ellauri029.html on line 364: Niinhän se ommutta, inttäisi mummi, onks toi kovinkaan epikurolaista. Minne on ryöminyt se kuuluisa lathe biosas, eliskä cela vitam, kel onni on se onnen kätkeköön? Toihan kuulostaa enempi eskimäiseltä kukoistuxelta. Kahnemann ei epäröinyt heittää jehovaa pöpelikköön eziessään hedoneta useamman naisen perseestä. Eskimäistä tämäkin. Mut eihän kukaan ole menestynyt ellei sillä ole (ainakin ollut) useampia panopuita. Sehän se on elämän tarkoitus, tai yxi kolmesta (muut 2 oli EAT! EAT! KILL! KILL!).
ellauri030.html on line 429: Ei tää kyllä ole kovinkaan seppoilevaa, täähän on teppoilua, alistuvaa fatalismia. Epiktetos on ilmiselvä kamalien eläinten majava. Sepot on niitä isoveli matteja, öykkäreitä karhuja, näytelmäkirjailijoita, jotka päättää rooleista. Mä teen just samaa, vältän pelejä jossa mulla ei ole voittavaa pelitapaa.
ellauri030.html on line 567: Schopenhauerin nimissä on joukko ilmeisiä ja/tai enemp vähemp typeriä pointteja. Yx on ihmiskeskisyys, eli se et sapaju kazoo kaikkea vaan omasta näkövinkkelistä. No se on kyllä käynyt jo selväxi. Sen älyämisexi ei tarvi olla kovinkaan neropatti.
ellauri072.html on line 390: On myös esitetty, että vanhemmat ovat todellisuudessa onnellisempia kuin lapsettomat, mutta survey-lomakkeen tyypillinen kysymys: "Kaiken kaikkiaan, oletteko nykyisin erittäin onnellinen, melko onnellinen, ei kovinkaan onnellinen, ei lainkaan onnellinen?" ei mittaa todellista onnellisuutta tai rauhaa, jonka lapset mukanaan tuovat.
ellauri073.html on line 311: Immonen oli projekti-insinööri ja matkusti eri puolilla maailmaa, vaikka oli hyvin ujo eikä osannut kovinkaan hyvin sitä englantia.
ellauri074.html on line 319: Mit vit, Nietsche nyt ei ollut kovinkaan syvällinen, mursuviixinen kuppainen pelle. Kun on lusikalla annettu, vaikea kai kauhalla on pyytää. Dostojevskista puhumattakaan. Pascal, Dostoïevski, Nietzsche, Baudelaire oli kaikki sairaita, ja niistä Cioran tykkäs eniten. Aika sairasta.
ellauri074.html on line 414: Tähän väliin tekis mieli paasata vähän Mircea Eliadesta (1907 – 1986) ja sen Chicagon kollegasta Belovin Sakusta. Mirkkis on ilmitullut ex-fasisti ja antisemitisti, ja Saku tunnetttu semiitti. Mitenkähän ne oikein tulivat toimeen keskenään? Voisi kuvitella ettei kovinkaan hyvin. Väärin arvattu.
ellauri080.html on line 439: Kummathan on narsistisempia, omaan napaan tuijottajat vai asiakasrajapinnassa loistajat? Mä luulen ettei tää ole kovinkaan paljastava axeli.
ellauri115.html on line 758: On semmoinen ikä kun sydän on vielä vapaa, mutta innokas, levoton, ahne onnellisuudelle jota ei vielä tunneta, onnellisuudelle jota se ezii uteliaana ja epäilevänä; aistien pettämänä se pitkän päälle lasettuu tyhjän onnellisuuuden näköispazaan varaan ja ajattelee eze on löytänyt sen muttei olekaan. Mun omassa tapauxessa nää harhakuvat kesti tosi pitkän ajan. Alas harhakuvat! liian myöhään mä pääsin niistä perille, enkä mä ole täysin onnnistunut voittamaan niitä vieläkään; ne kestää yhtä kauan kuin tää kertakäyttöbody josta ne nousevat. Jos ne johtaa mut harhaan, mä en ainakaan enää usko niitä; mä tiedän mitä ne on, ja vaikka mä annan niille perixi, mä halvexin izeäni samalla; mä en pidä niitä mun onnen päämääränä, pikemminkin päinvastoin, sen esteenä. Mä kaipaan aikaa jolloin ruumiin kettingeistä vapautettuna mä saan olla oma izeni, yhtä izeni kaa, enkä enää repeile kahtia, kun mä riitän yxin izelleni onnexi. Sillä aikaa mä oon onnellinen meidankin elamassamme, sillä mä en paljon välitä sen pahoista jutuista, joihin mulla izelläni on tosi vähän syytä, kun taas kaikki oikeasti hyvä on vaan musta izestäni kii. [Nyt nyrjähti Jannella taas pahasti. Tämmöstä sillä aina on, ei se kyllä ole kovinkaan vilpitön.]
ellauri135.html on line 653: Tämä kaveri piti Maria Mikhailovna Arsenievasta - unenomainen ja hermostunut tyttö, joka vanhempiensa kieltämisistä huolimatta halusi tulla vaikean ja lähtevän upseerin vaimoksi. Mikhailin vanhempien elämä avioliitossa oli epäonnistunut. Hänen äitinsä kuoli melko varhain, eikä suhde isään ja isoäitiin mennyt kovinkaan hyvin, mikä jätti jäljenteen runoilijan pienelle tulevaisuudelle - tämä on Lermontovin lyhyt elämäkerta lapsille.
ellauri142.html on line 313: Kristuksen imitoimisesta on saanut nimensä sen ensimmäisen kirjan otsikosta, Kristuxen imitoimisesta ja kaikenlaisten turhuuxien halvexumisesta. Teos sisältää neljä muiden kirjoittamaa kirjaa, ja vaikuttaa se olleen alun perin kirjoitettu jonkinlaisessa runomitassa ja loppusointuisesti. Tämän huomasi ensimmäistä kertaa K. Hirsche vuonna 1874. Ei ne loppusoinnut voineet sitten kovinkaan kummosia olla.
ellauri161.html on line 1022: Oman ilmoituxensa mukaan Hosuli ei ollut kovinkaan voimakastahtoinen ihminen eikä neuvokas kirjailija. Pyhä neizyt oli sille hyvä. Sen vapaa tahto jäi täysin koskemattomaxi, vaikka vapahtaja hiillosti sitä kuin paha poliisi, ja Jumala teki kaivauxia sähkölankoja varten, porasi yxinomaan öisin.
ellauri214.html on line 588: Olga Tokarczuk on yksi Puolan suosituimmista ihmisistä. Luultavasti kukaan ei ole kuullut siitä, että kirjailija voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Vimma pyyhkäisi paitsi koko Puolan myös maailman. Toistaiseksi erittäin vaatimaton Olga Tokarczuk on tullut fanien ja toimittajien kysynnäksi. Vaikka hän antaa itse paljon haastatteluja, hän puhuu harvoin yksityiselämästään. Tiedetään, että hän on Grzegorz Zygadłan onnellinen vaimo, kuusi vuotta nuorempi kuin hän, koulutukseltaan filologi. Olga Tokarczukilla on myös poika Zbigniew, joka on hänen ensimmäisen avioliitonsa hedelmä kustantaja Roman Fingasin kanssa. Olgan kirjassa ovat naiset hyvixiä ja/tai fixuja, miehet pahixia ja/tai tyhmiä. Nii oikke, maxellaan vähän kalavelkoja. Näytetään niille pillua muttei anneta. Koko kirja on aikuisten satua. Eikä edes niin kovinkaan aikusten.
ellauri219.html on line 991: Yhtyeen hajoamisen jälkeen Parker alkoi tehdä konsertteja ja levytyksiä jousiorkesterin kanssa. Tunnetuin näistä jousilevytyksistä oli ”Just Friends”, jonka Parker on maininnut onnistuneimmaksi esityksekseen. Mutta monien nykyisten jazzharrastajien mielestä ne eivät ole kestäneet aikaa kovinkaan hyvin.
ellauri222.html on line 1052: "Minulla on tunne elämän perusakseleista joita täytyy noudattaa, muuten kaikki on pelkkää pelleilyä jonka taustalla piilee tragedia. Minulla on täytynyt jo lapsena olla tuo tunne ja halu pysytellä perusakseleillani ja siitä syystä olen itsepäisesti sanonut ei kaikille taivuttelijoille, vain koska nuo akselit ovat iskeytyneet mieleeni, vaikka eivät ole olleet kovinkaan selviä. Viime aikoina olen tuntenut ne sävähdyttävästi jälleen. Kun pyrin pysähtymään tiellä, ne tulevat kuin taivaan lahjat. Makasin tässä vuoteellani ja äkkia ne värisyttivät koko olemustani. Totuus, rakkaus, rauha, avokätisyys, hyödyllisyys, sopusointu. Ja melu ja kahnaukset, vääristyneisyys, rupattelu, epätoivo, ponnistelu, tarpeettomuus, kaikki häipyivät kuin ne olisivat olleet epätodellisia. Ja uskon että kuka tahansa voi koska tahansa palata näille perusakseleille, vaikka olisi kovan onnen äpärä, vain on rauhallinen ja odottaa.
ellauri254.html on line 653: Lev Bronstein syntyi juutalaiseen perheeseen Etelä-Venäjällä, nykyisessä Ukrainassa 26. lokakuuta (7. marraskuuta uuden luvun mukaan) 1879. Hänen isänsä David Bronstein oli varakas venäjänjuutalainen maanviljelijä. Levin sisko Olga tuli myöhemmin tunnetuksi bolševikkipoliitikkona ja Trotskin kilpailijan Lev Kamenevin vaimona. Perhe ei ollut kovinkaan uskonnollinen. Bronšteinit puhuivat kotonaan venäjää ja ukrainaa, ja Lev itse sujuvasti lisäksi hepreaa, saksaa, englantia, ranskaa ja espanjaa.
ellauri297.html on line 633: Shaw'n maailmankuvan mukaan naista motivoi tarve ikuistaa laji, ja siksi hän etsii miestä ja kenen kanssa hän voi synnyttää lapsia. Hän väitti, että se on hänen ainoa käyttötarkoitus miehelle, ja hän vertasi häntä naarashämähäkkiin, joka syö kumppaninsa parittelun jälkeen. Vaikka tämä näkemys naisista on huomattavasti hienostunut, se ei ole kovinkaan kaukana Schopenhauerin julistuksesta, jonka mukaan "naiset ovat pääasiassa olemassa vain lajin leviämistä varten" tai Nietzschen lausunnosta, jonka mukaan "kaikella naisessa on tarkoitus - sitä kutsutaan raskaudeksi". .''
ellauri299.html on line 160: Frankie: Ei pitänyt tästä kovinkaan paljon. Vihasin kaikkia siinä mukana olevia.
ellauri325.html on line 468: Lyyrikko: "Minä pitäisin huviteollisuutta vitsauksena sikäli että se on yleisömassojen tukemana päässyt leviämään alueille, joilla se ei ole aikaisemmin ollut kovinkaan merkitsevä tekijä, tarkoitan tietysti lähinnä taiteiden alueita. Ja näillä se on nimenomaan maine- ja rahaylivallan tukemana aiheuttanut arvojen kaaosta. Sen tapaista esimerkiksi että meillä erittäin tunnetun aikakauslehden erittäin vastuullinen kulttuuripoliittinen kirjoittelija voi väittää Räsästen ja Waltarien kaltaisista löytyvän huomispäivän klassikkoja."
ellauri369.html on line 176: Nepos ei selvästikään perustanut teostaan kovinkaan syvälliseen lähdekritiikkiin, vaan poimi tietonsa aikaisemmista elämäkerroista. I can relate to that. Hän ei pyri ratkaisemaan lähteidensä ristiriitoja, ja harvoin edes huomauttaa niistä. Teos on kuitenkin arvokas, koska alkuperäiset lähteet ovat suureksi osaksi kadonneet, ja näin se on säilyttänyt paljon tietoa, joka muutoin olisi kadonnut. Suomennoksen esipuheen kirjoittanut Jaakko Suolahti arvioi arvokkaimmiksi osiksi Caton ja Atticuksen elämäkerrat, joista jälkimmäinen perustui vieläpä Suolahden omaan kokemukseen. Vaikka Nepos ei olekaan omaperäinen kirjailija, hänet voidaan nähdä kreikkalaisen oppineisuuden popularisoijana aikansa tomppeleille roomalaisille.
xxx/ellauri013.html on line 319: Ei se ihan noin strömsöösti menny Russellilla. Se löysi Russellin paradoxin, joka hölmöydessään jo osoittaa, että matikkaa ei voi johtaa pelkästä logiikasta. Joko se todistaa liikaa (ristiriidasta seuraa kaikki), tai liian vähän, ja pitää lisätä axioomia, jotka ei vaikuta kovinkaan loogisilta (esim. että ei ole suurinta joukkoa, että on olemassa semmoisia ja tämmöisiä funktioita, jne. jne. Eli matemaatikot ja loogikot sanoi lopulta goodbye ja keskittyi omiin ongelmiinsa kumpikin. Russell lopetti matematiikan miettimisen paradoxiin ja keskittyi siitälähin panohommiin ja jokamiehen filosofiaan.
xxx/ellauri103.html on line 406: Harry Potter ja viisasten kivi julkaistiin vihdoin 26. kesäkuuta 1997. Sitä ei markkinoitu kovinkaan suurellisesti, mutta kirja sai varsin myönteisiä arvosteluja. Jotkut kaukonäköisemmät kuitenkin moittivat kirjaa. Tärkein käännekohta oli kuitenkin se, että kirjan Yhdysvaltain-oikeuksista käytiin tiukka huutokauppa. Hinta päätyi peräti 100 000 dollariin, ja tämä herätti jo huomiota lehdistössä, joka nosti Rowlingin esiin köyhyydestä nousseena yksinhuoltajana. Korkealle noussut hinta varmisti myös sen, että kustantamon oli pakko nostaa kirja pinnalle, jottei kärsisi siitä tappiota. Ensipainos USA:ssa oli peräti 500 000 kappaletta.
xxx/ellauri121.html on line 84: On mielenkiintoista nähdä, miten Saarisen tuoretta väitöskirjatutkimusta tullaan kommentoimaan hallitus- ja eduskuntatasolla - vai kommentoidaanko sitä mitenkään. Se nimittäin ei ole kovinkaan työllisyysystävällinen eikä ilmeisesti halua työntää kaikkia äitejä tai isiä työmarkkinoiden vapaasti käytettäväksi.
xxx/ellauri124.html on line 1062: Open AI:ssa alkoi käydä selväksi, että miljardi ei riitä tekoälykehityksessä vielä kovinkaan pitkälle. Open AI tarvitsisi lisää rahaa. Piilaakson hyväntekijöiltä ei kuitenkaan heltiäisi loputtomasti miljardeja spekulatiivisiin hankkeisiin. Elon Musk olisi voinut olla ässä hihassa, mutta hän oli jättänyt säätiön vuonna 2018, koska myös Tesla kehitti tekoälyä. Oli keksittävä jotain muuta.
xxx/ellauri129.html on line 352: ”Hän oli surusta aivan paskana, mutta minä olin varmaankin tiedostamattani sitä mieltä, että maailmassahan kuolee irakilaisia koko ajan kauhealla tahdilla. Yxi avovaimon äiti sinne tai tänne, mitä väliä, sitäpaizi oli aikakin. En ollut rakastamalleni ihmiselle ehkä kovinkaan fiksu hänen äitinsä kuoleman suhteen. Olin ize asiassa just kuin Iso-Masa!
xxx/ellauri173.html on line 168: Noin vuonna 280 eaa. Berossos kirjoitti teoksen Babyloniaka tarkoituksenaan selittää Mesopotamian vanhaa kulttuuria kreikkalaisille. Varteenotettaviksi lähteiksi Berossoksen kirjoitukset tekee se, että hän toimi Marduk-jumalan pappina Babylonissa ollessaan. Finkelin mukaan hänellä oli tästä syystä ensi käden tietoa sumerilaisesta ja akkadilaisesta savitaulukirjallisuudesta, jota oli kirjoitettu silloin jo yli tuhannen vuoden ajan ja jota yhä kirjoitettiin Babylonin akatemioissa. Berossoksen oppineisuus ja ennustustaito tunnettiin myös Ateenassa. Koska kreikkalaiset kuitenkin pitivät muita kansoja barbaareina, kirjaa tuskin luettiin heidän keskuudessaan kovinkaan laajasti, eikä se ole säilynyt nykypäiviin. Sen sijaan toiset kirjoittajat ovat siteeranneet teosta, ja sitä kautta siitä on säilynyt joitakin osia, joista ilmenee niiden perustuvan pitkälti nuolenpääkirjoituksiin.
xxx/ellauri201.html on line 68: Eino jurotti lauteella kuin äkäinen pässi, näki naamasta, ettei sitä miellyttänyt minun temppuni. Pekka sieltä lauteelta ensimmäisenä alas hyppäsi, että kellit heilahtivat! Nauroi vain minulle hilpeästi ja kävi alalauteelle mahalleen. Minä aloin pestä, kunnolla jynssäsin, hyvähän minä olin pesemään. Aina se Kustin-käppyräkin minua tässä hommassa kehui, vaikkei missään muussa oikein kehunutkaan. Isokukko-Uljas huusi ylälauteen hämäristä, että emäntä pesee etupuoleltakin. Pekkaa nauratti, kääntyi selälleen. Olin minä jo niin rohkeaksi tullut, etten pelännyt vaan pesin, kun käskettiin. Muut paikat pesin, mutta muniin jätin koskematta. Riitti sentään ja Pekka kiitosta antaen nousi alalauteelta. Heti sen perästä hyppäsi alas Hemmi, karvainen mies oli sekin. Hemmillä olikin semmoiset pallomunat. Ja minä pestessäni pohdiskelin, mahtoiko tuommoinen mulkku naimapuuhia varten kovinkaan kasvaa. Pieneltä se nyt ainakin näytti. Pienehköt rippuset oli sillä Villelläkin, nuorella miehellä, jonka minä seuraavaksi pesin, kuurasin kunnolla.
xxx/ellauri202.html on line 76: Se johtuu varmaan pillereiden puutteesta. Keskeiseen osaan nousee myös Thibaultin veljesten erilaisuus - kun nuorempi vaalii moraalikäsityksiään, niin vanhempi luopuu pikkuhiljaa niistä. Martin du Gard onnistuu ihmisten luonteiden ja keskinäisten suhteiden kuvauksessa lähes täydellisesti, voikin todeta että hän on tässä kasvuromaanisarjassa yltänyt maailmankirjallisuuden A-ryhmään Nobel-tasolle. Harmi ettei hänen kirjojaan kovinkaan hyvin tunneta (ainakaan Suomessa). Se olisi tuiki tärkeää, ei niiden lukemisella muuten voi paljon kerskua. Kuitenkin kirjojen verkkainen kerronta saattaa nousta haasteeksi lukijalle. Ilmeisesti sarjan eri jaksoissa on painopiste vaihteleva eri ihmisten ja teemojen osalta. Ranskalaisessa kirjallisuudessa osataan ottaa kaikki irti ihmisten vastenmielisistä piirteistä.
xxx/ellauri227.html on line 291: – Raha on tärkeässä roolissa, mikä on mielenkiintoista sikäli, että Cookinsaarilla ei ole käsitelty valuuttaa kovinkaan kauan. Siellä on eletty ilman yksityisomistusta. Kun joku on saanut kalaa, saalis on jaettu kaikkien kesken, Marklund konkretisoi.
xxx/ellauri228.html on line 336: Vittu mikä tomppeli tääkin Monika Reid joka koittaa vääntää Lemistä jotain tech geekiä ja punaisesta Tarkovskista harrasta viherpiipertäjää. Ei se tajua Lemistä (eikä varmaan Tarkovskistakaan) tuon taivaallista. Kevinin datsa ei muuten ole kovinkaan kummoinen, ja isäpapan mökissä ilmeisesti sataa sisällä. Mixi Kevin antaa poskea isäpapalle loppuvizinä? Oliko Tarkovskilla jotenkin outo isäsuhde?
xxx/ellauri234.html on line 111: Kirjan alkuperäiskappaleita ei ole enää kovinkaan montaa tallessa. Yksityisomistuksessa lienee muutamia kappaleita, ja yksi kirja löytyy myös Hangon kaupunginkirjastosta. Sitä ei voi kuitenkaan lainata kotiin.
xxx/ellauri234.html on line 134: Myöhään illalla tiistaina 17. kesäkuuta 1941 heräsin siihen. että asuntoni oveen Vaasassa hakattiin kovaäänisesti. Ulkopuolella seisoi kolme poliisia. Kaksi heistä oli pukeutunut univormuun, yksi oli siviilivaatteissa. He kehottivat minua, ei kovinkaan ystävälliseen sävyyn, tulemaan mukaansa. Kysymykseeni, mitä asia koski, en saanut vastausta. Kun olimme saapuneet poliisiasemalle, sain ensimmäisen »kohteliaan» tervetulotoivotuksen. Päivystävä konstaapeli kysyi saattajiltani, miksi minut oli tuotu asemalle. Yksi saattajistani vastasi seuraavalla tavalla: »Ammuttavaksi!»
xxx/ellauri250.html on line 152: Kirjailijan vanhemmat olivat italialaistaustaisia siirtolaisia. Elämä uudessa kotimaassa ei lähtenyt käyntiin kovinkaan hyvin ja perhe eli köyhyydessä. Fante pääsi perheen varattomuudesta huolimatta opiskelemaan Coloradon yliopistoon. Siinä lienee tapahtunut jokin erehdys. CEC olisi sanonut Fantelle: kampaa tukkasi.
xxx/ellauri303.html on line 521: Juutalaisuus tunnustaa kuolemanjälkeisen elämän, mutta siellä ei ole kovinkaan kivaa, istutaan ringissä ja järsitään valaan pyrstöä. Jutkuilla ei ole yhtä tai systeemistä tapaa ajatella tuonpuoleisesta. Juutalaisuus painottaa ylivoimaisesti Olam HaZehia (tämä maailma) eikä Olam habaa ( tuleva maailma ), ja "tulevan maailman spekulaatiot ovat syrjäisiä juutalaisuuden valtavirran kannalta". Pirkon Avotissa (Isin etiikka) sanotaan, että "Yksi tunti katumusta ja hyviä tekoja tässä maailmassa on parempi kuin koko tulevan maailman elämä, mutta yksi tunti hengellistä lepoa maailmassa tulla on parempi kuin koko tämän maailman elämä", heijastaen sekä näkemystä elämän merkityksestä maan päällä että hengellistä lepoa, joka myönnetään vanhurskaille seuraavassa maailmassa.
34