Tänään kotimatkalla

ellauri043.html on line 7141: kotimatkalla takaisin puolivallattomaxi lapsexi.

ellauri058.html on line 121: Chicago on kuin ADHD kakara. Sellasia siellä sillon olikin, esim Sale Palje. Amerikan amerikkalaisin kaupunki Katista. Nappikenkäinen Musteri jää Amerikkaan naimisiin. Kati eli Astrid siteeraa Billy Mayerlin biisiä 30-luvulta. Kati ei ois takuulla tiennyt näitä. Oma maa mansikka, tuumaa Kati kotimatkalla ja skandeeraa lorua Breathes there the man Sir Walter Scottilta. Vielä vanhanaikaisempaa.
ellauri083.html on line 352: Eniten meteliä nostaneessa jaxossa ne tappoi palveluxesta vapautetun lääkärin muuten vaan kotimatkalla. Sen lendeka vaan putosi. Siitä nousi hirveä älämölö. Haukat kiljuivat ja höyhenet pöllysivät.
ellauri093.html on line 378: Karin runon iskeviä säkeitä on vaikee suomentaa runoxi. (Ehkä sinusta, Hilja, ei minusta.) Paroni Nikolay rukoili että rakas taivaan isä antaisi päivänpaistetta, kun lakanatkin homehtuvat. Ja kazo! Jumala kuuli tämän pyynnön melkein välittömästi. Monet olivat kuitenkin jo ehtineet saada kurkkunsa käheäxi rukoilusta, Hilja mukaanlukien. Tanskasta matka vei Hampuriin tutkimaan merimiesten käymälää. Ei vaan elämää. Ei vienytkään, Teodolinda-äidin tulehtunut kohtalon sormi osoittikin takas Rauhaniemelle. Mutta kotimatkalla pääsi viinan siis flunssan käheyttämä Hilja tekemään lähempää tuttavuutta merimiehiin avuliaan merimiespapin välityxellä. Toisena apumiehenä hääri sittemmin kauppaneuvos Heikki Kestilä Kestilöiden naistenvaatehuoneelta Turusta, joiden vieraana oli Janet Breckenridge (Ympyräsuu) Rotary-stipendiaattina 70-luvulla. Ne oli Janetin mielestä karmeita tyyppejä. Mutta Janet onkin kveekari.
ellauri105.html on line 525: Hei kulta voisizä käydä kotimatkalla ihmiskaupassa? Lapset on melkein lopussa. Ihmiskauppa on trendaava nimike orjuutuxelle. Tunnusmerkeissä on aika tarkoitushakuisesti rättipäiden tapoja. Just tommosia temppuja isisporukat on tehneet naisille. Nyt nazihenkiset norjalaiset on tuominneet jonkun al-holistinaisen ihmiskaupasta. Ei siis uhriutumisesta, vaan ize teosta. Äiti oli näät ottanut omat lapset mukaan kultaa vuolemaan. Hizi kai omat lapset on ize kullekin ilmaisia, ei niitä tarvi hakea mistään kaupasta. Ei tässä ole mistään muusta kysymys kuin Breivikin maanmiesten kostosta. Naisille on hyvä kostaa kun ei rättipäille uskalla. Knut Hamsun hurraisi ja heiluttaisi hakaristilippua jos eläisi.
ellauri163.html on line 805: Yön päätyttyä Mouchette palaa kotiin, hänen äitinsä kuolee, ja useat kaupunkilaiset yrittävät hyvittää ystävällisyyttä, mutta niitä täydennetään epäilyksillä ja tukahdutetulla raivolla, mistä syistä, ei koskaan paljasteta. Vanha nainen antaa Mouchettelle mekon äitinsä hautajaisiin, mutta kotimatkalla Mouchette repii sen pensaaseen nähtyään kanin metsästyksen, ja yksi onnettomista pedoista vanhenee hänen jalkojensa juuressa. Kuten elokuvan avajaisissa, oikeat eläimet loukkaantuivat elokuvassa, mutta aidosta syystä: hyvä - korkea taide, ja ne muistetaan kauan heidän kuolemansa jälkeen - pieni lohtu heille, myönnetään, mutta olisiko luonnollinen kuolema lohduttanut heitä enemmän? (Voi helvetti mikä nazi! Mixi jenkkimiehiä saa ylipäänsä olla?) Sitten kolme kertaa Mouchette käyttää rättejä vierittääkseen mäkeä alas kohti järveä. Kolmannella yrityksellään hän työntyi sisään (kuten Arsene), vaikka teknisesti – emme koskaan näe hänen ruumiinsa putoavan veteen ja vajoavan pohjaan. Emme myöskään koskaan näe kliseisiä kuplia, joita tapahtuisi, jos filmin henkilö putoaisi veteen ja hukkuisi. Se oli mielestäni huonoa hölynpölyä.
ellauri203.html on line 559: Stauro ja Liisa on ottaneet erän petipainia ja heräävät tuhkaläjässä. Pjotr sanoo että kapun murhasi Fedka the ex-convicti. Hänellä ei ollut osaa eikä arpaa jutussa. Liisa pyrkii paikalle kumikaulailemaan. Palossa paloi myös Stavron Marja-puoliso. Rahvas tappaa Liisan kotimatkalla. Vittuako se niille kuului, voi kysyä.
ellauri220.html on line 585: Kolme eriasteisesti rypistynyttä diakonissaa kaakatti yhtä äänekkäästi kotimatkalla. Kun ryppyisin niistä alkoi kakoa märkään nenäpaperiin koronasylkiklunsseja, oli pakko vaihtaa ratikkaa. Se oli huvittavinaan kohtalottaria, mutta takuulla nitä oikeasti näpäsi. Niinkuin oli tarkoituskin.
ellauri313.html on line 130: elämä: kauppasi jääpalakoneita Neuvostoliittoon, salakuljetti kotimatkalla underground-runoutta Suomeen.
xxx/ellauri075.html on line 328: Hollantilais-amerikkalainen John Benjamins julkaise kieli- ja käännösalan kirjallisuutta. Mullakin on pieni bühlein julkastuna Benjaminsilla. Siihen se sitten jäi. Walttu Benjaminkin (ilman ässää) kirjoitti kääntämisestä ja kääntäjistä. Walttu taisi olla vasemmistolainen siionisti. Se teki seppukun 48-vuotiaana Portboussa Espanjan ja Ranskan rajalla 1940 yritettyään epäonnistuneesti päästä karkuun Wehrmachtia. Ehkä parempikin niin, Amerikassa se oisi voinut kääntää kelkkansa. Me varmaan odotettiin Ranskan junaa Portboussa kotimatkalla Madridin reisulta. Kyllä oli tyhjä asema. Me oltiin ainuita odottajia.
xxx/ellauri113.html on line 127: Ei Einsteinkaan siitä tykännyt. Ajan hidastuminen ei tuntunut niin pahalta, vaikka oishan se vähän kumma jos tyyppi palais matkalta 2K vuotta myöhemmin vielä nuorena. Singahtaako Jeesus juuri jossakin lähes valon nopeudella? Onxe jo kotimatkalla?
xxx/ellauri202.html on line 99: Jacques selittää kotimatkalla Antoinelle, että rakastaa runoja ja on runosielu. Kotona odottaa pappi ja yllätys. Jacques jatkaa eloaan ja kouluaan kasvatuslaitoksessa. Osa päättyy dramaattiseen kirjeeseen, jonka Jacques kirjoittaa Danielille ja heittää ikkunasta, hän "uhkailee" itsemurhalla.
xxx/ellauri208.html on line 593: Inna 18v kuuntelee vaihto-oppilaana Arizonassa Nick Cavea. Kippuranenäinen Nick koittaa videossa näyttää uhkaavalta, huonolla menestyksellä. Jäi vähän epäselväxi bylsikö inkkarinnäköinen hoikka Jonathan petiittiä Innaa kotimatkalla motellin hämärässä. Todennäkösest bylsi, niin ainakin Riku pelkäsi.
14