ellauri012.html on line 537: François Fénelon oli katolinen kardinaali, kärpässienilakkinen munatulkku, punamulkku, jolta Rousseau kopsi tytönkasvatuxen ideoita. Kardinaali kirjoitti opuxen nimeltä Traité de l´education des filles (1687), se on tutkimus tyttöin hutkimuxesta. Se on ajatuxet pysäyttävä texti. Kylä lähtee. Jää tämän päivän setämies seisomaan kuin tikku paskaan.
ellauri014.html on line 538: Pariisin muistelmat on selkeesti ize koettuja, vaikka idea on kopsittu Muraltilta. Tedistä on tylsää kun se ei tajua sosieteetin sisäpiirin läppiä, eikä se tykkää vizeistä yhtään muutenkaan. On tylsää kun ei puhuta koko ajan siitä izestä, Jullen luona oli paljon kivempaa.
ellauri022.html on line 450: Luisan kirjasta The Old Fashioned Girl. Varmaan kyllä tykkäsi. Ja kopsi siltä.
ellauri023.html on line 706: Stoalaisuuden lanseeras Zenon, ei se antiikkinen elealainen joka juoxi kiinni nuolia, vaan kyproxelta kotoisin ollut hemmo hellenistisenä aikana, joka kopsi ideoita varhemmilta kyynikoilta, koirankuonolaisilta. Zenonismista innostui sitten roomalaiset ja sen jälkeen monet muutkin fasistit. Niiden mielisana on mun inhokki "velvollisuus". Ne peukuttaa uhrimieltä ja sankareita. Yäk yäk yäk. Miisu on hirmu epäsosiaalinen.
ellauri024.html on line 359: Arska kuzui mongoloidi lastaan pienenä Sattuman Villexi, koska se käveli samalla lailla hassusti. Kuin Zape mutta eri lailla. Joku sanoo että oikea Sattuman Ville olisi Speden näköinen. Mä muistan Vittuman Sallen lapsuudesta, sanoisin siis pikemmin että Spede oli Villen näköinen. Ville vuorostaan oli kopsittu ruozalaisesta sarjakuvasta nimeltä Adamson. Oheisessa sarjakuvassa Ville näkee käärmeet naimassa ja tekee niille summittaista väkivaltaa. Samoin teki Arska lapsena.
ellauri024.html on line 375: Arskalla on paljon naurattavia savolaisjuttuja kotikylän ihmisistä. Lukekaa kirjasta, ei niitä jaxa tähän kopsia. On myös ällöjä eläintenkiusausmuistoja, joita ei kärsi toistaa. Vanhanakin se vielä tappaa turhanpäiten kaloja ja lintuja maalaismiehen tapaan. Vaan tämän laitan (lyhenneltynä):
ellauri024.html on line 1346: Koska mulla ei ole tätä sianhoitokirjaa hyllyssä, kopsin tähän jotain kohtia, jottta voin naureskella niille toistekin, ja ehkä käyttää niitä hyväxi jossain toisessa jaxossa. Vähän lyhentelen sieltä täältä, teen parannuxia.
ellauri025.html on line 815: Varmaan kopsii poikaskenet suoraan Westöltä. Tai Knasulta. Nathanin porukat on ökyrikkaita, ihan yx yhteen Ivana Trumpin kaveripiiristä. Sen äiti, se talousprofeetta, on Milton Friedmanin ent. oppilas. Se kertoo massoja.
ellauri030.html on line 502: Seuraava pätkä on kopsittu saxankielisestä Wikipediasta. Englantilaisessa on vähän eri juoruja, jotka on käännetty tänne. Artturi syntyi 1788 Danzigissa, nykyisessä Gdanskissa. Isä oli kauppias ja äiti piti Goethellekin kelvannutta kirjallista salonkia. Porukka muutti 1793 eli Ranskan giljotiinikekkereiden aikaan Hampuriin, kun Puola oli menettänyt Gdanskin Preussille. Isä-Heikki jatkoi helppoheikin hommia Hampurissa. Artun oli määrä jatkaa kaupassa, mutta Arttu perkele! halus lukioon. Iskä ei päästänyt sitä turhuuteen, mutta pääsi se kuitenkin vaihtoon ulkomaille. Iskältä ei kauppa käynyt, se hyppäs masixena talon katolta. Äiti ja sisko muutti Weimariin, Arttu jäi Hampuriin. Ja eikun kimnaasiin, kun ei ollut iskä eikä äiti enää kieltämässä. Pihkaantui vähän johki näyttelijättäreen, siitä ei tullut muuta kuin sydänsurua.
ellauri035.html on line 28: Joo Aale käänsi tuhat laulujen vuotta omia mielirunojaan ja ehkä muitakin, jos ne tuntui tärkeiltä. Mäkin käännän sellaisia jotka musta on olleet liikuttavia tai muuten merkillisiä. Mutta mun varsinainen roolimalli on kuitenkin Immi Hellén, jonka tuotannossa on yli 1000 runoa. Tähän mäkin koitan yltää, ja olen jo aika lähellä. (No joo, eihän ne kaikki ole runoja vaan suurin osa paasauxia, ja luvussa on mukana monia muilta suoraan kopsittuja, mut enivei.) Kunpa ehtisin saada ne tuhat kokoon ennenkuin alzheimer pahenee, tai tulee korona ja vie.
ellauri043.html on line 86: Multa menee usein sekaisin Bosch ja Brueghel, eikä ihme. Pieter Brueghel vanhempi oli Boschia (1450-1516) nuorempi (syntyi 10v Boschin kuoltua, 1525-1569), ja matki sitä ihan sikana. Tässä kansikuvana komeilee Boschin piirtämä suht kesy St Anthonius, kun Flaubertiin teki vaikutuxen Brueghel vanhemman (oikeesti ehkä jonkun sen kolleegan) coveri, joka on alla vas. Brueghel nuorempi (1564-11638) oli Brueghel vanhemman poika ja syntyi 5v ennen sen kuolemaa. Nuorempi kopsi vanhemman töitä ihan sikana. Tuonnoin siinä ei ollut mitään pahaa, perheyritys. Brueghel nuoremman kiusaus on alla oik. Ei taida olla kopio, ellei tosi huono. Kolmas kuva äärimmäisenä oik. on mun Boschin porakone. Puuttuu vielä Lean kinkkukiusaus.
ellauri053.html on line 330: Hautuumaaruno on Aarnesta taiturimainen ja lyyrinen. Toi hiekkatie-meemi on kyllä Paul Valérylta kopsittu. Hinoa John, hyvin mietitty, mutta mikä on se tuulen isä jota Puovo muistelee? Puovonko isä? Jos on ikävä ihminen tai elää liian vanhaxi, saa olla haikea kun ei kukaan enää kaipaa. Yxinäisyyden syvyys kerrotaan "kaipaamatta ketään". Pah, se on autismin syvyyttä, jos ei kaipaa ketään. Yxin vaan ei yxinäinen, kuin Espoon syvin reikä. Sieltä kajahtaa. Yxinäinen nimenomaan kaipaa muita. Kaipaa edes rakkaita vainajia. Se on sitä taivastoivoa, kun kaipaa kuolleita, esi-isiensä luoxe.
ellauri053.html on line 545: Lisää naisista tulee luvussa nimeltä Mitä nainen on. Puovo on armoitettu setämies. Sen narsistiset viestit panopuulle löytyy melkein sanasta sanaan kopsittuna sittemmin nuorelta Mäkelän Handelta:
ellauri082.html on line 478: Vitut tämänkin sananselityxen piti mennä pieleen Wallulta. Se ei osaa edes kopsia sanakirjasta. Joko se tai tyhmä suomentaja.
ellauri107.html on line 331: Roth kopsi paljon kirjallisilta esikuviltaan, joita olivat ainakin Kafka, Gogol, Flaubert, Beckett, Joyce, Melville, Dostojevski, Celine ja Virginia Woolf. Seesteisemmältä puolelta Tsehov, Tolstoi ja Henry James.
ellauri210.html on line 274: 1925, Picabia palasi ismeistä esittävään taiteeseen. 30-luvulla se oli Gertrude Steinin henkilökohtainen hyvä ystävä. 40-luvulla se kopsi keskiaukeamakuvia Paris Sex-Appealista rehevällä tyylillä. Niitä myytiin Pohjois-Afrikkaan bordellien seinille.
ellauri257.html on line 335: Ukrainalaisia bardeja soittamassa kopsilla.
ellauri345.html on line 557: Sitten on vielä tämä psyyke, kreikkalaisten sielu, joka meille saxalaisille on jotain muuta kuin germaaninen sielumme. Ei, psyyke on tarkkaan erotettava sielusta. Psyyke on virtuaalinen suolisto, joka sulattelee sieluun päätyviä vaikutuxia. Jos kokemus ei sula, sieluun tulee ilmavaivoja. Sielu kopsii psyyken sulattamat sisällöt keskusmuistista umpilevylle lähtiessään karulle.
xxx/ellauri027.html on line 1041: Tässä pitkänlännässä sepustuxessa toistuu ihan Eskin izensä muotoilemina käytännössä kaikki ne pointit, jotka sen adeptit on muualle juhlakirjaan keränneet. Sieltähän ne on voinu ne sit kopsia, jos ei muuten muistaneet enää kuin ne kaxi pointtia kolmesta. Glow-how niillä kai kuitenkin oli tallella, mikähän sen puoliintumisaika on. Vanheneminen ja parasta-ennen päivä on nykyään sisäänrakennettu kaikkiin tuotteisiin, onhan ajateltava myös valmistajan ja myyjän etua. No sit eiku uudestaan luennolle tai Pafoxelle.
xxx/ellauri044.html on line 495: Mulla on Arto "Nilkki" Mustajoesta jossain 200 rivin anagrammiepigrammi, jonka voisin tänne kopsia nyt muistaessani. Siihen kuului videokin. Arto aktivoitui äsken kuopan reunalta mainostamaan brassipaskiaisten uudelleenlämmitystä, hasbeen-lingvistien esitelmäsarjaa karanteeniviihteexi. Kiitti mut ei kiitti nilkki, me inhotaan viidakkopalojen lämmittämää roiskeläppäpizzaa.
xxx/ellauri126.html on line 359: Ei tässä paljon ole kinnovaatiota verrattuna vanhoihin elämänkaaripiirustuxiin. Sellainen oli Pirkolla ja Callella maalla seinällä. Mut Erkki olikin taidemaalari manqué. Paulan kuvailema vanhuusiän elämättömän elämän epätoivo oli nähtävästi kopsittu Erik Erixonilta. Jonka laulussa hukkuvat elämän valttikortit ja kiinni pysyvät taivaan portit. Einarin epätoivosta ne kertovat. Toivottomia yllättävän paljon, raportoi TIEDE 2005. Joka kymmenes suomalainen tuntee, ettei elämällä ole tarjottavana oikeastaan mitään. Määrä on odottamattoman suuri. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen aikuinen suhtautuu tulevaisuuteensa toivottomasti, ja valtaosan toivottomuus on pitkäaikaista, sanoo Kuopion yliopistossa väitellyt filosofian tohtori Kaisa Haatainen. Hän on yllättynyt tuloksesta, sillä hän asetti toivottomuudelle tiukat kriteerit. Naiset osaavat käsitellä miehiä paremmin kuin miehet, mutta - monissa tapauksissa on kuitenkin hyvin vaikea selvittää, kumpi löi ensin, muna vai kana. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa toivottomien osuus väestössä vaihtelee 5-13 prosentin välillä Pohjoissavolaiset ovat ihan kärkijoukkoa, eikä oikeastaan ihmekään.
xxx/ellauri139.html on line 871: Pikku sävellys eläinsatugenressä, Eginardin Emma, oli hyvinkin suosittu Empire piireissä; se oli mallikasta sentimentaalista trubaduuri kamaa, joka on nykyään aivan pasee. Runoilija on enempi mukavuus alueellaan Sulamitissa, eroottisessa puodissa joka matkii korkeata viisua, ja joissain krekuilta kopsituissa valitusvirsissä joissa on Andre Chenier coveria.
xxx/ellauri253.html on line 224: Sekin on kopsittu jostain vitun filmeistä.
23