ellauri045.html on line 473: Jesenin olisi helppo kuitata Venäjän artomellerinä heinänkorsi suussa, jonka keskeislyyrisissä runoissa kuljeskellaan orpona maailmalla haikaillen katoavan kyläkulttuurin perään. Jesenin toimi kuitenkin myös imaginistien liikkeessä. Aikakauden keskeisiin suuntauksiin, akmeismiin ja futurismiin, verrattuna imaginismin merkitys oli ehkä marginaalinen, mutta sillä oli sukulaisryhmiä ulkomailla. Esimerkiksi amerikkalaiset imagistit, kuten Ezra Pound, olivat käsityksissään kielen metaforisuudesta hyvin lähellä imaginistien ideoita. Imaginistit korostivat kuvan ja metaforan itsetarkoituksellista merkitystä. Markku Anhava, bonzaimodernistin pikkupartainen poika 65 vee, haukkui myöskin Hyvärisen Jeseninkäännöxen pataluhaxi. Markku tuntee asiaa, se on Suomen Jeseninin Arto Mellerin elämäkerturi.
ellauri260.html on line 397: Frazer uskoi, että ajan myötä kulttuuri kulki kolmen vaiheen läpi siirtyen taikuudesta uskontoon ja tieteeseen. Frazerin luokittelu poikkesi tuskin huomattavasti aiemmista antropologisista kuvauksista kulttuurisesta evoluutiosta, mukaan lukien Auguste Comten, siinä että hänen mielestään taikuus oli sekä alun perin erillään uskonnosta että aina ennen uskontoa. Mit vit? Eihän magia ja uskonto edes ole eri asioita. Frazer uskoi, että taikuus ja tiede olivat samanlaisia, koska molemmat korostivat kokeilua ja käytännöllisyyttä; Toisin kuin sekä taikuus että tiede, Frazer määritteli uskonnon uskomalla henkilökohtaisiin, yliluonnollisiin voimiin ja yrityksiin lepytellä niitä. Frazer näki uskonnon "hetkellisenä poikkeamana kokeellisen magian kunniakkaalta tieltä." Frazer pelkäsi ihan aiheellisesti että magia voi milloin tahansa tulla takaisin, sillä "hömelö laahus teillä on aina keskuudessanne." Ize asiassa Frazerilla oli hidden agenda, se halusi näyttää että kristillinen magia on ihan yhtä typerää kuin esim. Australian lakukepeillä. No niinhän se on mutta...
ellauri377.html on line 68: Gnostilaisuus ( muinaisesta kreikasta: γνωστικός, romanisoitu: gnōstikós, Koine kreikaksi: [ɣnostiˈkos], 'jolla on tietoa') on kokoelma uskonnollisia ideoita ja järjestelmiä, jotka yhdistyivät 1. vuosisadan lopulla ja alkukristittyjen juutalaisten keskuudessa. Nämä eri ryhmät korostivat henkilökohtaista henkistä tietoa (gnosis) proto-ortodoksisten opetusten, perinteiden ja uskonnollisten instituutioiden auktoriteettien yläpuolelle. Gnostilaisuudesta on lyhyt yhteenveto albumissa 170.
ellauri409.html on line 192: Mutta Pascal-tyyppisessä miehessä – ja tämä tyyppi on aina olemassa – on mielestäni ainesta temperamentin jansenismiksi, ilman että se tunnistaa sitä Janseniusin ja muiden hartaiden ja vilpittömien, mutta ei äärettömän lahjakkaita lääkäreitä. Sen vuoksi on tarpeen ilmaista lyhyesti, mikä oli vaarallinen Jansenius-oppi, menemättä liian pitkälle teologisiin tarkennuksiin. Kristillisessä teologiassa tunnustetaan – ja alemmalla tasolla sen tunnustavat kaikki ihmiset jokapäiväisessä elämässä –, että vapaa tahto tai yksittäisen ihmisen luonnollinen ponnistus ja kyky sekä myös yliluonnollinen armo , lahja, jota emme täysin tunne. kuinka, molempia tarvitaan yhdessä pelastukseen. Vaikka lukuisat teologit ovat omaksuneet ongelman, se päättyy mysteeriin, jonka voimme havaita, mutta emme lopullisesti tulkita. Ainakin on selvää, että kuten mikä tahansa oppi, pieni ylilyönti tai poikkeaminen jollekin puolelle saa aikaan harhaopin. Pelagilaiset, jotka Pyhä Augustinus kiisti, korostivat ihmisen ponnistuksen tehokkuutta ja vähättelivät yliluonnollisen armon merkitystä. Kalvinistit korostivat ihmisen alentamista perisynnillä ja pitivät ihmiskuntaa niin turmeltuneena, että tahdosta ei ollut hyötyä; ja joutui siten ennaltamääräämisoppiin. Jansenistit luottivat Pyhän Augustinuksen mukaiseen armonoppiin; ja Augustinus of Jansenius esiteltiin hyvänä näyttelynä Augustinuksen näkemyksistä.
ellauri411.html on line 120: Kolmannella vuosituhannella eKr  . palvontakohteet henkilöllistyivät ja niistä tuli laaja joukko jumaluuksia, joilla oli erityisiä tehtäviä. Mesopotamian polyteismin viimeiset vaiheet, jotka kehittyivät 2. ja 1. vuosituhannella eKr., korostivat enemmän henkilökohtaista uskontoa ja rakensivat jumalat monarkkiseen hierarkiaan, jossa kansallinen jumala oli panteonin pää. Mesopotamian uskonto lopulta väheni Iranin uskontojen leviämisen myötä Akhemenidien valtakunnan aikana ja Mesopotamian kristinuskon myötä.
xxx/ellauri091.html on line 104: Totta on, että kirjailijat Minna Canth, Katri Vala ja Hilja Haahti vaalivat naisrauhaa aikanaan kirjoissaan ja poleemisissa kirjoituksissaan. He eivät kuitenkaan halunneet sitä, että miehet turvaisivat heille rauhan. He korostivat rauhan syntyvän heidän omista toimistaan ja omalla panoksellaan. Näiden kirjailijoiden mielestä miesten käsiaseen kautta turvattu rauha on yhdenlaista naisen alistamista. Useissa kirjoissaan he toivat esiin sen, että suomalaisiin naisiin kohdistuu aivan toisenlainen ja suurempi uhka nimenomaan suomalaisten miesten väkivallasta.
xxx/ellauri091.html on line 149: Hilja Haahden vanhemmat korostivat suomen kielen asemaa sekä kansallisuusaatetta. 1800-luvun lopun Suomessa naiskirjailijoita ei arvostettu. Silti Haahden perheessä kirjoittaminen ja kirjallisuus kuuluivat arjen asioihin. Koti arvosti naisten tasa-arvoa, taidetta ja uskonnollista vakaumusta. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun johtaja Anna Lilius oli kokenut herätyksen vapaakirkollisten piirissä. Haahti sai uskonnolliset vaikutteensa Liliukselta. (No ei yxinomaan, kyllä toi Tiila-tätikin sitä kärytti.) Liikkeen henkilökohtaista uskonratkaisua korostava sanoma sekä sen ajatus naisen ja miehen tasa-arvoisuudesta vaikutti Haahden elämään ja tuotantoon.
xxx/ellauri414.html on line 112: Asiantuntijat kehottivat maiden johtajia ryhtymään välittömiin toimiin ja korostivat, että nykyisen levikkien heikkenemisen riskejä oli aiemmin suuresti aliarvioitu. Useat tutkimukset Atlantin meridionaalista kaatumiskiertoa (AMOC), joka sisältää Golfvirran ja kuljettaa lämpöä päiväntasaajalta pohjoiselle pallonpuoliskolle, ovat osoittaneet hidastuvan ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tämä uhkaa syöstä planeetan ilmaston kaaokseen, koska AMOS:lla on tärkeä rooli maapallon ilmastojärjestelmässä. Asiantuntijoiden mukaan ensimmäinen ja voimakkain isku osuu Tanskaan (https://lenta.ru/tags/geo/daniya/) , Ruotsiin (https://lenta.ru/tags/geo/shvetsiya/) , Norjaan (https://lenta.ru/tags/geo/norvegiya/) , Suomeen (https://lenta.ru/tags/geo/finlyandiya/) ja Islantiin (https://lenta.ru/tags/geo/islandiya/) : Pohjois-Eurooppaan tulee merkittävää jäähtymistä ja äärimmäisten sääolosuhteiden tiivistymistä. Lisäksi Luoteis-Euroopan maatalous joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
8