ellauri024.html on line 1370: von Wrightin mielestä vallan legitimaation kriisi (hirvee sanahirviö, suom. alamaisten tottelemattomuus) johtuu vieraantumisesta. Vieraantumisella se tarkoittaa kuilua tavallisen kansalaisen ja nimettömän (höh? usein aika nimekkään, julkkixinahan monet niistä pazastelevat) taloudellisten (paska-Nalle) ja poliittisten (Haju Pisilä) johtajien ja teknisten 'asiantuntijoiden' (Vahana Jurtiainen) eliitin välillä, puhumattakaan nilkeistä (G.H.v.Wright), jota tarvitaan valvomaan ja voitelemaan yhä mutkikkaampaa yhteiskunnan koneistoa. Tästä tulee epäviihtyisyyden ja avuttomuuden tunteita. Ne on vaan voitettava. Usko sydämmees VAAAAAAAN...
ellauri024.html on line 1372: Juuri näin paavit on aina suudelleet nazeja: teitä tarvitaan, muuten ollaan hukassa. von Wrightin kirjoittelu antaa vallankäytölle alibin ja byrokratialle oikeutuxen. Se saa kaiken näyttämään traagiselta välttämättömyydeltä: yhteiskunnan mutkikasta koneistoa öljyämään tarvitaan juuri tälläinen asiantuntijaeliitti ja byrokratia. Kansalaiset eivät tätä ymmärrä ja tuntevat izensä avuttomixi ja olonsa epäviihtyisäxi.
ellauri112.html on line 182: RENAN JA BERGSON (1916) Omituisuus Ranskan henkisessä elämässä ovat sen muotifilosofit. Sellainen oli aikoinaan erikoisessa määrässä Voltaire. Sellainen oli toisen keisarikunnan kukistumisen jälkeen Ernest Renan, ja sellainen on meidän päivinämme Henri Bergson. Saksassa ei mitään vastaavaa ole. Tosin sekä Kantilla että Hegelillä aikoinaan oli tavaton auktoriteetti, ja varsinkin edellinen, »der Weltzermalmer» (Heine), nautti pääteostensa ilmestymisen jälkeen jakamatonta kunnioitusta. Mutta tuohonpa platooniseen kunnioitukseen Kantin ja suuren saksalaisen yleisön lähestyminen pysähtyikin; Kant, niinkuin myös Hegel, on luoksepääsemätön muille kuin niille, jotka erikoisesti opettelevat kaikki tarvittavat taikasanat. Ainoa saksalaisista filosofeista, joka on koko kansansa nimessä puhunut, on Fichte, mutta hänenkin filosofiansa on luonteeltaan esoteerinen. Friedrich Paulsen -vainaja kertoo, mitenkä hänelle eräs virkakumppani kerskasi saksalaisen filosofian vaikeatajuisuudella, lukien tämän sille ansioksi! Tämä saksalainen »ansio» on Ranskassa vioista pahin. Mitä ranskalainen tieteellinen kirjailija ennen muuta koettaa välttää, on »le pédantisme», sillä tämä tekisi hänet ainoastaan naurettavaksi. Ranskalaiset tieteilijät ovat suuremmassa määrässä kuin saksalaiset »kirjailijoita»; he kääntyvät paljon suuremmassa määrässä laajan sivistyneen yleisön puoleen, he koettavat paljon enemmän peittää käyttelemäänsä tieteellistä koneistoa näkymättömiin, panevat enemmän painoa ajatustensa muodolliseen ilmaisuun. Sivistynyt ranskalainen on vakuutettu siitä, että »kaiken voi sanoa hyvin kirjailijain yksinkertaisella ja täsmällisellä tyylillä, että uudet ilmaisutavat, räikeät kuvat johtuvat aina sopimattomasta vaateliaisuudesta tai todellisten rikkauksiemme tuntemattomuudesta» (E. Renan & Henriette Renan, Lettres intimes, s. 33).[5] Lukiessamme Bergsonin samaan ryhmään kuin Voltairen ja Renanin on tosin huomattava, että edellinen merkitykseltään ei suinkaan kohoa jälkimäisten tasalle. Jos voi sanoa että 18. vuosisata ruumiillistui Voltairessa, on taas Renanissa edustettuina muutamia niistä piirteistä, joita pidetään viime vuosisadalle olennaisina. Näiden tyypillisten, ikäänkuin historiallisesti välttämättömien mentaliteettien rinnalla jää Bergson paljon satunnaisemmaksi ilmiöksi. Senlisäksi on hän enemmän ammattifilosofi kuin edelliset.
ellauri115.html on line 657: Mitä enemmän mä ajattelen ajatusta ja apinan mielen luonnetta, sitä enemmän samankaltaisuutta mä nään materialistien argumenteilla ja ton sokean miehen ehdotuxella. Ize asiassa, ne eivät nää homunculusta joka kyykistelee niiden sisällä ja huutaa suulla suuremmalla vaikka vaimealla äänellä. Kone ei ajattele, siinä ei ole koneistoa eikä naamataulua joka vois tuottaa heijastuxia; jokin sun sisällä pyrkii ulos polvihousuista; avaruus ei ole sun mittapuku, miss universumi ei riitä sun sisätilaxi; sun sentimentit, sun halut, sun ahistus, sun ylpeys ennenkaikkea, on peräisin jostain muualta kuin sun pienestä hämärästä aukosta josta on niin ahdas päästä sisälle.
xxx/ellauri253.html on line 340: Massayhteiskunta pääsi kukoistamaan ensimmäisenä Yhdysvalloissa ja siellä se myös ensimmäisenä tuhoutuisi. Massayhteiskunta synnytti automaattisesti kulutuskeskeisyyden, uuslukutaidottomuuden, katuväkivallan ja yhteiskunnallisesti rauhattoman henkisen ja taloudellisen me-first filosofian. Eikä mitään niin tehokasta idiotismia levittävää propagandakoneistoa ollut kuin amerikkalainen massaviihde. Ja brittiviihde hyvänä kakkosena, nytkin poliisisarjassa McDonald and Burger King kaikki alaluokan tyypit oli konnia ja yläluokan akateemikot jäi nauttimaan perimästään omaisuudesta. Värivammaiset poliisit kuljetti konnat poseen hilut kintuissa.
xxx/ellauri304.html on line 154: AlfaTV kietoutuu osaksi amerikkalaista rahankeräyskoneistoa, avainpaikalla kiistelty ex-verkostokauppias – Haukka: "Hän on uskovainen"
xxx/ellauri356.html on line 122: Se on edelleen välttämätöntä luettavaa, varsinkin jokaiselle kirjailijaksi toivovalle nuorelle naiselle: "Kirjoita, älkää antako kenenkään pidätellä sinua, älkää antako minkään estää sinua: ei miestä; ei järjetöntä kapitalistista koneistoa, jossa kustantamot ovat ovelia, röyhkeitä välittäjiä. meidät vastaan ​​ja meidän selkämme ulkopuolella toimivan talouden perimät pakotteet, etkä sinä."
7