ellauri030.html on line 537: No Jammertaalissa on kuolemakin parempi kuin elämä. Mut ei silti pidä tehdä suisidia, koska siitä karma pyörähtää vaan uuden kierroxen, pitää tappaa Lebenslust mieluummin. Tän se otti niiltä intialaisilta guruilta. Askeesia peliin, tahdon kieltämistä. No mitäs se ize kielsi muka? Muita kielteli. Musaa voi kuunnella samalla tai soittaa huilua jos osaa. Taide toimii puudutuxena.
ellauri039.html on line 469: ja kohta kuolemakin historiaa.

ellauri050.html on line 551: denk: es erhält sich der Held, selbst der Untergang war ihm mut tätä mieti: kestää sankari, kert kuolemakin
ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
ellauri272.html on line 829: Kihlmanista tuntuu, että kaikki mikä on tuonut iloa elämään, on nyt loppunut. (Onnexi kuolemakin on enää 2v päässä.)
xxx/ellauri113.html on line 356: Kyllä mezän kansa tietää että jumala on luonut ne. Se on niille izestään selviö. 2jalkaiset oppineet silinteripäät väittävät että meidät kirahvit on nyhjästy tyhjästä. Ei tyhjästä voi nyhjästä! (Ell. 17:4542, Ell. 23:28800, Ell. 38:4969, Ell. 113:1242) Vaikka akatemia väittää niin. Ei pidä uskoa! Tai siis pitää uskoa, muttei SITÄ! Alkuräjähdyxestä, jumalan pierusta, kaikki näyttää alkaneen. Miten räjähdyxestä voi syntyä järjestystä? Ei ainakaan dynamiitilla, sen tiesi Alfred Noobelkin. Jos Pekka lukis pirun raamattua, vaikka vaan Hawkingiä, tääkin varmaan selviäis. Mutta ei, se työntää lukutikkua vaan punaisexi värjätyillä hyvän kirjan sivuilla. Niissä on helpompia sanoja, vaikka juonta on ehkä vielä vaikeampi seurata. Tai menee se, jos logiikka ei päätä pakota. Hawkingilla oli vaikeuxia ymmärtää aikamatkoja. Jeesuxelle sellaiset on aivan perusjuttua, normipäivä taivaassa. Lasaruxen kuolemakin oli iisi peruuttaa, vaikka se haisi jo kuin pieru alkuräjähdyxessä. Tule ulos vaan, mutta sulje ovi perässäsi.
6