kukin kuolee izexeen

Yxinpuhelua

Eunukki: Sen novellit ja joku romskukin.
ellauri069.html on line 616: Elikkä mistäs löytys paavi jonka lipputanko kukkii mulle? Se on jo nupulla. Sen häpykukkula vamppaa mut taas sinne, silkeillä ja lemuilla, sen öljytyt muskelimasat, sen löysät viittauxet kidutuxiin muuttuu taivaaxi, valkoisexi valoxi--laulavixi lepositeixi, ja piiskat jotka laahaa häntäänsä kun ne putoo. Sään armoilla nyt ollaan, löydän sen kuzun joka kääntessä, kun saapuu yö. Tää on Tannhäuseria, sanoo Weisburgeri. Mäntymiestä. Tää sauvan kukinta on nyysitty Jesajasta, se on vanha vizi.
ellauri070.html on line 60: "No sittenhän sinä pelaat Heidän pussiinsa". Just noin sanoi äskön Trusidentti Pemp. Nää "Ne" ja "Me" kaxipuoluejärjestelmä paranoiat on aivan John von Neumannin perseestä. Oikeesti noin 7. 8.M termiittiapinaa pelaa omaa taskubiljardia kukin.
ellauri071.html on line 410: Rohtopähkämö kasvaa 30–80 senttimetriä korkeaksi. Sen varsi on pysty ja pehmeäkarvainen. Kasvin tyvellä on kapean herttamaisia ruusukelehtiä ja varressa 2–4 paria vastakkaisia varsilehtiä. Rohtopähkämön kukinto on tiheä ja tähkämäinen, kukat väriltään purppuranpunaisia.
ellauri080.html on line 34: Sixi, oi Polykles, tutkittuani apinan luontoa kauan (olen elänyt 99 vuotta, ollut tekemisissä monien ja monenlaisten luonteiden kanssa ja vertaillut niitä erittäin huolellisesti), ajattelin että minun on kirjoitettava sekä hyvistä että huonoista apinoista, miten izekukin käyttäytyy elämässä. Uskon näet, oi Polykles, että pojistamme tulee parempia apinoita, jos heille jätetään muistelmia, joiden esimerkin mukaan he voivat valita yhdessäolon ja seurustelun parempiluontoisten apinoiden kanssa, jotta eivät olisi heitä huonompia.
ellauri080.html on line 451: IDRLabs.com on tehnyt tälläsen Jungilaisen persoonallisuustyyppijaottelun. Huomiota kiinnittää kuinka "kivoilta" kaikki tyypit on saatu kuulostamaan, vaikka varmasti jokaisessa tyypissä on pakostakin hirmuisia paskiaisiakin mukana. Näkökulma on selvästikin työhaastattelutilanne. Eli minkälaiseen reikään: pyöreään kolmikulmaiseen vai neliömäiseen, kukin palikoista mahtuu.
ellauri093.html on line 566: Kukin lyödä, kukin syödä saa,
ellauri096.html on line 562: Ansa Ikonen toivoi jossain ylilaudassa että joku ystävällinen afgaani raiskaisi Haju Pisilältä tyttären. Hyvä ajatus, kannatan, ja Akukin kannattaa, kunhan se ei nauti siitä. Jos siitä toimituxesta tulee jälkikasvua, sille voi laittaa äitiyspakkauxeen vakuutuskuoria.
ellauri097.html on line 214: Olli-serkkukin on saanut letaalin pääntaudin. On päässyt sairaalasta jo pallihoitoon. Aika moneen sekin ehti ennenkuin tuli pää vetävän käteen. Oli missejä ja Pettereitä. Matkatoimistoja ja Eiranrantoja. Takatukkia ja wiixiä. Mikähän meillä on kun noi valkuaiset alkaa purkautua laskoxista kuin tagliatelle vedessä?
ellauri098.html on line 666: Neljä ulottuvuutta ja kahdeksan preferenssiä muodostavat 16 persoonallisuustyyppiä, joihin liittyy paljon preferenssien mukaisia yhteisiä piirteitä ja käyttäytymistapoja, vaikka tyypin sisällä olevat henkilöt ovat kukin omia erilaisia yksilöitään. MBTI on ainoa dynaaminen persoonallisuusindikaattori, joka kuvaa henkilön persoonallisuuden preferenssijärjestyksen ja se mukaisen käyttäytymisen niin tiedostetussa "normaalitilassa" kuin syystä tai toisesta ajauduttaessa vähemmän tiedostettujen "varjopersoonien" tasolle. MBTI:n ulottuvuuksia voidaan osittain kuvata myös "viiden suuren persoonallisuudenpiirteen" (engl. big five) ulottuvuuksilla.
ellauri105.html on line 253: Väkevää sanomaa. Ketäs nää olikaan nää Ohola ja Oholipa? Ahaa, ne on Hesekielistä, mistä lienee Pulkkukin ladannut voimasanoja.
ellauri105.html on line 305: Jer. 5:8 He ovat hyvinruokittuja, äleitä oriita; he hirnuvat kukin lähimmäisensä vaimoa.

ellauri105.html on line 471: Naurettavaa höpinää. Jolpit herkuttelee ruumiilla, kukin äänestää oman tiimin puolesta. What right did the Soviet Union to tolerate the United States´ existence? Joku nainen sanoi järkevästi että ne on kaikki yhtä julmia koska niiden tarkoitus on tappaa toisia.
ellauri109.html on line 405: Juudaksenpuu (Cercis siliquastrum) eli palestiinanjuudaksenpuu on hernekasvien heimoon ja juudaksenpuiden sukuun kuuluva kesävihanta puu, joka on peräisin Välimeren alueelta ja Länsi-Aasiasta. Se on suosittu koristekasvi runsaan ja kauniin punaisen kukintansa ansiosta. Vanhan uskomuksen mukaan Juudas Iskariot hirttäytyi juudaksenpuuhun ja antoi sille siten nimensä.
ellauri109.html on line 765: Jos nyt ylipäänsä pitää julkaisuista hälistä - ja pitäähän niistä kapitalismissa eihän ne muuten mene kaupaxi - niin sen voi hyvin tehdä rotten tomatoes tyylillä jossa ize kukin saa heittää oman vihannexensa.
ellauri110.html on line 73: Ottakaa 1 lappu kukin. Älkää näyttäkö sitä muille.
ellauri110.html on line 605: Niin suuri, suuri on maa. käy kulkukin helpommaks. miten käytin ma kanteleen.
ellauri112.html on line 169: * * * * * Valaisevan vertauskohdan edellisen kanssa tarjoaa eräs toinen paikka filosofisella taistelukentällä, jossa materialistit ovat taittaneet monta peistä, nim. kysymys sielun ja ruumiin suhteesta. Reaaliset tiedot aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta olivat materialismin kukoistuskaudella vallan mitättömät. Mutta tämä tietämättömyys peitettiin innokkailla väitteillä siitä, että »sielu» totisesti ei ole muuta kuin atomien liikettä, että aivot erittävät ajatuksia samoin kuin maksa sappea, että sielunelämä on jonkunmoista »fosforesenssia», tai mitä kaikkia lausetapoja silloin keksittiinkin. Nykyään tiedämme ainakin jotain aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta, tiedämme, että aivojen harmaa kuori on »tajunnan elin» siinä merkityksessä että sielunelämä on siitä välittömästi riippuvainen, vieläpä siten että ainakin alkeelliset sieluntoiminnat (aistimukset ja ruumiilliset tunteet) ovat »lokaliseeratut» tarkasti määrättyihin aivokuoren alueisiin; ja on erittäin luultavaa, että myös n.s. korkeammat sieluntoiminnat ovat sidotut määrättyihin aineellisiin tapahtumiin aivokuoressa. Tieteellinen psykologia julkilausuu tämän riippuvaisuussuhteen »psykofyysillisen parallelismin» periaatteellansa, joka on osoittautunut erinomaisen hedelmälliseksi »työ olettamukseksi» ja joka sisältää, että sielullista ilmiösarjaa vastaa joka kohdassa aineellinen tapahtumasarja aivokuoressa. Mutta kun edellinen vähän väliä kätkee, kun sitä vastoin jälkimäinen on katkeamaton, on luonnollista, että aineellinen tapahtumasarja selityksissämme pannaan sielullisen perustaksi. Tämän takia onkin fysiologisen psykologian lopullisena päämääränä, lyhyesti sanoen, koettaa selittää sielulliset ilmiöt määrätyistä aineellisista edellytyksistä. Onko tämä materialismia? Ei suinkaan, sillä metafyysillinen juopa sielullisen ja aineellisen välillä jää olemaan kuten ennenkin. Sen ylipääsemättömyyttä ei vähääkään muuta se, että vähitellen yhä tarkemmin opimme tietämään, mitä aivokuoren kohdan kiihoitusta ja minkä asteista, minkä luontaista kiihoitusta kukin sielullinen ilmiö vastaa. On eräitten periaatteellisten filosofisten syiden takia mahdoton ajatellakin, että tämä kuilu jollakin tieteellisellä tavalla voitaisiin täyttää. Olemme tässä omituisen ristiriidan edessä. Toisella puolen on pieni, mutta vähitellen varmasti kasvava tietomme siitä lainalaisuudesta, joka vallitsee sielullisen ja aivo-toiminnan kesken, toisella puolen on suuri valtava tietämättömyytemme tämän lainalaisuuden syvemmistä perusteista ja syistä, aineen ja hengen suhteen todellisesta luonteesta. Filosofit ovat aina ponnistelleet ajatustaan tämän kysymyksen ratkaisemiseksi ja saaneet tulokseksi joukon arveluita...
ellauri112.html on line 191: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri115.html on line 472: Luulen että tää valtava mielipideviidakko syntyy ensi sijassa ihmisen älyn tylsyydestä; ja toisexi ylpeydestä. Meillä ei ole keinoa mitata tätä valtavaa konetta, emme pysty laskemaan sen toimintaperiaatetta; ei tiedetä sen johtoaatetta eikä lopullista tarkoitusta; ei tunneta izeämme, ei luontoa eikä pirtua joka sitä liikuttaa; ei tiedetä onko apinoita 1 vai monta; meitä ympäröivät läpipääsemättömät mysteerit. Nää mysteerit on järjen alueen ulkopuolella, me luullaan että päästään niiden läpi järjen machetella, mutta kaadutaan omaan oveluuteemme. Tämän mielikuvitusmaailman läpi ize kukin raivaa tiensä jota pitää oikeana; kukaan ei tiedä viekö tie perille. Kuitenkin haluumme tietää ja ymmärtää sen kaiken. Se yx asia jota emme tiedä on tiedettävän raja. Luotamme mieluummin höpsismiin ja uskomme mikä ei ole totta, kuin myönnämme ettei kukaan näe mitä oikeasti on. Ize ollaan murto-osia jostain isosta kokonaisuudesta jonka rajat on meidän ulkopuolella, murto-osa jonka luoja nakkas tienoheen riitelemään keskenään, tarpeexi turhamaisina että halutaan selvittää kokonaisuuden luonne ja meidän pelimarkat siinä.
ellauri117.html on line 84: Jos tahdotte että kukin palaisi täyttämään ensimäiset velvollisuutensa, niin alkakaa äideistä; olette hämmästyvät aikaansaamistanne muutoksista.
ellauri118.html on line 579: Toi Theory of Mind ei sinänsä ole muuta kuin just dialogipeliajatus. Ize kukin miettii mitä ize kukin miettii ja niin edespäin.
ellauri133.html on line 289: Kaksikymmentäseitsemän vuotta sen jälkeen, kun luusereiden klubi päihitti Pennywisen (Bill Skarsgård), luuserit ovat kukin omilla teillään. Mutta kun Derryssä alkaa jälleen kadota ihmisiä, Mike Hanlon (Isaiah Mustafa) kutsuu muut takaisin kotiin. Kovia kokeneen joukon on voitettava syvimmät pelkonsa kukistaakseen Pennywisen. Tosta näyttelijän nimestä voi päätellä et Mike Hanlon on neekeri. Ja onhan se! Onxe mutiainen myös Kurkon kirjassa? Täytyy tschekata.
ellauri142.html on line 255: sen tuntevat, lienee saanut niin korkeaa tunnustusta kuin Bhagavad Gîtâ, Laulu jumaluudesta. Siinä selvitetään oppia siitä, kuinka apina tulee täydelliseksi jumalallisessa olemuksessa. Eipä ole vielä kukaan, joka on oppinut tuntemaan kristinopin todellisen hengen, ollut tunnustamatta tämän kirjan arvoa, jota tuskin mikään muu kirja on voittanut; muiden muassa sanoo Wilhelm von Humboldt, että hän kiittää jumalaa, joka oli antanut hänen elää tarpeeksi kauan, niin että hän sai tutustua tähän teokseen. Mitä useammin kukin tätä kirjaa lukee, sitä enemmän hän tuntee izensä kohottauneeksi totuuden valon piireihin; mitä syvemmältä kukin tutkii tämän opin henkeä, sitä enemmän hän lähestyy
ellauri142.html on line 917: Eli tää menee ihan sen mukaan miten pitkälle kukin on eusosiaalistunut.
ellauri144.html on line 625: Bitter Bierceä haukuttiin aikanaan naturalistixi. Silloin tarkoitettiin varmaan Emile Zolan "pahaa" naturalismia, johon kuului tieteisusko ja determinismi, eikä Norrisin hampaatonta amerikkalaista "naturalismia", joka oli potpurri realismista ja romantiikasta. Zola´s concept of a naturalistic novel traces philosophically to Auguste Comte´s positivism, but also to physiologist Claude Bernard and historian Hippolyte Taine. Hippolyte on jo esiintynyt näissä paasauxissa, kai Akukin on saanut jotain mainintoja. Claude on toistaisexi n.h. (never heard).
ellauri145.html on line 108: Charles Fourier: L´éléphant, le chien... François Marie Charles Fourier (7. huhtikuuta 1772 Besançon – 10. lokakuuta 1837 Pariisi) oli ranskalainen utopistisosialisti. Fourier esitti perustettavaksi pieniä yhdyskuntia, falangeja, joissa olisi 400 perhettä. Jokainen harjoittaisi haluamaansa ammattia, mutta asuisi samassa rakennuksessa, falansterissa. Työn tulokset jaettaisiin sen mukaan, miten kukin oli ottanut osaa tuotantoon (työn, pääoman ja erikoistaidon perusteella).
ellauri146.html on line 512: Les deux sexes mourront chacun de son côté. Sukupuolet kuukahtavat kukin tykönään.
ellauri147.html on line 850: Eli siis, jokaisella tieteellis-teknillisellä aikakaudella on omat suosikkihäiriönsä, jotka johtuvat siitä millä lailla EAT! FUCK! ja KILL! on järjestetty. Tää aika on narsistien kukinta-aikaa, koska sielu ei enää ole ruumiissa, vaan pilvessä. Ollaanko jo siis taivaassa?
ellauri150.html on line 90: ”Jos aletaan lokeroimaan ja poteroimaan, että ainoastaan tässä kulttuurissa saa tehdä näin – ei tule parempaa maailmaa, jota me kaikki tavoitellaan (kukin kohdaltamme tietysti)”, hän sanoi.
ellauri152.html on line 519: Kerkko oli niinkö Tirso, 2 elämän väkäleuka spanjuuna, varren päässä huojuva kyrvännäköinen kukinto.
ellauri153.html on line 591: Ryöstely on ohi, ja hiljaisuus laskeutuu Kardemummaan. Sotilaspoikien teltat kahahtelevat epäilyttävästi iltapäivän tuulessa. Kuningas Saul on kutsunut luokseen "muutamia miehiä", joiden joukossa on hänen vanhin poikansa Jonatan. Nuori taimen, Daavid, kertoo intoa pursuten, mitä on tapahtunut. Saul kuuntelee herkeämättä, jottei sanaakaan mene ohi korvien. Mutta mitä Jonatan ajattelee? Hän on saanut monia peräänvetoja Jehovan armeijassa pitkän uransa aikana. Kunnia tämänpäiväisestä varvista kuuluu kuitenkin tälle nuorukaiselle. Daavid on taklannut Goljat-nimisen jättiläisen! Jepu jee! Onko Jonatan kateellinen Daavidin saaman jättestor ståkukin vuoksi?
ellauri155.html on line 220: Kolme kohtalotarta ottaa alzheimermiehen soolonumeroista kännykkäkuvia ja ostaa niillä osamaxulla tummansinisen ökybemarin. Mies ei ymmärrä asiasta YHTÄÄN MITÄÄN. Naiset saavat tuhansia euroja ja muutaman kuukauden kakun kukin. Ne olivat mitä todennäköisimmin mustilaisia. Se ei ollut romanilain vastaista. Mies oli mitä todennäköisimmin valkolaisia.
ellauri162.html on line 401: Et d'étranges fleurs sur des étagères, Ja outoja kukintoja etasääreissä,
ellauri162.html on line 480: Esimerkiksi vieno Vergilius - jonka koulumestarit ovat ristineet Mantovan jouzenexi varmaankin siksi, ettei hän ole syntynyt sinä kaupungissa - oli des Esseintesin mielestä yksi kammottavimmista tylsimyksistä ja turmiollisimmista kiusankappaleista mitä koko antiikki oli kuunaan tuottanut. Häntä pitkästyttivät Vergiliuksen valjut ja pikkusievät paimenet, jotka kumoavat kukin vuorollaan lukijan kurkkuun ruukullisen korskeita, puleerattuja säkeitä, hänen Orfeuksensa, jota verrataan kyynelehtivään satakieleen, Aristaioksensa joka vetistelee mehiläistensä puolesta, ja Aineiaansa - tämä sumea, lukijan sormien välistä solahtava sankari, joka kävelee kuin kiinalaisen varjonäytelmän hahmo ja sätkii kuin puu-ukko repsottavan ja huonosti öljytyn runotransparangin takana.
ellauri184.html on line 201: Juutalaisilla oli kuolleille sieluille vanhastaan Shaol eli kuoppa, johon osa ellei kaikki kuolleet päätyivät. Eläville hyvä heiluisi jahka juutalaiset pääsisivät niskan päälle. Toisen temppelin hävityxen jälkeen 70 eKr, kun juutalaisten maailmanvalta näytti siirtyneen hamaan lipputankojen kukinta-aikaan, kexittiin lohdukkeexi Gan Eden eli kuoleman jälkeinen paratiisiratkaisu. Gehenna puolestaan oli vähän kuin kiirastuli, sieltä pääsi kohtuukäristyxen jälkeen Eedeniin.
ellauri185.html on line 529: Tolstoi ei kuitenkaan ollut ääri-individualisti, pikemminkin päinvastoin, ei siis tyypillinen anarkisti ala Markku Graae. Vaikka kuuluihan Markkukin vapaamuurareihin. Ei sentään vankimuurareihin joiden oikea paikka on kiven sisällä. On vaikea elei mahdotonta olla kuulumatta mihinkään, apina on laumaeläin kuten penikka. Näin ne ääripäät kohtaavat kuten häntäänsä pureva käärme: fasistit ja antifat taistelevat samoilla barrikadeilla, vaikka eri puolilla. Välissä koittaa patriootti pitää yllä lakia ja järjestystä pampulla ja happosuihkeella.
ellauri185.html on line 732: Luther raportoi mielellään vessatavoistaan. Hänellä oli tapana rukoilla pöntöllä. Kerran paholainen ihmetteli sitä. Siihen kilvoittelija vastasi, että näin kukin saa omansa. ”Kohotan rukouksen ylös taivaisiin ja sinne alas pudotan sinun osuutesi”.
ellauri188.html on line 156: Etiikan transsendentaalinen deduktio Darwinista: eusosiaalisuuden aste selittyy ravintoverkon laikkuisuudesta, eli siis kilpakumppanien granulariteetista. Jos ravintoa on paljon tai sitä on tasaisesti hyvin harvassa, ei juuri maxa vaivaa olla laumasieluja. Ize kukin elukka menestyy parhaiten seppoilemalla omin päin.
ellauri192.html on line 225: Mais nous sommes ainsi ; tel un vase sonore Mut me ollaan sellaisia; räjähtänyt ruukkukin
ellauri204.html on line 556: Olen juonut 18-vuotiaasta lähtien, kuvitellut sen olevan jonkinlainen avain onneen. Pari kuukautta sitten lähdin taas tuopille tuuliseen Kaivopuistoon. Olin pahalla tuulella jo, kun puin vaatteita, ja juodessani naamaani tuuli kovaa ja kuulokkeitteni akkukin loppui. Vihasin jokaista hetkeä ja toivoin vain, että tuoppi olisi pian tybö. Tajusin, ettei juominen tuo minulle samaa hyvää, voimaantunutta oloa kuin ennen. Kun tulin kotiin, heitin mäyräkoiran roskiin ja päätin, etten juo enää koskaan. Tästä eteenpäin otan vain nappeja.”
ellauri206.html on line 174: Hyvä että käytiin Turussa kesäkuussa hakemassa Seijalle passia, nyt muistan mikä on Hansakortteli. Rikun tyylin heikkous on periodittomuus. Virkkeet töxähtelevät hukkapätkinä kuin Ali Abbaxen kädentyngät. Sama vika kuin Ernesto Hemingwaulla. Mutta sentään jotakin Rikukin on tajunnut:
ellauri206.html on line 493: "Enpäs kerrokaan, mutta aihesanoja löytyy noin 680, joista pystyy kukin valitsemaan itselleen sopivan "sanapilven" tämä tulee sekä näkyviin profiiliin että algoritmien avuksi mahdollista kumppaniehdokasta varten. Sanan voi valita sen perusteella, mitkä ovat itselle tärkeitä tai mistä on kiinnostunut."
ellauri216.html on line 793: Tee maistuu saunan jälkeen, ja sitä ennenkin. Muuten isät ja veljet puuhastelevat kukin omissa iloissaan.
ellauri241.html on line 715: Of every guest; that each, as he did please, että kukin, kuten mieluiten halusi, voisi sovittaa kulmakarvoihinsa,
ellauri241.html on line 771: Wander'd on fair-spaced temples; no soft bloom Vaeltele reilun etäisyyden päässä olevissa ohimoissa; ei pehmeää leväkukinta
ellauri243.html on line 77: Etenkin tässä albumissa esiteltävät K!-aiheiset fiktiot palauttaa mieleen Herb Simonin jo moneen kertaan hoetun avainpointin: termiittiapinat on matelijanaivoisia nisäkkäitä joiden käytöxeen termiittipesä on tuonut eräänlaisen pilvitekoälykerroxen. Kukaan niistä ei yxitellen ole siitä vähänkään perillä, niillä (tai mullakaan, niistä yhtenä) ei ize asiassa ole harmaintakaan aavistusta kokonaisuudesta. Ize kukin luulee pohtivansa jotain syitä syviä, vaikka ize asiassa ne on vaan monimutkaisessa pesäympäristössä fraktaalisia ympyröitä kiertäviä ahnaita aggressiivisia ja pelokkaita liekaeläimiä, joiden ainut talutin ja kompassi on EFK.
ellauri244.html on line 348: Valtakirja on Esa Sariolan vaikuttava psykologinen romaani. Jostain naistenlehdestä ilmeni takavuosina että Esukka oli vaihtanut toisen vaimonsa psykologi Helenan johkin nuorempaan kynäilijäkolleegaan. Sekö se on se Salla? Oliskohan tää väkilannoitus aiheuttanut uuden kukinnan ja avannut sanahanat tuokioxi uudestaan?
ellauri260.html on line 357: Sitähän se Stalinkin varmaan alkoi tuumia. No niinhän siinä sitten kävikin että Neuvostola purkautui saumoista, ja syynä oli varmaankin juurikin se, ettei uutta sosialistista termiittiapinaa saatu ohjelmoiduxi huolimatta Maxim Gorkin ponnistuxista, vaan proletaarikasan päälle pääsi kammertautumaan ennen pitkää aito diktaattori. Jee-suxen juoni oli koittaa vakuuttaa ize kukin siitä että jos se on kiltti muille niin jälkipeleissä on johtoporras superkiltti sille. Eli altruismikin on egoistisesti kannattavaa viimeistään palkinnonjakotilaisuudessa. Tätä korttia materialistisilla kommareilla ei tietystikään ollut lyödä pöytään. Paizi ehkä jotain työn sankarin prenikkaa josta voi jälkeläisillekin olla jotain hyötyä.
ellauri275.html on line 521: Hruštšovin kilpailijat puolueessa syrjäyttivät hänet keskuskomitean tapaamisessa 14. lokakuuta 1964. Kaksi edellistä päivää Brežnev oli käyttänyt asemansa varmistamiseen, tosin hermoillen välillä pahasti ja yrittäen perua koko hankkeen. Kokouksen avannut Brežnev aloitti Hruštšovin tekemien virheiden ja hänelle asetettujen syytteiden lukemisen, mihin kukin yhtyi vuorollaan. Brežnevin mukaan Hruštšov oli ”toiminut vastoin Leninin opetuksia”, hän oli ”kylvänyt epäjärjestyksen siemenen” ja ”tehnyt päätöksiä lounaalla”. Muiden keskuskomitean jäsenten syytöksissä esiintyi syytöksiä ”pidäkkeettömästä käytöksestä”, "valtion kengän vahingoittamisesta", ”kultin luomisesta” ja ”maailman kohtalolla leikkimisestä Kuubassa”. Ammattiliittojen johtaja moitti, että ei ollut saanut audienssia neljään vuoteen.
ellauri282.html on line 466: Vaikka Merton ei ollut kiinnostunut siitä, mitä näillä perinteillä oli tarjota oppeina ja instituutioina, hän oli syvästi kiinnostunut siitä, mitä kukin sanoi ihmiskokemuksen syvyydestä. Hän uskoi, että kristinusko oli suurimmaksi osaksi hylännyt mystisen perinteensä ja suosinut karteesista painotusta "käsitteiden jälleenmuodostamiseen, refleksiivisen tietoisuuden idolisoimiseen, olemisen pakoon verbalismiin, matematiikkaan ja rationalisointiin". Mertonin mielestä itämaiset perinteet olivat enimmäkseen saastuttamattomia tämän tyyppisestä ajattelusta, joten niillä oli paljon annettavaa sen suhteen, miten ajatella ja ymmärtää itseään. Merton oli ehkä eniten kiinnostunut – ja kaikista itämaisista perinteistä hän kirjoitti eniten – Zenistä. Tutkittuaan aavikkoisiä ja muita kristittyjä mystikkoja osana luostarikutsumaansa, Merton ymmärsi syvästi, mitä reikää ne miehet etsivät ja mitä pilkkiä kokivat etsiessään. Hän löysi monia yhtäläisyyksiä näiden kristittyjen mystiikan kielen ja zen-filosofian kielen välillä.
ellauri282.html on line 616: Kun orapihlajan kukinnot punoittavat lahoamaan,
ellauri284.html on line 181: Puola on miehitetty enemmän kertoja kuin kukaan muistaa. Joskus se on länkkäreistä hyvä asia, joskus paha. Venäläisten joukkojen tulo pieneen puolalaiseen kaupunkiin 1914 sai britit niin iloisixi että pk-miehet lohkaisivat siitä tsoukin: "Valokuvamme esittää venäläisen miehitysvoiman erään etujoukon erään puolalaisen kaupungin pääkadulla. Huomaattehan että 1 sotilaista kantaa valkoista ankkaa, joka protestoi voimakkaasti. Mahdollisesti ankka oli puolalainen sotavanki, ei rykmentin maskotti." HAHA. Seuraavaxi venäläiset miehittivät Puolan Saxan kanssa sovussa 1939. Joku zoukki näyttää siinäkin miehittäjiä naurattavan. Ehkä venäläinen kertoo sakulle viime sodan sotavankiankkakaskun. Sitten venäläiset vielä vapauttivat Puolan Saxan miehityxestä 1945. Lopullinen sopu minkä palan kukin saa tehtiin sitten Jaltan konferenssissa (kz. albumia 65). Tai lopullinen ja lopullinen, ehkä Puolan historia ei ole vielä ihan tapissa...
ellauri285.html on line 404: Vaan nytpä työntää Patti esiin varsinaisen ajatuspökäleen: Pentti Linkola, Jouko Turkka ja Matti Nykäs-vainajat ovat merkittäviä juippeja koska ne Konrad Lorenzin, tuon vanhan nazin opeilla yrittivät kukin oikein hampaat irvessä jotain fyysisesti epämukavaa. Se motivoi heitä elämää suurempiin suorituxiin. Elämä on. Carl-Erikillä oli sama näkemys, oikein epämiellyttävä ponnistus teki elämästä ihanaa kun se vihdoin loppuu. Selvää sadomasokismia. Isi irvistelee hampaita wc-pytyllä muna kädessä kun kusi ei tahdo tulla Miirun uteliaan silmän alla. Siitäkin taisin jotain oppia.
ellauri290.html on line 77: Tammikuusta alkaen operaatiot tulivat yhä militarisoidummiksi, kun joukko arabien vapautusarmeijan rykmenttejä osallistui Palestiinassa, kukin aktiivinen useilla eri aloilla eri rannikkokaupunkien ympärillä. He vahvistivat läsnäoloaan Galileassa ja Samariassa. Abd al-Qadir al-Husayni tuli Egyptistä useiden satojen pyhän sodan armeijan miehien kanssa. Rekrytoiessaan muutaman tuhannen vapaaehtoisen al-Husayni järjesti saarron Jerusalemin 100 000 juutalaiselle. Tämän torjumiseksi Yishuv-viranomaiset yrittivät toimittaa kaupunkiin jopa 100 panssaroidun ajoneuvon saattueet, mutta operaatiosta tuli yhä epäkäytännöllisempi, kun avustussaattueiden uhrien määrä kasvoi. Maaliskuuhun mennessä Al-Hussaynin taktiikka oli tuottanut tulosta. Melkein kaikki Haganahin panssaroidut ajoneuvot olivat tuhoutuneet, saarto oli täydessä toiminnassa, ja sadat Haganahin jäsenet, jotka olivat yrittäneet tuoda tarvikkeita kaupunkiin, tapettiin. Tilanne niille, jotka asuivat juutalaisten siirtokunnissa erittäin eristetyssä Negevissä ja Galilean pohjoispuolella, oli vielä kriittisempi.
ellauri310.html on line 805: AEI:n ulko- ja puolustuspolitiikan tutkijat ovat ihan omin päin kukin
ellauri322.html on line 78: Tom Persekipu kuvitteli naivisti että kaikki olisivat luonnostaan kavereita keskenään, ellei hallitusta olisi. Oli tai ei, ize kukin pyrkii tunkion päälle kiekumaan. No Darwiniin oli vielä puoli vuosisataa matkaa.
ellauri328.html on line 144: Jollain populäärimuusikolla se luki olkapäässä tazkana. Jill Alden Pylkkänen käytti sitä Sysmässä 2023 sananlaskun mielessä "kukin tyylillään kirnuaa, kenen pää nyökkää, kenen pylly pylkkää."
ellauri339.html on line 456: kukin painakaamme palkeitamme
ellauri340.html on line 464: Vizi tää kaveri on omituinen hyypiö. Jonkinlainen harras jumalistelu on koko ajan ihan huulilla, ihankuin Pauli Kanilla. Kun lökäpöxyn hävikki käy ilmi tiukkasuiselle naiselle, likakyntiselle juipille ja kultahampaiselle pösölle, kaikki alkaa välittömästi taas inhota toisiaan ja luikkii tiehensä kukin omaan suuntaansa. Olikohan toi vanha häiskä Tito ja noi muut jugoslaaveja? Joo! Niinpä tietysti! Pitipä siitä tehdä pitkä allegoria! Loppuvizeissä Hanski niikö ennustaa että Jugoslavia syntyy uudestaan. Fat chance. Runouden tuuli, mielikuvituxen tuuli. Words, words, words. Voisin kirjoittaa ezinnästämme kokonaisen kirjan. Kiitos, mutta älä vaivaudu. Tää riitti kyllä paremmin kuin hyvin.
ellauri341.html on line 191: Leon Urixen Exodusta pitäisi selata, se on aivan vimmattua siionistipropagandaa. Khalidin Arab Exodus ei löytänyt kustantajaa. Perinnöllisyyden vääjäämättömästä logiikasta seuraa, että kukin versio pyrkii edistämään oman uuden ja muuntuneen muotonsa asiaa. (Ch. Darwin, op.cit.)
ellauri349.html on line 242: Feministisessä teoriakeskustelussa Irigarayta on syytetty essentialismista eli olemusajattelusta. Hän kun näyttäisi ajattelevan, että sukupuolet ovat olemukseltaan erilaisia esimerkiksi rinnastaen naisen ja nesteet keskenään (väite siitä, että nestemäisyys muistuttaisi alitajuisesti naisesta/äidistä palautuu ajatukseen, että kukin meistä viettää elämänsä ensimmäiset 9 kk äidin vatsassa, minkä vuoksi nestemäisyys ja naiseus subjektin mielessä kietoutuisivat toisiinsa jo eräänlaisena alkukokemuksena; ajatus esiintyy lukuisilla psykoanalyytikoilla, vrt. Jung, Bachelard, Kristeva jne...) tai väittäessään feminiinisyyden löytävän itsensä mystisessä kokemuksessa.
ellauri350.html on line 107: Yhdistelmät sisältävät yhtä aikaa monenlaista kosketustapaa ja tunnetta. Usein juuri monimutkainen yhdistelmä paljastaa todellisen tavoitteen tai tunneviestin. Halaus ja hierominen, halaus ja taputtelu ja halaus ja puristaminen kertovat kukin oman viestinsä, mutta vasta halaus, tissien puristelu samalla, lääpintä ja voimakas rytmikäs tökintä tekevät asian selväxi.
ellauri350.html on line 734: Esitä kukin kolme totta "me"-lausetta. Esimerkiksi: "Olemme molemmat tässä huoneessa tunne..."
ellauri351.html on line 434: Kateus ja kostonhimo ("uhriutuminen") ovat tasa-arvopurkimyxiä. Tasoihin on päästävä, mieluusti toisen kustannuxella. "Kateus ja oikeudenmukaisuus eroavat siinä että kateellinen ei tyydy osaansa. Oikeudenmukaisuutta ezivä tyytyy kun kukin saa oman osansa. Vanhurskas ei ezi luovaa tuhoa vaan tasapuolisuutta." Oma osa, tasapuolisuus, se nyt sama vai eri asia kuin tasapeli? Aristoteleen mukaan vahvemmalle kuuluu enemmän, se on oikeudenmukaista. Ei ole muuta oikeutta kuin vahvemman oikeus. Ajattele asiaa myös vähän meidänkin kannaltamme.
ellauri351.html on line 630: Kuka ei tahtoisi olla voittajan puolella ja vahvan ryhmän jäsen. Se tuntuu hyvältä. Mutta ONKO se hyvä? Pitäisikö pikemmin olla individi josta tuntuu pahalta? Pitäisikö jengi mieluummin ulkoistaa? Tässä ulkoistamisen kritiikissä on aika lailla seppoilun sävyä, tota Kyösti Lindgren ajattelua, että kukin ize on oman elämänsä Seppo.
ellauri369.html on line 338: Vuonna 1827 Carlyle yritti saada moraalifilosofian katedraalin St. Andrewsissa menestymättä huolimatta useiden merkittävien intellektuellien, kuten Goethen, tuesta. Hän teki myös epäonnistuneen yrityksen professuuriksi Lontoon yliopistossa. Toukokuussa 1828 Carlylet muuttivat Craigenbuttockiin, Janen vaatimattoman maataloustilan piharakennukseen Dumfriesshiressä, jossa he asuivat toukokuuhun 1834 asti. Hän kirjoitti siellä useita esseitä, jotka ansaitsivat hänelle rahaa ja lisäsivät hänen mainettaan, mukaan lukien "Elämäni" ja "Wernerin kirjoitukset ", "Goethen Helena", "Goethe", " Palovammat ", " Heynen elämä " (jokainen 1828), "Saksalaiset näytelmäkirjailijat", " Voltaire ", "Novalis " (kukin 1829), "Jean Paul Friedrich Richter Again" (1830), "Cruthers ja Jonson eli Elämän reunat: tositarina", " Lutherin psalmi " ja "Schiller" (kukin 1831). Hän aloitti, mutta ei suorittanut loppuun saksalaisen kirjallisuuden historiaa, josta hän ammentaa materiaalia esseitä " Nibelungit valehtelee ", "Varhainen saksalainen kirjallisuus" ja osia "Historial Survey of German Poetry" -kirjoituksesta (kukin 1831). Ihme tunari.
ellauri393.html on line 443: Alrunat ovat suurin piirtein jättestor ståkukin kokoisia (15-20 cm). Heinz Eversin romaani Alraune kertoo, että mandraken (alraune) oletetaan kasvavan hirtettyjen rikollisten viimeisestä siemenestä, joilla ruiskahtaa kun heidän niskansa murtuu teloituksen aikana. Hän kutsuu geneetikkosetänsä luomaan samanlaisen olennon ihmismuodossa siementämällä prostituoitua keinotekoisesti rikollisen siemenellä, jonka hän strittaa teloituksen aikana. Tämän seurauksena syntyy erittäin kaunis tyttö, jolla on poikkeukselliset kyvyt (ja hän syntyy keskiyöllä): nuori Alraune voi pakottaa ihmiset toteuttamaan minkä tahansa toiveensa, usein hyvin julman ja hienostuneen, hänellä on ehdotuksen lahja ja se tuo vaurautta hänen geneetikko huoltajallensa. Samaan aikaan jokainen, joka joutuu sen vaikutuksen alle, on myöhemmin tuomittu kuolemaan.
ellauri398.html on line 277: Kristittyjen ei tarvitse murehtia homoilusta enempää kuin äyriäisten syömisestä. Makukin on suurin piirtein sama. Mutta vielä on selättämättä Paavali. Pace Paavali, homoilu on luonnollista, Yli 1 000 ei-ihmiseläimellä, mukaan lukien lampaat, naaraspuoliset pullonokkadelfiinit ja leijonat, on samaa sukupuolta olevia suhteita mieshenkilöihin.
ellauri399.html on line 128: 00:50 Niin pitkälle kuin muistan, varhaisesta lapsuudesta asti, olen aina ollut täysin kiehtonut ajatus kuolemasta. Nyt saatat ajatella, että se on jotenkin sairasta, mutta tiedät, kun lapsi sanoo yöllä lauseen "Jos minun pitäisi kuolla ennen kuin herään", siinä on jotain aivan outoa . Millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä? Nyt useimmat järkevät ihmiset vain hylkäävät ajatuksen. He sanovat, ettet voi kuvitella sitä. He kohauttavat olkapäitään ja sanovat: "No, siitä se tulee." Mutta luulen, että olen yksi niistä vihamielisistä ihmisistä, jotka eivät ole tyytyväisiä sellaiseen vastaukseen. Ei sillä, että yrittäisin löytää jotain muuta sen lisäksi, vaan että olen aivan kiehtova siitä, millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä. 01:57 Tarkoitan, että monet ihmiset ajattelevat, että se on kuin menisi pimeyteen ikuisesti tai haudattaisiin elävältä. Mutta ilmeisesti se ei olisi ollenkaan niin, koska tunnemme pimeyden kontrastina - ja vain kontrastina - valon kanssa. Minulla on ystävä – tyttö, joka on erittäin älykäs ja sananvalkoinen – ja hän syntyi sokeana, eikä hänellä ole pienintäkään aavistustakaan, mitä pimeys on. Sana merkitsee hänelle yhtä vähän kuin sana "valo". 02:38 Joten jos menisit nukkumaan – et ole tietoinen pimeydestä nukkuessasi – ja niin jos menisit uneen, tajuttomuuteen, aina ja aina ja aina, se ei olisi ollenkaan kuin menisit pimeyteen. , se ei olisi ollenkaan kuin elävältä haudattu. Ihan kuin itse asiassa sinua ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Ei vain sinä, vaan myös kaikki muu. Olisit siinä tilassa kuin et olisi koskaan ollut. Ja siellä ei tietenkään olisi ongelmia, ei olisi ketään, joka katuisi minkään menetystä, sitä ei voisi edes kutsua tragedioksi, koska ei olisi ketään, joka kokisi sen tragediana. Se olisi – yksinkertaista – ei mitään. Ikuisesti ja ikuisesti, koska sinulla ei vain olisi tulevaisuutta, sinulla ei olisi myöskään menneisyyttä eikä nykyisyyttä. 04:00 Nyt luulisi, että se oli se kohta, jossa sanoimme: "No, puhutaan jostain muusta." Mutta en ole tyytyväinen siihen; Kieltäydyn, koska tämä saa minut ajattelemaan kahta muuta asiaa. Tämä tyhjyyden tila saa minut ensinnäkin ajattelemaan - ainoa asia, jonka saan kokemuksessani lähellä tyhjyyttä, on se, miten pääni näyttää silmiini. Koska minusta tuntuu, että siellä on maailma – ikäänkuin – silmieni edessä, ja sitten silmieni takana ei ole mustaa täplää, ei ole edes sumeaa kohtaa. Ei ole yhtään mitään. En ole tietoinen päästäni, ikään kuin mustana aukona kaiken tämän valoisan visuaalisen kokemuksen keskellä. Siinä ei ole edes kovin selkeitä reunoja, koska näkökenttä on soikea. Ja jos liikutan sormiani näkökenttääni pitkin, se on näin, ja tämä on kohta, jossa sormeni vain katoavat näkyvistä. Epämääräinen reuna. Mutta sitten tämän ovaalin takana ei ole mitään. Ihan vain näköaistin perusteella. Tietysti, jos käytän sormiani ja kosketan, voin tuntea jotain silmieni takana. Mutta jos käytän näköaistia yksin, siellä ei vain ole mitään. Nyt kuitenkin siitä tyhjyydestä, jonka näen. No, se on ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen. 06:00 Seuraava asia, jota se saa minut ajattelemaan, on tämä: jos olen kuollessani kuin en olisi koskaan ollutkaan, niin olin sellainen ennen syntymääni. Koska - aivan kuin yrittäessäni palata silmieni taakse ja löytää mitä siellä on, tulen tyhjään paikkaan - jos yritän muistaa takaisin ja takaisin, ja takaisin ja takaisin, minulla on varhaisimmat muistoni ja sitten , niiden takana ei mitään. Täysin tyhjä. Mutta aivan kuten tiedän, että silmieni takana on jotain käyttämällä sormia pääni päällä, niin tiedän muiden tietolähteiden kautta, että ennen syntymääni oli jotain tekeillä. Siellä oli isäni ja äitini, ja heidän isänsä ja äitinsä, ja koko maapallon aineellinen ympäristö ja sen elämä, josta he tulivat, ja sen takana aurinkokunta ja sen takana galaksi ja sen takana kaikki galaksit , ja sen takana… toinen tyhjä: välilyönti. 07:11 Joten ajattelen, että jos palaan, kun olen kuollut, tilaan, jossa olin ennen syntymääni, enkö voisi tapahtua uudestaan? Tiedätkö, se mikä on tapahtunut kerran, voi hyvin tapahtua uudelleen. Jos se tapahtui kerran, se on poikkeuksellista, eikä se todellakaan ole kovin erikoisempaa , jos se tapahtuisi uudestaan. Toisin sanoen tiedän varmasti – koska olen nähnyt ihmisten kuolevan ja olen nähnyt ihmisiä syntyvän heidän jälkeensä –, että (joka tapauksessa) kuolemani jälkeen ei synny vain joku, vaan myös lukemattomia muita olentoja. . Että minä tiedän. Me kaikki tiedämme sen, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mikä meitä huolestuttaa, on se, että kun olemme kuolleet, ei voi olla mitään ikuisesti, ikään kuin siitä olisi syytä huolehtia. Ennen syntymääsi ei ollut tätä samaa ikuisesti mitään, ja kuitenkin tapahtuit. Ja jos tapahtui kerran, voit tapahtua uudelleen. 08:40 Mitä se nyt tarkoittaa? No, päästään siihen ensin sen yksinkertaisimmalla tavalla, ja selittääkseni itseni minun on keksittävä uusi verbi: tämä on verbi I . Ja ensinnäkin kirjoitamme sen I-kirjaimella, mutta sen sijaan, että se olisi pronomini, kutsumme sitä verbiksi. Universumi on . Se on minä -ed minussa ja se on sinussa. Kirjoitetaan nyt sana silmä uudelleen . Kun puhun "nähdä silmällä jotain", se tarkoittaa katsoa jotain, olla tietoinen jostakin. Joten muutamme oikeinkirjoitusta ja sanomme universumin silmät ; se tulee tietoiseksi itsestään meissä jokaisessa. Ja se katselee jatkuvasti ja joka kerta kun se katsoo , jokainen meistä, jossa se katsoo, tuntee olevansa kaiken keskipiste. Ja että tiedän, että sinä tunnet olevasi minä, aivan samalla tavalla kuin minä tunnen olevani minä . Ja meillä kaikilla on sama tyhjän tausta. Emme muista tehneemme sitä aiemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty ennenkin. Uudelleen, uudestaan ​​ja uudestaan, ei vain ennen ajassa, vaan kaikkialla ympärillämme kaikkialla muualla avaruudessa on kaikki; on universumi I-ing 10:11 Katsokaa nyt, yritän tehdä tämän selvemmäksi tällä tavalla: kun sanon "Se on universumi I-ing ", kuka minä on ? Mitä tarkoitat 'minä'? No, sillä voit tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta voit tarkoittaa sitä, mitä kutsutaan egoksesi, persoonallisuutesi. Mutta se ei ole sinun todellinen minäsi, koska persoonallisuutesi on käsityksesi itsestäsi ; se on kuvasi itsestäsi. Ja se koostuu siitä, miten tunnet itsesi, kuinka ajattelet itsestäsi, ja se on täynnä sitä, mitä kaikki ystäväsi ja sukulaisesi ovat kertoneet sinulle itsestäsi. 10:55 Joten kuvasi itsestäsi – kuinka ilmeisesti tahansa – et ole enää sinä kuin valokuvasi tai enemmän kuin kuva mistään . Kaikki kuvamme itsestämme eivät ole muuta kuin karikatyyrejä. Useimmille meistä ne eivät sisällä tietoa siitä, kuinka kasvatamme aivojamme, kuinka työskentelemme hermoihimme, kuinka kierrätämme verta, kuinka eritämme rauhasten kanssa ja miten muokkaamme luita. Se ei sisälly sensaatioon tai kuvaan, jota kutsumme egoksi. Ilmeisesti siis egokuva ei ole minun minäni. 11:40 Joten minun minäni sisältää kaikki nämä tekijät, joita voisimme sanoa, että keho tekee: verenkierto, hengitys, hermojen sähköinen toiminta - kaikki tämä olen minä, mutta en tiedä siitä mitään . en tiedä miten se tuli yhteen, en tiedä miten se rakennettiin. Ja silti teen kaiken tämän, jos se on totta, myös sanoakseni "hengitän. Minä kävelen. Mielestäni. Olen tajuissani." En tiedä miten pärjään, mutta teen sen samalla tavalla kun kasvatan hiuksiani. Minun täytyy siis paikantaa itseni keskipiste – minun minäni – syvemmälle tasolle kuin egoni, joka on kuvani tai käsitykseni itsestäni. 12:41 Mutta kuinka syvälle mennään?Voimme sanoa, että keho on minä , mutta keho tulee ulos muusta maailmankaikkeudesta, tulee ulos kaikesta energiastaan. Joten se on maailmankaikkeus, joka minä olen . Universumi on samalla tavalla kuin omenapuu tai tähti loistaa . Ja omenan keskipiste on puu, loistavien keskipiste on tähti, ja niinpä minän peruskeskus – eli Itse – jota kutsutaan tässä tapauksessa Alan Wattsiksi, joka on vain nimi. tälle tietylle fyysiselle organismille; kukinta tästä erityisestä ympäristöstä, loistaa ulos tästä ympäristöstä – tekee kaiken tämän ikuisen maailmankaikkeuden keskuksen .Voi, ikuinen – asia on ollut olemassa kymmenen tuhatta miljoonaa vuotta ja todennäköisesti jatkuu vielä ainakin niin paljon, joten emme murehdi kuinka kauan se jatkuu. 13:55 Mutta - toistuvasti - se on , joten minusta tuntuu täysin järkevältä olettaa, että kun kuolen ja tämä fyysinen ruumis haihtuu ja koko muistijärjestelmä sen mukana, niin se on jälleen kerran tietoisuus, joka minulla oli ennen - ei aivan samalla tavalla – vaan vauvan syntymästä. Syntyy tietysti lukemattomia vauvoja, ei vain ihmisvauvoja, vaan sammakkovauvoja, kaniinivauvoja, hedelmäkärpästen vauvoja, vauvaviruksia, bakteereja, ja kuka heistä aion olla? Vain yksi heistä, ja silti jokainen heistä. Koska tämä kokemus tulee aina yksikössä, yksi kerrallaan. Mutta ehdottomasti yksi niistä. 15:03 Itse asiassa sillä ei ole paljon väliä. Sillä jos synnyin uudesti hedelmäkärpäsenä, luulisin, että hedelmäkärpäsenä oleminen oli tavallista, tavallista tapahtumien kulkua. Ja luonnollisesti luulisin olevani tärkeä henkilö – erittäin sivistynyt olento – koska hedelmäkärpäsillä on ilmeisesti korkea kulttuuri. Emme edes tiedä, miten sitä etsiä, mutta luultavasti heillä on kaikenlaisia ​​sinfoniaa, musiikkia ja taiteellisia esityksiä siinä, miten valo heijastuu heidän siivistään eri tavoin, kuinka he tanssivat ilmassa, ja he sanovat: "Oi, katso häntä! Hänellä on oikea tyyli! Katso, kuinka auringonvalo nousee hänen siivistään!" Ja he ovat maailmassaan yhtä tärkeitä ja yhtä sivistyneet kuin me omassa maailmassamme, jotta jos heräisin hedelmäkärpäsenä, en tunteisi itseäni (ikään kuin) erilaiseksi kuin silloin Herään ihmisenä. Olisin tottunut siihen. 15:58 "No", sanot kuitenkin, "se en olisi minä ! Sillä jos se olisin minä uudelleen, minun pitäisi muistaa, millainen olin ennen." Selvä, mutta et – nyt – muista, millainen olit ennen, ja silti olet tarpeeksi tyytyväinen ollaksesi se minä, joka olet. Itse asiassa se on täysin hyvä järjestely tässä maailmassa, että emme muista mitä se oli ennen. Miksi? Koska monimuotoisuus on elämän mauste, ja jos muistaisimme, muistaisimme, muistelimme tehneemme tämän uudestaan ​​ja uudestaan, ja uudestaan ​​ja uudestaan, meidän pitäisi kyllästyä. Ja aivan kuten muisto on kaunis asia, joka täytyy muistaa, ilman muistia emme voi olla älykkäitä. Mutta aivan kuten olen selittänyt, että hahmon näkemiseksi pitää olla tausta, jotta muisto olisi arvokas, pitää olla myös unohdus. 07:01 Siksi nukumme joka yö virkistäytyäksemme: menemme alitajuntaan, jotta tietoisuuteen paluu on jälleen hieno kokemus. No, kun sitä on kestänyt tarpeeksi kauan – kun päivästä toiseen muistamme menneitä päiviä (vaikka univäli onkin) – tulee kohta, jolloin todellakin , jos ajattelemme, mikä on meidän todellista mieltymystämme. , haluamme unohtaa kaiken , mikä meni ennen, jotta voimme saada poikkeuksellisen kokemuksen nähdä maailma jälleen vauvan silmin – olipa vauva mikä tahansa. Joten se on täysin uusi ja meillä on (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) kaikki hämmästyttävä ihme, joka lapsella on; kaikki havainnon eloisuus, jota emme voi saada, jos muistamme kaiken ikuisesti. 17:52 Joten näetkö mitä tapahtuu? Maailmankaikkeus on järjestelmä, joka ei vain unohda itsensä ja muistaa sitten uudelleen niin, että aina on jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa vaihtelua ajan kuluessa, vaan se tekee sen myös avaruuden aikavälillä katsomalla itseään jokaisen eri elämisen läpi. organismi antaa ikään kuin kokonaisvaltainen näkemys – tiedäthän, se on tapa päästä eroon ennakkoluuloista: päästä eroon yksipuolisesta näkemyksestä. Joten kuolema on siinä mielessä valtava vapautus yksitoikkoisuudesta. Se asettaa täydellisen unohtamisen välin rytmiseen päälle ja pois, päälle ja pois, jotta voit aloittaa kaiken alusta etkä koskaan kyllästy. 18:56 Mutta pointti on, että jos kuvittelet ajatuksesta olla mitään aina ja aina ja aina, sanot todella: "Kuolemani jälkeen maailmankaikkeus pysähtyy." Ja mitä sanon on: ei, se jatkuu aivan kuten se tapahtui, kun sinä synnyit. Saatat sanoa, että sinun mielestäsi on uskomatonta, että sinulla on useampi kuin yksi elämä. Mutta sanon ensinnäkin, eikö olekin uskomatonta, että sinulla on tämä ? Eikö olekin uskomatonta, että tässä olet menneisyytesi keskellä? Miksi, se on hämmästyttävää. Joten jos se on hämmästyttävää, se voi aina tapahtua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. 19:52 Tämä tarkoittaa siis sitä, että aivan kuten et tiedä kuinka onnistut olemaan tietoinen, kuinka onnistut kasvattamaan ja muotoilemaan tätä kehoasi, se ei tarkoita, että et tee sitä. . Samoin et tiedä, kuinka universumi loistaa tähdet, muodostaa tähtikuvioita ja galaksit galakseja – et tiedä. Mutta se ei tarkoita, ettet tee sitä samalla tavalla kuin hengität tietämättä kuinka hengität. Jos sanon: "Todella ja todella, minä olen koko tämä universumi" tai - toisin sanoen - "Tämä tietty organismi on koko maailmankaikkeuden tekemä minä-olento ", ja joku voisi sanoa minulle: "No kuka helvetissä luuletko olevasi? Oletko sinä jumala? Lämmitteletkö galakseja? Pystytkö sitomaan Plejadien makeat vaikutteet tai löysäätkö Orionin siteet ? ” Ja minä vastaisin siihen: ”Kuka helvetti sinä luulet olevasi ? Voitko kertoa minulle, kuinka kasvatat aivosi, miten muotoilet silmämunasi ja kuinka pystyt näkemään? No, jos et voi kertoa minulle sitä, en voi kertoa sinulle, kuinka lämmitän galaksia." Vain: Olen paikantanut itseni keskuksen syvemmälle ja yleismaailmallisemmalle tasolle kuin me kulttuurissamme olemme tottuneet tekemään. 21:43 Niin sitten,jos tuo universaali energia on todellinen minä – todellinen Itse, joka on kuin kaikki nämä erilaiset organismit leviävät eri tiloihin tai paikkoihin ja tapahtuvat uudestaan ​​ja uudestaan ​​ja uudestaan ​​eri aikoina – meillä (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) on ihmeellinen järjestelmä menossa. josta voit olla ikuisesti yllättynyt. Universumi on todella järjestelmä, joka jatkuvasti yllättää itsensä. Monilla meistä (etenkin teknisen osaamisen aikakaudella) pyrkimys saada kaikki hallinnassamme on väärä kunnianhimo, koska sinun tarvitsee vain ajatella hetken: millaista olisi, jos todella tietäisit ja hallitset kaikki? Oletetaan, että meillä on superkolossaali teknologia, joka voisi mennä villeimmille unelmillemme teknologisesta osaamisesta, jotta kaikki tapahtuva olisi ennalta tiedossa, ennustettavissa ja kaikki olisi hallinnassamme? Miksi, tiedätkö, se olisi kuin rakastelisi muovinaisen kanssa. Siinä ei olisi yllätystä, ei äkillistä vastauskosketusta – aivan kuin kosketamme toista ihmistä, se ei ole kuin koskettaisi jotain muovista valmistetta. Sieltä tulee vastaus, jotain odottamatonta. Ja sitä me todella haluamme, kun haluamme olla yhteydessä toiseen. 23:25 Näet, et voi kokea tunnetta, jota kutsut "itseksi", ellei se ole ristiriidassa "toisen" tunteen kanssa. Se on kuin tunnettua ja tuntematonta, valoa ja pimeyttä, positiivista ja negatiivista. Muuta tarvitaan, jotta voit tuntea itsesi. Eikö se sitten ole se järjestely, jonka haluat? 23:54 Ja niin, samalla tavalla, etkö voisi sanoa, että järjestely, jonka haluat, ei ole muistaa – muisti on aina, muista, kontrollin muoto : minulla on se mielessä, muistan sen, tiedän numerosi. Olet hallinnassa. Jos nyt jatkat muistamista, muistamista ja muistamista, se on kuin kirjoittaisit paperille ja jatkaisit kirjoittamista, ja kirjoittamista ja kirjoittamista, kunnes paperille ei jää tyhjää tilaa. Muistisi on täynnä, joten sinun on pyyhittävä kaikki puhtaaksi, jotta sinulla on valkoinen paperi uudelleen ja voit alkaa kirjoittaa sille uudelleen. 24:36 Sitä kuolema siis tekee meille: se pyyhkii liuskekiven puhtaaksi ja myös – katsoen sitä planeetan väestön ja ihmisorganismin näkökulmasta – se puhdistaa meidät jatkuvasti. Ja ajatus teknologiasta, jonka avulla jokainen meistä voisi olla kuolematon, olisi jotain, joka täyttiisi planeetan vähitellen ihmisillä, joilla on toivottoman täynnä muistoja. He olisivat kuin ihmiset, jotka asuvat talossa, johon he olisivat keränneet niin paljon omaisuutta, niin paljon kirjoja, niin monia maljakoita, niin monia veitsisarjoja ja haarukoita, niin monia pöytiä ja tuoleja, niin monia sanomalehtiä. – ei olisi tilaa liikkua! Tarvitsemme tilaa elääksemme. Ja avaruus on eräänlaista tyhjyyttä. Ja kuolema on eräänlainen tyhjyys. Kaikki on sama periaate. Ja asettamalla ikään kuin lohkoja tai tyhjyyden tiloja - avaruuden tiloja - jonkin tilojen väliin saamme elämän asianmukaisesti erilleen. Saksan sanaa käyttäen: Lebensraum , "huone asumiseen". Sitä avaruus antaa meille, ja sen antaa meille kuolema. 26:00 Katso nyt: huomaa, että kaikessa, mitä olen sanonut kuolemasta, en ole tuonut sisään mitään, jota voisin kutsua pelotukseksi. En ole tuonut mitään tietoa mistään, jota et jo tiedä. En ole vedonnut mihinkään mystiseen tietoon sieluista, muistoista entisistä elämistä tai sellaisista. Olen vain puhunut siitä termeillä, jotka me jo tiedämme. Joten jos sanot: "Kaikki tämä ajatus, joka ihmisillä on haudan takana olevasta elämästä, on vain toiveajattelua", sanon: "Okei. Minä myönnän sen." Oletetaan, että se on toiveajattelua ja että kun olemme kuolleet, ei vain ole mitään . Todettakoon se tosiasia: se tulee olemaan loppu. Huomaa nyt ensinnäkin, että se on pahin asia, jota sinun täytyy pelätä. Pelottaako se sinua? Kuka pelkää? Oletetaan, että se loppuu? Ei enää ongelmia! 27:11 Mutta sitten tulet huomaamaan, että tämä tyhjyys – jos noudatit väitettäni – on jotain, josta sinä ikään kuin pomppaat jälleen , aivan kuten pomhdit alun perin syntyessäsi: sinä pommitat tyhjyydestä. Tyhmyys on eräänlaista pomppimista, koska se merkitsee – mikään ei merkitse mitään. Joten palaat takaisin. Kaikki uutta, kaikki erilaista, ei mitään verrattavaa aikaisempaan, virkistävä kokemus. 27:43 Jajos siis saat tämän tunteen – aivan kuten sinulla ei ole mitään käsitystä silmiesi takana – saat tuntemattomuuden tunteen (erittäin voimakkaan, pirteän tyhjyyden) koko olemuksesi taustalla, eikä siinä ole mitään pelättävää. , silloin – tällä tavalla – voit tulla ihmiseksi, jolle loppuelämä on kastiketta, koska olet jo kuollut. Tiedät, että tulet kuolemaan. Sanomme, että yksi asia on varma, se on kuolema ja verot. Ja meidän jokaisen kuolema nyt on yhtä varma kuin se olisi, jos kuolisimme viiden minuutin kuluttua. Joten missä on ahdistuksesi, missä on puhelusi? Pidä itseäsi jo kuolleena, jotta sinulla ei ole mitään menetettävää.Turkkilainen sananlasku sanoo: "Se, joka nukkuu lattialla, ei putoa sängystä." Joten samalla tavalla henkilö, joka pitää itseään jo kuolleena, joka – siis et ole käytännössä mitään. Sadan vuoden päästä olet kourallinen pölyä. Se tulee olemaan totta. Hyvä on. Toimi tuon todellisuuden mukaan, etkä yllätä itsesi yllättäen mistään: tuosta mitä enemmän tiedät, ettet ole mitään, sitä enemmän tulet olemaan jotain.
ellauri403.html on line 182: Hänellä oli taoistinen käsitys kaiken kahtalaisuudesta. Se ilmenee hänen teoksissaan kaksosina olemisen tarkasteluna, seksuaalisuuden eri muotojen tarkasteluna sekä ihmisen paikallaan pysymisen (Kain) ja liikkuvuuden (Abel) kahtalaisuutena. Kain ja Abel naivat kukin oman kaxosen. Abel mieli Kainin kaxosta joka oli better looking than Abelin kaxonen, mistä Kain sille suutahti. Eivät ollet samanmunaisia, kerta olivat kahtalaisia.
ellauri411.html on line 543: Kiinnittäkäämme hieman huomiota kohtaan A ΄ Korinttilaisille 7 : 20-24 : "kaikki kutsussa olevat tai kutsutut , samaan aikaan. kutsuttiinko sinua orjaksi? En tutki sinua, mutta jos pystyt syntymään vapaana, olet todennäköisesti hyödyllinen. sillä joka on kutsuttu Herrassa, on Herran vapaa palvelija, samoin se, joka on vapaa, kutsutaan Kristuksen orjaksi. kunnioittakaa itseänne; älkää olko ihmisten orjia. veljet, kukin siihen, mihin häntä kutsuttiin, tällä tavalla minä pysyn Jumalan edessä." Paavali ei tässä ainoastaan ​​poista orjuutta, vaan ehdottaa sen säilyttämistä. Hän käskee kaikkia orjia pysymään paikoillaan pyytämättä heidän oikeuksiaan ja vapauttaan. Orjalla olemisella ei ole mitään väliä, koska lopulta orjat ovat Kristuksen vapautettuja ja hänen ostamiaan tietyllä hinnalla, ja vapaat ovat Kristuksen orjia. Joten pysykää kaikki paikallaan! Voimme tällä hetkellä antaa Paavalille helpotuksen siihen, että ehkä hän sanoi nämä asiat kuten kaikki, mitä hän kertoo meille muissa kohdissa orjien ehdottomasta kuuliaisuudesta herroilleen (lue ne "Pyhästä " Raamatusta ) jne. perustuen usko, että maailmanloppu oli lähellä ja kaikkien tilalla ei ollut suurta merkitystä. Pian Herra Jeesus Kristus järjestäisi kaiken parhaalla tavalla. Mutta hän ei ajatellut, mitä seurauksia ja seurauksia näillä hänen sanoillaan olisi siinä tapauksessa, että hän putoaisi, kuten hän lopulta teki. Siksi, jos hän puhui tässä hengessä, hänen jumalallinen inspiraationsa, samoin kuin kaikki pyhät kirjoitukset, lähtevät kävelylle. Katsommepa sitä miten tahansa, näemme, että kristinusko on epäjohdonmukainen, väärä ja keinotekoinen uskonto, ja orjuuden osalta se teki sotkun ja aiheutti miljoonien ihmisten tuhon.
ellauri412.html on line 324: Koko maasta tulee hyeenojen tanner, kamelikurkien asuinsija. Villikoirat ja sakaalit siellä kohtaavat, villivuohi villivuohta kutsuu. Siellä lepäilee Lilit, öinen velhotar, sieltä hän löytää rauhallisen sijan. Myös nuolikäärme löytää sieltä turvapaikan, pesii ja munii, hautoo munansa hiekassa. Sinne kokoontuvat haaskalinnut kukin kumppaninsa kanssa. Kaikiila on lopultakin kivaa ja rauhaisaa ilman mölyapinoiden hälinää.
xxx/ellauri010.html on line 1764: koko sana Pirkko. Ettei jäisi epäselväxi kuka kukin on.
xxx/ellauri013.html on line 453: Jotta tuntisimme itsemme onnellisiksi, tarvitsemme kaikenlaista mahdollista itsetunnon pönkitystä. Loppujen lopuksi ja ennenkaikkea meistä jokaisella on muuan ansio, joka jok'ikisellä aivan ainutlaatuinen: kukin on minä itse. Narsaita äidin oomme kaikki. Mä veikkaan että Bert oli niin kiukkuinen neukuille vaan six että Vladi kehtas nauraa sille.
xxx/ellauri013.html on line 747: Ja lähetetään kukin verinen pala erixeen.

xxx/ellauri044.html on line 381: Kun puhutaan oman elämänsä sepoista, on muistettava, että sellaiset sepot eivät voi mitenkään olla kaverien elämien seppoja, koko pointtihan on että kukin vastaa vaan izestään. Muut ovat kilpailijoita. EU:n kitupiikit ovat, ylläri, Ruozi, Tanska, Itävalta ja Hollanti. Seppouteen perustuu Amerikan unelma. Tuossa rinnalla on Amerikan pääsepon Donald Trumpin twiitit koronan ajalta 1-1.5M tartuntaa ja 0-100K kuollutta. Nyt tappioita on enemmän kuin Vietnamin ja Korean sodissa yhteensä, enemmän kuin 1. maailmansodassa. 2. maailmansota on vielä vähän kai joholla. Hizi jenkit pääsi maailman kuninkaixi tosi vähällä.
xxx/ellauri068.html on line 472: If to and fro each wagon thrice journeyed every day. jos edestakas kukin rekka kulkis 3xvrk.
xxx/ellauri081.html on line 428: Arne Alligaattorista tuli mieleen Aarne Ranta. Han har ingen dator han bor ju i djungeln, dvs Göteborg. Aarne Ranta ei pitänyt Aarne Alligaattorista. Huonosilmäinen ja kiltinoloinen mutta ikävä kyllä jotenkin uskovainen. Mikä pahinta, se tykkäsi thai-ruuasta. Aina piti laapustaa siihen samaan thai-ravintolaan syömään pahaa thai-ruokaa. Sen pojatkin on jostain vanhan testamentin kirjasta. Niillä oli yhden huoneen koirankoppi Nilkin kesäsiirtolassa. No tän kaiken mä oon kai jo kertonut, juolahti vaan mieleen taas. Vai olinko? Aarnen vaimo Pihla paistoi pannulla kampasimpukoita niiden keltaisen Göteborgin professoritalon kaakeloidussa teräskeittiössä. Kasarit koon mukaan seinälle ripustettuina. Pihla oli pätevämpi Aarnea, ja ehkä hyvätuloisempi myös. Aarne oli syystä siitä mustasukkainen. Nilkin keskittymisleirin virkanaiset kehui kukin izeään saunan lauteilla aika kuplixi. Siellä vallizi hiljainen mutta tiukan verinen statuskilpailu. Seija istui kylmällä alimmalla lauteella yhteiskunnan tuilla. Hänet sanottiin irti! Pihlan sisaruxet kuiskivat saunan lavoilla, tarkoittaen rouva nilkkiä, joka ei tehnyt enää muuta kuin poimi hehtolitroittain mustikoita kesällä. "Kaikki minun sisaruxeni ovat kyllä hyvissä naimisissa ja töissä, kukaan ei ole työtön," Pihla vielä teroitti. Tampereen talousalueelta terkkuja. Nilkin johdolla pelattiin Toiskan seurakunnan aidatuilla kentillä koripalloa ja lentistä. (Ne pelasivat, ei toki me.) "Rahnaa" sanoo nilkki tukka silmillä ja silmät viirussa manselaisittain luihunlaihan nenän kautta haiveniset posket viinan ahavoittamina.
xxx/ellauri084.html on line 674: Wallun keskustelut ovat aivan outoja. Tyypit puhuvat vuorotellen kukin izestään. Ne on kuin jotain oopperan duettoja jotka esittävät ääneen ize kunkin ajatuxia.
xxx/ellauri087.html on line 54: Mutta sitten: “Pafos-viikko sallii irrottautumisen suorituspaineista ja arjen hyörinnästä. Syntyy vapautunut, kunnioittava, hyväntahtoinen, positiivis-realistinen kohtaamisen tilanne, jonka ytimessä on jokaisen meidän ihme ihmisenä. Tunnelma on hyväksyvä, inspiroitunut, rohkaiseva, kohtelias ja kohottava. Työskentelemme hienoviritteisen hengittävästi, kukoistuksen huokoisuuksia vaalien, kukin omalla tavallamme.”
xxx/ellauri091.html on line 89: Ainut asia mistä nuorilla ja vanhoilla on eri näkemys on vanhustenhoidon tärkeys. Vanhuus on nuorilla niin etäällä, että tää näyttää niistä nollasummapeliltä. Ja niinhän se onkin, sama minkä ikäinen kukin ize on.
xxx/ellauri104.html on line 1140: Ef. 5:33 Mutta myös teistä kukin kohdaltaan rakastakoon vaimoaan niinkuin itseänsä; mutta vaimo kunnioittakoon miestänsä.
xxx/ellauri113.html on line 196: Tapsa sanoo että sen tauti onkin ALS. Siihenhän se kuoli Tomi-serkkukin, aika äkäseen, ei ehtinyt kauan ajella ympäriinsä sähköisellä rullatuolilla. Parempi niin. Olis ollut parempi Tapaninkin tapauxessa. Liika viisaalta se kuulostaa. Liika viisaan & tosi tyhmän välinen ero on hiuxenmentävä.
xxx/ellauri120.html on line 247: Palvelukeskuksen lakisääteisen tehtävänsä mukaisesti antamat suositukset eivät kuitenkaan ole velvoittavia, ja kukin valtion virasto tai laitos päättää lopulta itsenäisesti menojen hyväksymisestä. Tarkastusvirastossa kyseiset menot onkin palvelukeskuksen suosituksesta huolimatta hyväksytty. Tarkastusvirastossa on myös asiaan liittyen laadittu vuonna 2019 ohjeistus, jonka mukaan kampaamo- ja stailauspalveluita voidaan maksaa viraston toimintamenoista viestintäpäällikön harkinnan mukaan.
xxx/ellauri123.html on line 688: Vitun Niklas Käki. Aina työntämässä munaa toisten pesään. Nää hemmot on kuin niitä Helmin lekkaavia mannekiinilintuja struttaamassa kukin oman kukkalaitoxensa edessä linnunperseen toivossa. Tai muumin muurahaisleijonia kuopissa heittämässä santaa muurahaisten silmille.
xxx/ellauri123.html on line 862: olevan kasvaimen (= jättestor ståkukin). Koko ajan
xxx/ellauri138.html on line 342: Saksalainen kritiikki on viime ponnistuksiinsa asti pysytellyt filosofian maaperällä. Vaikka se on ollutkin kaukana yleisfilosofisten edellytysten tutkimisesta, sen kaikki kysymykset ovat nousseet tietyn filosofisen järjestelmän, Hegelin järjestelmän, maaperästä. Niinpä ei ainoastaan sen vastauksiin, vaan jo itse kysymyksenasetteluun on sisältynyt mystifikaatiota. Tämä riippuvuus Hegelistä on syynä siihen, ettei kukaan näistä uudemmista kriitikoista ole yrittänytkään arvostella Hegelin järjestelmää kokonaisuudessaan, niin kovasti kuin jokainen heistä onkin väittänyt etääntyneensä Hegelistä. Heidän polemiikkinsa Hegeliä ja toisiaan vastaan rajoittuu siihen, että kukin sieppaa jonkin yhden puolen Hegelin järjestelmästä ja kääntää sen niin koko järjestelmää kuin myös muiden siitä ottamia puolia vastaan. Aluksi otettiin Hegelin kategoriat, kuten »substanssi» ja »itsetajunta» puhtaassa, väärentämättömässä muodossa, myöhemmin nämä kategoriat profanoitiin maallisemmilla nimityksillä, kuten »laji», »ainoa», »ihminen» jne.
xxx/ellauri157.html on line 180: Ja size läppä vielä että kukin vastaa muka vaan omista mokistaan, muzilti epis äijä kostaa lapsille 3 ja 4 polveen ja antaa kokonaisille kansoille kimppahivutuxia. Turha selittää että se on jotain perimäsyntiä, oli kai jeesuxellakin puolet geeneistä äitykältä eikö niin? Ja mitä vittua rangaista geenivioista, eihän kukaan voi siihen ize vaikuttaa. Vitun typerää, aivan päätöntä. Taas kerran mitä päättömämpää juttua sitä tiukemmin hampaat irvessä sitä pitäis uskoa eikä kysellä.
xxx/ellauri174.html on line 442: Alva latoo lisää perusteluja mixi silikoninukke on enemmän kuin riittävä. - Rakastunut ? Ah! Jos kaksi rakastajaa voisi koskaan todella nähdä toisensa sellaisena kuin he ovat ja todella tietäisi mitä he ajattelevat ja miten he ajattelevat toisistaan, heidän intohimonsa katoaisi minuutilta! Totta kyllä että ruumiikkaiden ihratynnörien punnerrus ja äherrys pukilla voisi niitä videona izeäänkin ällöttää. Se on hyvin harhaanjohtavaa, sanoi nuori mies surullisesti. Mutta… aina kuulla samat sanat! nähdä partneri aina saman ilmeen mukana, vaikka kuinka ihailtavan! ― Luulen, että tämä komedia näyttää pian… yksitoikkoiselta. "Termennän", vastasi Edison, "että kahden toisiaan rakastavan olennon välillä mikä tahansa uutuus ulkonäössä voi johtaa vain arvovallan heikkenemiseen, intohimon muuttamiseen ja unelmien lentämiseen. Tästä johtuu rakastajien nopea kylläisyys, kun he havaitsevat tai uskovat havaitsevansa pitkällä aikavälillä todellisen vastavuoroisen luonteensa, joka on vapautettu keinotekoisista verhoista, joilla kukin heistä koristaa itsensä miellyttääkseen toistaan. Se on jopa vain ero heidän unelmaansa, jonka he edelleen näkevät täällä! Ja se riittää, että he usein alkavat kokea inhoa ja vihaa."
xxx/ellauri175.html on line 161: - Viehättävä! hän huudahti sydämellisen hyväntahtoisuuden ilmassa. Kaikki aikanaan, kukin vuorollaan! Näin sanoen hän edelsi vieraitaan kauniilla kutsueleellä.
xxx/ellauri176.html on line 324: Oui, c'est pour moi, pour moi, que je fleuris, déserte ! Joo , se on mä, mua varten mä kukin autiona!
xxx/ellauri177.html on line 190: He pysyivät toisilleen sylissään. He eivät suuteleneet toisiaan, he olivat tarttuneet toisiaan vyötäröstä, asettaen posket poskelle, yhdistyivät siitä alaspäin, mykkänä, hurmasivat olemaan vain yksi. Heidän ympärillään ruusupensaat kukkivat. Se oli hullu, rakastava kukinta, täynnä punaista naurua, vaaleanpunaista naurua, valkoista naurua. Elävät kukat avautuivat kuin alastomuudet, kuin liivit paljastaen rintojen aarteet. Siellä oli keltaisia ruusuja, jotka riisuivat barbaarityttöjen kultaisia nahoja, olkiruusuja, sitruunaruusuja, auringonvärisiä ruusuja, kaikki niskan sävyt, joita palavan taivaan sävyt ruskastivat. Sitten liha pehmeni, teeruusut saivat ihastuttavan kosteuden, osoittivat kätkettyä vaatimattomuutta, vartalon kulmat, joita ei näy, silkkisävyisyyttä, suonten verkoston sinistämiä.
xxx/ellauri177.html on line 322: Mutta varsinkin aloet avasivat heidän pyörtyneet sydämensä; siellä oli niitä vihreitä, herkkiä, voimakkaita, kellertäviä, harmahtavia, ruskeita ruosteroiskeita, tummanvihreitä vaalean kullan reunustamia; Jotkut olivat kaiken muotoisia, leveitä lehtiä, jotka oli leikattu kuin sydämet, ohuilla lehdillä, jotka muistuttivat miekan teriä, joissakin oli rosoisia piikkejä, toisissa hienosti reunustettuja; valtavat, jotka kantoivat kukkiensa korkeaa tikkua, josta riippui vaaleanpunaisia korallikullinpäitä; pieniä kasveja varressa sekä meheviä kukintoja, jotka levittävät joka puolelta käärmeen ketteriä kieliä.
xxx/ellauri177.html on line 625: Kärsi, kuole, kauniimman kruunun saat. Nämä sanat soivat hänen korvissaan korvamatona, kuin ihmisen viisauden loppu. Ja kun hän sitoi itsensä ristiin, hän sai rajattoman lohdutuksen Jumalan rakkaudesta. Se ei ollut enää suklaa-Marie, jota hän rakasti pojan hellyydellä, rakastajan intohimolla. Hän rakasti, rakastaa, rakkauden ehdottomuudessa. Hän rakasti Jumalaa yli itsensä, yli kaiken, valon kukinnan syvyyksissä. Hän oli kuin kirkkaasti palava soihtu. Kuolema, kun hän sitä toivoi, oli hänen silmissään vain suuri rakkauden aalto.
xxx/ellauri199.html on line 498: 10. sillä meidän kaikkien on tultava Kristuksen tuomioistuimen eteen, jotta kukin saisi sen mukaan, mitä hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, hyvää tai pahaa.
xxx/ellauri200.html on line 464: kukin punaisin silloin hohti
xxx/ellauri208.html on line 482: Mahfouz kuuluu niihin kirjailijoihin, jotka ovat ikuistaneet itselleen läheisen suurkaupungin. Hänen tapauksessaan se on Kairo, josta hän on kirjoittanut suuren ns. Kairo-trilogian (suomennettu otsikoilla Palatsikatu, Intohimon palatsi ja Sokerikuja). Hänen teoksensa Midaqq-kuja sijoittuu myös Kairoon, toisen maailmansodan aikaan, mutta lähes kokonaan pienelle kujalle. Se on takakannen mukaan "egyptiläisen Nobel-mestarin rakastetuin teos". Vittu puskarunkkukin on parempaa viihdettä.
xxx/ellauri208.html on line 733: Typerää. Ei elukan tarvi olla rohkea kuollaxeen, kylse viikate vilahtaa ilmankin. Kaikkeen tottuu sanoi pässi kun päätä leikattiin. Nytkö sitten kuollaan? kysyi Pirkko lopuxi. No nyt. Nyt on Linkkukin jo vainajien maassa. Kankijalkaisena rojottaa työntämässä koiranputkea.
xxx/ellauri209.html on line 61: Nyt on päästy siihen pisteeseen ettei oikeastaan enää jaxa lukea yhtään kirjaa kokonaan. Vähän päästä ilmenee mihin genreen kuuluu kukin läpyskä, mistä raitapersepaviaanin langoista se koittaa vedellä, ja tietysti miten siinä tulee käymään loppupeleissä. Ei jaxa, ei kerta kaikkiaan enää jaxa.
xxx/ellauri229.html on line 62: Tässä numerossa Stänli miettii miten käy sieluun perustuvien uskontojen jos ja kun homo sapiensin duaaliset eri ainexet pystytään teknis-manuaalisesti irrottamaan toisistaan. Jos elukoita voidaan konstruoida bioteknisesti kangaspakasta ja tehdä tietotekniikalla niille mieliä mielin määrin mielivaltaisista aineista ja mulkata niitä vielä matkan päällä miten kukin lystää. Ja sitten ottaa koko heppulista varmuuskopio. Huonostihan siinä käy. Se Platon kumppani (Simmias, episodissa Faido) jonka mielestä sielu on vaan urkuharmonin hyvin temperoitu viritys näyttää olleen oikeassa 6-0, ja myrkkykeisomaljan hulauttanut Sokrates (oikeammin koleerinen Jan von Plaatto ize vanhan opettajansa housuissa) oli hölmö huijari joka huijasi izeäänkin muiden lisäxi. Jenkkivideolla paasaava pikkukaveri jaxaa yhä vaan hutkia samaa kaakkivainajaa. Sokrates on kuvassa kuin salilla käynyt kyyppari sormi ojossa.
xxx/ellauri230.html on line 95: Vittu minkälaista tuubaa geishapötkön muodossa. Wanjikukin oli kikuju, on kai vieläkin ellei vaihtanut naimisiin mennessään heimoa.
xxx/ellauri235.html on line 404: Niin myös lukijalle annetaan ymmärtää, tunteeko "sukuhenki" kertojan oman epitafinsa kautta. Jos loppujen lopuksi kaikki ovat yksin, yksinäisyyteen pätee yhteinen kuolevaisuus, ja sitä lisää myös sukulaisherkkyyden läsnäolo. Kuolevaisuus ei ole alistettu johonkin henkilökohtaisen pelastuksen tai lunastuksen suunnitelmaan. "Elegia" ei ole tässä suhteessa tavanomainen pastoraalinen elgia; se ei tarjoa lohdutusta esimerkiksi Miltonin Lycidasille(1637). Grayn runo viittaa siihen, että elegisti on itse voimaton kuoleman edessä, eikä pysty viittaamaan siihen uskonnolliseen vakaumukseen, jolla se voidaan tehdä ymmärrettäväksi. Perusteltuja ovat realisoitumattomat elämät, joista runoilijan elämä on yksi esimerkki. "Elegia" on ehkä ennen kaikkea harjoittelua tunteiden vaihteluissa: puhuja tuntee kunnioittamattomia kuolleita ja kunnioitettuja kuolleita; hän kuvittelee tiettyjä henkilöitä, joita kohtaan hän voi tuntea; hän käyttää säälittävää harhaa tunteakseen kukan "syntyneen punastumaan näkymätön"; hän tuntee "ihmiskuntaa" kohtaan; ja "sukuhengen" kautta hän tuntee itsensä. Runo harjoittaa herkkyyttä. Pimeys, jossa kertoja seisoo, on kuolevaisuuden yö, jota valaisevat vain erilaiset tunteet. Tämä sympatian yhteinen nimittäjä, teoksen " The Progress of Poesy: A Pindaric Ode" alkuEnsimmäinen kolmiosa päättyy Aphroditeen ("Cytherean päivä"), luovan voiman hahmo, joka yhdistää veden ja musiikin ("reippaat nuotit poljinrytmissä"; "ylevät, ilmassa leijuvat kädet"). Hän on uudelleen esiintuleva "Venus"Oodi keväälle ", johon osallistui, kuten Venus tuossa runossa, joukko juhlijoita: "Katso hänen lämmintä poskeaan ja kohoavaa rintaansa, liiku / nuoren Halun kukinta ja rakkauden violetti valo." "Oodi keväälle", "ruusuinen rintakehä, / ... Paljasta kauan odotetut kukat, / ja herätä purppura vuosi!"
xxx/ellauri235.html on line 627: The bloom of young Desire and purple light of Love. Nuoren kalun kukinta ja Rakkauden violetti valo.
xxx/ellauri237.html on line 117: Ja kazo tapahtui niinä päivinä, kun valitut Tytyn luona panivat kukin parastaan pitäen hauskaa samalla tavalla kuin aikaihmiset, hylätyt Paula ja Marketta ja heidän lisäkseen Osmo ja Saima pitivat omalla tavallaan hauskaa leikkimällä kuin lepakot vintillä.
xxx/ellauri239.html on line 795: Saatan ylitulkita jotain, mutta täällä julkaistussa epäillyn kuvassa huomio kiinnittyy suupielten asentoon. Kaverilla oli selkeästi vino suu. Käsittääkseni vain toisen suupielen nostaminen viestii ylemmyydentunnetta tai halveksuntaa. Päättelee tästä sitten kukin mitä tahtoo.
xxx/ellauri251.html on line 446: Three weaving women, and span each a thread, Kolme kutojatarta, ja kukin kehräsi langan,
xxx/ellauri252.html on line 139: Teoksessa Kuka kukin on 1994 kerrotaan Hannu Salaman olleen naimisissa Irma Jerkkolan kanssa vuodet 1963-1980. Hänellä on kaksi lasta: Markku (synt. 1964) ja Laura (synt. 1966).
xxx/ellauri280.html on line 194: Mogar ( lat. moharicum ), tai gomi, tai italialainen ketunhäntä, tai italialainen hirssi ( lat. Setária itálica ) eli tähkähirssi eli telahirssi eli italianpantaheinä (Setaria italica) on hirssien ryhmään kuuluva viljalaji, jolla on paksu tähkämäinen kukinto.
xxx/ellauri295.html on line 262: Savonlinnalaisen pienpanimon Nato-olut maistuu käsidesiltä. Kaikenlainen marssiminen on syvältä Hitlerin ja Stalinin perseestä. Parempi kun kävellään kukin omaan suuntaan ja ilman tahtia kuin huojuvalla sillalla. Sopulit marssii mereen jonossa edeltäjän perässä ja muurahaiset massana korren päähän joka taipuu jorpakkoon niiden yhteenlasketusta painosta. Helskuttiin totalitarismi, tulee se oikealta tai vasemmalta kädeltä. Kädelliset on eläimistä kädettömimpiä. Asikkalalle, VAPAUS JA RAUHA. Mikä rauha, hiljaistahan siellä on kuin hautuumaalla. Vihollisen elävä voima tarkoittaa tykinruokaa. Patti asui lapsena Nurmexessa, missä Keijo Turunen päästi paskahuussin niin täydexi että läjä pyyhki pakaroita. Pöljä Patti törmää miekkarissa karvakolmioon. Tää on teille merkixi. Merkkimies. Panen merkille: tarjotaan apurahaa. Verkkokauppa tarjoo köyhille kynäilijöille korotonta maxuaikaa. Taas inhottavaa "kansa" magiaa. En pelännyt lasteni puolesta, ne eivät ole minun lapsiani. Ein Volk, ein Reich, ein Führer. Jätä vanhempasi ja soiraa minua. Mitä vittua.
xxx/ellauri296.html on line 109: 28 Ja Absalom käski palvelijoitaan ja sanoi: "Pitäkää silmällä, milloin Amnonin sydän tulee iloiseksi viinistä, ja kun minä sanon teille: 'Surmatkaa Amnon', niin tappakaa hänet älkääkä peljätkö; sillä minähän olen teitä käskenyt. Olkaa lujat ja urhoolliset." 29 Absalomin palvelijat tekivät Amnonille, niinkuin Absalom oli käskenyt. Silloin kaikki kuninkaan pojat nousivat, istuivat kukin muulinsa selkään ja pakenivat. 30 Heidän vielä ollessaan matkalla tuli Daavidille sanoma: "Absalom on surmannut kaikki kuninkaan pojat, niin ettei heistä ole jäänyt jäljelle ainoatakaan". 31 Silloin kuningas nousi, repäisi vaatteensa ja paneutui maahan maata; ja kaikki hänen palvelijansa seisoivat siinä reväistyin vaattein. 32 Niin Joonadab, Daavidin veljen Simean poika, puhkesi puhumaan ja sanoi: "Älköön herrani luulko, että kaikki nuoret miehet, kuninkaan pojat, ovat tapetut; ainoastaan Amnon on kuollut. Sillä ilme Absalomin kasvoilla on tiennyt pahaa siitä päivästä lähtien, jona Amnon teki väkivaltaa hänen sisarellensa Taamarille. 33 Älköön siis herrani, kuningas, panko sydämelleen sitä puhetta, että muka kaikki kuninkaan pojat olisivat kuolleet; sillä ainoastaan Amnon on kuollut, no hätä."
xxx/ellauri296.html on line 547: