ellauri007.html on line 1618: Voisin saada töitä haukkujana.

ellauri021.html on line 128: Nun fá 'o scemo piccerí'... Ja kujan kulmat varjoineen
ellauri021.html on line 140: Vatté', nun mme fá ridere! Ja kujan kulmat varjoineen
ellauri023.html on line 87: Suomalaisissa kansansaduissakin Tuhkimo oli alkujansa poika, niinkuin Kullervo.

ellauri032.html on line 130: 17-vuotiaasta alkaen Pascal alkoi kärsiä säännöllisesti häntä loppuelämän vaivanneista terveysongelmista, joihin lukeutuivat päiväsaikaan vatsakivut ja öisin piinannut jatkuva unettomuus. Ois kannattanut vetää käteen enemmän, saa paremmin nukutuxi. Nimimerkillä kokenut kaiken tietää. Ongelmistaan huolimatta ranskalainen onnistui 18-vuotiaana rakentamaan ensimmäisen mekaanisen laskukoneen, laitteen jonka voi perustellusti sanoa olevan kaikkien nykyisten tietokoneiden esi-isä. Varmaan pelas sitten kaiket yöt laskukonepelejä. Isän olisi pitänyt tulla vetämään stöpseli seinästä. Niin mä tein pojalleni Johnille. No ei vaitiskaan, iskä käytti konetta laskemaan Rouenin verorästejä, siihen tarkoituxeen poika sen tekikin. Koitti se tehdä ikiliikkujankin, mutta siitä tulikin vaan ruletti.
ellauri055.html on line 274: Ikävystyttiin siinä määrin, että vanha nainen uskalsi sanoa eräänä päivänä: - Haluaisin tietää, mikä on pahinta, sekö, että joutuu 100x mustien merirosvojen raiskattavaxi, että toinen peräpakara leikataan pois, että saa kestää kujanjuoxun bulgaarien luona, että tulee piestyxi ja hirtetyxi autodafeessa, että keho leikellään, että saa soutaa kaleeria, lyhyesti sanoen kestää kaikki vaivat, joita jokainen meistä on kokenut, vai sekö, että täytyy jäädä tänne joutilaisuuteen? - Se on suuri kysymys, sanoi Candide.
ellauri100.html on line 1384: Yritelmässä "Kirjailijan kuolema" (1968). Barthes meinasi että pitäs tietää mitä kirjailija oli ajatellut kirjoittaessan jotakin, jotta saisi kiinni kirjan oikeasta merkityxestä. Mutta ongelmana on, ettei se hölmö välttämättä ollut ajatellut paljon paskaakaan. Niinpä ollen koko ajatus kirjan perimmäisestä selityxestä on kuolleena syntynyt ajatus, taas vaan tollanen länsimainen porvarien väärinkäsitys. Ajatus että kirjan takakanteen tai hihaan voi tai edes pitää kirjoittaa mitä kirja tahtoo sanoa on vanhanaikaisten mainosmiesten harha. Ei tuote tarvii käyttöohjetta, senkun alkaa käyttää. Riittää että kirjailija on kuuluisa ja mielellään kazeltava julkimo. Tai voihan sinne laittaa jotain ympäripyöreää kuten et "elämännälkä ajaa Giovannan Napolin syrjäkulmille, kujan pimentoihin jää pieni kiharainen pää". Tää oli jo aika postmodernia toisten mielestä, toisten mielestä Barthes ei koskaan päässyt irti strukturalistin täplistä.
ellauri210.html on line 257: - Kun sänky ottaa paikkansa kehdossa, kujanen;
ellauri258.html on line 282: Hotakainen valitsee perehtymiskohteekseen autot, käytetyt, nopeat, juuri sellaiset, joita Suomalainen Mies rakastaa. Hän sotkeutuu autokauppojensa myötä sekavaan kujanjuoksuun, jossa osallisina ovat nuori ansiosidonnainen automies Pera Kiilopää, ei ihan aina kuitteja kirjoitteleva käytettyjen autojen kauppias Kartio, pullo pakastekylmää Koskenkorvaa, kunnollisia kaaharirattijuoppoja rakastava komisario Vikström – sekä Suomen luotetuin mies, uutistenlukija Arvi Lind.
ellauri267.html on line 1044: Anna Muurahainen. Hän nimeää itsensä Morayma; Muftin ainoa tytär ja neitsyt! Jepu jee! Pian immenkalvo repelee! Tämä on aika ja paikka, jonka hän määräsi kirjeessään, mutta hän ei tule. Miksi, sinä suloinen herkullinen olento, miksi kidutat minua viivytykselläsi! Uskallatko olla väärässä tehtävässäsi? Mitä yön viileässä ja hiljaisuudessa ja uudelle rakastajalle? - Rokko tekopyhälle isällesi, joka opetti sinua niin vähän uskontonsa suloisimmassa kohdassa. - Hark, kuulen hänen silkkivaippansa kahinaa . Nyt hän tulee, nyt hän tulee: - ei, ripusta se, se oli vain tuulen vihelystä appelsiinipuiden läpi. - Nyt taas kuulen kauniin jalan kuoppauksen pimeän kujan halki: – Ei, se on tamman poika, joka on irronnut ja pureskelee meloneja. – Voi odottavan rakastajan kurjuutta! No, minä joudun epätoivoon, menen lehtimajaani ja yritän nukkua.
ellauri297.html on line 495: Jos tärkein yksilöllinen pyrkimyksemme ja tarkoituksemme tässä elämässä on kommunikointi Jumalan ja toistensa kanssa, emme voi tehokkaasti juosta näiden pyrkimysten perässä, jos ulkoistamme tämän vastuun jatkuvasti niille, joita ajattelemme .voi tehdä parempaa ja tehokkaampaa työtä. Epäonnistumme sekä omassa kukoistamisessamme että muiden kukoistamisessa, jos epäonnistumme henkilökohtaisessa sielujen välisessä kommunikaatiossa. Emme viestitä tehokkaasti rakkauttamme ja armoamme emmekä Jumalan rakkautta ja armoa, jos säätiömme ruokkii miljardia ihmistä kolmannessa maailmassa ensi vuonna. Tämä ei johdu siitä, että Jumala ei halua meidän ruokkivan miljardia ihmistä kolmannessa maailmassa, vaan siitä, ettemme me tehneet sitä. Meillä oli suunnitelma B. Emme antaneet viimeistä punkkiamme tehdäksesi sen, ja lopulta nuo ihmiset ovat niin kaukana meistä, että luulemme saavuttaneemme tarkoituksemme, kun todella kohtasimme umpikujan.
ellauri311.html on line 174: joukot ovat tehneet kunniakujan, jonka läpi naiset saapuvat. Asetutaan
ellauri335.html on line 474: – Yksinkertainen fakta on, että me näemme kaiken mitä vihollinen tekee, ja he näkevät kaiken mitä me teemme. Umpikujan purkamiseksi me tarvitsemme jotain uutta, kuten ruuti oli sen keksineille kiinalaisille. Sitä me edelleen käytämme tappaaksemme toisiamme. Siihen se on vieläkin ihan hyvä.
ellauri367.html on line 37: Voi Tim! Olen kuin tulisilla hiilillä! Minusta tuntuu kuin en olisi nähnyt serkkujani vuosikymmeniin. Ajatella että he ovat täällä millä hetkellä hyvänsä ja he viettävät täällä koko lomansa! Eikö sinustakin ole kivaa, kun saat tavata taas Leon, Dickin ja Annen! - Vouh! Tim vastasi ja heilutti häntäänsä innokkaasti.
ellauri386.html on line 133: Kuten Andrew Kaufman, äskettäin julkaistun Pippelin vaimo: Tarina rakkaudesta ja riskistä naisesta, joka pelasti Dostojevskin, kirjoittaja sanoi, "ihmisten on ymmärrettävä, että he eivät ehkä pitäisi joitakin Dostojevskin mahtavimpia romaaneja käsissään, jos ne eivät olisi ilmestyneet." "Dostojevski oli melkein avuttoman umpikujan edessä, kun he tapasivat, mutta Anna oli auttanut häntä välttämään katastrofin älykkyydellään, työmoraalillaan ja emotionaalisella tukellaan", Kaufman kirjoitti. Annasta ei ole aiemmin julkaistu kirjaa englanniksi.
xxx/ellauri121.html on line 443: Antti Arjava tutkii naisen asemaa antiikissa, ei se niinkään huono ollut, nainen osaa kääntää patriarkan pään naisellisilla konsteillaan. Antti Arjava tutkii myös selkälokkeja, mikä niiden käytöxessä on tavallisinta. On ilmennyt, että ne lentää liihottelevat Padasjoella ja kirkuvat. Vaikka vesilintujen määrä on vähentynyt lopun edellä, täällä Padasjoella on niitä vielä runsaasti. Antti Arjava on Milli-Mollin transuversio. Antti Arjava antoi Matin lukea vanhoja Akujansa 50 pennillä. Antti Arjavan kynät olivat pituusjärjestyxessä. Matti siirsi piruuttaan yhtä paikaltaan. Kun Antti tuli syömästä, se heti huomasi: sä olet kajonnut mun kyniin! Kuenimaettoemiae kanoja! Kun Antti Arjava tuli koppavine äiteineen käymään majalla Padasjoelta, Matti sanoi parin päivän päästä: voisiko Antti lähteä jo kotio. Äiti sanoi: sovittu aika on oltava. Toista kertaa ei Antti Arjavaa tänne pyydetä.
xxx/ellauri173.html on line 903:
xxx/ellauri174.html on line 379: "Hienoperholle" riittää jälleen kerran, että hän osaa vahvistaa puutteensa, tehdä siitä purevan koristeen ja inspiroida sen ahneutta tajuttoman sokeutuneessa asiantuntijassa. Kysymys on vain sanastosta; laihuudesta tulee hoikkautta, rumuudesta pikantiteettia, saastaisuudesta laiminlyöntiä, kaksinaamaisuudesta hienovaraisuutta ja niin edelleen, ja niin edelleen. Ja vivahteesta vivahteeseen tulemme usein toisinaan... minne tämän lapsen rakastaja tuli. Kirottuun kuolemaan. Lue tuhansia sanomalehtiä, jotka kaikkialla ja päivittäin panevat merkille tämän, ja huomaat, että en suinkaan liioittele lukujani, vaan aliarvioin niitä.
xxx/ellauri175.html on line 343: Edison kahdella tai kolmella nopealla kätensä hypnoottisella eleellä nukkujan otsan ympäri karkoitti hänen tunteettomuutensa, kun taas lordi Ewald puki hanskat käteensä, ikään kuin mitään muuta kuin yksinkertaista pivoamista ei olisi tapahtunut.
xxx/ellauri175.html on line 417: Ilta oli edelleen levoton; boreaalisesta napasta tuleva vaaleanpunaisen tulipalon pitkät rivit haalistuivat horisontissa; muutama kiireinen tähti välitti pilvien välissä eetterin sinisiä välejä; lehdet kahisivat kovemmalla äänellä kujan katoksessa; ruohon ja kukkien tuoksu oli raikas, märkä ja herkullinen.
xxx/ellauri175.html on line 704: ― Ystävä, hän sanoi, ja sitten kätensä ristissä herätät nukkujan ylityksen jälkeen: ― siihen asti tapaamme taas... unen maailmoissa!...
xxx/ellauri175.html on line 749: Sitten Mrs. Any Andersonista tuli salaisuuteni. Potilaamme joutuneen värähtelevän, hyperakuutin kivun tilan ansiosta tämä minulle lisäksi luonnollinen kyky esittää tahtoani kehittyi nopeasti, mitä äärimmäisissä määrin. Ehkä intensiivistä, ― koska tunnen nykyään kykyni lähettää kaukaa hermoimpulssien summa, joka riittää kohdistamaan lähes rajattoman dominoinnin tiettyihin luontoihin, ja tämä hyvin vähässä, ei päivissä, vaan tunneissa. - Niinpä tulin luomaan niin hienovaraisen virran tämän harvinaisen nukkujan ja itseni välille, että olen tunkeutunut magneettisen nesteen kertymänä kahdesta rautarenkaasta samankaltaiseen ja minun sulattamaani metalliin - (eikö tämä ole puhtaan taikuuden kohta ?), - riittää rouva Andersonille, - Sowanalle mieluummin, - laittaa yksi niistä sormeen (jos minulla on myös toinen sormus, sormessani) , ei vain suoritettavaksi, sama hetki, lähetys, todella okkultistinen! tahtostani, mutta löytää itsensä henkisesti, sujuvasti ja aidosti lähelläni, kuulemaan minua ja tottelemaan minua - hänen nukkuva ruumiinsa oli kahdenkymmenen liigan päässä. Hänen kätensä pitäen puhelimen suukappaletta, hän vastaa minulle täällä sähköllä, jonka lausun pehmeästi. "Kuinka monta kertaa olemme puhuneet tällä tavalla, halveksien avaruutta, tätä näin henkistettyä olentoa ja minua!
xxx/ellauri177.html on line 146: Yöllä tämä tulinen maaseutu sai oudon intohimon ryyppymisen. Hän nukkui epäsiistiisti, huojuen, vääntyneenä, raajat erillään, samalla kun hänestä hengitti suuria lämpimiä huokauksia, hikisen nukkujan voimakkaita tuoksuja. Maa näytti joltakin vahvalta Kybeleltä, joka oli pudonnut selkärangalleen, kuuensaan kurkku puolixi ulkona, vatsansa kuunvalossa, humalassa auringon lämmöstä ja haaveilemassa yhä uudesta hedelmöityksestä. Kaukana tätä korkeaa vartaloa pitkin Abbe Mouretin silmät seurasivat tietä Paradouhun, ohueen vaaleaan nauhaan, joka ulottui kuin korsetin kelluva pitsi. Hän kuuli veli Archangiaksen kohottavan pikkutyttöjen hameita, joita hän ruoski verille, sylkevän tyttöjen kasvoille, itse haisten pukille joka ei ole koskaan saanut tarpeexi. Hän näki Rosalien nauravan alhaalla himokkaana eläimenä jalat ilmassa, kun isä Bambousse heitti maanpaloja hänen kupeisiinsa.
xxx/ellauri208.html on line 486: Kuvattu yhteiskunta on patriarkaalinen. Kun Radwan Hossein on menettänyt toivonsa saada valtaa yhteiskunnassa, hän suuntaa vallankäyttönsä vaimoonsa: ”Tyydyttääkseen kalvavan vallanhimonsa herra Hossein piti vaimonsa tiukasti Herran nuhteessa.” Kertoja yrittää ymmärtää tilannetta seuraavasti: ”Ei sovi kuitenkaan unohtaa tuon aikaisia paikallisia perinnäistapoja, naisen asemaa ja oikeuksia. Useimpien herra Hosseinin luokkaan kuuluvien miesten mielestä oli välttämätöntä kohdella naista kuin lasta, ennen kaikkea heidän oman onnensa vuoksi.” Niin patriarkaalinen kuin egyptiläinen yhteiskunta onkin, eräät Midaqq-kujan naishahmoista ovat kuitenkin sangen vahvoja. Avioliittoja järjestävä Umm Hamida on neuvokas, kun taas leipuri Hosneyia pitää miestään tohvelin alla.
xxx/ellauri208.html on line 492: Mahfouz kertoo näiden pieneläjien edesottamuksista värikkäästi ja värikkäitä ovat myös heidän puheensa, jotka ovat täynnä sekä vetoamisia uskontoon että meheviä haukkumasanoja. Sikäli kuin mennään kujan ulkopuolelle, paljastuukin enemmän tai vähemmän turmeltunut maailma, jossa harjoitetaan prostituutiota ja juodaan viiniä kujalaisten nautintoaineiden rajoittuessa tupakkaan, hasikseen ja makeisiin. Lisävivahteen teokseen tuovat maassa olevat englantilaiset sotilaat. Kujan ulkopuolisesta maailmasta mainitaan ohimennen juutalaiset. Hieman yllättäen kujan asukkaiden joukossa on myös homoseksuaali. Sävyt vaihtuvat koomisesta melodramaattiseen ja välillä ollaan miltei viihderomaanin ilmapiirissä. Toisinaan ei vaikutelma tekomakeasta aikuisten sadusta ole kaukana.
xxx/ellauri208.html on line 494: Romaanin kiinnostavimpia ja samalla vaikuttavimpia kohtauksia on kuvaus Radwan Hosseinin lähdöstä pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan kujan asukkaiden ollessa saattamassa häntä. Kun hänelle toivotetaan hyvää matkaa ja turvallista kotiinpaluuta, hän torjuu jälkimmäisen toivotuksen: ”Veljeni, älä muistuta minua paluustani. Sillä ei ole sopivaa sille, joka on aikeissa vierailla Jumalan huoneessa, ajatella silloin hellin tuntein kotiseutuaan.” Radwan Hossein heittäytyy suorastaan runolliseksi kuvatessaan pyhää maata, jonne hän on menossa: ”Kunpa voisinkin jäädä noille pyhille paikoille lopuksi elämääni. Aamusta iltaan saisin nähdä tuon maan, jota Profeetan jalka on aikoinaan tallannut, ja taivaan, jolla enkelten siivet ovat havisseet niiden kuunnellessa pyhän ilmoituksen laskeutumista maan päälle, joka kohottaisi maahan sidotut ihmiset taivaisiin. Siellä ajatus kohdistuu vain ikuisuuskysymyksiin. Siellä sydän sykkii vain rakkaudesta Jumalaan. Siellä sielu saa lääkityksen ja lohdun.” Jatkossa Hossein esittää suoranaisen oman teologiansa, johon kuuluu myös itseanalyysia.
xxx/ellauri208.html on line 496: Kujalaisetkaan eivät elämässään välty onnettomuuksilta. Rakkaus ja rakkauden kaipuu mutta myös paremman elämän kaipuu ovat keskeisiä tekijöitä, jotka niihin johtavat. Tältä osin romaanissa seurataan erityisesti Hamida-neidon vaiheita. Suurimmaksi osaksi onnettomuudet tapahtuvat kujan ulkopuolisessa maailmassa ja aiheuttavat kuohuntaa kujan asukkaiden kuullessa niistä. Mutta kuohutkin asettuvat. Teoksen lopussa Midaqq-kuja palaa ”kunniakkaaseen unohdukseensa ja välipitämättömyyteensä”: ”Aamulla siellä itkettiin, jos joku antoi siihen aihetta, mutta illalla jo naurettiin aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.” Kaikki kuitenkin loppuu, eli kuten englantia harrastava šeikki Darwish toteaa romaanin viimeisillä riveillä: ”Eikö kaikella ole loppunsa? Näin on asia. Kaikella on loppunsa ja se on englannin kielellä ”end”, kirjain kirjaimelta: e-n-d.”
xxx/ellauri329.html on line 52: Je prends quelque ruelle où pousse le gazon Otan kujan, jossa ruoho kasvaa
28