ellauri028.html on line 563: Odottelemme juuri parhaillaan eli täsmälleen tällä herran sekunnilla, tällä nimenomaisella hetkellä tai tällä kellonlyömällä odotamme Euroopan erikoisuuskirjeenvaihturimme Eino-Mies Porkka-Kosken raporttia reportaashshisarjaamme "Yhdentekevä Eurooppa". Kävelevä sinikantisemme uudisoi meille kohta Helsingin Pinaatintorilta suomalaisten sotavegetaarien 47:nnen teemaviikon paraatia. Aihehan on Eino-Miehelle erittäin tuttu. Mieshän on palvisodan vegetaareja. - Niin, hänhän sai palvisodassa Mannergeimilta neljännen luokan valkoisen ruusukaalin riparikunnan kunniamerkin. Sopan ja kauhan miehiä kerta kaikkiaan. Eikä siinä kaikki, Vuonna 55 hän oli reportterina seuraamassa Porkkanan luovutusta takaisin Suomelle. Toivottavasti hän ei ole tänä juhlallisena vegetaaripäivänä niin nakit silmillä, että joutuisimme taas kuulemaan sen iänikuisen baaritiskitarinan siitä, miten hän listi vielä välirauhaspäivänä 50 punajuuriarmeijan kaaleria itulinjassa paljain käsinein. - Herra jumala! Puhelinhan soi! Pane töpseli nopeasti seinään! Haloo haloo! Täällä alivaltiosihteeri! - Täällä Eino-Mies P-K tanassa ja Burana 200. Saisinko huonepalveluun, tarvizisin Burana 400:sta. Ja jos Suomesta soitetaan ja uzitaan, minua ei saa häiritä eikä vastustaa. Sanokaa vaikka, että minulla on Pipa kukkarossa ja Kippari-Calle taskussa.
ellauri031.html on line 620: Sua kohti herrani, sua kohti vain. Kaarlo Syväntö jättää perheensä kuin nallin kalliolle 1947 ja matkaa koti-Suomesta sodanjälkeiseen Palestiinaan matti kukkarossa, maailman-mattina silti herran kukkarossa. Paljon rukouxia, paljon mahtavia rukousvastauxia. Herra tottelee mukisematta palvelijansa pienintäkin pyyntöä. Kysyy ehkä joskus izeltään, kumpi tässä oikestaan ohjaa kumpaakin.
ellauri207.html on line 45: Toinen sakkolihan makustelija on Stig-Erland Larsson, jolta löysin Heinolasta millenniaalitrilogian toisen osan, Tulitikkuja lainaamassa, à 50 snt. Hinta oli kohdallaan, joten ostin sen. Tai Seija osti kun mulla ei ollut kukkarossa kuin kärryrahoja. Kotona huomasin että mulla olikin jo se. Mitä vittua. Heitin rodeen toisen kappaleen. Se oli ollut varmaan ilmainen. Nyt muistan, pöllin sen Kontin kontista. Hemmetin hemmetin hemmetti. Rikos ei kannata.
ellauri271.html on line 196: Dostojevskin jauhanta siitä voiko ihmispolo haluta vapaasti mitä haluaa on punainen silli. Siinä ei ole mitään järkeä, sillä halut on koulittu matelijanaivoihin darwinismin avulla, ja niistä tärkein on pitää genomia hengissä. Lähes aina kuin elukat tumpeloivat näissä survival geimeissä, ne eivät laske oikein mikä pelittäisi parhaiten pitkässä juoxussa, haamivat vain jotain lyhytkestoisempaa tyydytystä. Siinä on Darwinilla vielä homma kesken, eikähän koko ansaintalogiikka välttämättä mahtuisikaan geeneihin. Koiraan on keskimäärin viisasta panna jokaista halukasta panopuuta, koska sillä maximoituu lisääntymismenestys 1. sukupolvessa. Mutta lisääntymismenestyxen maximoimisexi on myös reviiriä puolustettava! Kalan sdradegia toimii jos reviiristä ei niin ole väliä, tai se on yhteinen kuin kommunisteilla. Mutta termiittiapinoilla reviiri on mobiili ja kulkee kalukukkarossa! On siis optimoitava milloin kandee maxaa nussinnasta ja milloin pitää kiinni rahapussista. Tästä tulee se EAT! FUCK! KILL! problematiikka jota koko kirjallisuuden on nähty pohtivan.
4