ellauri004.html on line 1605: Poikansa sai vehkeiltyä kuninkaaksi.
ellauri018.html on line 677: aatelisen Armfeltin kartanon pihoilla ja mezästysmailla, kestizee tallirengistä Ruotsin kuninkaaksi nostettua ranskalaista pikku sikaa. Yhdessä pippuroivat lyijyllä eteläsuomalaisille pelloille varta vasten tuotuja fasaaneja ja lumiriekkoja.
ellauri032.html on line 691: Saatana kylästyi väittelemään tollaisen fariseuxen kaa. Suoraan asiaan: Olet varmaan kylästynyt olemaan täällä autiomaassa. Kuule! Haluan antaa sinulle hyvän neuvon. Jos lankeat maahan kerran ja kumarrat minua, minä annan sinulle koko maan, sinun isäsi Daavidin kuningaskunnan. Minä tulen tekemään sinut kuninkaaksi. Annan sinulle kaiken mitä sinun isilläsi on ollut. Se on annettu minun valtaani. (Siis onko, vai eikö? jää vähän epäselväxi.) Se kuuluu aivan samoin sinulle, mutta sinä voit saada sen juuri nyt, jos sinä vain kumarrat minua.
ellauri065.html on line 135: Keski-Euroopan alueelle asettui useita germaanisia heimoja, itään useat erilaiset länslaavilaiset heimot asuivat suurimman osan nykyisen Puolan alueesta 6. vuosisadalta. Duke Mieszko I ja polaanit, hänen linnake Gniezno area eri naapuri heimot toisella puoliskolla 10. vuosisadalla, joka muodostaa ensimmäisen Puolan valtion ja hänestä tuli ensimmäinen historiallisesti kirjattu Piast Duke. Hänen valtakuntansa rajasi Saksan valtiota, ja valvonta rajamailla siirtyisi edestakaisin kahden politiikan välillä tulevina vuosisatoina. Mieszko poika ja seuraaja, Duke Bolesław minä Chrobry, kun 1018 rauhansopimuksen Bautzenin laajeni eteläosassa valtakunnan, mutta menettäneet kontrollin mailla Länsi Pommerin on Itämeren rannikolla. Pakanallisten kapinoiden ja böömiläisen hyökkäyksen jälkeen 1030-luvulla herttua Casimir I Palauttaja (hallitsi 1040-1058) yhdisti jälleen suurimman osan entisestä Piast-alueesta, mukaan lukien Sleesia ja Lubuszin maa keskimmäisen Oderjoen molemmin puolin, mutta ilman Länsi-Pommeria, josta tuli jälleen osa Puolan valtiota Bolesław III Wrymouthin johdolla vuosina 1116–1121, jolloin jalo Griffinsin talo perusti Pommerin herttuakunnan. Bolesławin kuoltua vuonna 1138 Puola oli lähes 200 vuoden ajan pirstoutunut, ja sitä hallitsivat Bolesławin pojat ja heidän seuraajansa, jotka olivat usein ristiriidassa keskenään. Puolan kuninkaaksi vuonna 1320 kruunattu Władysław I Kyynärpäätanko saavutti osittaisen yhdistymisen, vaikka Sleesian ja Masovian herttuakunnat pysyivät itsenäisinä Piast-tiloina.
ellauri118.html on line 917: Sodan Ahabin suvulle julistanut, Elian Israelin kuninkaaksi rasvaama sotapäällikkö Jeehu, aika jehu, Nimsin poika, surmasi kuninkaan pojan Jooramin jousellaan ja käski vaunusoturinsa Nickin heittää surmatun ruumis (objektivirhe) Nabotin maalle – johon se tiettävästi jäi haaskansyöjien revittäväksi, koska kukaan ei uskaltanut kajota kirotulle maalle heitettyyn ruumiiseen – jolta (vaikka sitä ei suoraan sanotakaan) jo vakiintuneen juutalaisen tavan mukaan ennen hylkäämistä oli riistetty kaikki arvovaatteet ja varusteet:
ellauri145.html on line 626: Pariisilaisten pasaasien malliin rakennettu Galleria Subalpina (1874) on loistelias kujien ja patioiden leimaama ostospalatsi Torinon historiallisessa ytimessä Piazza Castellolla, kahden korttelin päässä Carignanon aukiolta. Torinolaissyntyisestä Vittorio di Savoiasta (1820–1878), Carignanon seitsemännestä ruhtinaasta, tuli Sardinia(-Piemonte)n kuningas Vittorio Emanuele II (1849–1861), kunnes hän julistautui yhdistyneen Italian ensimmäiseksi kuninkaaksi (1861–1878).
ellauri156.html on line 668: 7 Silloin Natan sanoi Daavidille: »Se mies olet sinä. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ’Minä voitelin sinut Israelin kuninkaaksi lampaanrasvalla ja pelastin sinut Sauli Niinistön käsistä. 8Minä korotin sinut herrasi asemaan, annoin herrasi vaimot sinun syliisi ja annoin sinulle Israelin ja Juudan heimot. Jos tämä on vähän, voin antaa vielä mitä tahansa muutakin. 9
ellauri164.html on line 313: Kaarle ei kuninkaaksi pääsynsä jälkeen enää halunnut tukea Jeannen hanketta Ranskan vapauttamiseksi, vaan pelasi englantilaisten ja Burgundin herttuan kanssa poliittista peliä Jeannen tietämättä asiasta. (Lähde menee ämmä jo!)
ellauri164.html on line 332: Kaarle VII oli edellisen kuninkaan Kaarle VI:n ja Baijerin Isabellan vanhin poika, eli delfiini. Tämän kuoltua vuonna 1422 Kaarle VII:n asema oli kruununtavoittelun kannalta hankala; Kaarle VI oli sopinut Troyes’n rauhansopimuksessa vuonna 1420, että Ranskan seuraavaksi kuninkaaksi tulisi Englannin kuninkaan Henrik V:n ja Valois’n Katariinan poika, joka oli syntynyt vuotta aiemmin.
ellauri164.html on line 334: Vaikka myös parlamentti oli vahvistanut sopimuksen, monet ranskalaiset katsoivat, että kyse oli vain Kaarle VI:n mielipuolisuuden synnyttämästä erheestä, jota ei tarvinnut noudattaa. Näin ajatteli etenkin Jeanne d’Arc, joka vuonna 1429 puoliväkisin ”raahasi” Kaarlen Reimsiin kruunattavaksi. Myös Englannin Henrik VI kruunattiin Ranskan kuninkaaksi vuonna 1431 Notre Damessa, mutta hän jäi varjokingiksi. Kaarle VII:n kaudella Ranska valloitti takaisin Pariisin ja kaikki Englannin ranskalaiset alueet Calais’ta lukuun ottamatta.
ellauri211.html on line 301: Tämän kirjan pitäisi olla alaotsikon mukaisesti rakkauskertomus. Panu Rajalan pitäisi kirjoittaa ”elämästään Katri Helenan kanssa hellän suorasukaisesti, itseään säästämättä, vailla kaunaa ja katkeruutta, muistaen kaiken kauniin, murheen ja tuskankin tunnustaen”. Pah. Suorusukaisuutta löytyy, mutta varsinkin löytyy kaunaa ja katkeruutta. Kauneus kääntyy nopeasti murheeksi ja ainakin tämän lukijan osaksi tuli tuska. Jos omahyväisyydellä on nimi, se voisi olla Panu Rajala.

Kustantaja ei ainakaan säästele ylisanoissa, mainiten Rajalan ”maamme luetuimmaksi elämäkertakirjailijaksi”. Tämän lukijan mielestä hän tuntuu olevan ainakin omasta mielestään maamme tuotteliain ja laadukkain kirjailija. Painosten kuninkaaksi häntä ainakin voi tituleerata, onhan aiemmasta paljastuskirjasta Enkeli tulessa otettu liki 10 painosta.

Lavatähti ja kirjamies on alusta alkaen asenteellinen teos. Rajalalle viihdetaiteilijuus ei merkitse mitään. Hän onnistuu väheksymään pitkän uran tehnyttä tähteä, teki tämä mitä hyvänsä. Vain kansanmusiikista ja -runoudesta vaikutteita ottava levytys saa kirjamiehen hyväksynnän. Kirjamiehen maailmankuvaan ei sovi, ettei lavatähti lue romaaneja. Henkisen kasvun ja tuonpuoleisesta elämästä kertovat teokset hän leimaa hömpäksi ja viiden pennin aforismeiksi. Rajalan mielestä Katri Helena ei pärjää viisaiden kulttuuri-ihmisten parissa. Kukapa viihtyisi seurassa, joka katsoo alaspäin.

Oman täydellisyyden kirjamies muistaa tuoda esille. Hänen erehdyksensä ovat inhimillisiä, jotka miehelle sallittakoon. Hän myöntää ehdollisesti saattaneensa tai taitaneensa tehdä sitä tai tätä, ja sitten ihmettelee, kun toisella on eri näkemys asioista. Hän on rehellinen kun tähti on tekopyhä. Hänen työnsä ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeää, tähden henkistä onanointia. Miehen itsetuntoon taitaa koskea olla avec, harvemmin ensisijaisesti kutsuttu.

ellauri222.html on line 338: Ethelredin lisänimi on sanaleikki, sillä Ethelred merkitsee suunnilleen neuvokasta. Alun perin lisänimi on 1200-luvulla lisätty unræd, joka tarkoittaa ”neuvoton" (tai vaihtoehtoisesti ”juonikas” muistutuksena velipuolen kuolemasta). Valtakaudellaan Ethelred oli kaikkea muuta kuin unready. Oikeampi käännös olisi pahaneuvo (selvennä). Häntä on myös sanottu huonosti neuvotuksi kuninkaaksi, jolla on viitattu Mercian jaarliin, petolliseen Eadric Streonaan.
ellauri317.html on line 197: Vuonna 1886 hänet valittiin konservatiivien kansanedustajaksi. Hän ei juuri viihtynyt parlamentissa vaan matkusteli maailmalla ja kirjoitti kirjat Venäjän vaikutuksesta Keski-Aasiassa, Persian kysymyksestä ja Itä-Aasian ongelmista. Vuonna 1891 hänet nimitettiin Intian valtiosihteeriksi. Hän menetti aseman 1894, kun valta siirtyi liberaaleille. Konservatiivien noustua valtaan vuoden 1895 vaalien jälkeen Curzon nimitettiin ensin ulkoasiain alivaltiosihteeriksi ja sitten Intian varakuninkaaksi. Hänen uudistuksensa ärsyttivät sekä virkamiehiä että Intian armeijan komentajaa Herbert Kitcheneriä. Konservatiivien uusi johtaja Arthur Balfour erotti Curzonin virastaan vuonna 1905.
ellauri332.html on line 739: Kun kuningas Daavid valloitti Eesaun Edomin, jolla oli siihen asti yhteinen raja Midianin kanssa, hän otti haltuunsa Eilatin, myös heidän yhteisen rajakaupungin. Egypti piti kaupallista satamakaupunkia ja kuparipohjaista teollisuuskeskusta yllä, kunnes Salomo rakensi sen uudelleen Esion-Geberinä tunnetulle paikalle (1. Kuninkaiden kirja 9:26). 2.Kuninkaiden 14:21–22, monta vuosikymmentä myöhemmin, "Koko kansa otti Ussian, joka oli kuusitoistavuotias, ja teki hänet kuninkaaksi isänsä Amasjan huoneessa. Hän rakensi Elatin uudelleen ja palautti sen Juudalle, isänsä kuoleman jälkeen."Myöhemmin, 2. Kuninkaiden luvussa 16:6, kuningas Ahasin hallituskaudella: "Silloin Edomin kuningas palautti Elatin Edomille ja karkotti Juudan kansan ja lähetti edomilaiset asumaan sinne, kuten he tekevät tähän päivään asti."
ellauri370.html on line 197: Egyptiin jäi miljoonittain juutalaisia Monsieur Mossen porukoiden lähtiessä kultineen "luvattuun" maahan. Assyrialainen Tiglatpilsneri kuskasi juudalaiset vankilaan 700-luvulla eKr, eivätkä he koskaan palanneet. Tiglatpileser III (oik. Pulu) oli Assyrian kuningas vuosina 745–727 eaa. Hän oli luultavasti vallananastaja, joka kuulostaakseen uskottavammalta otti vanhan kuuluisan hallitsijanimen. Tiglatpileser aloitti Assyrian valtapiirin laajentamisen. Hänestä voidaan katsoa alkaneen Assyrian toisen suurvaltakauden. Pian valtaannousunsa jälkeen hän valloitti Urartun (nykyisessä Armeniassa). Lisäksi hän kävi sotaa Juudaa vastaan, josta on maininta Aikakirjoissa. Hän myös alisti Babylonian Assyrian vallan alle. Tiglatpileser valtasi 736 eaa. Meedian ja laajensi valtakuntansa nykyiseen Iraniin saakka. Assyria käsitti tuolloin koko Mesopotamian ja Levantin. Valtakunta ulottui Persianlahdelta, Iraniin ja Välimerelle. Kuningas Nabonassarin kuoleman jälkeen Babylonissa syttyi 729 eKr. kapina. Kuningas oli ollut luotettava vasalli, ja Tiglatpileser joutui kukistamaan kapinan. Hän myös teloitti usurpaattorin ja kruunautti itsensä Babylonian kuninkaaksi nimellä Pulu. Tiglatpileserin nuorempi poika Sargon II anasti vallan 722 eaa. Sargon ei juurikaan laajentanut Assyriaa, mutta hän kehitti valtakunnan taloutta ja siirsi väestöä tuottavuuden kehittämiseksi.
ellauri370.html on line 209: Aragorn kruunattiin Mordorin häviön jälkeen kuninkaaksi ja hän päätti, että Núrnin orjat vapautettaisiin ja luovutti heille kaikki maat Núrnin sisämeren lähistöllä. Gorgorothista tuli taas karu autiomaa, eikä siellä asunut enää örkkejä ja muita pahuuden voimia palvelevia olentoja. Sauron ja sormusaaveet olivat tuhoutuneet ja Mordor joutui jälleen Gondorin vallan alaisuuteen.
ellauri370.html on line 221: Juudean sotaretkeä. Makkabealaiset oli juutalainen pappis- ja hallitsijasuku, jonka jäsenet hallitsivat Juudeaa noin vuosina 165–37 eaa. Suku kapinoi seleukideja vastaan niin sanotun makkabilaiskapinan aikana. Nähtävästii simoniitat oli näitä samoja makkabealaisia? Juu niin se oli. Hyrkanos II oli juutalaisten ylipappi vuosina 79 eaa. – 40 eaa. Hänen vanhempansa olivat makkabealaisten hallitsijasuvun kuningas Aleksanteri Jannaios ja Salome Aleksandra. Isän kuoleman jälkeen hallitsijana Aleksandra nimitti Hyrkanoksen seuraajakseen. Hyrkanos ehti hallita vain lyhyen ajan ennen kuin hänen veljensä Aristobulos II kaappasi vallan. Herodes Suuren isä Antipatros liittoutui Hyrkanoksen kanssa, ja vuonna 63 eaa. Rooman suuri sotapäällikkö Pompeius päätti myös tukea Hyrkanosta tämän veljeä vastaan. Antipater ja Pompeius pitivät kummatkin Hyrkanosta heikkona hallitsijana, ja uskoivat että häntä olisi helpompi käyttää hyväksi kun Aristobulosta. Roomalaisten avustuksella Aristobulos syrjäytettiin ja Juudea liitettiin Rooman valtakuntaan. Hyrkanosta ei kuitenkaan nimitetty Juudean kuninkaaksi, vaan hän sai tyytyä ylimmän papin virkaan. Julius Caesar nimitti Hyrkanoksen Juudean etnarkiksi, mutta todellinen valta oli Antipaterin käsissä. Vuonna 40 eaa. Aristobuloksen poika Antigonos syrjäytti Hyrkanoksen parthialaisten avustuksella. Antigonos julistettiin Juudean kuninkaaksi ja ylimmäksi papiksi. Antigonos haukkasi Hyrkanokselta korvat, jotta tämä ei voisi tulevaisuudessa päästä kuninkaaksi tai papiksi. Hyrkanos vietiin vangiksi Babyloniin, mutta hänet päästettiin palaamaan Jerusalemiin sen jälkeen kun Herodes oli päässyt Juudean kuninkaaksi. Herodes ei kuitenkaan luottanut Hyrkanokseen, vaan antoi surmata tämän.
ellauri372.html on line 253: Hasmonean-dynastia oli säilynyt 103 vuotta ennen kuin antautui Herodian-dynastialle vuonna 37 eaa. Herodes Suuren (idumealaisen ) asettaminen kuninkaaksi vuonna 37 eaa. teki Juudeasta Rooman asiakasvaltion ja merkitsi Hasmonean-dynastian loppua. Jo silloin Herodes yritti vahvistaa hallituskautensa legitiimiyttä avioitumalla Hasmonean prinsessan Mariamnen kanssa ja aikomalla hukuttaa viimeisen miespuolisen Hasmonean perillisen Jerikon palatsissaan. Vuonna 6 jKr. Rooma liitettiin varsinaiseen Juudeaan, Samariaan ja Idumeaan Rooman Juudean provinssiin. Vuonna 44 jKr. Rooma asetti prokuraattorin vallan rinnalle Herodian kuninkaiden hallinnon kanssa (erityisesti Agrippa I 41–44 ja Agrippa II 50–100).
ellauri372.html on line 277: Vuonna 40 eKr. Antigonus II Mattathias, Hasmonean Aristobulus II:n poika, tarjosi rahaa Parthian armeijalle auttaakseen häntä valloittamaan Hasmonean valtakunnan. Partialaiset hyökkäsivät Rooman Syyriaan, valloittivat Juudean, valloittivat Hyrcanuksen ja Phasaelin ja asettivat Antigonus II:n Juudean valtaistuimelle. Hyrcanus silvottiin [miten? kuva tarvitaan], ja Phasael teki itsemurhan sen sijaan, että joutuisi Antigonus II:n käsiin. Herodes ja hänen perheensä piiritettiin Masadassa, mutta Herodes pakeni Petraan. Kun Herodes ei saanut apua nabatealaisista, hän lähti Roomaan. Antonyn tukemana Rooman senaatti julisti hänet "juutalaisten kuninkaaksi" ja palasi Juudeaan vaatimaan valtaistuinta.
ellauri372.html on line 289: Neljänkymmenen päivän kuluttua Herodeksen joukot rikkoivat sen, mitä Josefus kutsuu "pohjoiseksi muuriksi", ilmeisesti Jerusalemin toisen muurin. Ensimmäinen muuri kaatui 15 päivää myöhemmin, ja pian myös temppelin ulompi piha kaatui, jonka aikana sen ulkoseinät poltettiin, ilmeisesti Antigonuksen kannattajien toimesta. Kun Antigonus sulki itsensä linnoitukseen, joka tunnetaan nimellä Baris, puolustajat jäivät pitämään temppelin sisäpihaa ja Jerusalemin yläkaupunkia (kaupungin lounaiskorttelia). He vetosivat nyt Herodekseen, jotta he sallisivat eläinten ja muiden uhrien kulkeutumisen temppeliin, jotta uhrit jatkuisivat. Piirityksen aikana Antigonus oli käyttänyt Herodeksen sukutaulun puutetta propagandana ja kutsunut häntä "rotinkaisexi ja idumaalaiseksi eli puolikuivurixi", kyseenalaistaen julkisesti Herodeksen oikeuden valtaistuimelle. Herodes, joka pelkäsi legitimiteettiään ja suosiotaan, suostui siksi pyyntöihin. Jatkoneuvottelut osoittautuivat kuitenkin hedelmättömäksi, ja Herodeksen joukot hyökkäsivät kaupunkiin. Valloituaan Jerusalemin myrskyllä ja Herodeksen hillitsemispyynnöistä huolimatta joukot toimivat nyt ilman armoa, ryöstellen ja tappaen kaikki tiellään, mikä sai Herodeksen valittamaan Mark Antoniukselle. Herodes yritti myös estää roomalaisia sotilaita häpäisemästä temppelin sisäistä pyhäköä, ja lopulta lahjoi Sosiuksen ja hänen joukkonsa, jotta he eivät jättäisi häntä "aavikon kuninkaaksi".
ellauri372.html on line 486: Hudibras on vireä sinfoninen runo, jonka Samuel Butler (1613–1680) kirjoitti sankarillisella pilatyylillä ja joka julkaistiin kolmessa osassa vuosina 1663, 1664 ja 1678. Toiminta sijoittuu lystikkään vallankumouxen viimeisiin vuosiin, noin 1658–1658. 60, juuri ennen Kaarle II: n palauttamista kuninkaaksi toukokuussa 1660.
xxx/ellauri059.html on line 475: Kun Medicit oli häädetty Firenzen johdosta, Savonarola muodosti kaupungista teokratian, jonka kuninkaaksi julistettiin Kristus. Varakuninkaana perintöä odotellessa toimi Arola. Paavi Aleksanteri VI, joka ensi alkuun oli osoittanut Savonarolaa kohtaan ymmärtämystä, tyrmistyi kun kaupunki ei suostunutkaan tukemaan häntä taistelussa Ranskaa vastaan. Pitkälti poliittisista syistä hän ekskommunikoi Savonarolan 12. toukokuuta 1497 syyttäen häntä ”harhaoppisuudesta, lahkolaisuudesta ja Pyhän istuimen halveksimisesta”. Hän myös kielsi Savonarolaa saarnaamasta. Savonarola tottelikin paavin käskyä jonkin aikaa, mutta aloitti saarnaamisen pian uudestaan. Paavin kielto sai hänet kääntymään entistä kiivaammin katolisen kirkon hierarkiaa vastaan.
xxx/ellauri086.html on line 640: Atreus vannoi uhraavansa parhaan lampaansa Artemiille, mutta etsiessään sitä laumastaan hän huomasi joukossa kultaisen lampaan. Hän laiminlöi lupauksensa, kuristi lampaan ja säilöi sen laatikkoon, mutta hänen vaimonsa Aerope, joka oli viehtynyt hänen veljeensä, antokin sen Thyesteelle. Mykeneläisten saatua ennustuksen, joka kehotti heitä valitsemaan itselleen pelopidin kuninkaaksi, he kutsuivat Atreuksen ja Thyesteen. Kun he keskustelivat valtakunnasta, Thyestes julisti kansalle, että valtakunnan tulisi kuulua hänelle, jolla on kultainen lammas, ja kun Atreus tähän suostui, Thyestes tuotti lampaan nähtäväksi ja julistettiin kuninkaaksi.
xxx/ellauri086.html on line 642: Zeus lähetti kuitenkin Hermeen ja käski Atreusta vaatimaan Thyesteeltä, että hänet kruunattaisiin kuninkaaksi, jos aurinko kulkisi vastapäivään. Thyesteen suostuttua Zeus saattoi auringon laskemaan itään ja niin Atreus sai vallan takaisin, jonka jälkeen hän karkotti Thyesteen maasta.
xxx/ellauri134.html on line 542: Pesän perustaneita naarasta ja koirasta kutsutaan kuningattareksi ja kuninkaaksi. Kuningatar voi tuottaa tuhansia munia päivässä. Joillain lajeilla pesässä saattaa olla myös muutamia muita lisääntymiskykyisiä jäseniä. Lisääntymiskykyiset ovat termiittipesän ainoita täysikasvuisia. Työläiset ja sotilaat ovat kaikki keskenkasvuisia, mutta ne voivat kasvaa oikeissa olosuhteissa sotilaiksi tai lisääntyjiksi.
xxx/ellauri195.html on line 179: Knuut Suuri tai Knuut II Suuri oli Englannin, Tanskan ja Norjan kuningas sekä Schleswigin ja Pommerin kuvernööri. Knuut seurasi isäänsä Sven Haarapartaa tämän valloittaessa Englannin elokuussa 1013. Hänen isänsä kuoli seuraavan vuoden helmikuussa, ja tanskalaiset julistivat Knuutin Englannin kuninkaaksi.
xxx/ellauri199.html on line 945: Avoimesti homoseksuaalinen Ginsberg oli mukana monenlaisessa kansalaistoiminnassa. Vuonna 1965 hänet kruunattiin Prahassa Toukokuun kuninkaaksi ja karkotettiin Tšekkoslovakiasta, ja hän joutui FBI:n tarkkailulistalle. Ginsberg oli hippiliikkeen esikuva, joka teki myös yhteistyötä monien muusikoiden ja säveltäjien kanssa, joihin lukeutuivat Bob Dylan, Paul McCartney, The Clash ja Philip Glass. Ginsberg pukeutui rytkyihin ja asui New Yorkin Lower East Sidella. Ginsberg oli myös aikuisten miesten ja nuorten poikien välisten seksisuhteiden sallimista ajavan YMCA:n jäsen.
xxx/ellauri281.html on line 448: Frederik oli Vapauden liiton ehdokkaana vaaleissa, sai 41 ääntä, ei päässyt läpi. Frederik sai turpaan myös Ploirilta takavuosina jossain baarissa. Frederik (oikealta nimeltään Ilkka Juhani Sysimetsä, s. 2. helmikuuta 1945 Helsinki) on suomalainen iskelmä - ja poplaulaja. Hänet tunnetaan myös lempinimellä Reetu, ja toisinaan Frederik kutsuu itseään "Junttidiskon kuninkaaksi". Sysimetsä perusti vuonna 1966 yhdessä Seppo Bruunin kanssa Stump (suom. Tynkä) -nuorisolehden. Frederik avautuu yhdeksästä lapsestaan: kolme teki ”tilaustyönä”, kaksi kasvatti itse – ”Loput ovat vahinkoja”.
xxx/ellauri281.html on line 449: Laulaja Frederik aloitti aikoinaan mallina, sitten hän soitti urkuja, oli Stumppi-lehden perustaja, toimi mianosgraafikkona ja päätyi Suomen junttidiskon kuninkaaksi. –Taival on ollut kivinen, 16 välilevyn mies sanoo.
xxx/ellauri289.html on line 144: Vuonna 1932 kexittiin se loistoajatus, että 144 000 hengen "pieni lauma" ei olisi ainoa apinaporukka, joka selviytyisi Harmageddonista. Rutherford selitti, että sen 144 000 "voidellun" lisäksi, jotka nousevat kuolleista – tai siirrettäisiin kuollessa – asumaan taivaassa hallitsemaan maata Kristuksen kanssa, erillinen liitännäisjäsenluokka, "laahus", asuisi palautetussa paratiisissa maan päällä ja saisi käyttöönsä upouudet ruohonleikkurit. Vuodesta 1935 lähtien liikkeen uusia käännynnäisiä pidettiin osana tätä luokkaa, sillä 144K businessluokan paikkaa oli jo täytetty. 1930-luvun puoliväliin mennessä Kristuksen läsnäolon alkamisajankohta (kreikaksi: parousía ), hänen valtaistuimelleen nouseminen kuninkaaksi ja "viimeisten päivien" alkaminen siirrettiin kumpikin vuoteen 1914. Tosin paluulento olisi tapahtunut kulisseissa näyttämön takana kuin ehtoollinen ortodoksisessa kirkossa.
xxx/ellauri289.html on line 187: He uskovat, että Jeesus hallitsee paraikaa jo näkymättömästi taivaasta vain viittilöimällä. He perustavat tämän uskomuksen kääntämällä kreikan sanan parousia, joka yleensä käännetään "tulemiseksi", vaan "läsnäoloksi". He uskovat, että Jeesuksen läsnäolo sisältää tuntemattoman ajanjakson, joka alkaa hänen virkaanastumisestaan kuninkaaksi taivaassa vuonna 1914 ja päättyy, kun hän tulee tuomaan lopullisen tuomion ihmisille maan päälle, näillä näkymin aikaisintaan 2914 mutta luultavasti vasta v. 3023 jälkeen. (Enää ei mennä vanhanaikaisen vaan pannaan ETA turvallisen matkan päähän.)
xxx/ellauri387.html on line 88: Friðþjófr Uljaan saaga [fri:θjou:fr] (isl. Friðþjófs saga hins frækna) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se sijoittuu aikaan ennen Islannin asuttamista ja luetaan siksi muinaissaagoihin. Saaga kertoo Friðþjófr Þorsteinninpojasta, sognevuonolaisen talonpojan pojasta, joka ansaitsee lisänimensä rohkeudellaan, ja rakastuu Sognin kuninkaaksi kutsutun Belin tyttäreen Ingibjörgiin. Tämä on kuitenkin luvattu Sveanmaan (isl. Svíþjóð) kuningas Hringrille, ja alhaissyntyinen Friðþjófr saa siksi Ingibjörgin puolisokseen vasta lukuisten eri käänteiden jälkeen. Friðþjófr Uljaan saagasta on säilynyt kaksi versiota. Näistä lyhyempi on laadittu Islannissa 1200-luvun loppupuolella tai 1300-luvun alussa, mutta sen varhaisimmat säilyneet käsikirjoitukset ovat 1400-luvun lopulta. Saagan pitempi versio on todennäköisesti 1400-luvulta, ja se on säilynyt vain paperikopioina, digitaalinen on kadonnut. Kaiken kaikkiaan saagasta on säilynyt useita kymmeniä käsikirjoituksia, mikä kertoo Friðþjófr Uljaan saagan olleen hyvin suosittu. Saagan lisäksi on säilynyt myös Friðþjófrin tarinaan liittyvää rímuramurillumarei-runoutta, josta saadut vaikutteet näkyvät saagan nuoremmassa versiossa. Friðþjófr Uljaan saagaa ei ole suomennettu. Aiemmin siteerattu Isokukko Uljas on ihan toinen saaga.
32