ellauri012.html on line 456: Abelard ja Heloïse kuolivat kummatkin 1142. Kastroineet kastroitiin ja silmät puhkottiin, toimeksiantaja hirtettiin (Vilpertti). Ellei sitten väärät tekijät ja toimeksiantaja. Tuleva Hadrianus-paavi ja englantilainen kaverinsa Henry lähti Trondheimiin ehkä joskus 1150, mutta olisihan ne voineet vierailla sitä ennen Heloïsen ja toisaalla Abelardin luostareissa Bernhardin myrkyt hihassaan. Kerran yks saamelaispoika Abiskossa sanoi ymmärtäneensä miks Jeesus tapettiin. No? Se oli liian suosittu. Bernhard ei sietänyt kilpailua, ei Pariisissa, ei paaveilta.
ellauri017.html on line 738: Israelin mennyt historia sisälsi oikeita ja vääriä profeetoita, joita seurakunnan piti tutkia. Tääkin on tuttua myös tiedealalla. Vääriä professoreita: työelämäsellaisia, lukeproffia, emerituxia ja emeritoja, tenureita ja ostettuja arvonimiä on et kummatkin kaljut päät yhteen kolkkaa. Kalju vasten pyllyä pump pump. Siinä sitä jotakin on. Kuten ex proffa Veijo Mustilainen voi totistaa.
ellauri024.html on line 485: Arska tunnustaa vaan yhden (suomalaisenko?) naishumoristin, nimittäin Maria Jotunin. Outoja kaunasia hyypiöitä kummatkin. Setämies ja tätinainen. Olikohan se lukenut Jane Austenia, tai edes Kinsellaa?
ellauri048.html on line 573: Immin lällyn pullanhajuisen mitäänsanomattoman sovinnaisen tuotannon joukossa on tämäkin, joka näyttää Goethe-imitaatiolta. Immillä on loppusoinnut aina kunnossa. Senkö tautta silläkin toi sisältöpuoli jää lapsipuolen asemaan? No mikäs mä oon sanomaan, mulla vaatii kummatkin vähän laittoa. Sitäpaizi muoto on sisältöä ja sisältö muotoa, opettaa isä Koskenniemi meitä. Sisään ulos, draussen drinnen, sanoo Goethekin. Se kyllä tietää.
ellauri060.html on line 205: Pastorin elämä on ollut pahasti raiteiltaan jo pitkään. Vaimo on syyttänyt vanhimman tyttären Karoliina kuolemasta. Tämä hukkui. Kumpikin muistaa traagisen päivän tapahtumat aivan eri tavoin, vaikka kummatkin olivat samaan aikaan samassa tilanteessa. Vaikka Sauli tietää, ettei tytön kuolema ollut hänen syytään, hän syyllistyy siksi, että häntä syytetään.
ellauri077.html on line 534: Sarjassa Tiede-lehden nollatutkimuxia: alkoholismin vaara on suurin niillä joille viina maistuu parhaiten. Optimisti ja pessimisti pärjää kummatkin elämässä huonommin kuin realisti.
ellauri083.html on line 73: 1920-1933 ne leikki kotia Nankingin yliopiston kampuksella, missä ne kummatkin opetti. Helmi opetti englannin kirjallisuutta (enimmäxeen Dickensia, no ei vaitiskaan) pienessä kirkon ajamassa Nankingin yliopistossa, Ginling Opistossa ja Kansallisessa Keskeisessä yliopistossa. 1920 Taalat saivat tyttären, Carolin, jolla oli fenyyliketonuria. Se on kehitysvammaisuutta aiheuttava perinnöllinen sairaus. Helmin äiti kuoli ja mikä pahempaa sen isä muutti niille asumaan. 1924 ne lähti kiinasta kun luuserilla oli välivuosi, ja Helmi suoritti maisterin Cornellin yliopistossa. 1925 Taalat adoptoivat jonkun terveen Janicen ja palasivat kiinaan syxyllä.
ellauri203.html on line 598: Dosto nauttii hirmusesti rikoxesta koska se pelkää rangaistusta aivan vitusti. Täytyy olla tollanen pervo narsisti että saa kummastakin noin paljon kierteitä. Mut tottahan se on, haaleista ei tule kunnon uskovaisia, pitää nauttia sekä kepistä että porkkanasta, niin että kummatkin tuntuu ihanalta pyllynreijässä.
ellauri211.html on line 299: Katri Helena ja Panu Rajala olivat naimisissa vuodesta 1997 vuoteen 2004. Toissavuotisessa Katri Helena -musikaalissa Panu Rajala tuotiin kirjailijan mukaan esiin varsin kyseenalaisessa valossa. Panu Rajalaa ei musikaalissa kutsuttu hänen oikealla sukunimellään, vaan miehestä käytettiin leikkisää nimitystä Proffa. Musikaalissa Proffa liehitteli muita naisia eikä ollut vaimonsa tukena, mikä teki laulajan surulliseksi. Rakkaus rakoili nopeasti. Musikaalista kiukustuneena kirjoittamassaan paljastuskirjassa Rajala sanoo tuovansa kostoxi Katri Helenasta esiin arkisemman puolen. - Tässä tulee ehkä hieman inhimillisiä kosketuksia ja yksityiskohtia, jotka liittyvät tarinan kulkuun ja tähän draaman kaareen. Halusin tuoda joitakin inhimillisiä, arkisempia ja tavallisempia piirteitä tähän hyvin kiillotettuun tähtikuvaan. Koska hän on ollut suuren ihailun vallassa (sic) vuosikymmeniä, niin kyllä siihen liittyy vähän muutakin. Ajattelin, että teen palveluksen tuleville elämäkerran kirjoittajille antamalla tällaista läheltä nähtyä aineistoa, Rajala kertoi.

Lavalla nähtiin rajuja riitoja, joissa kummatkin käyttivät kovaa kieltä toisistaan. Katri syytti Proffaa julkisuudenkipeäksi ja kaksinaamaiseksi liehittelijäksi, Proffa puolestaan haukkui Katria henkien kanssa seurustelevaksi haahuilijaksi. Kaikki repliikit oli poimittu naistenlehdistä. Ranua esittänyt hemmo tuntee esittämänsä henkilön myös todellisuudessa, he ovat tehneet yhteistyötä. Toivon, että Panu Rajala suhtautuu tähän huumorilla, Katri sanoi. Ranu on tollanen Suomen Bellow, Roth tai Knasu, kaunainen narsisti. Panu Rajala harmistui syksyllä 2010 ensi-iltansa saaneesta Katri Helena -musikaalista, koska hänet esitettiin siinä epämieluisassa valossa. Rajala oli musikaalissa Proffa, joka esitettiin suorastaan pellenä, lukeneisuudellaan pröystäilevänä hienostelijana. Panu alkoi panna Marjaa Katrin selän takana. Panu Rajala ja Marja Norha vihittiin Sastamalan vanhassa kirkossa 2007. Panu Rajalan ei tarvitse piilotella sivistyneisyyttään nykyisen vaimovainajansa kanssa. Hän on opettaja! Tai siis oli, ei sekään kestänyt kovaa käyttöä.
ellauri330.html on line 144: Kauppisen mukaan yksinasuminen on lisääntynyt myös nuorilla, mutta hieman eri syistä. Esimerkiksi hyväosaisuuus ja huono-osaisuus voivat kummatkin olla yksinasumisen taustalla. Samoin vapaaehtoinen lapsettomuus ja lapsellisuus voivat molemmat vaikuttaa jonkin verran yksinasumisen lisääntymiseen. Ja asumistuet pois nuorilta, asukoot yhteispoxeissa tai ihan vaan kotona.
ellauri370.html on line 221: Juudean sotaretkeä. Makkabealaiset oli juutalainen pappis- ja hallitsijasuku, jonka jäsenet hallitsivat Juudeaa noin vuosina 165–37 eaa. Suku kapinoi seleukideja vastaan niin sanotun makkabilaiskapinan aikana. Nähtävästii simoniitat oli näitä samoja makkabealaisia? Juu niin se oli. Hyrkanos II oli juutalaisten ylipappi vuosina 79 eaa. – 40 eaa. Hänen vanhempansa olivat makkabealaisten hallitsijasuvun kuningas Aleksanteri Jannaios ja Salome Aleksandra. Isän kuoleman jälkeen hallitsijana Aleksandra nimitti Hyrkanoksen seuraajakseen. Hyrkanos ehti hallita vain lyhyen ajan ennen kuin hänen veljensä Aristobulos II kaappasi vallan. Herodes Suuren isä Antipatros liittoutui Hyrkanoksen kanssa, ja vuonna 63 eaa. Rooman suuri sotapäällikkö Pompeius päätti myös tukea Hyrkanosta tämän veljeä vastaan. Antipater ja Pompeius pitivät kummatkin Hyrkanosta heikkona hallitsijana, ja uskoivat että häntä olisi helpompi käyttää hyväksi kun Aristobulosta. Roomalaisten avustuksella Aristobulos syrjäytettiin ja Juudea liitettiin Rooman valtakuntaan. Hyrkanosta ei kuitenkaan nimitetty Juudean kuninkaaksi, vaan hän sai tyytyä ylimmän papin virkaan. Julius Caesar nimitti Hyrkanoksen Juudean etnarkiksi, mutta todellinen valta oli Antipaterin käsissä. Vuonna 40 eaa. Aristobuloksen poika Antigonos syrjäytti Hyrkanoksen parthialaisten avustuksella. Antigonos julistettiin Juudean kuninkaaksi ja ylimmäksi papiksi. Antigonos haukkasi Hyrkanokselta korvat, jotta tämä ei voisi tulevaisuudessa päästä kuninkaaksi tai papiksi. Hyrkanos vietiin vangiksi Babyloniin, mutta hänet päästettiin palaamaan Jerusalemiin sen jälkeen kun Herodes oli päässyt Juudean kuninkaaksi. Herodes ei kuitenkaan luottanut Hyrkanokseen, vaan antoi surmata tämän.
ellauri382.html on line 734: Musta terrieri ilmoitti repineensä sidostesukan valkoisen terrierin suusta. Valkoinen terrieri ilmoitti vetäytyneensä "suojaisempiin asemiin." Musta terrieri väitti sidostesukan revenneen kahtia. Valkoinen terrieri ei ole toistaiseksi vahvistanut tietoja, eikä niitä ole voitu vahvistaa myöskään riippumattomaisista lähteistä. Sidostesukka on kyllä hyvin kestävä. TV mainoxen 1963 terrierit olivat kummatkin valkeita. Terrierlike business.
xxx/ellauri044.html on line 35: Kai se oli oikeassa, ammattilaisena, mutta voihan olla että kummatkin.
xxx/ellauri084.html on line 588: Nyt ollaan tultu siihen kohtaan Wallua missä isähahmo hullu haikara Taika-Jim alkaa kähmiä Orin-pojan pyllyverho-tyttöystävää. Sillä ei sinänsä ole paljon merkitystä, kun kummatkin on Wallu-avataareja. Tai izeasiassa kaikki kolme.
xxx/ellauri116.html on line 399: Eli vastauxena edellä esitettyyn kysymyxeen: ei ilmeisesti. Ne oli kaxi aika ilkeätä majavaa kummatkin, jotka oli läheisriippuvaiset toisistaan, vaikka ristiinsuihkijoita par excellence. Häpeämättömiä ristihampaita. Valmont ja Merteuil. Toinen tapettiin 2-taistelussa ja toinen menetti isorokkoon silmänsä.
xxx/ellauri292.html on line 430: Jotkut sekä muinaiset että nykyiset oppineet ovat ajatelleet, että Apollonios oli todellisuudessa kristitty apostoli Paavali, sillä kummatkin olivat opiskelleet Tarsoksessa suunnilleen samoihin aikoihin, monet heidän opetuksensa muistuttavat toisiaan ja kummatkin tekivät joitakin samantyyppisiä tekoja. Jotkut ovat jopa esittäneet Apollonioksen olleen kristillisten kirjoitusten Jeesus. Jotkut, kuten toisella vuosisadalla elänyt Lukianos, pitivät "tunnettua Apolloniosta" ainoastaan Alexender-nimellä tunnetun väärän profeetan huijauksena. Tämä oli kiertelevä maagi, joka esiintyi Asklepioksen pappina noin vuosina 150–170.
xxx/ellauri363.html on line 727: Diltheyn filosofinen projekti on niin laaja-alainen, monitasoinen ja fragmentaarinen, että siitä on vaikea saada otetta. Suoraan sanottuna vyyhdestä ei löydy päätä eikä häntääkään. Ei ole helppoa erottaa hänen omia (jos niitä oli) ja muilta omaksumia ajatuksiaan (sic). Erna kertaa possessiivisuffixit! Diltheyn sekavuuteen turhautuneet oppilaat kuzuivat häntä "mystisexi vanhaxi käppyräxi". Pääasia oli jankata, ettei luonnontieteiden tiedollisia lähtökohtia määrittävä positivistinen tieteenihanne ole sellaisenaan sovellettavissa hengentieteisiin. Comte pirulainen oli perivihollinen, niinkuin historiallis-kielitieteellisessä osastossa 70-luvulla. Ilmeisesti Wolff ei ollut paljon parempi. Hengentieteisiin tarvitaan uskonnollisempaa otetta. Nazit eivät perustaneet Filthystä, vaikka kummatkin kannustivat Herderiä. Herder vaati filosofiaan ”kopernikaanista vallankumousta”, joka asettaa ihmisen filosofisen tutkimuksen keskiöön. Dilthey pyrki erottamaan sen, mikä on sisällämme, siitä, mikä on ulkopuolellamme. (Entäpä se, joka on vuoroon sisällä vuoroon ulkona?) Diltheyn psykologian kohteeksi asettui historiallinen, yksilöllinen kokemus, itselle-oleminen, eletty kokemus ja elämä. Dilthey korostaa, että subjektiivisuus on moderni tapa tarkastella asioita.
17