelle hienoa tulevaisuutta henkisyyden edelläkävijänä:
xxx/ellauri013.html on line 1168: > kuolemassa. Se energia miten käyttäydyin silloin piti riittää sekä
xxx/ellauri059.html on line 514: Tässä kohtaa oli vielä lyhyitä kritiikkejä Lauri Henrik P-pään pikkusaarnoista, jota oli pantu Savon Arolan särpimexi mukaan samaan niteeseen. Ikävä kyllä ne on kadonneet. Ne saarnat oli aivan perseestä, voi jälkeenpäin muistinvaraisesti todeta. Tiivistäen: Nimisaarnan Anna fon Tollo oli aatelinen ämmä joka oli haikaillut jonkun köyhän säveltäjän perään, vaik oli aikanaan ize preferoinut fon Tollon paxumpaa rahamassia. No size kuoli se säveltäjä, ja ämmä lupas izellensä tehdä parannuxen, eli olla vähän hövelimpi palvelusväelle ja muulle laahuxelle. Syy-yhteyttä on vaikee havaita. Siziellä oli se Olavi Mela, joka sai haimasyövän ja alkoi kantaa huolta taivastontista kuin Pauli Pylkkänen. Se koitti Kaarlo Syvännön tapaan peukalovärssyä hyvästä kirjasta, ja löytyi lohduttavasti: iskä arlmahtaa, kuha vaan Olavi uskoo melan ylösnousemuxeen. Ja narshishtirovashti, joka jätti kaikki silleen ja ruustinnankin heitteille, kun sen poika narahti varmaan huumerikoxesta ulkomailla. Se oli SYYYYLLINEN, kuin Niklas kaadettuaan spagettikattilan. Vittu varmaan oli bylsinyt poikaa pienenä. Ja ämmä jonka poika oli kuolemassa johkin tartuntatautiin, josta tuntu turvalliselta kun se kexi kaataa koko huolen yljän sylkkyyn: nyze lapsi on turvan takana, vaikka ruumiina. Ja niin edespäin.
xxx/ellauri130.html on line 760: Tohon Einarin karamelliin loppui tämä osasto. Tommilla on iso kasa julkkisten viimeisiä sanoja. Nehän ei ole mitään aforismeja, eikä ne ole mitenkään vaikuttavia, pikemminkin naurettavia. Ne antaa vaikutelman että kuolemassa ei ole mitään suurta eikä jaloa, se on vaan hölmön toikkaroinnin päätöshölmöys. Tää on ehkä suurin ero Vaakun ja Tommin approacheissa. Vaakku panostaa enemmän taiteelliseen vaikutelmaan naama peruslukemilla, Tommilla on enimmäxeen kieli poskessa. Sen dundeelliset pätkät on vaan mainostaukoja julkimoiden tositeeveen välissä. Noi epigrammit hautakivillä on aivan ilmeisesti feikkejä. Vaakku käsittelee asioita ikuisuuden näkökulmasta kuten Spinoza, Hannu antaa vainajille lyhytnäköisemmin mutta trendaavammin Andy Warholin varttitunnin tai vielä vähemmän, kultakalan 8 sek.
xxx/ellauri177.html on line 170: Minä rakastan sinua sen kuolemassa, mikä elää ja mikä lisääntyy. Teen kanssasi ainoan avioliiton, jota sydämeni kaipaa. Menen korkeammalle, aina korkeammalle, kunnes olen saavuttanut uunin, jossa paistat pentuja. Siellä se on pimeä tähti, valtava valkoinen ruusu, jonka jokainen lehti palaa kuin kuu, hopeinen wc-istuin, josta säteilet niin viattomuuden liekkejä, että koko paratiisi pysyy valaistuna pyllyverhosi yhdellä hohteella. Kaikki mikä on valkoista, aamunkoitto, saavuttamattomien huippujen lumi, tuskin kuoriutuneet liljat, tuntemattomien lähteiden vesi, auringon kunnioittamien kasvien maito, neitsyiden hymyt, kuolleiden lasten sielut kehdossa, sade valkoisilla jaloillasi, suola, sokeri, kokaiini. Sitten minä nousen huulillesi kuin heppa sulattava hienovarainen liekki; Minä astun sisääsi sinun puoliksi avoimen alkusuusi kautta, ja häät pidetään, samalla kun arkkienkelit vapisevat ilostamme. Olla neitsyt, rakastaa itseä neitsyenä, säilyttää immenkalvo ja irroittamaton esinahka suloisimpien suudelmien keskellä! Kaikki rakkaus makaa joutsenen siivilässä, puhtauden pilvessä, valon rakastajan käsissä, jonka hyväilyt ovat sielun nautintoja! Täydellisyys, yli-inhimillinen unelma, halu, josta luuni halkeilevat, ilot, jotka nostavat minut taivaaseen! Oi Maria, valittu astia, kastroi ihmisyyteni, tee minusta eunukki ihmisten keskuudessa, jotta voit pelkäämättä luovuttaa minulle neitsyytesi aarteen! Ja isä Mouret pyörtyi lattialla, hampaita räpiskelemällä, kuumeen valtaamana. Että pitää miestä kepin uittamisen pelottaa. Ei se ole niin hirveää, väpelöinkin oppii auttavasti uimaan autettuna.
xxx/ellauri199.html on line 513: 21. että niin kuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
xxx/ellauri202.html on line 83: Thibaultin suvun ensimmäinen osa Harmaakantinen vihko (Le cahier Gris, 1922) kuvaa paljon miljöötä ja ranskalaista koulua. Koululainen Jacques Thibault on karannut kotoa, ja myöhemmin ilmenee, että myös Daniel de Fontanin on kadonnut. Oscar Thibault, perheen pää ruotii tilannetta koulussa opettavan papin abbe Pinotin kanssa. ja raskauttavia asianhaarjoja on kaksi, ensinnäkin Harmaakantisessa vihossa on poikien kirjeenvaihtoa, lisäksi Jacquesilla on "paheksuttavia" kirjoja kuten Zolan Romahdus ja toiseksi Daniel de Fontanin on protestantti. Thibaultin perheen isä on mahtimies, mutta Jerome Fontaninin perheen pää on poissa sijoiltaan, hänellä on suhde serkkunsa Noémien kanssa, mutta on karannut toisen (kolmannen) naisen (Noémie-serkun piian kanssa). Perheen äiti rouva Fontanin hoivaa tytärtään Jennyä, joka on kuolemassa aivokalvontulehdukseen.
xxx/ellauri202.html on line 129: Tohtori Antoine Thibault'lla on paljon potilaita, lisäksi hän hoitaa isäänsä, joka on kotipotilaana, toinen munuainen on lakannut toimimasta, ja kipuja lievitetään morfiinilla. Kirurgi Hequetin lapsi on kuolemassa ja vaimo Nicolen raskaus on ongelmallinen Rouva de Battaincourtin tyttärellä on tuberkuloosi. Eräällä potilaalla on ilmeisesti kuppa, sillä häntä hoidetaan elohopeanitraatilla ja kokaiinilla. Toinenkin kuppatapaus tulee konsultoitavaksi.
xxx/ellauri202.html on line 147: Thibault'n veljekset saapuvat Ranskaan, isä on kuolemassa ja kärsii (kymmeniä sivuja) jatkuvasti, Antoine jouduttaa prosessia morfiinipistoksella. Testamenttissaan Oscat Thibault haluaa sotilaalliset hautajaiset ja ruumiin sijoitettavaksi Crouy'hyn, hänellä on titteleitä tittelien perän ja testamentissa tehdään litania herran nimeä kantavia säätiöitä ja hankkeita.
xxx/ellauri307.html on line 406: Katso Judaism Website -sivuston minisivusto juutalaisesta tiestä kuolemassa ja surussa.
xxx/ellauri417.html on line 525: Clorinda ja Argantes hyökkäävät ja polttavat piiritystornin. Mutta kun he vetäytyvät seuraavasta vastahyökkäyksestä, hiän jää vahingossa suljetun portin ulkopuolelle. Tancred huomaa hiänet ja haastaa hiänet tappeluun (ei tajua olevansa nainen). He taistelevat, kunnes on selvää, että hiän menettää enemmän verta kuin hän. Hän haluaa tietää "hänen" nimensä, mutta nainen kertoo vain tuhonneensa tornin. Tancred on vihainen ja haavoittaa hiäntä sinne. Tietäen olevansa kuolemassa, hiän pyytää häntä kastamaan hiänet - Jumala haluaa hiänet palvelijattarekseen. Tancred paljastaa hiänen alapäänsä ja huomaa, kuka hiän todella on, että hiän on nainen, jota hän oli rakastanut. Hän hakee vettä läheisestä purosta ja kastelee hiänet sisältä ja päältä, minkä jälkeen hiän kuolee.
35