ellauri011.html on line 202: Laihalla Keatsilla on kreikkalainen uurna
ellauri017.html on line 448: George Ivanovitš Gurdjieff (arm. Գեորգի Իվանովիչ Գյուրջիև, kreik. Γιώργος Γεωργιάδης, ven. Гео́ргий Ива́нович Гюрджи́ев, Georgi Ivanovitš Gjurdžijev; 13. tammikuuta 1866/1877? Aleksandropol – 29. lokakuuta 1949 Neuilly-sur-Seine) oli armenialais-kreikkalainen mystikko ja henkinen opettaja. Hänen äitinsä oli etniseltä taustaltaan armenialainen ja isä Pontoksen kreikkalainen.
ellauri029.html on line 467: Uskonnoissa anteromorfismi tarkoittaa jumalien anteronkaltaisuutta. Omaxi kuvaxeen antero loi jumalan. Uskonnot voidaan anterologien mielestä usein käsittää luonnon anteronkaltaistamiseksi. Sigmund Freudin mukaan kaikki monimutkaisimmatkin uskonnot ovat peräisin luonnon anteroistamisesta. Muinaiskreikkalainen Ksenofanes sanoi:
ellauri030.html on line 96: Kaikki huusi Cato, se on Mauno Mato! Tän turauxen Cicero kirjoitti 62-vuotiaana vuonna 44 ennen Kristusta. Se plagioi ensi kädessä Xylofonia sekä lättänenän fasistin Valtio-teosta ja sen uskontopläjäystä Faidonia. Saatto sillä olla joku tuntemattomampikin kreikkalainen vanhusten izehoitokirja esikuvana.
ellauri032.html on line 399: Symbolistit oli oikixia herraspoikia, Wille Rydmanneja, idealisteja ja/tai anarkisteja. Nimen kexi Ioannis A. Papadiamantopoulos, Ιωάννης Α. Παπαδιαμαντόπουλος; 15 April 1856 – 31 March 1910), kreikkalainen kriitikko, erottuaxeen muista dekadenteista, vaikka oli hydrofoobi izekin.
ellauri043.html on line 3058: Hyrkania oli muinainen Persian maakunta, joka sijaitsi Kaspianmeren etelärannalla nykyisten Iranin ja Turkmenistanin alueilla. Hyrkania on alueen kreikkalainen nimi, persiaksi sen nimi oli Varkâna. Antiikin aikana Kaspianmerta kutsuttiin myös nimellä Hyrkanianmeri. Hyrkaniasta tuli osa Persian valtakuntaa Kyyros Suuren ja Kambyseksen aikana noin 559-520 eaa.
ellauri053.html on line 1346: But such a form as Grecian goldsmiths make Vaan musta tulee kreikkalainen uurna,
ellauri058.html on line 767: Meleagros Gadaralainen (m.kreik. Μελέαγρος ὁ Γαδαρεύς, Meleagros ho Gadareus, lat. Meleager, noin 140–70 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka kokosi ensimmäisen laajan kokoelman epigrammeja. Tämä antologia oli ensimmäinen niistä kokoelmista, joista myöhemmin yhdistettiin Kreikkalainen antologia. Sana ”antologia” tulee kokoelman alkurunosta, jossa Meleagros vertaa jokaista runoilijaa kukkaan tai yrtinoksaan, ja kutsuu kokoelmaa niistä punotuksi kukkaseppeeleeksi. Kreikan anthologia tarkoittaa kukkakokoelmaa. Meleagros ei järjestänyt kokoelmaa runojen tekijän vaan aiheen mukaan, ja lisäsi usein varhaisempien runojen perään omiaan. Kaikkiaan kokoelmassa oli arviolta 4 000 säettä. Mulla taitaa olla jo enemmän.
ellauri080.html on line 42: Teofrastos (m.kreik. Θεόφραστος, n. 371–287 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulun filosofi. Hän oli Aristoteleen oppilas ja seuraaja. Aristoteles testamenttasi Teofrastokselle paitsi lyseon, myös laajat kokoelmansa ja kirjastonsa.
ellauri112.html on line 170: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
ellauri112.html on line 274: Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341-270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.
ellauri115.html on line 732: Marcus Atilius Regulus (kuoli mahdollisesti 250 eaa.) oli Rooman tasavallan konsuli ja sotilasjohtaja, joka nähtiin Roomassa sankaruuden esikuvana. Perimätiedon mukaan Regulus pysyi vangittuna Karthagossa kunnes hänet lähetettiin Roomaan neuvottelemaan joko rauhasta tai vankienvaihdosta. Hänen kerrotaan vaatineen senaattia kieltäytymään Karthagon ehdotuksista, minkä jälkeen hän noudattaakseen vapauttamisensa ehtoja palasi vankeuteen Karthagoon huolimatta roomalaisten vastustuksesta. Hänen vangitsijoidensa kerrotaan nopeasti kiduttaneen hänet kuoliaaksi. Reguluksen toiminta nähtiin osoituksena sankarillisesta kestävyydestä. Paras aikakautta käsittelevä säilynyt lähde, kreikkalainen historioitsija Polybios (n. 203–118 eaa.) ei mainitse Reguluksen kuolemaan liittyvistä tapahtumista, mutta se mainitaan vuonna 129 eaa. konsulina toimineen Gaius Sempronius Tuditanuksen fragmenteissa. Jotkut historiantutkijat ovat arvelleet, että kertomus Reguluksen kiduttamisesta olisi keksitty puolustamaan sitä, että Diodoros Siculuxen mukaan roomalaiset kiduttivat kahta karthagolaista sotavankia Reguluksen lesken käskystä.
ellauri141.html on line 589: Kreikkalaisia en voi kiittää mistään yhtä väkevistä vaikutelmista; ja suoraan sanoen he eivät voi merkitä paljon paskaakaan, heidän laatunsa on liian vierasta, se on myös liian kusten juoksevaa, ei siis samaa kuin roomalaiset. Kreikkalaisilta ei opita - kuka taas olisi sen oppinut ilman roomalaisia!... Kukaan kreikkalainen ei ole koskaan oppinut kirjoittamaan vaikuttaakseen imperatiivisesti, »klassisesti». Platon esim. oli tyylitön idealisti ja ääliö... (I second that!)
ellauri152.html on line 54: Theokritos (m.kreik. Θεόκριτος, s. noin 305 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Syrakusasta. Hän oli kreikkalaisen karjapaimenrunouden perustaja ja myynti1edustaja. Joidenkin tietojen mukaan Theokritos oli Simikhoksen poika ja hänen oikea nimensä olisi ollut Moskhos. Toisten tietojen mukaan hänen isänsä olisi kuitenkin ollut Praksagoras ja äitinsä Filina. Theokritos kirjoitti 30 idyllirunoa. Niistä itse asiassa vain kahdeksan on cowboyidyllejä, vaikka Theokritos tunnetaan juuri paimenrunoudestaan. Muut runot käsittelevät muita aiheita. Yleinen aihe on poikarakkaus, ja muodoltaan runoissa on esimerkiksi dialogeja, eräänlaisia minieepoksia (epyllia) sekä ylistysrunoja hallizijoille (enkomia). Theokritokselle itselleen idylli tarkoitti pientä kuvaelmaa, epylli pientä eepoxia ja ekloge pientä otosta eli samplea. Theokritoksen runot on kirjoitettu doorilaisen murteen piirteitä sisältävällä taidekielellä. Koineeta jossa eet väännetään aax. Savveettee murrettee. Osaa runoista pidetään epäperäisinä. Paimenrunojen lisäksi Theokritoksen nimissä on säilynyt 24 epigrammia, joista 22 sisältyy Kreikkalaiseen antologiaan. Monia epigrammeista pidetään epäperäisinä. Merkittävin Theokritoksen seuraaja paimenrunoilijana on roomalainen Vergilius, joka teki paimenrunoudesta oman erillisen kirjallisuudenlajin ja lujitti Theokritoksen asemaa tämän runouden lajin piirimyyjänä.
ellauri172.html on line 617: Paperitiikeri, jonka kreikkalainen nimi tarkoittaa sekin häpeää, ei ollut moxiskaan.
ellauri188.html on line 316: Zenon Kitionilainen (m.kreik. Ζήνων, n. 333–264 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, jota pidetään stoalaisuuden perustajana.
ellauri205.html on line 214: Weilistä Jeesuskin on tollanen kreikkalainen antisankari. Sillä erotuxella kuitenkin että siinä tarinassa on selvät hyvixet ja pahixet.
ellauri216.html on line 150: Proklos (m.kreik. Πρόκλος ὁ Διάδοχος, Próklos ho Diádokhos, Proklos Seuraaja; lat. Proclus; 8. helmikuuta 412 – 17. huhtikuuta 487) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi ja Platonin Akatemian johtaja. Hän oli antiikin viimeisimpiä merkittäviä filosofeja. Proklos kehitti yhden tarkimmin määritellyistä uusplatonistisista järjestelmistä. Hänen elinaikansa sijoittuu antiikin Kreikan filosofian loppuun, joten hänen ajatuksensa siirtyivät tehokkaasti keskiaikaiseen filosofiaan ja islamilaiseen filosofiaan.
ellauri216.html on line 935: Ortodoksisen perimätiedon mukaan kreikkalainen munkki Sergei asettui asumaan Valamon saarelle vuonna 992. Hän sai myöhemmin seuraajakseen munkki Hermanin, joka oli kristinuskoon kääntynyt karjalainen. Luotettavammat lähteet ajoittavat luostarin perustamisen 1100-luvun puolivälin tienoille. Vihonviimeinen arvaus on 1389.
ellauri222.html on line 854: The book Les Ruines, ou méditations sur les révolutions des empires (1791) by Constantin François de Chassebœuf, comte de Volney (1757–1820), first published in an English translation as The Ruins, or a Survey of the Revolutions of Empires (London: Joseph Johnson, 1792) by James Marshall, was an influence on Shelley. helley had explored similar themes in his 1813 work Queen Mab. Typically, Shelley published his literary works either anonymously or pseudonymously, under the name "Glirastes", a Graeco-Latin name created by combining the Latin glīs ("dormouse") with the Greek suffix ἐραστής (erastēs, "lover", vitut se on mikään suffixi!); the Glirastes name referred to his wife, Mary Shelley, whom he nicknamed "dormouse". Unikeon köyrijä. Mäuschen, sanoi Percy Marylle niikö Pikin kreikkalainen poikaystävä, setämäinen Kleomenis.
ellauri241.html on line 60: Ristikossa oli vihjeenä "kreikkalainen vampyyri". Oliko muinaisilla helleeneillä muka vampyyrejä? Höh ei mulle kerrottu. Oikea vastaus oli Lamia.
ellauri294.html on line 452: On tärkeää tuntea Korinton epäsiveellisyys, jos tahtoo ymmärtää Paavon kirjeenvaihtoa. Korintissa oli kaikenlaista, oli kaxikin Laista joiden sanottiin olevan aikansa kaunein nainen. Holbeinin Lais oli kyllä aika kirvespää. Korinthiazesthai (elää korinttilaisittain) tarkoitti varakasta, humalaista irstailua. Siellä ilmestyi myös rivo kirjallisuuslehti Parnasso. Muulikuski lauloi HV:lle kiihottavia lauluja koko matkan Korinttoon. Pan suolaa! tarjosi HV:lle irstaannäköinen kreikkalainen läski pikkumies.
ellauri310.html on line 183: (jKr.) kreikkalainen kronikoitsija John Malalas kirjoitti Isaiahista, Rodoksen
ellauri315.html on line 407: Xenophon totesi Anabasiksessa, että kreikkalaiset raskaat joukot syrjäyttivät vastustuksensa kahdesti Cunaxassa, jolloin vain yksi kreikkalainen sotilas haavoittui. Vasta taistelun jälkeen he kuulivat, että Cyrus oli kuollut, minkä vuoksi heidän voittonsa oli merkityksetön ja tutkimusmatka epäonnistui. Kymmenentuhatta löysi itsensä kaukana kotoa ilman ruokaa, ilman työnantajaa eikä luotettavia liittolaisia. Paska reissu taas.
ellauri315.html on line 424: Xenophonin tiedustelijat löysivät nopeasti toisen lähes yhtä muhkean kuovin joen toiselta puolelta, mutta persialaiset muuttivat ja estivät myös tämän. Xenophon lähetti pienen joukon takaisin kohti toista kuovia, mikä sai ahdistuneita persialaisia irrottamaan suurimman osan joukostaan. Xenophon ryntäsi ja valtasi täydellisesti kainaloonsa jäljellä olevat Kardashianin kanat, kun taas kreikkalainen joukko oli pakotettu ottamaan huonommat kuovit kullinpäähän. Tämä oli ensimmäisten joukossa koskaan tehtyjä syvällisiä hyökkäyksiä eli penetraatioita, 23 vuotta Deliumin jälkeen ja 30 vuotta ennen kuin Epaminondas käytti sitä kuuluisemmin Leuctrassa. Kardashianien mahtaviin takapuoliin tehty penetraatio on auttamatta syvä.
ellauri316.html on line 658: a, pl. no, m. (ranskalainen naftaliini < kreikkalainen naftaöljy).
ellauri321.html on line 514: Theodosia oli kreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat Joonian Miletoksesta tulleet asuttajat arkaaisella kaudella noin vuonna 550–500 eaa. Sen paikalla saattoi olla varhaisempi paikallisten taurien asutus. Ifigeneia eli karkoitettuna Tauriissa, kunnes Jason pelasti.
ellauri349.html on line 280: Dityrambi (m.kreik. διθύραμβος, dithyrambos) oli alun perin antiikin kreikkalainen Dionysos-jumalalle laulettu hymni.
ellauri364.html on line 73: Epygtiläiset lääkärit hoitivat hysteriaa erilaisilla lääkkeillä, esimerkiksi laittamalla aineita potilaiden vulvaan, jonka tarkoitus oli houkutella kohtu palaaman oikeaan paikkaan. Toinen keino, jota lääkärit käyttivät, oli laittaa potilas haistamaan tai nielemään yrttejä, joka rohkaisisi kohtua siirtymään takaisin paikalleen. Antiikkinen kreikkalainen lääkäri Hippokrates suositteli lääkkeeksi esimerkiksi naimisiinmenoa. Hysteriaa pidettiin 1600-luvulla toiseksi yleisempänä naisten vaivana heti kuumeen ja noituuden jälkeen.
ellauri377.html on line 58: Pistis sophia (usko viisauteen) on kreikkalainen translitterointi gnostilaisesta opetuksesta (täh?). He kuitenkin uskovat, että Sofia (viisaus) on todellinen naispuolinen jumalallinen vastine Jeesukselle; Hän on Isän oikealla puolella ja hän vasemmalla. Se opettaa myös, että Jeesus viipyi maan päällä lähes 11 vuotta. Vaikka Raamattu sanoo, että Jeesus on oikealla puolella, eikä kerro, onko joku vasemmalla vai ei, se sanoo, että Jeesus nousi Isän luo lähettämään Lohduttajaa. Tämän opetuslapset saivat helluntaina, joka oli noin 40 päivää Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen (Apostolien teot 1-2). Ilman Jeesusta meillä ei ole Pyhää Henkeä (joka on mies, sehän se pani Marjan paxuxi, Joh. 14:16-17), eikä mitään asiaa Isän luo. Siksi tämä opetus on Raamatun vastaista.
ellauri377.html on line 132: Barnabaan kirjeenä tunnettu asiakirja voidaan jakaa kahteen osaan. Luvut 1–17 antavat Kristus-keskeisen tulkinnan Vanhasta testamentista, joka sen mukaan tulee ymmärtää hengellisesti, ei uhraamissääntöjen kirjaimellisen merkityksen mukaisesti (luku 2: Jumalan toivoma uhri on murtuneen sydämen uhri), paasto (3: paasto, jonka Jumala haluaa, johtuu epäoikeudenmukaisuudesta), ympärileikkaus (9), ruokavalio (10: säännöt, jotka todella kieltävät käyttäytymisen, kuten rukoilemasta Jumalaa vain avun tarpeessa, kuten sikojen huutaminen nälkäisenä, mutta isäntänsä huomioiminen kylläisenä, tai saalistamista kuten kotka, haukka, leija ja varis jne.; ja se käsky pureskella mietiskelemällä Herran sanaa ja jakaa kavio etsimällä tulevaa pyhää maailmaa tässä maailmassa vaeltaessa), sapatti (15) ja temppeli (16). Jeesuksen intohimo ja kuolema juutalaisten käsissä, sanotaan, näkyvät oikein ymmärretyissä syntipukin (7) ja punaisen hiehon (8) rituaaleissa sekä asennossa, jonka Mooses omaksui ojentaessaan käsiään (esim. Kirjeen kirjoittajan tuntema kreikkalainen Septuaginta- teksti) teloitusristin muodossa, kun taas Joosua, jonka nimi kreikaksi on Ἰησοῦς (Jeesus), taisteli Amalekia vastaan (12). Neljä viimeistä lukua, 18-21, ovat versio The Two Ways -opetuksesta, joka esiintyy myös Didachen luvuissa 1-5. Tämä tie vie kotiin. Tämä tie ei vie kotiin. No two ways about it. You can't have both. Have your cake and eat it. To make an omelette, you have to break some eggs.
xxx/ellauri068.html on line 239: Pilvet (m.kreik. Νεφέλαι, Nefelai, lat. Nubes) on Aristofaneen kirjoittama antiikin kreikkalainen komedia, joka pilkkaa sofisteja ja Sokratesta sekä muita Ateenan 400-luvun eaa. älymystön suuntauksia. Vaikka näytelmä sijoittui viimeiseksi komediakilpailussa, johon se osallistui, se on Aristofaneen tunnetuimpia teoksia, koska se tarjoaa Sokrateesta hyvin toden kuvan.
xxx/ellauri081.html on line 676: https://kynokefaloi.blogspot.com/ näyttää olevan jonkun kreikkalainen kolleegan paasaussivusto.
xxx/ellauri120.html on line 148: / ˌ d ɪ s i ɑːr k ə s ... m ɪ s æ n ə / ; Greek : Δικαίαρχος Dikaiarkhos ; c. 350 - n. 285 BC ), kirjoitetaan myös Dicearchus tai Dicearch ( / d ɪ s i ɑːr k / ), oli kreikkalainen filosofi, kartografi, maantieteilijä, matemaatikko ja kirjailija. Dicaearchus oli Aristoteleen opiskelija lyseossa. Hyvin vähän hänen työstään on säilynyt. Hän kirjoitti historiaa ja maantiedettä sekä Kreikassa , joista hänen tärkein työ oli hänen elämä Kreikka. Hän antoi merkittävän panoksen kartografian kentälle , jossa hän käytti ensimmäisten joukossa maantieteellisiä koordinaatteja. Hän kirjoitti myös kirjoja filosofiasta ja politiikasta . Elämä Hän oli poika yhden Pheidias, ja syntynyt Mes- on Sisiliassa , vaikka hän läpäisi suurimman osan elämästään Kreikassa, ja erityisesti Peloponnesoksen. Hän oli Aristoteleen opetuslapsi ja Theophrastuksen ystävä, jolle hän omisti joitain kirjoituksiaan. Hän kuoli noin 285 eaa. Dicaearchus - https://fi.xcv.wiki/wiki/Dicaearchus.
xxx/ellauri157.html on line 380: Minulla oli tuomarina ollessani Harris-tweedistä tehdyn takin oikeanpuolisessa sivutaskussa hopeinen kreikkalainen tetradrakma, joka lienee nyt jossain vaatekaapin pohjalla tai muuten hukassa, kun en enää ole tuomari. Tuo raha kiersi keisari Nerolta vuosisadasta toiseen ja tarvittaessa kuiskasi, varmaan himmeällä äänellä:” Väärin, väärin, väärin, ihmisten ja Jumalan edessä.” Se alituinen kuiskutus oli tosi häirizevää. Vaatekaappi ja kakkapussi vaimentavat sitä aika hyvin.
xxx/ellauri167.html on line 645: Diskordianismin jumala on kreikkalainen Eris (latinalaiselta nimeltään Discordia), epäsopuisuuden ja kaaoksen jumalatar. Tärkein myytti kertoo Erixen kultaomenasta, jonka hän heitti jumalattarien joukkoon aiheuttaen Troijan sodan. Diskordialaisten lisäyksen mukaan Eris meni tämän tehtyään onnellisena yksin syömään nakkisämpylää. Tapahtumaa kutsutaan ensimmäiseksi tölväykseksi.
xxx/ellauri173.html on line 207: Peregrinos Proteus (n. 95–165 jaa.) oli antiikin kreikkalainen kyyniseen koulukuntaan kuulunut filosofi. Hän oli kotoisin Parionista, Myysiasta. Hänet tunnetaan ennen kaikkea siitä, että hän piti oman hautajaispuheensa ja teki henkilökohtaisen roviohyppyennätyxen Olympian kisoissa vuonna 165.
xxx/ellauri174.html on line 403: Dafnis ja Khloe (m.kreik. Δάφνις καὶ Χλόη, Dafnis kai Khloē, lat. Daphnis et Chloe) on Longoksen kirjoittama antiikin kreikkalainen rakkausromaani noin vuodelta 200. Se on Longoksen ainoa tunnettu teos, ja tutkituin varhaisista kreikkalaisista romaaneista. Romaani käsittää esipuheen lisäksi neljä kirjaa, ja se muistuttaa tyyliltään pastoraalirunoutta. Sen pohjalta on tehty myöhemmin muun muassa ooppera ja baletti. Teoksen on suomentanut Maarit Kaimio vuonna 1990. Maarit Kaimiolla oli 70-luvulla erittäinkin epäpukeva ozatukka ja se oli varsin persjalkanen. Se ei ollut mikään Kloe kyllä konsanaan. Mut ei ollut liioin Jomi Kaimio kummonenkaan Dafnis. Tästä on tehty huisin paljon johdannaista pehmopornoa, mm. Virginie et Paul ja Sininen laguuni.
xxx/ellauri235.html on line 519: Pindaros (m.kreik. Πίνδαρος, lat. Pindarus; n. 522/518 eaa. – n. 442/438 eaa. Argos) oli antiikin kreikkalainen lyyrinen runoilija, jota pidettiin usein näistä suurimpana. Hellenistisellä kaudella hänet luettiin yhdeksi sanoittajien top 9:stä, ize asiassa se oli pitkään ihan kärjessä lauluntekijänä (10:s oli joku räppäri, joka on onnexi jo täysin unohdettu.)
xxx/ellauri235.html on line 917: Pausanias mainitsee Korinnan saaneen Pindarista vain yhden voiton, ja sanoo nähneensä Tanagrassa Korinnan kuvan, jossa tämä oli kuvattu sitomassa hiuksiaan. Pausaniaan mukaan Korinnan voitto oli paitsi Korinnan runoilijanlahjojen myös hänen kauneutensa ja hänen käyttämänsä aiolialaisen yläosattoman esiintymisasun ansiota. Pausanias (m.kreik. Παυσανίας; 100-luku) oli antiikin kreikkalainen maantieteilijä, joka eli Rooman vallan aikana. Vittuako sekin mitään muka tiesi runoudesta, kusipää.
xxx/ellauri237.html on line 373: Tyty Arolakin on joutunut Marken pauloihin. Merikadun rapussa asui Arola, jonka kreikkalainen vaimo oli aika typy. Jöns meni haistelemaan hissiä kun se lähti ulos.
xxx/ellauri251.html on line 122: Mitä pitemmälle tätä luritusta suolistan sitä homsemaisemmalta se alkaa tuntua. Ei tää ole mikään kreikkalainen uurna, tää on häthätää peitelty hinureiden rakkauskertomus.
xxx/ellauri287.html on line 115: Jatka 1900-luvun merkittävimpään arkeologiseen löytöyn Verginan kuninkaallisiin haudoihin, Makedonian kuningaskunnan pääkaupunkiin (5.-2. vuosisatoja eKr.). Siellä sijaitsee Aleksanteri Suuren isän Filippus II:n hauta, jonka poliittinen ja kulttuurinen tavoite oli valmistaa maailmaa evankeliumin leviämiseen. Täällä voit myös tutkia, kuinka kreikkalainen näkemys kuonpuoleisesta elämästä vaikutti näiden oppien esittämiseen Uudessa testamentissa.
xxx/ellauri287.html on line 196: Lisäksi vaikka juutalaiset, käännynnäiset ja jumalanpelkääjät olisivat tunnistaneet "Korkeimman Jumalan" YHWH:ksi, keskiverto kreikkalainen ei ehkä ole. He saattoivat ajatella, että tyttö sanoi, että Paavali oli Herpes ja muut olivat Zeuksen edustajia. Paavali ei voinut jättää tätä hämmennystä käsittelemättä.
xxx/ellauri287.html on line 626: Pyhä Paavali saattoi honottaa kuin Mårten Ringbom! Dion Prusalaisen ("Kultasuu") ensimmäisen tarsolaispuheen (Or. 33) ainutlaatuiset ominaisuudet ovat laajalti hätkäyttäneet nykyajan tiedemaailman. Samalla kun siinä tavanomaisia retorisia genrejä manipuloidaan monin eri tavoin (Bost-Pouderon 2009), puhe korostaa tarsolaisten, sen oletetun yleisön, taipumusta "nuuskuttaa" ja antaa siten ymmärtää, että tarsolaisten kreikkalainen puhe oli kärsinyt idän vaikutuksista Rooman aikana. Puhe käyttää myös fysiognomisia strategioita eli naaman vääntelyjä, jotka muodostavat tarsolaisten ainutlaatuisesta "nuuskutuxesta" osoittimen intersektionaalisista ei-toivotuista ominaisuuksista, kuten ylellisyydestä, seksuaalisesta poikkeavuudesta, androgyniasta, kansalaishyveen heikkenemisestä, barbaarisuudesta, Aasian sivistyxen tai pikemminkin sivistymättömyyden (nekulturnost, ἀπαιδευσία) muodoista.
xxx/ellauri293.html on line 92: Pyhä Junia (oik.). Partapozot ovat joku Andronikos (vas.) ja Roban pasaasin kreikkalainen ravintoloizija Athanasios (kesk.)
xxx/ellauri293.html on line 110: Siihen mennessä, kun Uuden testamentin käsikirjoituksiin tulee pikkukirjaimet ja korkomerkit, Junia on yksimielisesti korostettu naisnimenä. Esimerkiksi Erasmuksen vuonna 1516 tuottama Uuden testamentin kriittinen kreikkalainen teksti korosti nimeä feminiinisenä, ja tämä jatkuu jokaisessa kriittisessä kreikkalaisessa tekstissä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (1858 Alford-painoksessa) vuoteen 1928 asti, jolloin Novum Testamentum Graece korosti sitä mieheksi, Iουνιᾶν (niin se tekee perkele minunkin raamatussani!). Tämä aiheutti monumentaalisen muutoksen kohti maskuliinista korostusta vuoteen 1998 asti, jolloin feminiininen muoto palasi dominaxi.
xxx/ellauri295.html on line 60: Sepä juuri. Herostratos (m.kreik. Ἡρόστρατος ) oli antiikin kreikkalainen mies, kotoisin Efesoksesta. Hänet tunnetaan siitä, että hän poltti kotikaupunkinsa tunnetun Artemiin temppelin, koska halusi tulla kuuluisaksi. Ja tulikin, eräänä yönä vuonna 356 eaa. Temppeli oli rakennettu marmorista ja sitä pidettiin yhtenä maailman kauneimmista rakennuksista, ja se luettiin myöhemmin yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä. Tuhopoltto ollut mikään ihme, koska jumalatar oli tuona yönä poissa temppelistään auttamassa Alexanteri Suuren synnytyksessä.
xxx/ellauri295.html on line 151: Taniksen kivi on peräisin Ptolemaios III:n ja Berenike II:n valtakaudelta. Kivessä on kaksikielinen teksti (kreikaksi ja muinaisegyptillä) ja kolmikielinen (hieroglyfit, demoottinen ja kreikkalainen kirjoitus) faaraon käskykirje (Kanopuksen dekreetti). Siksi Taniksen kivi on Rosettan kiven tavoin ollut tärkeä apuväline muinaisegyptin hieroglyyfien tutkimuksessa ja avaamisessa.
xxx/ellauri295.html on line 170: Morton arvelee Pollen olleen enempi Pro Rooma kuin kreikkalainen, vaikka puhuukin honottavasti kreikkaa äidinkielenä. Kai sixi että roomalaiset oli tollasia käytännöllisiä ja eteenpäin pyrkiviä kuten anglosaxit.
xxx/ellauri329.html on line 466: Arseniy Petrovich Yatsenyuk (ukrainalainen Arseniy Petrovich Yatsenyuk; syntynyt 22. toukokuuta 1974, Chernivtsi, Ukrainan SSR, Neuvostoliitto) on ukrainalainen poliitikko ja valtiomies, Nazirintama -puolueen poliittisen neuvoston päällikkö. Epämiellyttävä yxityistämisasiamies. Johti Ukrainan liittymistä Maailman kauppajärjestöön ja EUn liittolaisexi. Tällä hetkellä poliitikko on vienyt perheensä pois Ukrainasta ja hän asuu Israelissa. Varmaan peukuttaa siellä Gazan jyräystä maan tasalle. Omien sanojensa mukaan hän on kreikkalainen katolilainen, jota hän pitää ylpeyden lähteenä.
51