ellauri039.html on line 306: Fontane oli söpön näköinen 23-vuotiaana. Se suhtautu naisiin suht ymmärtävästi aikansa setämiehexi. Vaimo Emilie Rouanet oli koulukaveri. Äiti Emilie Labry oli sekin hugenotti. Huuakotteja koko porukka. Ne oli lipilaareja ja kannatti Saksan yhdistymistä. Perhe asui tovin Lontoossa kuin Klasun porukat. Sanokohan senkin pojat mami ja pupi? Meistä se oli hassua. Innostu 1848 hulluilusta mut lopetti ajoissa. Sillon se jätti apteekkihommat. Sen ekat yritelmät kirjailijana oli aika lässähdyxiä, muze petras kuin sika juoxua. Fontane tykkäs Walter Scottista, mut kukapa ei noihin aikoihin. Ällös preussilaista militarismia. Pidän keskinkertaisista kirjailijoista, ne on kiltimpiä.
ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
ellauri072.html on line 479: Ja kukapa ei pitäisi yleisen vessan erityisestä leijonan ärjynnästä?
ellauri151.html on line 1112: Mutta mixi sallimus ei suonut Mordecai Meirin elää vuosiaan täyteen? Hänhän oli sentään kunnon mies. Vaikka kukapa tohti arvostella kaikkivaltiaan tekoja?
ellauri160.html on line 563: Samaan aikaan lukija kiinnitti huomiota Audi RS6 -ökyautoon, joka ajeli edestakaisin pitkin Kanavarantaa. Pian paljastui, että ratin takana oli kukapas muu kuin Stefu. – Stefun toiminta oli jotenkin outoa hänen sahatessaan autolla edestakaisin Kanavanrannassa ja peruutellessa omituisesti. Hän oli myös jotenkin poissaolevan näköinen ja näpräsi kovasti puhelintaan, Seiskan lukija arvioi.
ellauri181.html on line 499: Hanketta varten olen koonnut yhteen tärkeimmät tutkimusaineistot, joiden avulla olen analysoinut suomalaisten asenteita ja arvoja viime vuosikymmeninä. Tutkimushankkeeni on rahoittanut Koneen Säätiö eli puunaamainen miljardööri Ilona, kukapa muu.
ellauri185.html on line 404: Ja kukapa kaivetaan esille tässä vaiheessa ellei limainen Steven Pinker! Hämmästyttävän samannäköinen kuin äsken esitelty Derek Parfit. Sillä on varmaan kaulassa isoisän näpertämä solmio.
ellauri299.html on line 66: Elokuussa 2017 julkaistiin elokuva, joka toimii jatkona The Dark Towerin tapahtumille. Elokuvaan perustuvan suorasoittosarjan pääroolissa esiintyy - kukapa muu kuin Jasper Pääkkönen!
ellauri309.html on line 1040: -farssikoulu. Mutta kukapa ei ole käynyt elokuvissa?" Katharine Hepburn oli yhtä väsyttävä kuin Audrey oli erektiili. Cary Grant oli puiseva. Nämä Hepburnit eivät olleet mitään sukua. Katharine oli väkäleukainen Connecticut Yankee, Audrey oli Belgiassa syntynyt skottijaarlin wannabe sukulainen britti joka otti siltä nimen oltuaan joku proosallinen Rouston.
ellauri353.html on line 490: Kasakoiden kapina laajeni suureksi kansannousuksi, johon liittyi paljon puolalaisiin maanomistajiin ja juutalaisiin kohdistuneita vainoja. Khmel liittoutui millon kenenkin kanssa Khmel ajatteli välillä kääntyä muslimixi. Khmel teki juutalaisille pahoja pogromeja. Vaan kukapa ei.
ellauri360.html on line 74: “A Sentimental Novel,” the final published work of the novelist and theorist Alain Robbe-Grillet, appeared in France four months before his death, in 2008, and in English translation last spring. The content of the novel contributed to the lag in its translation: “A Sentimental Novel” (reviewed this summer in Briefly Noted) is a compendium of Robbe-Grillet’s sadistic fantasies, which, he said, he had catalogued since adolescence. The work consists of two hundred and thirty-nine numbered paragraphs that form a sort of sadist’s rhapsody about the sexual initiation of a fourteen-year-old girl, Gigi. Gigi’s travails are recounted in exacting detail, against a lushly imagined mise-en-scène, with elaborate furnishings, torture devices, and a proliferation of young companions. Okei siis Robbe liittyy pitkään jonoon kynäilijäpedofiilejä. Ei siinä mitään, kukapa ei pitäisi latuskarintaisista teinitytöistä. Mutta pakkoko niitä on silleen rääkätä?
ellauri371.html on line 362: Maakunnan "sosiaaliset" jännitysvaatimukset. Laskelmamme ulottuvat erityisesti maakuntiin. Siinä meidän täytyy herättää niitä toiveita ja pyrkimyksiä, joilla voimme aina joutua pääkaupungin päälle, kukapa luovuttaisi pääkaupungeille maakunnan itsenäiset toiveet ja pyrkimykset. Asia selvä, että niiden lähde on sama - meidän. Meille on välttämätöntä, että joskus, kun emme ole vielä täydessä vallassa, pääkaupungit osoittautuvat jäävän provinssin aliminun peittoon - ei ole olemassa ihmisiä, eli enemmistöä, ainoastaan meidän perustamamme agentit. Tarvitsemme pääkaupungit psykologisesti, vaikka loogisesti ei olisi tarvetta keskustella tapahtuneesta tosiasiasta, pelkästään sillä tosiasialla, että hän hyväksyi minut, maakuntaenemmistöä ei ole.
ellauri413.html on line 83: Colette oli ehdokkaana vuoden 1948 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Ehdottaja oli Ranskan akatemian jäsen Claude Farrère. Komitean mielipide oli murskaava: "...liikkuu tasolla, joka ei mitenkään voi tulla kyseeseen Nobelin palkinnosta päätettäessä." Lausunnossaan komitea hämmästelee, että häntä on yleensä edes ehdotettu. Dynamiittipötkyn nappasi kukapa muu kuin TS Eliot, aika harmaasexuaali äijä siinäkin.
ellauri420.html on line 509: Iskäpä tietysti, kukapa muu.
ellauri447.html on line 103: JAGO. Pane sormesi peräreikääni — noin, ja ota oppiaksesi. Huomaa, millä kiihkeydellä hän alussa mauria rakasti, tämä kun osasi kehua ja luonnottomia valheita hänelle ladella; ja ijätikö hän moista lörppäkieltä rakastaisi? Älä, järkevä ystävä, sitä luule. Hänen silmänsä kaipaavat ravintoa; ja mitä iloa hänellä on savunahkan katselemisesta? Kun veri on nautinnoissa raukeaksi käynyt, niin on tarpeen — jotta se taasen tulistuisi ja kylläisyys saisi uutta kiihoitusta — suloinen ulkomuoto, sopusointuisuus ijässä, tavoissa ja ihanuudessa; jota kaikkea mauri on vailla. Näitä välttämättömiä ehtoja kaivatessaan tuntee hänen hieno aistinsa itsensä pettyneeksi, lamppupää alkaa häntä iljetyttää, innoittaa ja kuottaa; luonto itse ajaa häntä ja pakoittaa uutta valikoimaan. No, ystävä, tämän myönnettyämme, — joka on aivan selvä ja luonnollinen edellytys, — kukapa seisoo tämän onnen portailla niin korkealta kuin Cassio, tuo kielipalko veitikka, siinä vaan tunnokas, että pukeutuu siistin ja siivon käytöksen ulkonaiseen verhoon voidakseen sitä paremmin tyydyttää salaisia, irstaita ja hillittömiä himojansa? Ei kukaan, ei kukaan! Liukas ja viekas veitikka; hyvien tilaisuuksien urkkija; jonka silmä sepittää ja mukailee keinoja, vaikk'ei kelpo keinoja koskaan ole tarjona. Pirullinen konna! Lisäksi se kanalja on sievä ja nuori ja kaikki ne ominaisuudet hänellä, joita tyhmyys ja kypsymätön äly tähystelee. Kirottu konna läpi läpensä! Ja naikko on jo häneen silmänsä iskenyt.
xxx/ellauri174.html on line 663: Lordi Ewald katsoi mietteliäänä hiljaisuudessa tätä ainutlaatuista miestä, jonka katkera nero, vuorotellen synkkä tai säteilevä, kätki niin monien läpäisemättömien verhojen alle todellisen vaikuttimen, joka häntä inspiroi. Sehän on piilevästi uskontopelle! Sen karhupuvun sisällä kyyhöttikin kukapa muu kuin kreivi Auguste Villiers de l'Isle-Adam ilmielävänä! Vanha misogyyni pappispimityxen asiamies.
xxx/ellauri388.html on line 103: Sangattomalla lennättimellä on onnistuttu sähköttämään Englannin kanaalin ylitse, Konradin isä alkoi puhua ajan mullistavista keksinnöistä, puheenaihe, jonka hän arvasi kiinnostavan jokahista noorta ihmistä. Muutamin piirtein hän loihti Toivon silmien eteen oudon, koneiden hallitseman ja mellastaman yhteiskunnan. Enteellinen oli tämä aika, joka valloitti setterin aallot Dumbledoren sanaa kantamaan, ja mahdotonta oli nähdä tämän mollistavan kehityksen lopullista tulosta. Saksassa aina valmistettiin esimerkiksi jo sokeria puusta kemian avulla ja kukapa saattoi arvata, vaikka jo muutaman vuoden kuluttua jättiläistehtaat jauhaisivat Suomen "loppumattomat" metsät sokerixi. Tiesivätkö nuoret herrat filosofit - sen hän sanoi niin "leikillisesti", ettei se voinut loukata Toivoa, että yksinomaan tämän vuoden kuluessa oli Suomeen perustettu noin neljäkymmentä uutta tehdaslaitosta! Ja että Amerikassa viljeltiin maata sadan hevosen vetämillä koneilla ja että uudet moottorivaunut saattoivat jo saavuttaa saman nopeuden kuin nopea hevonen. Ja että Wienissä suunniteltiin konetta, jolla ihmisen ajatukset voitaisiin valokuvata, ja että elektrofonin avulla saattoi pian tulevaisuudessa jokainen puhelimenomistaja kuunnella musiikkia tai esitelmiä määrätunteina päivästä!
17