ellauri009.html on line 292: Sotateollisuudella sit 1800 lopulla ajettiin Aasian isot maatalouskulttuuritkin lakoon. 1900 maailmasta 90% kuulu lännelle.
ellauri009.html on line 297: 2K ei tullut Jeesus ite, vaan sen saarnaama millenniaali tempaus nimeltä globaalisaatio. Kaikki mukaan kikyloikkaan amerikkaa puhumaan! Kokis känny ja google kaikille! Ookoo on kiinax okei ja näkemiin baibai. Baibai kaikki kielet kulttuurit ja meemit paitsi mikki maus. Internet on taivas, kännyt rukousmyllyjä. Sen uusi johtokolmikko on Roope-setä, sen lihaxi tullut veljenpoika Donald Dump, ja joulumyynnin henki.
ellauri026.html on line 176: Tyhmyyden ylistys alkaa satiirisella ja oppineella ylistyspuheella kreikkalaisen satiristin Lukianoksen tyyliin. Erasmus ja More olivat kääntäneet Lukianoksen teoksen hieman aiemmin latinaksi. Latinantaminen oli siihen aikaan samassa asemassa kuin nyt Wikipedia, joka kääntää kaikki maailman kulttuurit amerikaxi. Me luettiin Lukianosta kreikax Ompun johdolla. Se oli pitkäpiimäistä.
ellauri042.html on line 438: Roomalaiset vietti ökyelämää naapureiden selkänahasta, niinkauan kun taloudessa oli kasvuräjähdys. 200-luvulla, kun pyhä Antonius mellasti Egyptissä, oli Egyptissä aika lailla samat fiilixet kuin on nykyään jossain Euroopassa. Mutta eipä aikaakaan niin voi kauhistus, jonkinlainen pikku jääkausi iski, ja porukoita lähti liikkeelle pohjoisesta, matelija-aivoisia nuijamiehiä, jotka vähin erin nuijivat suurvallan lysyyn, se hajosi taas pienemmixi valloixi, kulttuurit ja kielet hajaantuivat taas.
ellauri048.html on line 125: Koskenniemi aloitti välittömästi Revon savustamisen Uudesta Suomesta. Hän kirjoitti 19.7.1950 Aholle, "että hra Repo ei ole sovelias henkilö U.S:n kulttuuritoimittajaksi … Jos hra Repo saa edelleen jatkaa toimintaansa U.S:ssa, on Sinun kyllä pakko jättää minut pois laskuista U.S:n arvostelijana ja avustajana." Aho ilmoittikin 16.8.1950 Revolle, ettei tämä voinut jatkaa Uudessa Suomessa määräaikaisen sopimuksensa päättyessä lokakuun alussa.* Koskenniemi kirjoitti myös ohjelmajohtaja Jussi Koskiluomalle 14.10.1950. Hän "asetti harkittavaksi" oliko Yleisradion syytä käyttää "yleisön kirjallisena valistajana niin suuressa määrässä yleistä arvostelukykyä vailla olevaa henkilöä kuin hra E. S. Repo".*
ellauri048.html on line 569: 1800- ja 1900-luvun vaihteessa naiset alkoivat vaikuttaa entistä aktiivisemmin yhteiskunnan eri aloilla. Etenkin kulttuuritoiminta antoi naisille mahdollisuuden tehdä siihen asti yksityisestä kodista ja kasvatuksesta julkisia. Kansakoulunopettajista tuli kansanvalistajia ja koulutyön ideologiaksi "jalon kansan" kasvattaminen. Naimattomien naisten asemaan haettiin parannusta koulutuksella ja ammateilla. Fredrika Bremerin tapaan alettiin puhua yhteiskunnallisesta äitiydestä. Opettajan ammatti katsottiin naisen kutsumukseksi, sillä opettajana yksinäinen nainen saattoi muodostaa oppilaiden kanssa perheen kaltaisen yhteisön. Koska suomenkielistä lastenkirjallisuutta oli tarjolla niukasti, monet opettajat ryhtyivät kirjoittamaan lapsille. Etenkin runot olivat suosittuja. Myös Immi Hellén toteutti kirjailijana paitsi omaa luovuuttaan myös aatteellista tehtäväänsä.
ellauri058.html on line 410: 1980-luvulla kriitikko oli yleisesti luonnehdittuna keski-ikäinen, Etelä-Suomessa asuva kirjallisuutta arvosteleva korkeasti koulutettu mies, tyypillisesti hukki, jonka ammattinimikkeenä oli toimittaja, tyhjäntoimittaja tai kulttuuritoimittaja. Jokisen jälkeen ei ole pahemmin tutkittu kriitikon työtä, mutta oma kritiikkiaineistoni osoittaa vielä toistaiseksi sen, että kriitikoista valtaosa olisi miehiä. Aineistossani on kaiken kaikkiaan 18 miestä ja vain 7 naista.
ellauri058.html on line 420: 1960-luvulle tultaessa yhä useampaan lehteen perustetaan erillinen kulttuuritoimitus, jossa työskentelevät kulttuuritoimittajat. Nämä ovatpääsääntöisesti journalisteja,eivät ammatti-taiteilijoita. (Hurri 1993: 53.) Tällöin kriitikoille ei ollut enää niinkään esteettisiä vaan journalistisia vaatimuksia. Rumat läskitkin kelpasivat. Journalistista kritiikkiä ohjaa kriitikon edustama lehti, sen journalistiset käytännöt ja/tai poliittiset linjat.
ellauri058.html on line 422: Kriitikot ovat osa kulttuuritoimitusta. Kulttuuritoimitus on kokenut 1900-luvun lopulta lähtien murroksen joutuessaan sitoutumaan lehtien uutisjournalismin yleisiin vaatimuksiin ja uutisorganisaatioon yhä kiinteämmin. Murros vaikuttaa myös kritiikkiin, sen sisältöön ja määrään. Heikki Hellman ja Maarit Jaakkola (2009) puhuvat paradigmanmuutoksesta kulttuurijournalismissa. Toisessa ääripäässä on esteettisluontoinen, valistuspainotteinen ja taideorientoitunut linja ja toisessa päässä tiedonvälitystehtävää hoitava uutislinja. Hellman ja Jaakkola kutsuvat paradigmoja esteettiseksi ja journalistiseksi. Paradigmanmuutos on tapahtunut tai tapahtumassa paraikaa. Tämän takia kulttuurijournalismi on joutunut muuttamaan työtapojaan, mikä on vaikuttanut kritiikkien sisältöihin ja määriinkin.
ellauri067.html on line 121: menkööt kotia. Turkka takasin, se sentään opetti kakan heittoa. "Jyrähtää" kulttuuritoimituxen esijäbä. Vai vikiseekö se.
ellauri094.html on line 203: Olen pitänyt esitelmiä yli tuhannen hengen kuulijakunnille Louvressa, Bagdadissa ja Helsingissä, ja Heurekassa vuonna 1995 järjestämäni näyttely “Ninive 612 eKr.” oli yksi tiedekeskuksen menestyksekkäimmistä ja keräsi yli 80000 katsojaa. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 pidetty “Studia exotica – Kadonneet kulttuurit” -esitelmäsarja oli myös suuri yleisömenestys. YLEn Elävässä arkistossa julkaistua haastatteluihini perustuvaa 10-osaista “Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita” -sarjaa suosittelee 197 Facebook-fania. Helsingissä kesällä 2001 pidettyyn assyriologikongressiin osallistui lähes 300 tutkijaa ympäri maailmaa. Siellä julkistettu, sumerilaisen reseptin mukaan valmistettu Enkidu-olut toi minulle Sauli Niinistön jälkeen seuraavana Vuoden Vaahtopää -arvonimen, ja sumeriksi kääntämäni Blue suede shoes herätti Doctor Ammondtin tulkitsemana huomiota ympäri maailmaa.
ellauri097.html on line 557: Kustannusala, kuten kaikki muukin, on ”kriisissä”. Kirjoja ei enää osteta eikä niitä juuri arvostella julkisesti. Kahdessakymmenessä vuodessa kirjallisuuskritiikki on menettänyt tilansa päivälehtien sivuilta. Tämä alkoi tapahtua, kun kirjallisuusarvostelut alettiin kulttuuritoimituksissa rinnastaa uutisiin. Kukapa nyt uutisoisi kaikista kirjoista! Ei kaikista tapahtumistakaan uutisoida. Riittää kun kerrotaan muutamasta kiinnostavasta.
ellauri105.html on line 541: Immonen ottaa kimmokkeen: Ruozinkieliseltä demariprofessorilta (3 kirosanaa!) on mennyt kuppi nurin eilisen päivityxeni jälkeen. Monikulttuurituristi Grönlundin kannattaisi haukata hieman henkeä ennenkuin antaa lausuntoja lehdistölle. Grönlundille tiedoxi, etä suomi ei ole kuin Ruozi, jossa eristetään puolueita kansallismielisyyden vuoxi ja käsketään kansallismielisiä puolueita erottamaan jäseniään vihervasemmistolaisen maailmankuvan loukkaamisen vuoxi. Ize en peräänny tuumaakaan kansallismielisen Suomen puolustamisen linjaltani. Jos Grönlund kaipaa rajoitettua sananapautta ja poliittisesti eri mieltä hänen kanssaan olevien vainoamista, hän voisi muuttaa vaikka Ruoziin.
ellauri110.html on line 725: SINÄ ON 2 ÄNNÄÄ HANDE! Hande tekee puolisivistyneen vaikutelman. Kielet ja kulttuurit on liimattu sen Kallion sällin kallonahkaan kuin Charlotten poopatrol-tarrat..
ellauri112.html on line 158: Mutta tämän altruistiseen suuntaan menevän kehityksen täytyy vielä suunnattomasti mennä eteenpäin, jos mieli sivistyneen ihmiskunnan säilyä olemassaolon taistelussa. Elämän-taiston traagillinen piirre ilmenee, mitä sivistyskansoihin tulee, siinä laissa, että korkeimmalle kohonneita ihmisluokkia ja vallitsevia kansoja, jotka ovat itselleen kasanneet varallisuuden ja elämännautintojen aarteet, säännöllisesti uhkaa sangen pikainen sukupuuttoon kuoleminen. Yhteiskunnassa, missä on suuria sosiaalisia eroavaisuuksia, vaikuttaa sentähden luonnollinen valinta päinvastaiseen suuntaan kuin se mikä veisi suvun edistymiseen. On sangen todennäköistä, että kreikkalaisroomalaisen sivistyksen perikato johtui suureksi osaksi tällaisesta nurinpäisestä valinnasta: sivistyspääoma joutui sukupuuttoon kuolevalta hallitsevalta luokalta yhä enemmän alempien kerrosten käsiin, jotka tietysti eivät kyenneet sitä hoitamaan. Sama kohtalo odottaa maapallomme hallitsevaa valkoista rotua alempien rotujen suhteen. Mutta tällä uhkaavalla perikadolla on se valoisa puoli, että se näyttää altruistisen kehityksen luonnontieteellisesti välttämättömäksi. Ajanpitkään tulevat aina sortajat sorretuita heikommiksi. Yhteiskunnallisten kerrosten ja eri rotujen välisten kuilujen pikainen poistaminen on siis välttämätön; ainoastaan veljellinen yhteiskuntajärjestys, joka on sopusoinnussa korkeimpien siveellisten ja uskonnollisten ihanteittemme kanssa, voi pelastaa ihmiskunnan suunnattomasta taka-askeleesta. Edistyksen ja veljeyden ajatukset, molemmat kirkkaimmat tähdet, jotka ovat ihmisten kulkua johtaneet, kuuluvat siis yhteen luonnon välttämättömyydellä. Päästyäni selostuksessani tähän kohtaan, joka näyttää, kuinka Collin teoksessaan aikaansaa sen aatesynteesin, jonka kirjan nimi ilmaisee, voin lopettaa seuraavilla hänen omilla sanoillaan: »Biologia ja kulttuuritiede yhdessä opettavat meille, että jonkun eläinlajin tai ihmisryhmän on mahdollista jatkuvasti kohota yhä korkeammille elämäntasoille. Kysyessämme, kuinka nykyajan ihmiset saattavat tuntea olevansa liitossa jumaluuden kanssa eli sopusoinnussa korkeimman elämänvietin kanssa, joka on olentoomme asetettu, täytyy vastauksen kuulua: kaikin voimin tekemällä työtä ihmisen kohottamiseksi. Kun ihmisen esihistoria on seikkailurikasta ylenemistä yksisoluisesta limaotuksesta satumaisen pitkän astesarjan kautta sille tasolle, jolla me nyt olemme, silloin aukenee huimaava näköala ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ja voi tuskin olla epäilemistä siitä, että uskonnollinen tunne--uskollisuuden tunne sitä kohtaan, mikä on jumalallista maailman kaikkeudessa ja omassa olennossamme--on yhä enemmän ja enemmän yhdistyvä tähän näköalaan.» (Uusi Suometar 7.9. ja 12.9.1913) * * * * *
ellauri150.html on line 384: Ei vittu täähän on se sama Jyrki Lehtola, joka toimi aikoinaan Markku Eskelisen kanssa häräntappoaseen, eikun siis sen toisen kotieläinaiheisen kulttikirrjan, sanos nyt, sianhoito-oppaan, kakkoskuskina? Tämmönen ilkiökö likasankojournalisti siitä tuli isona? No ei ihme oikeastaan. Ei sillä ollut senkään vertaa lahjoja kuin pikku-Markulla. Häntä on pidetty yhtenä maan harvoista kirjoittajista, jotka tulevat toimeen pääasiassa lehtikolumneilla. Lehtolan isä oli edesmennyt Aamulehden kulttuuritoimittaja Erkka Lehtola. Jyrki Lehtolan veli Juha Lehtola on käsikirjoittaja ja ohjaaja. Samanlaista paskaporukkaa noi on kaikki Lehtolat. Päivääkään ei ole kunnollista työtä tehty. Ja Tamperrreelta tottakai.
ellauri221.html on line 419: "Nimenomaan, siis ei-teolliset yhteisöt ja alkuperäiskulttuurit. Eurooppalaisessa kulttuurissa on tuhansia vuosia jo vallinnut luonnolle hanttiinpanemisen ajatus, joka ei ole kovin tuore, varmaan jossain Egyptissä peltokapitalismin seurannaisena keksitty."
ellauri246.html on line 56: Agnon kuoli Jerusalemissa vuonna 1970. Hänen tyttärensä Emunah Yaron jatkoi hänen jälkeenjääneitten käsikirjoitustensa kokoamista ja julkaisua. Suurin osa hänen teoksistaan onkin julkaistu hänen kuolemansa jälkeen. Agnonin arkisto siirrettiin Jerusalemin Kansalliskirjastoon. Hänen talostaan tuli Jerusalemin kaupungin omistama museo, jossa pidetään kirjallisuus- ja kulttuuritilaisuuksia. Agnonista on tehty enemmän tutkielmia kuin kenestäkään muusta israelilaisesta kirjailijasta. Kuuluisimmat Agnon-asiantuntijat ovat Baruch Kurzweil, Dov Sadan ja Dan Laor.
ellauri266.html on line 114: Tapahtuma oli ensimmäinen suuri kulttuuritapahtuma, johon ukrainalaiset ovat osallistuneet Venäjän miehityksen jälkeen helmikuussa, ja monet yleisöstä heiluttivat illan aikana valtavaa Ukrainan sinikeltaista kansallislippua.
ellauri288.html on line 171: Kielet esiintyvät valassa monikossa, eivätkä sattumalta. ”Suomi on monikielinen maa. Suomen ja ruotsin lisäksi emme voi unohtaa myöskään saamen ja romanin kieltä, eikä viroa, Venäjää, Somalia eikä arabiaa. Ihmisellä on oltava oikeus puhua äidinkieltään ilman, että häntä lyödään (niinkuin äiskä minua).” ”Kulttuureilla viittaan muun muassa erilaisiin yhteisöihin ja niiden tapoihin, kuten islamiin, näkövammaisiin tai seniorikulttuuriin. Laajasti ymmärrettynä kulttuurit tarkoittavat myös tiedettä ja taiteita, romaanitaidetta ja bisexuaalisuutta."
ellauri315.html on line 472: Tämä Zuev on 1954 syntynyt äijänkäppyrä, jonka ala on "aluekehityksen strategiat, projektinhallinta, ja soveltava sosiokulttuuritutkimus." Vuonna 1998 hänestä tuli Moskovan yhteiskunta- ja taloustieteiden korkeakoulun (MSSES) kulttuurijohtamisen osaston dekaani. Vuosina 2000-2001 hän oli "Strategisen tutkimuskeskuksen" varapuheenjohtaja. Katja oli siis Zuevin alainen tai kolleega.
ellauri316.html on line 316: Venäläinen historian vääristelijä, kollaboraatioon toisen maailmansodan aikana erikoistunut Boris Kovalyov on huomauttanut, että "kirjailija vääristeli monia tosiasioita" teoksessaan. Professori Boris Kovaljovin Novgorodin yliopistosta mukaan jotkut syvästi uskonnolliset venäläiset houkuttuivat tukemaan saksalaisia vapauttajina "jumalattomasta bolshevismista" sen jälkeen, kun saksalaiset olivat suorittaneet "sydämet ja mieli" -kampanjan. Kolmekymmentäkaksivuotias vanki Boris Kovaljov seisoo sellissä toisessa rangaistuslaitoksessa Krasnojarskin ulkopuolella. Se tunnetaan korkean turvallisuuden miesten vankileirinä numero 5, ja se on tarkoitettu vangeille, joilla on useita vakavia vakaumuxia. Kovaljov päätyi sinne saatuaan kahdeksan vuoden tuomion uskonnon huumekaupasta kansalle, mutta hänet vapautettiin kaksi ja puoli vuotta etuajassa hyvän käytöksen ja urheilu- ja kulttuuritoimintaan osallistumisen vuoksi.
ellauri341.html on line 265: Kohtaamiaan riskeistä huolimatta Gregorian Bivolaru aloitti joogan opettamisen nimityksellä "psykosomaattinen alastonvoimistelu" 1970-luvun alussa eri paikoissa, kulttuuritaloissa ja opiskelijakeskuksissa, ja hän teki niin vuoteen 1981, jolloin suuri skandaali liittyen Transsendenttiseen edestakaiseen liikkeeseen Romaniassa tapahtui. Nuori Guru Maharaj Ji oli käyttänyt tilaisuutta hyväkseen nousta äitinsä hännän alta ja elää korkealla (huumeissa) sialla (lihan syöminen) seksin (Playboy-lehden itsetyydytys), huumeiden (marihuana), ja rock 'n rollin (erittäin kovaäänisesti!) kanssa(kalliit hifit), nopeita autoja ja hänen ikioma Pinball-koneensa. Tuolloin Ceausescu-hallinto pidätti ja vangitsi satoja tämän liikkeen harjoittajia syytettynä "epäilyttävästä mystiikasta, joka saattaa johtaa valtion horjuttamiseen", minkä jälkeen kaikki itämaiset henkiset käytännöt, mukaan lukien jooga ja kamppailulajit, kiellettiin.
ellauri352.html on line 482: Vuonna 2002 Ganzfried kirjoitti "dokumentaarisen kertomuksen" tutkimuskokemuksistaan ​​otsikolla The Holocaust Travesty. Lehdistötietojen mukaan hän ei aina ottanut tosiasioita vakavasti pyrkiessään polemisoida sitä vastaan, mitä hän näki kouristelevaa kulttuuriteollisuutta vastaan, joka "salaatti holokaustin kaltaisia ​​asioita kasoihin" (s. 22). Vain viikkoja myöhemmin Mächler esitteli lisätuloksia tutkimuksestaan ​​sekä lisäpohdintoja tapauksen merkityksestä
ellauri362.html on line 341: Elokuvatutkija M. Keith Booker sanoo Heinäsirkan päivä -elokuvaa (1975) "yhdeksi ilkeimmistä elokuvakritiikeistä joita itse elokuvateollisuudesta on koskaan tuotettu", joka kuvaa Hollywoodia "painajaisena, jota hallitsevat kuvat kaupallisesta seksistä ja väkivallasta". Booker huomauttaa, että elokuvan tavoitteena on kuvata Hollywood ja Los Angeles "kaatopaikkana, jolle särkyneet unelmat voidaan hylätä, jotta amerikkalaisen kulttuuriteollisuuden tuottajilla on minne jatkuvasti rullata yhä uudet unelmat."
ellauri432.html on line 109: Esa ylsi kuitenkin vain HS:n mitättömämpien suuruuxien luetteloon "Uusimmat muistokirjoitukset", johon on tällä viikolla kuollut mm. Muistokirjoitus|Kiinteistökustannusten tarkka tutkija, Muistokirjoitus|Laulunlahjat huomattiin jo varhain, Muistokirjoitus|Löysi ihmisen tulosten takaa, Muistokirjoitus|Syvien värien mielenmaisemia, Muistokirjoitus|Aktivistina edellä aikaansa, Muistokirjoitus|Öljykaupan konkari, Muistokirjoitus|Muista huolehtiminen oli tärkeää, Muistokirjoitus|Luonto kiehtoi läpi elämän, Muistokirjoitus|Perusti luontoyhteisön Iraniin, Muistokirjoitus|Lasten sijaishuollon kehittäjä ja ”kulttuuritäti”.
ellauri432.html on line 466: Spenglerin pääteos ilmestyy ensi kerran tosin puoleen lyhennettynä laitoksena nyt suomeksi. Aikaisemmin on Erik Ahlman suomentanut hänen huomattavimman poliittisen teoksensa »Ratkaisun vuosia» (1934) ja väitöskirjassani Kulttuurin ongelma Oswald Spenglerin historianfilosofiassa» (1954) olen esittänyt lyhennetyssä muodossa hänen kulttuuriteoriansa, mutta tähän mennessä ei suomalaisella lukijalla ole ollut mahdollisuuksia tutustua Spenglerin itsensä suomexi omalla äidinkielellään esittämänä tähän hänen mahtavaan kulttuurimorfologiaansa.
ellauri439.html on line 219: Suomalaisten ja kolttasaamelaisten kulttuurit ymmärsivät toisiaan huonosti. Suomalaiset pitivät kolttasaamelaisia rodullisesti alempiarvoisina ja myös huonompina saamelaisina, porosaamelaisten edustaessa ”aitoa” ja ”alkuperäistä” saamelaiskulttuuria. 1930-luvulle asti kullakin saamelaisperheellä oli ollut nautinta-alueena omat kalajärvensä, mutta tuolloin Suomi myi Petsamon alueen kalastusoikeudet Norjalle, mikä hankaloitti kolttien tilannetta entisestään. 1920-luvun lopulla Paatsjoen siidan ja sen perinteisen nautinta-alueen halki rakennettiin maantie. Yhä useampi saamelainen joutui satunnaistöiden varaan ja jopa maantielle kerjäläisiksi. Vuonna 1928 talvikylään rakennettiin koulu, jossa niin koltansaamen kuin venäjänkin puhuminen oli kiellettyä. Erämaiden takainen kolttien Suonikylä köyhtyi Suomeen liittämisen jälkeen. Suonikyläläiset menettivät rajan taakse neljäsosan alueestaan, talvikylä mukaan luettuna, ja lantalaiset varkaat veivät sodan aikana kolme neljäsosaa kylän poroista.
xxx/ellauri076.html on line 485: Kirjasampo-sivustolla kerrotaan, että Alanko tunnetaan erinomaiset kritiikit saaneista kirjoistaan ja muusta kulttuurityöstään. Hän on julkaissut urallaan lukuisia opetusteoksia ja lyriikkaa käsitteleviä kirjoja.
xxx/ellauri104.html on line 1346: Kategoria(t): Elämä ja yhteiskunta, Kielet ja kulttuurit, Väärinymmärryksiä. Kirjoittaja: Arto Mustajoki. Lisää kestonilkki kirjanmerkkeihisi.
xxx/ellauri149.html on line 571: Theodor Ludwig Wiesengrund Adorno oli saksalainen sosiologi, filosofi, musiikkitieteilijä ja säveltäjä, joka tunnetaan hänen massakulttuuriin ja kulttuurituotantoon suuntaamastaan kritiikistä. Adorno kuului niin kutsuttuun Frankfurtin koulukuntaan, jonka muita jäseniä olivat muun muassa Max Horkheimer, Herbert Marcuse ja Jürgen Habermas. Ryhmä kritisoi perinteisiä yhteiskuntatieteen menetelmiä tarjoamatta tilalle juuri mitään sen kummempaa.
xxx/ellauri287.html on line 632: Bibliografia: Bost-Pouderon, C. 2000. "Le ronflement des Tarsiens: l'interprétation du Discours XXXIII de Dion de Pruse." REG 113: 636-51.—. 2003. "Dion de Pruse et la physiognomonie dans le Discours XXXIII." REA 105.1: 157-74.—. 2006. Dion Chrysostome: Trois discours aux villes (Or. 33-35). 2 osaa Salerno: Helios.—. 2009. "Entre predication morale, parénèse et politique: les Discours 31-34 de Dion Chrysostome (ou: la subversion des genres)." Julkaisussa Danielle van Mal-Maeder et ai., toim. Jeux de voix: enonciation, intertextualité et intencionalité dans la littérature antiikki. Bern: Peter Lang. 225-56.Desideri, P. 1978. Dione di Prusa: un intellettuale greco nell'impero romano. Messina: d'Anna. Gleason, Maud. 1995. Making Men: Sophistis and Self-Presentation in Ancient Rome. Princeton: Princeton University Press. Gangloff, Anne. 2006. Dion Chrysostome et les mythes: Hellénisme, communication et philosophie politique. Grenoble: Millon. Houser, J. Samuel. 1998. "Eros" ja "Aphrodisia" Dio Chrysostomin teoksissa. Classical Antiquity 17.2: 235-58. Jones, CP 1978. Dio Chrysostomosin roomalainen maailma. Cambridge, MA: Harvard University Press. Millar, F. 1968. "Local Cultures in the Room Empire: Libyan, Punic and Latin in Roman Africa." JRS 58: 126-34.Mras, K. 1949. "Die προλαλία bei den griechischen Schriftstellern." Wiener Studien 64: 71-81. Swain, Simon. 1996. Hellenismi ja valtakunta: kieli, klassismi ja valta kreikkalaisessa maailmassa, 50-250 jKr. Oxford: Oxford University Press.—. 2007. "Polemonin fysiognomia". Julkaisussa Simon Swain, toim. Kasvojen näkeminen, sielun näkeminen: Polemonin fysiognomia klassisesta antiikista keskiaikaiseen islamiin. Oxford: Oxford University Press. 125-202. Harvard University Press. Millar, F. 1968. "Paikalliset kulttuurit Rooman valtakunnassa: Libyan, Punic ja Latin in Roman Africa." JRS 58: 126-34.Mras, K. 1949.
xxx/ellauri298.html on line 176: Tutkimukseni, sovellettu antropologia/psykoanalyysi/runous ja ammatillinen panokseni sijaitsevat monien akateemisten alojen ja kiinnostuksen kohteiden lähentymis-/leikkauspisteessä: niiden joukossa soveltava, psykoanalyyttinen, lääketieteellinen ja organisaatioantropologia; psykohistoria; työpaikkaorganisaatioiden psykoanalyyttinen tutkimus; maaseudun lääketiede ja maaseudun terveys; maaseudun Oklahoma, vehnänviljely perheet ja kulttuuri; Oklahoman kulttuuri; poliittinen psykologia; etniset tutkimukset; etnisyys amerikkalaisessa elämässä; 1960-luvun lopun ja 1970-luvun White Ethnic Revitalization Movement ja muut elvyttämisliikkeet/kriisikultit, kuten Donald Trumpin liike; Amerikan opinnot; Slaavi-Itä-Euroopan tutkimus; "hallitun yhteiskunnallisen muutoksen" psykodynaaminen tutkiminen 1980-luvun alusta lähtien (esim. supistaminen, RIFing, uudelleensuunnittelu, uudelleenjärjestelyt, osaamisen poistaminen, ulkoistaminen/offshoring, hallinnoitu terveydenhuolto jne.); sääntelyn purkamisen kulttuurinen psykodynamiikka; Trumpin aikakauden psykodynaaminen-kulttuurinen tutkimus; tarinankerronta ja tarinan kuuntelu organisaatioissa ja sen ulkopuolella; soveltavan runouden käyttö organisaatio- ja kulttuuritutkimuksessa, tulkinnassa, selityksessä ja konsultaatiossa; "syvä kuuntelemisen" tärkeys. Suuri osa organisaatiopsykodynaamisista kirjoituksistani ja Trumpin aikakaudesta kirjoituksistani on saanut vaikutteita heimoveljiltä Michael Diamondilta ja Seth Allcornilta ja usein yhteistyössä heidän kanssaan. Vuosikymmenten aikana monet kollegat useilla aloilla ovat kertoneet minulle (usein hylkääessään lehti- ja kirjakäsikirjoituksia), että vaikka ideani ovat aina mielenkiintoisia, ne "eivät ole kalaa eikä lintuja", että ne eivät sovi mihinkään akateemiseen erikoisalaan, että ne putoavat halkeamien väliin. Minulla on ollut onni matkan varrella löytää paikkoja ja ihmisiä, joissa tämä on pikemminkin hyve kuin kohtalokas virhe. Kaikesta tästä on syntynyt noin 32 julkaistua kirjaa (mukaan lukien 10 runokirjaa ja chapbookia), yli 200 julkaistua lukua ja esseetä sekä yli 700 runoa.
xxx/ellauri442.html on line 330: Peter Sloterdijk on saksalainen filosofi, kulttuuriteoreetikko, televisiojuontaja ja kolumnisti. Hän on filosofian ja mediateorian professori Karlsruhen taideteollisessa yliopistossa. Peter Sloterdijk opiskeli filosofiaa, germanistiikkaa ja historiaa Münchenin yliopistossa. Vuonna 1975 hän sai Ph.D. Hampurin yliopistosta. Arvosteluja:
34