ellauri002.html on line 2198: Mun lisänimi on "professorn", vähän naureskelee pampaksen pojat ja eteläsuomen sivistyneet kielipuolta vanhaa hurtti ukkoa. Oli siellä liikkiksiä tyyppejä, yks hirmu korsto 57 numeron saappaissa ei mahdu riviin, joko on varpaat tai kantapäät poissa linjasta. Se tykkäs kaivaa poteroita. Sen korsu hiekkamäen kyljessä oli kuin asemasodan bunkkeri, ratapölkyillä tuettu, joita se siirteli kuin korsia. Sit oli se toinen heppu jostain takametsistä, jonka felo oli rikki, "Pedin min je ruku", joka halus koittaa mun kirjoituskonetta. Iso sormi paino varmaan viittä nappia yhtä aikaa, vasarat tarttu toisiinsa. Tulkki tarvittiin, kun etelän alikessu puhutteli pampuscheja. Sit oli jotain etelän herraspoikia, von Konow kuin Ruuneperistä. Därek Breitenstein Venezuelasta, sittemmin osti apelta Eiran yksiön, koppava Eevan mies, jonka lapsi hukkui kalliolta Nauvossa. Mä kirjoittelin muistiin hurrien inttislangia, se vihko on kai jossain vielä tallessa. Ja luin C.S. Whiten kirjaa The Once and Future King. Siinä on hyvä pätkä murkuista, ihan kuin armeija, tai ihmiskunta. Jag tar hommio på det. Myror är idioter.
ellauri005.html on line 1461: korsia herran kekoon yhä kiskoa.
ellauri009.html on line 60: Tän eron näkee hyvin murkuista. Hullulta näyttää, kun ne kiskoo pesään korsia, jotenkin autistisesti, joka murkku peruuttaa oma korsi perässä, raahaa sitä väsymättä pesään päin, välillä putoilee, alottaa uudestaan, toiset murkut kulkee kylmän rauhallisesti ohitse, tai suorastaan päältä, ei oo moxiskaan vaikka toinen on ihan jumissa. Ei tässä ole mitään suunnitelmaa, puuttu johto kokonaan, työnjako, tiimit, vastuutus. Hyvä murkut.
ellauri198.html on line 448: If there pushed any ragged thistle-stalk Jos jossain oli edes ohdakkeen korsia
ellauri408.html on line 796: Muutama viikko myöhemmin on taas toinen ääni kellossa. Kuinka mukavaa onkaan hyvällä säällä Rivieralla! Ihan säälixi käy emäntää Geneven talvessa. Mixei hän ole täällä! Olen lähettänyt hänelle 3 päivän kuluessa 2 kirjettä ja liittänyt niihin hyväntuoxuisia ruohonkorsia. Tahdon lähettää hänelle tätä välitöntä iloa, jonka tuottavat suoniini merituuli ja aurinko. Ja ihan pikkurahalla! Jos sillon on käsillä rakastettu nainen, suop polovistua, rukoilla yhdessä ja kuolla suudelmaan. Mutta kun ei ole. Bugger it. Onnex Lamartine on Preludes runoelmassa kuvannut milaiselta se mahtaa tuntua. Liikuttava harhaluulo.
xxx/ellauri104.html on line 537: Kiinnostavaa mutta tuskin ylläri että nää mielenterveyden ongelmat on pitkälle juuri ne mistä kirjailijat ja moralistit puhuvat. Tämmöisiä ovat muurahaiset jotka ei kanna enää kekoon korsia vaan alkavat oudosti kiertää ympyrää ja pureskella toisia. Ennen pitkää niihin tarttuu pari korstoa jotka kantavat ne ulos pesästä.
6