ellauri016.html on line 499: Ei toi wikipedian p.c. moralisoiva ja psykologisoiva määritelmä ole oikea. Ei ole kyse eriarvoisista mielipiteistä. Tolla kriteerillä on kaikki snobeja, niinku jeesuxen kriteerillä on kaikki syntisäkkejä. Syntiähän tekee kaikki mielessä. Synnittömän on helppo sanoa. Heittää eka kivi lasihäkissä.
ellauri028.html on line 964: ei ole muutakaan kriteeriä kuin tuo optimistisirkan:
ellauri029.html on line 181: Pisteitä saatte jokainen 3, jos tuotos täyttää mainitut kriteerit. Ohjeet teksti- ja lähdeviitteisiin ovat intrassa https://intra.tamk.fi/fi/web/tutkinto-opinto-opas/opinnaytetyon-raportointiohjeet, s. 22 alkaen.
ellauri058.html on line 400: Markus Lammenranta (1990: 151–152) kuitenkin pyrkii perustelemaan päinvastaista väitettä. Hänen mukaansa taideteoksen arvottamista voidaan perustella rationaalisesti ja objektiivisesti. Hän tulee siihen johtopäätökseen, että kriteerit arvottamiselle, eli millä kriteereillä voidaan sanoa, että jokin teos on hyvä, riippuvat siitä, miten määritellään taideteoksen tarkoitus: onko sen tarkoituksena tuottaa esteettinen kokemus, moralisoida vai jakaa tietoa. Näiden mukaan voidaan tarkastella teoksen esteettistä, moraalista ja tiedollista arvoa.
ellauri058.html on line 432: Kriitikot ovat eri linjoilla hyvän kirjallisuuden kriteereistä. Jokinen nimeää neljä kriteeriä. Ensimmäinen kriteeri on se, että kirjallisuus on monipuolista ja luokittelematonta. Kriitikot arvostavat kirjallisuuden moniaineksisuutta ja kokeellisuutta. Toinen kriteeri hyvälle kirjallisuudelle onluova kieli tai tapa kirjoittaa. Kielen tulee olla luovaa, ja aiheiden käsittelyssä on yksilöllisiä piirteitä. Kolmas kriteeri on kirjallisuuden vaativuus. Kirjallisuuden pitää haastaa lukijaa älykkyydellään ja kielen avulla siten, että lukija pysyy valppaana. Neljäs kriteeri korostaa aihepiirien laajuutta. Kirjojen aiheet kattavat tasaisesti yhteiskunnan eri alueita ja suurta osaa muuta elämää. Aiheet kattavat niin hyvän kuin pahan. Jokinen esittää, että aihekirjoa yhtenäistää suomalaisuus. Kritiikeissä keskustellaan suomalaisesta identiteetistä ja suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin murroksesta. (Jokinen 1997: 32–33, 43–44, 77–79.) Kriitikoiden huomio kiinnittyy siis enemmän teosten muotoihin ja haastavuuteen kuin samaistettavuuteen kuten tavallisen lukijan huomiosta voidaan päätellä.
ellauri058.html on line 435: Hitto tässähän tää nyt on, checklist hyvälle kirjallisuudelle. Kimmo Jokinen voittaa! Hyvä Kimmo! Käydäänpäs tällä kriteeristöllä läpi vähän Hotakaista.
ellauri080.html on line 970: Me määrittelemme etikat six että tehdään se oikea asia kun kukaan muu ei ole kazomassa; oppisana joka on avain johtajuuteen ja organisaation menestyxeen. Jotta ymmärtäisi täysin miten tehdä eettinen päätös just jossain tilanteessa, täytyy täysin ymmärtää mitä on olla eettinen, kuin myös kolme tapaa kehystää päätöxiä eettisesti. Ensimmäisete päätöskriteerit mmitä me yhteiskuntana käytetään mittaamaan ollaanko tehty "oikea" (lainausmerkeissä) päätös on eettinen mittatikku jonka nimi on utilitarismi. Tämä oppisana sisältää ajatuxen tehdä päätöxiä vain niiden tulosten perusteella ("tarkoitus pyhittää keinot"), ja tuottaa isointa hyvää isoimmalle numerolle (tai oikeammin isoimmat numerot isoimmalle hyvälle). Voittoa tuottava firma voi oikeuttaa monet tekonsa tuottamalla voittoa osakkeenomistajille ja pitämällä yrityxen edun etunenässä. Kuitenkin, tämä tekniikka työntää syrjään monet muut yxilöt jotka työskentelevät sellaisessa yhtiössä. Osakevoittojen luominen voi saada yrityxen tekemään kyseenalaisia tekoja kuten heittämään apinoita joukoittain kilometritehtaalle.
ellauri080.html on line 972: Toinen tapa miten voi eetisesti kehystää tilanteen on käyttää oppisanaa legalismi jokaiseen päätöxeen. Legalismin kriteerit ovat yhteensopivia perusvapauxien ja oikeuxien kanssa jotka on kuvattu lakiasiakirjoissa kuten Oikeuslipuke. Tämä standardi suojelee apinoita kuten pilliinviheltäjiä loukkaantumiselta kun ne paljastavat turmeltuneen firman epäeettiset käytännöt. Kuitenkin, kuten utilitarismilla, leglismilla on lankeemuxensa. Kuten havainnollistaa tehtävä "“George Williams Solmiomaassa”, laillinen päätös olla vastaanottamatta lahjusta ei ole aina tuotteliain tai tehokkain yhtiölle. Kolmas periaate jolla kehystämme päätöxemme eettisyyden on sisällyttää oikeudenmukaisuus joka tilanteeseen, varmistaen että sääntöjä noudatetaan tavalla joka on sekä reilu että puolueeton. Esimerkixi, ammattiliittotyöläinen tyypillisesti vetoaa tähän kriteeriin ratkaisevana syötteenä eettiseen päätöxeen joka oikeuttaa saman palkan maxamisen työläisille jostain työstä riippumatta taito ja suorituseroista. Tämä kohtio oikeuteen suojelee "pikkumiehen" etuja. Kuitenkin, keskitettäessä eettiset kriteerit reiluuteen, voi tulla vähentäneexi tiimin kexintöjä ja tuottavuutta. Jos jokainen t0v
ellauri080.html on line 975: Jos mitään, äsken osoitetut kolme periaatetta todistavat että ei ole mitään 1 tapaa päättää onko päätös eettinen. Jokainen päätös on erilainen riippuen kenellä on enemmän pyssyjä. Joillakin näyttämöillä eetttiset päätöxet on eri kv. erojen takia, kerta ei ole koko palloa koskevia eettisiä standardeja (Disneyn ponnisteluista huolimatta). Näissä pulmatilanteissa pitää soveltaa kulttuurirelativismia ja mutkistella eettisiä standardeja kulttuurinormien vaatimille mutkille. Aasiassa, kriteerit jotka määräävät mikä määrittää oikean väärästä on hyvin harmaita, verrattuna paljon mustavalkoisempiin periaatteisiin joita me läntiset sivistyxet käytämme. Sellaisessa tilanteessa kv organisaation pitää eritellä ja säätää päätöstentekoaaan kohti standardeja jotka sopivat toimimaan kansalliseeen kulttuuriin ja kriteereihin joita sinun organisaatiosi arvostaa ja palkizee.
ellauri088.html on line 212: Kempeleen haisunäätä Haju Pisilä tarttui hallituxen kaasuhanaan 5/2015. Heti samana vuonna laskettiin siihen saakka vaarantuneiden liito-oravien suojelutasoa "silmällä pidettävixi", koska kannan väheneminen näytti vähentyneen juuri alle kolmannexeen viimeisen 10 vuoden aikana. (Sekin osoittautui väärin mitatuxi, paizi että koko kriteeri on aivan perseestä.) Mitä helvettiä? Mitä haisunäätä oikein ajoi takaa? No tottakai mieliharrastustaan mezänraivausta mezäteollisuuden eduxi, uusien "bio" eli puunjalostustehtaiden perustamisexi ja "vihreän kullan" muuttamista entistä vimmaisemmin rahaxi. "Kyllä Suomessa mezää riittää."
ellauri088.html on line 363: Toinen keskeinen kriteeri Arvosen sijoitusstrategiassa on asuntojen pieni koko. ”Sijoitan vain yksiöihin ja tykkään, jos se neliömäärä alkaa kakkosella. Liian pieni asunto ei ole koti, mutta kakkosella alkava on jo läävä. Toisaalta taas yli 30 neliön asunnoissa vastikkeet ja neliöt kasvavat lineaarisesti, mutta lisävuokra per neliö ei nouse samassa suhteessa. En näe arvoa, siis mulle, asukkaasta vitun väliä. Mun arvot koskee striktisti vaan Ronia. Hyvä diili kannattaa kyllä aina ostaa ja vaikka myydä heti eteenpäin, jos ei sovi pitkään possaan.” Arvosen strategia on siis selkeästi tarkkaan harkittu ja laskettu.
ellauri115.html on line 1214: Mut mä en yleensä syytä olosuhteita. Siinä suhteessa epätyypillinen narsisti. Narsisti on 3-vuotiaan tasolla. Siinä kazannossa edustan kyllä hyvin tyyppiä. Mut ehkä en täytä määräävää kriteeriä olla kaikkia kohtaan hyökkäävä määräilevä ja kontrolloiva. Vain erästä jänistä, ja siinäkin on puntit tasoittuneet vähäsen, kuin myös testosteronitasotkin.
ellauri147.html on line 735: Kysykäämme "mielenterveyden häiriöiden diagnostisesta ja tilastollisesta käsikirjasta)"(12), jolla pyritään määrittämään "narsistinen häiriö" nosologiseksi yksiköksi kuvailevien kriteerien perusteella. DSM III:n viisi kriteeriä...
ellauri147.html on line 786: DSM:n uudessa versiossa IV(14) DSM-III-R:n ensimmäinen kriteeri, erityinen herkkyys kritiikille, korvataan toisella kriteerillä, jossa korostetaan ylimielisyyttä ja ylimielisyyttä käyttäytymisessä ja asenteessa. Salman Akhtar (1996)(15) Kernbergin julkaisemassa oppikirjassa, jota onneksi nyt tarkistetaan, laajentaa nämä DSM-oireluettelot profiiliksi "Synteesiyrityksessään" ja erottaa kuusi aluetta, joilla narsistisen persoonallisuuden ominaisuudet paljastuvat:
ellauri152.html on line 60: Ei kuitenkaan ole kysymys mistään puunhalauxesta. Luonto on epylleissä aina kuvattu keskushenkilön näkökulmasta ja hänen välityxellään, hyvän ja pahan kriteerinä on ihminen ja hänen tarpeensa. Tämä on läntiselle kulttuurille ominainen utilitaristinen piirre, joka yhdistää Theokritoxen nykyisiin länsimaihin.
ellauri161.html on line 73: Varhaisilla kirkkoisillä oli siis aika lailla sama oikeaoppisuuden kriteeri kuin Nyölénillä. Tässä on vain yksi ongelma. Historia ei pysähtynyt 200-luvulle, vaan tuli 300-luku ja kiista Kristuksen jumaluudesta, jonka Nikean konsiili sitten vuonna 325 määritteli dogmiksi. Sitten tuli Pyhän Hengen jumaluus ja Konstantinopolin konsiili 381. Ja niin edelleen koko dogmihistoria. Mikä on sen suhde apostoliseen uskontunnustukseen? Tätä ei Nyölén meille ratkaise, enkä toistaiseksi itsekään. Sen vain sanon, että Nyölén ei edes mainitse koko ongelmaa ja jättää jopa ristiriitaisen vaikutelman suhteestaan siihen. Tämä on errittäin huolestuttavaa luteranismin kannalta, kz albumia 93.
ellauri181.html on line 461: Thomas HPA on auditoitu Ison-Britannian Psykologiliitossa (British Psychological Society BPS). Thomas HPA auditoitiin European Standing Committee on Tests and Testing -komitean (European Federation of Psychologists’ Associations -järjestön komitea) asettamien kriteerien mukaisesti.
ellauri194.html on line 459: Kaikki eivät toki pääse Wikipediaan, teroitti Seijan 70-vuotispäivillä kirjailijasisar Kristina, jolla on oma sivu siellä. Alati valppaat botit poistavat sieltä armotta doldixet. Mikähän lienee niiden soveltama algoritmi? Mikä on riittävän julkkixuuden kriteeri? Luetaan wikipediasta.
ellauri194.html on line 466: Kuinka tiedämme että tiedämme? tai: Mikä on tietämisen kriteeri?
ellauri194.html on line 468: Vastaus jompaan kumpaan kysymykseen mahdollistaa vastauksen laatimisen myös toiseen kysymyksistä. Partikularismi pyrkii vastaamaan kysymykseen 1 ensin. Sen mukaan on olemassa tapauksia, joissa tiedämme jotakin kiistatta, ja se pyrkii järjestämään näitä jo tiedettyjä asioita ja muotoilemaan niistä yleisen kriteerin tietämiselle. Mefodismi toimii päinvastoin, pyrkien vastaamaan ensimmäisenä kysymykseen 2. Sen mukaan voidaan antaa yleinen kriteeri, jonka perusteella yksittäistapauksia voidaan arvioida suhteessa tietämiseen. Empirismi on eräs esimerkki tietoteoreettisesta mefodismista.
ellauri194.html on line 472: Aihetta tutkinut Krister Talvinen (n.h.) esittää väitöskirjassaan seuraavaa: Jotta epätodet väitteet voitaisiin erotella tosista, tarvitaan tosien väitteiden kriteeri. Mutta jotta tiedettäisiin, onko kriteeri juuri oikea, tarvitaan kriteeri jonka avulla huonot kriteerit voi erottaa hyvistä. Tämä johtaa kuitenkin kriteerien päättymättömään ketjuun. Kukaan ei voi esittää ääretöntä määrää kriteerejä, joten näyttää siltä, että tosia väitteitä ei voi hyväksyttävästi erottaa epätosista. Talvinen tekee tästä johtopäätöksen, että kriteerin ongelmaa ei ole onnistuttu ratkaisemaan ja siksi skeptismi on vääjäämätöntä.
ellauri194.html on line 478: Ize olen sitä mieltä että tollasen pomminvarman kriteerin kaipuussa on jotain uskonnollista. Hyvin pärjää ilmankin, jos malttaa jäädä tavixexi. Tyytyä kakkossijaan tieto-opissa.
ellauri206.html on line 544: Harmi juttu, että ne normaalin oloiset fiksut miehet eivät ole uskossa. Ja se on tärkein kriteerini. No ne normaalit fiksut miehet menevät nuorena naimisiin. Joten ne ovat kyllä uskossa, mutta eivät sinkkuja. Ja kääntäen.
ellauri340.html on line 90: Eli juurikin näin, kun paria ei tarvi muuhun kuin paritteluun, tulee ulkonäöstä ykköskriteeri. Vaik eihän se välttämättä takaa mehukkainta panoa? Silti vittu, mielikuvan tasolla se menee näin.
ellauri340.html on line 353: 1954 Code kriteerit
ellauri345.html on line 474: Lukuun ottamatta sitä tosiasiaa, että avioliitto ei ole tapahtumien keskipiste, vaan pikemminkin keino - kuten Hebbel sen ymmärtää, Goethe ei tehnyt niin, eikä hän halunnut sen siltä näyttävän. Koska hänen on täytynyt tuntea liian syvästi, ettei heistä "luonnollisesti" voitaisi sanoa mitään, että heidän moraalinsa voitiin osoittaa vain uskollisuudeksi ja että heidän moraalittomuutensa saattoi osoittautua vain uskottomuudeksi. Puhumattakaan siitä, että intohimo voisi muodostaa sen perustan. Jesuiitta Baumgartner sanoo suoraan, mutta ei väärin: "He rakastavat toisiaan, mutta ilman sitä intohimoa, joka on sairaiden ja herkkämielisten elämän ainoa viehätys." Mutta aviollinen uskollisuus ei ole vähemmän ehdollinen. Ehdollinen kaksinkertaisessa merkityksessä: sillä mikä on tarpeellista ja mikä on riittävää. Tämä on päätöksen perusta. Se ei todellakaan ole mielivaltaisempi, koska intohimo ei ole sen kriteeri.
ellauri348.html on line 886: CSV määrittelee hahmojen vahvuuxien täyttävän suurimman osan seuraavista kymmenestä kriteeristä:
ellauri348.html on line 902: havaittavissa supermiehillä (vaikka tämä kriteeri ei sovellu kaikkiin hahmovahvuuksiin)
ellauri352.html on line 323: Durkheimin mukaan mikään tieto maailmasta ei ole mahdollista esittämättä sitä tavalla tai toisella, vaikka elehtimällä. Kieli noudattaa kahta Durkheimin esittämää totuuden kriteeriä: persoonallisuus ja vakaus. Höh. "Kollektiivisen käsitejärjestelmän edessä yksilöllinen mieli on samassa tilanteessa kuin Platonin nous (kr. 'lättänenä'), joka kohtaa Ideoiden maailman. Hän pyrkii omaksumaan heidät, koska hän tarvitsee niitä voidakseen käydä kauppaa kanssaihmistensä kanssa". Onpa juutalainen ajatus.
ellauri364.html on line 50: Usein esimerkiksi toisen ihmisen yletöntä järjestyksenhalua, muiden mielestä liiallista siivoamista tai asioiden tarkistelua kutsutaan neuroottiseksi. Sairauden kriteerit täyttyvät kuitenkin vain, jos ihmisen normaali elämä häiriintyy merkittävästi, kun esimerkiksi järjestelyyn, siivoamiseen ja tarkisteluun kuluu joka päivä useita tunteja ja se haittaa sosiaalista elämää, töiden tekoa tai opiskelua ja muiden normaalia elämää merkittävällä tavalla.
ellauri392.html on line 859: "Uusi kriteeri" -lehdykkä juhli rankasti Jacques the Baptistin poismenoa 2004, kun jenkit oli erityisen kaunaisia ranuille Irakin sodan jenginpetturuudesta.
xxx/ellauri010.html on line 863: Kriteerit ovat löyhiä. Mikä määrä poikkeavuutta täyttää kriteerin, miettii Lauerma. Näistä 10 pisteestä saisin ehkä puolet. Surullisen narsistin tunnistaa siitä, eze luulee että muut on yhtä huonoja kuin sekin. En ehkä ansaize erityistä kohtelua, muttei vittu ansaize kukaan muukaan sitten.
xxx/ellauri087.html on line 355: Joku Braithwaite näkee Moorella 3kin säiettä: hyvän määrittelemättömyys, eettinen moniarvoisuus, ja utilitarismi. Tää kuulostaa toisaalta Ludi-tyyppiseltä analyyttiseltä hämäräpuheelta, toisaalta kapitalistiselta hapatuxelta. Kazotaan onko tämä arvaus oikea. Keynesin mielestä benthamiitit yliarvosti talouskriteeriä puhumattakaan parta-Kallesta jolla se menee ihan överixi.
xxx/ellauri126.html on line 359: Ei tässä paljon ole kinnovaatiota verrattuna vanhoihin elämänkaaripiirustuxiin. Sellainen oli Pirkolla ja Callella maalla seinällä. Mut Erkki olikin taidemaalari manqué. Paulan kuvailema vanhuusiän elämättömän elämän epätoivo oli nähtävästi kopsittu Erik Erixonilta. Jonka laulussa hukkuvat elämän valttikortit ja kiinni pysyvät taivaan portit. Einarin epätoivosta ne kertovat. Toivottomia yllättävän paljon, raportoi TIEDE 2005. Joka kymmenes suomalainen tuntee, ettei elämällä ole tarjottavana oikeastaan mitään. Määrä on odottamattoman suuri. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen aikuinen suhtautuu tulevaisuuteensa toivottomasti, ja valtaosan toivottomuus on pitkäaikaista, sanoo Kuopion yliopistossa väitellyt filosofian tohtori Kaisa Haatainen. Hän on yllättynyt tuloksesta, sillä hän asetti toivottomuudelle tiukat kriteerit. Naiset osaavat käsitellä miehiä paremmin kuin miehet, mutta - monissa tapauksissa on kuitenkin hyvin vaikea selvittää, kumpi löi ensin, muna vai kana. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa toivottomien osuus väestössä vaihtelee 5-13 prosentin välillä Pohjoissavolaiset ovat ihan kärkijoukkoa, eikä oikeastaan ihmekään.
xxx/ellauri126.html on line 827: Mistä tunnistaa natsistisen käyttäytymisen somessa? Käytöksen voi jakaa kahteen luokkaan, ghostaaminen ja digikontrollointi. Tiesitkö, että ne täyttävät henkisen väkivallan kriteerit? Vajaapakka huomioi natsismin käsittelyssä nyt myös Facebookin ja Tinderin.
xxx/ellauri174.html on line 73: (1) Jos näemme kaiken Jumalassa siinä mielessä, että Hän laittaa ideat mieleemme, meillä ei voi olla suoraa tietoa ulkoisesta maailmasta. Voimme vedota selkeisiin ja erottuviin ideoihin fyysisiä asioita koskevien tuomioiden todenperäisyyden kriteerinä, mutta Jumala on viime kädessä vastuussa ideoistamme.
xxx/ellauri174.html on line 227: Sillä jos aistillisuuden alalla ei ole kuviteltavissa mitään absoluuttista makukriteeriä, ei sen enempää kuin vivahteitakaan, minun olisi hyvällä logiikalla ikävä kyllä ennustaa viehätysten todellisuutta, joka pystyy välittömästi vastaamaan spitaalista ja enemmän kuin huonontunutta. aistit näiden homojen kohdalla on kylmän eloisat; niin että viettelypatentti, jonka he näin hänelle tarjosivat luottamuksellisesti ja ensi silmäyksellä, osoitti minulle vain heidän surkean luonnonsuhteensa hänen kanssaan, eli neiti Evelyn Habalissa ei ollut muuta kuin hyvin kieroutunut henkinen ja fyysinen banaalisuus. Lisäksi pieni kysymys: hänen ikänsä (josta Anderson oli aina välttynyt) tuntui minusta hyödylliseltä, joten minun piti kysyä sitä. Rakastava lapsi oli vasta täyttämässä kolmekymmentäneljä vuotta.
xxx/ellauri237.html on line 997: Miten on mahdollista, että näennäisesti mielivaltaisen kriteerin, kuten korttirullan, perusteella he voivat kuvata omia ominaisuuksiaan? Missä on saalis? Vaikka eri esoteeriset tieteenalat eivät voi tarjota tälle mitään selitystä, joka riippuu tulosten väärentämisestä, psykologia on tarjonnut kokeiluun perustuvan rakenteen, joka selventää tätä ilmiötä. Tämä rakenne tunnetaan nykyään Mickey Mouse Effectinä.
xxx/ellauri286.html on line 576: Helposti täyttyy Sofilta nää kriteerit. Kaiken kaikkiaan BPD:n erottuvimmat oireet ovat ihmisten välisten suhteiden ja minäkuvan epävakauden yleiset mallit, jotka vaihtelevat toisten idealisoinnin ja devalvoinnin äärimmäisyyksien välillä sekä vaihtelevat mielialat ja vaikeudet säädellä voimakkaita tunnereaktioita. Vaarallinen tai impulsiivinen käyttäytyminen korreloi myös häiriön kanssa.
xxx/ellauri356.html on line 309: Yksi tärkeä kirjallisuuden, kirjoittamisen ja lukemisen piirre, josta Korhonen puhuu esimerkkitasolla varsinkin kokoelman loppupuolen esseissä, on emeettisyys. Se on hyvä pitää mielessä uusimmankin kirjallisuuden kriteerinä. Kyse ei ole moralismista, vaan paluusta ”aikaan ennen moraalia, siihen emeettiseen kokemukseen, jonka koemme tuntemattoman edessä”.
xxx/ellauri363.html on line 252: sopivuuden kriteerit, komitea ehdotti, että kirjojen hankinta siirtyisi vankilapappien
xxx/ellauri404.html on line 316: Eli Annikeris oli kyrenanfilosofi, joka kukoisti neljännen ja kolmannen vuosisadan aikana eKr. Toisin kuin Aristippus, kyrenan koulun perustaja, joka hyväksyi moraaliperiaatteena hetken nautinnon, ja Theodore, joka opetti, että kriteeri on ihminen onnellisella tuulella, Annikeris esitti hienostuneempia näkemyksiä mielihyvästä ja nautinnosta: hän korosti, että todellinen ilo ja nautinto saavutetaan yhteisössä, ystävyydessä, perheessä, ryhmässä, valtiossa, WTF, globalisaatiossa viime kädessä. Yllä tunnustetaan siis yksilön nautintoja, kollektiivin elämän nautintoja ja sosiaalisia arvoja.
42