ellauri001.html on line 89: Siitä puhun mistä kulloinkin on puute,

ellauri004.html on line 1349: Historiattomilla elukoilla onnen differentiaalilaki toimii hyvin, se siirtää syklisesti elukan mielenkiinnon kulloinkin akuuttiin tarpeeseen. Siitä ei seuraa mitään haittaa. Niillä tarpeet seuraa ässäkäyrää. Tän käyrän differentiaali, onnen mitta, on sykähdys, pieni onnen pala. Ensin on vähän nälkä, sitten kova, sitten syödään, tullaan kylläisiksi, ei tee yhtään mieli lisää, yäk. Nyt ois kiva leikkiä. Kun siitä väsytään, sitten nukutaan. Sama toimii kaikilla akseleilla, janon, unen, panonkin tarpeista saa elukka tarpeeksi, ja kyllästyy. Syklit toistuu samanlaisina, karman pyörä pyörii hitaasti ja tasaisesti. Elukan elämä on sarja toistuvia mutta pian aina unohtuvia menestyksiä ja takaiskuja, pieniä iloja, pieniä pettymyksiä, jotka aika ajoin kumoavat toisensa. Onnet ja onnettomuudet menee päittäin. Loppusumma pelistä on nolla, ei synny kasvua.
ellauri005.html on line 969: Mut kuka sanoo mikä peli kulloinkin on menossa?

ellauri014.html on line 1339: Sikäli kun Rusoon tarkoitus on sanoa Humen linjoilla, että "pitäis" ihan noin vaan paljaana ei ole tosiasia, ellei sanota kenen eduista kulloinkin on kysymys, niin onhan se oikeassa. Eri käsityxet hyvästä on vaan apinoiden ja muiden elukoiden haluja, jotka on yleensä keskenään ristiriidassa.
ellauri014.html on line 1457: Siksi apinageenejä on sen kannalta hyvä hämmentää ja sekoitella, eikä enää jalostaa yhtä isointa ja mustasukkaisinta reviirin vartijaa. Työelämä vaatii apinalta nyt joustoa. Johtajat voi helposti vaihtaa, jättiyhtiöt pitää kyllä huolen izestään riippumatta siitä, kuka kulloinkin on puikoissa. Ne ei ole nöyriä, mut perii silti maan. Verimuurahaisten pahat kuningattaret.
ellauri015.html on line 367: kulloinkin sattuu sopimaan liturgiaan.
ellauri016.html on line 269: Mix pitäis mun antaa isoeno Torin ja Ellenin tuomasta kilon säkistä Fazerin sekalaisia isoille sisaruxille? Ne toi ne nimenomaan mulle, ja mä oon pienin ja söpöin, ansaizen ne parhaiten. Ei se ole reilua. Niin ajattelen minäkin, niin ajatellaan me kaikki. Ei tasajako ole reilua, jos siitä seuraa, että mä saan nykyistä vähemmän. Mikään jako jossa mä saan vähemmän ei voi olla reilu. Se on suorastaan vastoin reiluuden määritelmää, mikä se sitten onkaan kulloinkin.
ellauri018.html on line 1126: Tarkotushakusesti muistetaan mikä kulloinkin näyttää tärkeältä, revitään valokuvia tai silitellään niitä kuin Leocadia tai ohimoon lasautettu Amaro. Kirjotetaan historiaa uudestaan ja uudestaan. Juhlat ja kuvat jatkaa sitä. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Muu haihtuu välistä, kun ei tullut otetuxi kuvia.
ellauri019.html on line 539: Yasser Arafat koitti väittää, et palestiinalaiset on alkuperäisiä jutkujen tuloa edeltäneitä jebusiittejä eli UruShalemin vanhoja stadilaisia. Sekin lienee puppua, ihan normiarabeja ne vaan on. Tolkun porukat on sitä mieltä, et mitä väliä, kuka noista "me oltiin täällä ensin" kiistoista selvän ottaa. Se joka kulloinkin on joholla on oikeassa. Might is right.
ellauri023.html on line 612: Eli taide = kaunis ei päde. Ehkä taide = ize tehtyä kauniixi ja rumaxi. Taide voi peukuttaa hyvää tai näyttää pahalle fäkkiä. Taiteessa ei riitä pelkkä silmämäärä, tarvii makua, sillä se mikä kulloinkin on kaunista tai taiteellista on sopimuxenvaraista. Mut mistä hyvästä ja pahasta on siinä kyse?
ellauri024.html on line 612: Olen huono sellaisessa. Se on kuin tikanheitto, häviän ja tulen äkäisexi. En halua myöntää olevani ruma kalkkuna. En pidä arvotuxista jotka venyy, enkä seurapeleistä. Ikävystyn, en jaxa odottaa vuoroa enkä miettiä, mikä nyt oisi edullisin siirto kulloinkin, vilkuilla ovelasti kanssapelaajia ja likistellä kortteja tiiviisti vasten rintapieliä. Kurkkaan mieluummin vastoin sääntöjä mitkä vieruspelaajan (ei siis toverin) kortit on. Täydellisen informaation pelit on kivempia, koska oveluudella ja pelionnella ei ole osuutta. Voi pelata vaan omaa peliä, kuin pasianssia. Ei tarvi edes vilkaista vastapelaajaan. Kaxivuotiaat leikkii vierekkäin, työntää käden toisen naamaan ja ottaa lelun toisen kädestä.
ellauri029.html on line 831: Kazoin Tohtori Raimon traileria netistä. Jo oli palikkaa. Eikä sitäpaizi tiedä kelle kulloinkin on määrä nauraa, ellei ole kuunnellut teeveestä maan johtojulkimoiden puhetta. Ja sitähän mä en ole tehnyt. Sori siitä. Puujalka hakkaa palikan 6-0, se on mun miälipide ainakin. Vanhoja kääkkiä oli noi Raimon hemmot nekin. Tohtori Raimo oli ikävä ja Jukka Puotila on syvältä.
ellauri030.html on line 355: Täähän liittyy hauskasti Aarne Kinnusen keltaiseen kirjaan! Leikinlasku kuuluu jokaiseen hyvään näytelmään! Jumalallakin on huumorintaju kohillaan, vaikka raamatusta kazoen ei ehkä siltä näytä. Mun vastaushan on et kysymys on väärin asetettu, ei maailma ole sen paremmin hyvä kuin pahakaan, se riippuu siitä kenen kannalta sitä kulloinkin kazoo.
ellauri034.html on line 31: Kirjan fläpistä: Hans Fallada, parina viime vuosikymmenenä kaikkialla maailmassa suuren suosion saavuttanut saxalainen kirjailija on syntynyt 1893 Greifswaldisssa Preussin Pommerissa. Hänen isänsä oli juristi, mutta koulunkäynnin lopetettuaan nuori Rudolf Ditzen, joka on kirjailijan porvarillinen nimi, toimi kuitenkin useita vuosia käytännöllisillä aloilla, mm. maataloustyöläisen, kirjanpitäjän, kauppaedustajan yms. ammateissa. Hän kirjoitti pari expressionistista romaania ajan tyylin mukaisesti. Kuitenkin vasta 1931 ilmestyneellä ajankuvauxellaan "Bauern, Bonzen und Bomben" hän herätti julkisuudessa suurempaa huomiota erikoisesti voimaaan tyylinsa perusteella. Sitä seurasi sitten sarja romaaneja - mm 1932 "Mikä nyt eteen, Pinneberg" (mullon se) - joiden ansiosta hänestä tuli eräs nazi-Saxan luetuimmista kirjailijoista. Hans Falladan romaanien runsaaseen detaljirikkauteen yhdistyy kirjailijan harvinaisen voimakas elävöittämisen lahja: hänen teostensa sivuilla se maailma, jota hän pyrkii kulloinkin kuvaamaan, elää todella aitona ja rikkaana. (Ei sanaakaan sen viinankäytöstä eikä elinikäisestä morfiiniriippuvuudesta - niistä varmaan oli tässä apua). Kaiken pohjalla on lisäxi hienotunteista huumoria sekä lämmintä ja ystävällistä humaniteettia, joka kuitenkin välttää kaikkea näkyvää paatosta ja toistaalta taas tietoisesti korostavaa sentimentaalisuuttakin. Näine avuineen hänen kertomataiteensa on lämmittävää ja samalla mukaansatempaavaa, joka on siten myös selityxenä hänen suureen yleisönsuosioonsa.
ellauri034.html on line 116: Sauronin silmä kääntyy viirikukon lailla tuulen mukaan kulloinkin vallizevaan ilmansuuntaan.
ellauri034.html on line 251: jossa kasvu kulloinkin on nopeinta, ja kuumentamaan

ellauri036.html on line 54: Mussen kalju kaveri Desgenais yrittää todistella ettei sillä ole väliä bylsikö Jori muitakin samaan aikaan kuin Mussea. Kert ei ole väliä sillä et sitä oli bylsitty paljon ennekin ja bylsitään sun jälkeenkin. Niinniimmutta, inttää Musse, ja sen pointti on se sama atavistinen, koitetaan välttää epäselvyyttä siitä kenen runkusta naaras kulloinkin tulee paxuxi. Ettei tule kannateltua jonkun toisen aisaa. Vaikka se ei tässä tapauxessa, toistettakoon, ole edes relevanttia.
ellauri041.html on line 268: Kaikki muurahaispolut, mitä kiviä tai kantoja ne kulloinkin kiertävätkin, vievät saalispaikalta pesään ja pesältä saalispaikalle. 7.5G (korjaan, 8G) termiittiä ei voi olla väärässä. Voi sitä termiittiä joka poikkee polulta. Se exyy tai sen syövät pedot tai loiset. Se ei tuo kortta kekoon eikä saa syötävää yhteismahasta.
ellauri042.html on line 416: kulloinkin tilanteeseen sopivin ottaa johtotehtävät. Jos ei ole kiirettä, on aikaa

ellauri060.html on line 71: Ikääntynyt ihminen oppii toimimaan näin ikään kuin luontaisesti. Hyvän hamuaminen halujen ja projektien maailmassa on mennyttä vanhuxen päässä. Hän ei enää usko hyvän kompensoivaan vaikutukseen. Joskus saattaa olla järkevää kieltäytyä lääkärin suosittamista hoidoista juuri tällä perusteella. Joskus ei. Ihan miltä sattuu kulloinkin tuntumaan.
ellauri069.html on line 422: Ajatusvirhe salaliittoteorioissa on se talousliberalistien peliteoreettinen oletus että jengi on jotain ovelia pelaajia. (Tätä Nipsu näyttää välillä vähän izekin epäilevän). Ei ne ole, porukat on oikeasti clueless kuin kanat, koirat tai muutkin apinat. Ei ne täällä ole pelaamassa mitään shakkipeliä, eikä sixi tarvita salaisia koalitioita eikä viestejä jotta kaikki menee kulloinkin pintaan nousevien kökkäreiden mielen mukaan. Kaikki on jo luonnostaan niiden kanssa samaa mieltä: kaikki heti tänne mulle nyt. Komma muminspelet, heitä noppaa uudestaan. Voi, tahmatassu on syönyt aarteesi, palaa muumitaloon ja ala alusta.
ellauri077.html on line 249: Clara on liian paha pala purtavaxi tässä joten riittäköön tää maininta. Tämän paasauxen aiheen kannalta on "jännintä" miten ennustettavaa on pedofiilisaarnaajien toiminta. Ne toimi kaikki ihan prikulleen samalla tavalla joka vedolla kuin junan vessa. Ja sitvielä jotkut jaxaa jauhaa että apina on joku peliteorian pelaaja joka voi ihan vapaasti valita minkä strategian haluaa. Mutta siinähän se nixi juuri on! Peliteoria just selittää mixi se aina valizee samalla ennustettavalla tavalla: se koittaa valita sitä mitä se kulloinkin haluaa. Ja sitä se ei voi valita mitä se kulloinkin haluaa. Tuskin se tietää sitä edes jälkeenpäin. Tästä Wallu vähän vekuttaakin Läpässä (Barret s. 377).
ellauri105.html on line 62: Kun vein tänään Vulvun huoltoon mieleen juolahti valaiseva tarkastelunäkökulma mielenvikaisuuxiin. Apinat on peliautomaatteja joista voi kysyä mikä kohta kulloinkin on vialla. Eli huoltotarpeita.
ellauri145.html on line 91: Piha-Anteron mustan huumorin antologia sisältää seuraavia otteita. Antero on kirjoittanut kaikkiin d´Alembertmaisesti pikku johdannon. Tähän paasaelmaan laitan mukaan Anteron esipuheet, jossa se selittää mikä kulloinkin on kaskun kärkenä. Joo mä tiedän: nää on kaikki vähän samanlaisia biliöösejä luusereita kuin ize Antero! Antero on ennen kaikkea pirun kiukkuinen. Sen musta huumori on ukkosenjohdatin, kun oikeasti tekis mieli mennä ampumaan laahusta ja särkemään näyteikkunoita.
ellauri150.html on line 409: Pitäis laittaa jonkinlainen graafi maailman tapahtumista ja siitä minkälaisia kynäilijöitä ne on kulloinkin houkutelleet kiven alta esille. Esim toi fin de sieclen dekadenttiporukka oli 1870 sodan häviäjiä ja niiden lapsia.
ellauri151.html on line 205: Mitä vittua, aivan varmasti Kerttu tiesi tasan tarkkaan kuka sitä kulloinkin tafsasi! Pastorin pipu kutistuu kun pystymunaisempi Jaakko ei heti nöyrrykään sen komentoon. Aivan erikoisesti sitä kismittää että Jaakon aikeet on kunnialliset, toisin kuin sen omat. Ellottavasti kiimainen pappi ärähtää kilpakosijalle ja saatuaan kieroudella tahtonsa läpi klähmii poikaa päähän.
ellauri189.html on line 244: Okay, thanx Anttoni, that will do, point taken. I feel your pain. Vähän jäi epäselväxi exactly kenen joukoissa Anttoni seisoi kulloinkin. Oliko se lähdössä Napsun armeijaan kohti Moskovaa kun se typerästi osui jalkaan izeään? Lopun aikaa se kuitenkin näyttää olleen zaari Alexanterin palveluxessa. Fixu valinta.
ellauri191.html on line 48: Sen lisäxi kulttuuriprofiilit miettivät joka vuosi tarkkaan palkinnon poliittisen sanoman. Ihan seuraamalla kirjallisuus- ja rauhanpalkintojen maa- ja kielijakaumaa voi aika lailla nähdä missä päin on (Amerikkaa kyllä aika johdonmukaisesti hännystellen) ruozalaisten sympatiat olleet kulloinkin. Nobel-palkinto maan A toisinajattelijoille on kiva tapa päästä puun takaa vittuilemaan maan A vallanpitäjille. Hinoa John!
ellauri203.html on line 41: Dostojevski vai Gogol, kummasta pidätte enemmän? Suomi 24 palsta kysyy ja vastaa ize: Kummasta kulloinkin pitää enemmän, riippuu pitkälti mielialasta. He olivat kovin erilaisia kirjailijoita.
ellauri243.html on line 92: No mitä tässä huisin hienossa rainassa sitten oikeastaan tapahtuu? Jotain oikein julman veristä murhaherkuttelua tietysti, kun Tarantella on liikkeellä. Se oivalsi erityisen selvästi, mistä rahna lähtee, eli mitä kumikaulapaskiaiset tämmöisistä videoista hakevat: halpoja vihaviboja ja orgastista verilöylytystä. Ympärille ympätty tarina on aivan yhdentekevä, kuha sen propaganda on "meidän puolella", mikä se "me" kulloinkin kullekkin paskiaiselle sattuu kulloinkin olemaan.
ellauri284.html on line 72: Puolenvaihtoja oli useita, mm. Suomi 2. erässä, Puola vähän väliä. Puolalaiset juoxivat edestakaisin kuin pallopojat toisten jyrätessä yli niiden peltoaukeiden. Seuraavassa erässä varmaan Venäjä on vastapuolella, sitähän tässä on jo pedattu kaikki kylmän sodan vuosikymmenet. Talousjärjestelmällä ole siinä ole juuri mitään osuutta, enemmänkin niillä peltoaukeilla ja öljyllä. Falklandin saarten pingviinien rauha on ollut aina katkolla. Reunamaat ottaa erää omien mielivihollistensa kanssa ja pelaavat aina sillä puolella joka kulloinkin näyttää edullisemmalta omien paikallisten intressien kannalta. Fixut maat pysytteli puolueettomina myöden pelivälineitä molemmille puolille, kuten Ruozi, Portugali ja Espanja. Ruozi sai siitä paljon nettoa, kuin myös Sveizi, jonka lippu on hevosambulanssin merkkinä.
ellauri308.html on line 476: Mikä pahinta, hän kirjoitti myös poliittisia vitsejä Josif Stalinista. Radek ja Bukharin teki ruokalassa pilaa Otto-Villestä, että kenenkä hirttonuoraa se mahtoi kulloinkin rasvata. Ei ois kannattanut.
ellauri318.html on line 35: Tässä albumi on länkkärien kontribuutio albumeihin ozikolla "roistomaista konnailua". Sinänsä on aivan turha eziä näistä kaippareista hyviä ja pahoja, kyllä apinat on ikään ja sukupuoleen kazomatta kaikki pahoja, oli ne jääkarhu- tai rapukarkkeja. Jotenkin vaan vituttaa enemmän kulloinkin niskan päällä olevat.
ellauri336.html on line 43: Ovatko juutalaiset oikeasti ikäviä tyyppejä vai onko se vain semitismiä? Todennäköisesti jutkut ovat samanlaisia kuin muutkin apinat: niiden sääntökirjat tukee yhtä lailla vittumaisuutta kuin hyvänsuopuutta, tulkizijat ize päättävät kumpi puoli kulloinkin pääsee voitolle. Tässä albumissa tarkastellaan juutalaisten kasvatusoppaita, jotka on väliin järkeviä, väliin aivan päättömiä.
ellauri351.html on line 430: Raivo ja paniikki, taistele tai pakene, on molemmat käypiä konfliktitaktiikoita, piru on vaan arvata kumpi kulloinkin pelittää paremmin. Tässä kohden Paavo kaivaa psykoanalyytikon nesessääristä Kolkin traumatakautumat. Paha omatunto sotarikoxista julmistaa.
ellauri351.html on line 463: 1 sellainen ontää individualismi/totalitarismi axeli. Kissaeläimet kuten Sylvesteri ovat individejä, personisteja, saalistavat yxixeen, termiitit totalitaristeja, tottelevat pahaa pesän lakia. Talousliberaalit hoippuu jännästi kahden vaiheilla. Kaikkien pitäisi olla yxinyrittäjiä mutta toisaalta lojaaleja firmalle. Ihmisten kasautuminen führerin ympärille paha, pääoman kasautuminen oligarkeille ihan hyvä. Siitä langasta vedetään sätkynukkea mikä kulloinkin tuottaa parhaan tuloxen. Yleisön rynnistys in corpore trendaavien meemien ja merkkituotteiden perässä on vain luonnollista, kuha hintalappu on paikallaan. Aku Ankka rohkaisee omia poikia pommittamaan pikkuwiixen kaupungit ja arkipahat siviilit tulimerexi. Yhteisö on pahan kotipesä. Kotikolon puolustus rulettaa. Hyvistä voidaan huolehtia ja pahat tuhota. Foster on pahaa, tipilintu maistuu hyvältä. Joissakin tehtävissä psykopaatit menestyvät hyvin, esim oligarkkeina ja upseereina. Keskustelut ja neuvottelut eivät johda toisten olettamaan tuloxeen, koska merkityxet poikkeavat muiden porukoiden merkityxistä. Ajavat individualistisesti vain omaa etua.
xxx/ellauri027.html on line 575: Tähän vois nyt heittää taas sen ajatuxen puu- ja verkkorakenteiden erosta. Puu toimii mainiosti, kun resuja on vähän ja niitä täytyy säästellä. Mixi rakentaa kahta reittiä missä riittää yxikin. Niinkuin Sysmän tiet, joista ei tahdo löytyä edes koirankusetuslenkkiä. Kun resuja on riittävästi, ja aika enemmän kuin materia on kortilla, kun voitot täytyy kotiuttaa nopeasti ennenkuin tilaisuus on ohize, kanzii rakentaa oikoteitä, vaihtaa reittejä kulloinkin nokkelinta käyttäen. Yhtäälle rakennetaan monta katua ja rataa ristiin, toisaalla sovelletaan luovaa tuhoa.
xxx/ellauri081.html on line 284: Sitäpaizi ize asiassa jengi tahtoo olla yhtä aikaa reaaliaikaisesti hurraamassa tungoxeen asti täysillä penkeillä tekemässä aaltoja. Niin pitkälle on termiittiapina jo edennyt tässä yhteispörräyxessä. Eikä mainoxista päästä koskaan mihinkään, siinä Wallu arvaa aivan pusikkoon. Jengi tykkää mainoxista, ne haluu tietää mikä kulloinkin on suosittua, mitä ostetaan, jotta ne voi sitten mennä kalaparven mukana kuin jotkin vitun silakat. Tätä on nyt mennyt paljon, sanoo myyjäkin, tietäen (tai luullen, mun kohdalla), eze on hyvä myyntipuhe monille. Niin se onkin: pikkulinnutkin lähtee miehissä syömäpaikalta kun yxi lehahtaa lentoon äkkiä. Se on turvallisempaa, se on voinut nähdä jotakin.
xxx/ellauri091.html on line 979: JK. Mun kanta on päinvastainen. Kynäilijöiden ns. oivalluxet ei ole koskaan tuoreita. Kaikki on sanottu sen tuhanteen kertaan, kuten oivalsi jo saarnaaja. Uudet apinat vaan yllättyvät huuli pyöreinä aina uudestaan niistä samoista. Kiintoisinta on nähdä mikä kunkin kulloinkin sai kaivamaan sanaisesta arkustaan just tän tai ton klisheisen rykäyxen. Mietin sitä kun luen uudestaan näitä paasauxia. Kiintoisinta siinä on miten se on ennustettavaa. Se saa mut aina vakuuttuneemmaxi siitä että tää kaikki on täysin determinististä, vaikkei fataalia. The situation is hopeless but not serious.
xxx/ellauri113.html on line 273: Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa, jotka hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa. Jos mezään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt. On bongonkakkoja siellä nyt, niihin moni on livennyt. Hawkingkin meni mezään monessa. Vaan moni ei tiedä ja harva arvaa miten jumala kulloinkin heittää karvanoppaa.
xxx/ellauri116.html on line 178: Joku feministi Élizabeth Badinter Mother love: Myth and Reality: Motherhood in Modern History väittää, ettei mitään universaalia äidinvaistoa tai äidinrakkautta ole olemassa. Sen mukaan nekin on vaan tunteita siinä kuin muutkin tunteet. Idixet vaan vaihtelee sen mukaan millasia jäseniä yteiskunta/valtio kulloinkin tarvii. Roomassa naiset antoi lapsensa imettäjille ja piti paljon mieluummin tyyliin vaikka pikkukoiria tai pikkuapinoita sylissään. Siitä tuli ongelma väestörakenteen kannalta niin että lasten poislähettämistä alettin estää lailla, kun niitä kuoli pilvin pimein kun ne naiset ei huolehtineet ize vauvoistaan eikä ne toiset toisten vauvoista.
xxx/ellauri230.html on line 37: Huomaan että paasauxen aiheet ovat enenevästi siirtyneet fiktiosta faktan puolelle. Syynä on se tuttu seikka että todellisuus on tarua ihmeellisempää. Kazo vaikka Nestor Mahnon töhnäkerhon käänteitä alempana, siinä kalpenevat jopa nuoren Wallenbergin seikkailut. Ja mikä parasta, mikään feikki oikeus ei voita lopuxi eikä mustahattuisille pahixille käy sen kummemkin kuin hyvixille valkostezoneille, vaan käy niinkuin kulloinkin on käydäxeen.
xxx/ellauri230.html on line 305: Sama se kuka kapinakenraali kulloinkin oli oli kasan päällä Kiinassa (ja niitä ehti olla monta ennen Mao Ze Tungia) Koo ponnahti aina pintaan kuin Kalle-Kustaa Korkki.
xxx/ellauri281.html on line 467: Uutuuskirja: Vesa-Matti Loiri ei koskaan saanut ajokorttia - aina löytyi kuski: "Kenen kanssa mä kulloinkin nussin".
xxx/ellauri293.html on line 640: Halveksittava Lloyd George vastusti War Officen väitettä, jonka mukaan ainoa paikka voittaa sota saksalaisia ​​vastaan ​​oli Ranska. Hän piti ajatuxesta potkia "rekvisiitta" Saksan alta, ja Turkki oli yksi rekvisiitta, joka hänellä oli mielessään. Ajatus musertavan sotilaallisen tappion aiheuttamisesta turkkilaisille antoi hänelle valtavasti iloa. Toinen etu oli se, että turkkilaisia ​​maita voitiin käyttää uusien liittolaisten saamiseksi ja vanhojen pitämiseksi innostuneena. Vaikka varhaiset unelmat strategisen edun hyödyntämisestä romahtivat pian Gallipolin rannoilla ja Mesopotamian autiomaassa, käytäntö tarjota biittejä Osmanien valtakunnan osista kenelle se kulloinkin katsottiin tarkoituksenmukaiseksi, otettiin pian käyttöön. Huhtikuun 1915 ja sodan lopun välillä Iso-Britannia ja Ranska lupasivat suuren osan ottomaanien alueista muille kansoille ja ryhmille; Tässä prosessissa he joutuivat ansaan päällekkäisten ja ristiriitaisten salaisten sopimusten ja sopimusten verkostoon.
xxx/ellauri296.html on line 68: Mutta asiaan. Raamattua tutkistellessa on tärkeä pitää mielessä historian aikajana, joka mulla kyllä on jo jossain paasauxessa (albumi 185). Joosua on moosexenaikuinen valloittaja (14-13 BCE), Samuli myöhäisempi kunkkuvoide (11 BCE). King Charlieta voideltiin nolosti jonkun särmin takana. Nasaretin poikaan ei tittelistä huolimatta levitetty jee-suxivoidetta. Yäk, voiteet ovat ällöttäviä. Jeremiadit kuuluu Babylonin vankeuteen (587-539 BCE). Siinä on vuosisatoja aina välissä. Tosin aika kului hitaammin niinä vuosisatoina, kun oli vähemmän aikaasäästäviä kexintöjä, mutta kului kuitenkin. Ihan eri porukoille oli kotkannenät kulloinkin kiusana, ja kääntäen. Koko länsipuoli pallosta lukee lähi-idän joutomaan telttailijoiden historiankirjoja historiattomasti mieskohtaisena omahoito-oppaana. Outoa.
xxx/ellauri298.html on line 689: yleisöä, johon hänen kulloinkin oli sopeuduttava.
47