ellauri096.html on line 477: Toisten taiteilijoiden teosten käsittely kriittiseen sävyyn ja suoraan nimeten on musiikkimaailmassa melko yleistä mutta kaunokirjallisuudessa harvinaista. Tänä vuonna on kuitenkin ilmestynyt toinenkin suomalainen fiktioteos, jossa ruoditaan olemassa olevaa teosta: Harry Salmenniemen novellikokoelma Delfiinimeditaatio. Yksi kokoelman novelleista on yksityiskohtainen Hymyilevä mies -elokuvan kritiikki.
ellauri105.html on line 501: Mefodin ystäviä ja tuon ajan ortodoksisia vaikuttajia vasemmalta oikealle: Paavali (myöh. arkkipiispa), Markos, Isaki, Savva ja Pietari (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari) Pappismunkki Mefodi säilytti terävä-älyisyytensä ja sananvalmiutensa loppuun saakka. Häneltä saattoi saada kipakan ja terävän vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Otetaan tähän loppuun kaksi sellaista. Kun hän aikanaan Heinäveden Valamossa ollessaan istui Torakkahoviksi nimetyn munkkien asuntolan kuistilla yhdessä pappismunkki Savvan - toisen "koiranleuan" kanssa - valkoisissa viitoissaan ja pitkine partoineen ja paikalle saapui turisti kameransa kassa kysyen: "Saako ottaa kuvan?" - Mefodi jyrähti: "Joo, kuvata saa, muttei ruokkia." Toisen kerran saman kysymyksen edessä hän vastasi toimittaja-kuvaajalle, jonka hän ehkä epäili ottavan kenties huonolaatuisen kuvan. Hän sanoi: "Jospa tässä käy kuten paavi Pius V:lle, kun hänestä tehty maalaus - joka ei ollut paavin mielestä kovin ihastuttava - lähetettiin edelleen. Paavi oli näet kirjoittanut kuvan taakse: Älkää peljätkö, se olen minä, paavi Pius." Pappismunkki Mefodista jäi kirjoittamatta vielä paljon mielenkiintoisia asioita, mutta jospa jossain sopivassa vaiheessa saisin niistä koottua ja sanoiksi muodostettua toisen, pitemmän tarinan. Mutta olkoon nyt tämä jupina alkuna mahdollisesti uusille, uudenlaisille jupinoille tai ehkä paremminkin tarinoille ortodoksisista, mielenkiintoisista ihmisistä, joita ympärillämme on elänyt. Kuten aikaisemmin taisin mainita, alan taas itsekin joidenkin tuiki tuntemattomien ja eräiden hyvän-päivän-tuttujen kanssa väsyä tähän tietynlaiseen kriittiseen kirjoittamistyyliini, jonka jo kerran sain lopetettua. Jospa tässä syksyn ja talven aikana saisin lopetettua ja julkaistua jo melkein valmiit, keskeneräiset jupinani ja voisin lopettaa tämänkin Happy 1 -blogisivuston ympäristölle ja ainakin joillekin kanssaihmisille sopimattomana. HAP happy P.S. Infoa kirjoitusvirheistä ja muista hatarista tiedoista voi lähettää suoraan tämän blogin yhteysosoitteeseen: happy.ykkonen(at)gmail.com Ko. osoite ei ole muussa käytössä. Nettihoukka klo 11.44
ellauri142.html on line 530: Akshara-Brahma joikhu on 8/18, kyllä tässä on vielä työtä jälellä. Kehysjuoni on jo aika lailla unohtunut, tästä tulikin vaan tällästä paskanjauhantaa. Jonka pyllystä viisauden aurinko paistaa, se pääsee käsixi kriittiseen kuolemattomuusinfoon. Karma on luovaa toimintaa. Kreikkalaiset kutsuvat sitä nimellä ”Nemesis”, paheksunta.
ellauri153.html on line 679: 3 Tutustutaanpa ensin hieman tähän oivalliseen naiseen. Kuka Abigail oli? Mikä oli johtanut edellä mainittuun kriittiseen tilanteeseen? Entä mitä voimme oppia Abigailin uskosta?
ellauri266.html on line 407: Kirjasta julkaistiin toinen sovitus vuonna 2001, ja sen ohjasi Tim Burton löysänä remake-versiona vuoden 1968 samannimisestä elokuvasta. Sarjan uudelleenkäynnistys uuden tuotantotiimin kanssa nimeltä Rise of the Planet of the Apes julkaistiin vuonna 2011 kriittiseen ja kaupalliseen menestykseen. Se oli ensimmäinen uudessa elokuvasarjassa.
ellauri408.html on line 201: Hyvästä syystä keskeinen keskustelukumppanimme on Jean-Luc Nancy, joka on luultavasti yksi viimeisistä merkittävistä ajattelijoista tässä perinteessä. Nancy osallistuu Hölderlinin lukemiseen sekä heideggerilaisen lähestymistavan kriittiseen uudelleenlukemiseen hänen keskeisissä kirjoituksissaan, jotka käsittelevät nykyaikaista keskustelua sekularisaatiosta ja huipentuvat hänen "kristinuskon purkamista" koskevaan projektiinsa, jossa silmää silmäilevä muukalainen – vahva kuva, lainattu Hölderliniltä – ajatellaan ohikulkijana. Nancyn panos nykyajan filosofiaan ja teologiaan on syvästi juurtunut ja inspiroitunut hänen huolelliseen Hölderlinin runouden lukemiseensa, mutta hän paljastaa myös Hölderlinin runouden alkuperäisen ja ainutlaatuisen teologisen ytimen ja sen merkityksen "aikallemme" noin ohimennen. The existence of the round tower is the necessary condition of freedom, rather than its limitation. There is no meaning if meaning is not shared. Löysää Ludi Wittgwensteinin apinointia. Tää on kyllä pelkkä vastaantulija.
6