ellauri023.html on line 868: aina puhtaan valkoinen, värivammaiset B-ryhmää tai koomisia helpotuxia).
ellauri024.html on line 674: Kyllähän mäkin ylennän izeäni kuin Arska panemalla muita halvalla, ainaskin suhteellisuusteoriassa. Pääsenxmä joholle on vähemmän ilmeistä, mut mulle yleensä riittääkin tasapeli. Se on jo puoli voittoa. Traagisia ollaan kaikki, ja koomisia, enemp vähemp.
ellauri024.html on line 688: Turva miltä? No koomisuudelta tietenkin. Arska rakastaa sitä kun muut on koomisia, mutta tahattomasti koomisexi joutuminen sitä ihan hirveästi hirvittää. Koska se ei voi olla välittämättä siitä, miltä se ize näyttää. Se rakastaa julkisuutta ja pelkää sitä samalla. Hätä ja hyvä mieli samalla kertaa, kuin rengillä sormi piian pillussa. Se on vielä pahempi narsisti kuin mä. Mä säälin sitä kuin Riitta Roth.
ellauri030.html on line 798: Sillekin siis koominen on ristiriita odotetun ja koetun välillä. Erehdyxet on koomisia. Leipuri sanoo kerjäläiselle: ei mulla ole mitään annettavaa. Aamullakin kävi joku joka piti lähettää pois tyhjin käsin: eihän me voida antaa kaikille. Aika hilpeää. Missähän se erehdys oli? No, lankeemuxet on hauskoja. Jotkut vizit on koomisia, jotkut traagisia, riippuen siitä miten ikäviä erehdyxet on. Siteeraten Aristotelesta (poetiikka V): naurettava on erehdys tai sopimattomuus joka ei ole liian vakava. No täähän on just se mitä mäkin oon sanonut: just sopivankokoinen normin nyrjähdys.
ellauri030.html on line 859: Komedia soveltuu paremmin markkinatalouteen, jossa eliitti pysyttelee mieluummin kulisseissa. Tragedia ei edes ole mikään genre enää. Jos leffa ei ole komedia, se on seikkailua tai actionia (homeerista mätkintää) tai draamaa (ihmissuhdescheissea ilman nauruja). Draama tulee kai lähimmäx entisvanhaa tragediaa. Kaikista homeerisimmissakin sankarileffoissa on koomisia kevennyxiä. (Niistä vastaa usein sankarin sivuvaunu plus konnakopla.)
ellauri055.html on line 34: Moomit on koomisia
ellauri062.html on line 803: Aika sekoa. Onkohan tää Jakkekaan ihan terve päästä. Esimerkiksi Salmelaisen Karin parhaat napakympit -teoksessa (N, 87) uudelleen kerrottu Napakymppi-ohjelman jakso saa sekä mielenvikaisia että koomisia sävyjä, kun se liitetään häiritsevällä ja koomisellakin tavalla Neuromaanin vinoutuneeseen todellisuuteen.
ellauri064.html on line 144: Turussa asuva Jaakko Yli-Juonikas (s. 1976) on heti vapaa kirjailija. Hän on kirjoittanut eräitä nykykirjallisuutemme omaperäisimmistä teoksista, muiden muassa ylistämänsä Neuromaanin (Otava 2012). Yli-Juonikkaan proosa leikittelee vainoharhan, salatieteiden ja läpitunkemattoman byrokratian teemoilla ja käyttää hyväkseen nyrjähtäneitä vertauskuvia sekä karmeita ja koomisia leikkauksia. Eräs entinen ministeri on todennut, että Yli-Juonikkaan teksti on ”Kafkaa kännissä”. Nykyiset ministerit eivät ole kommentoineet asiaa.
ellauri162.html on line 260: Ulkomailla Arto Paasilinna on arvostettu kirjailija. Muualla kuin Suomessa on ymmärretty paremmin Arto Paasilinnan kirjojen perimmäinen sanoma ja satiiri sekä myös kirjallinen ilmaisu. Artauxilla ei ole käännöxessä mitään menetettävää. Ei liioin Mikalla eikä Sohvilla. Arto Paasilinna on tullut tunnetuksi filosofis‐humoristisena kertojana, jonka romaanien pikareskisankaritarinoissa kirjailija yleensä käsittelee useita teemoja. Törmäyttelemällä eri tasoilla olevia teemoja, henkilönimiltään koomisia pikareskisankareita, oivalluksia ja yllätyksiä sekä myös eri alojen laajoja tietojaan syntyy artopaasilinnamainen lukuelämys, hulvaton huumori. Samalla myös syntyy syvällistä filosofiaa elämän eri osa‐alueilta ja kriittisiäkin näkemyksiä nyky‐ yhteiskunnasta. Arto Paasilinnan tuotannossa tulee esille hänen toimittajataustansa: teksti on helppolukuista ja kansantajuista.
ellauri249.html on line 66: Naispääosa stripit eivät yleensä ole järin koomisia. Vaikka Yoko Tsuno.
ellauri340.html on line 458: Handsken laihassa niteessä on päästy loppupuolelle. Paulo Coelhomaisuus eeko pahenee. Varsinkin tää "vanhus" on tosi ärsyttävä. Pitäis lukea Pezkun ns. koomisia juttuja, tää ainakin on enintään tahattoman koominen. Vanhus pylleröi piikkipensaissa ja veisaa kovaäänisesti oodin hiljaisuudelle. Pikkueläimet puikkivat pakoon korviaan pidellen kuin Asterixin bardia. Kaipuuni on kuollut. Tässä se juuri oli mutta nyt hävyxissä.
xxx/ellauri013.html on line 284: Siksi isän ja äidin kuolemat olivat koomisia.
xxx/ellauri259.html on line 741: Elokuva tuo katsojalle tuulahduksen 80-luvun puolivälistä. Jännityselokuvaksi tarkoitettu pätkä saa koomisia piirteitä ja aika ajoin jopa viihdyttää katsojaa. Yön saalistajat on osa suomalaista elokuvahistoriaa ja siksi katsomisen arvoinen tapaus. Sen katsottuaan huomaa kuinka 25:ssä vuodessa on edetty suomalaisessa elokuvatuotannossa mahtiharppaus eteenpäin.
13