ellauri131.html on line 74: Tenkun sotapäiväkirjan merkintöjen mukaan pataljoonan esikunnan ja komppanian toimistojen henkilökunta oli melkein kokonaan saksalaista. Korkeassa tehtävässä oli ainoastaan pataljoonan tulkkina toiminut saksalaissyntyinen sotavirkailija Hans Metzger (suom. Teurastaja), joka sai Suomen kansalaisuuden.
ellauri131.html on line 86: –Saksalaiset kertoivat, että suomalainen alikersantti Nuija oli tullut juovuksissa komppanian toimistoon kivääreineen ja käsikranaatein kostamaan saksalaisille vääpeleille. Nämä ampuivat hänet kuitenkin toimistossa kuoliaaksi. Vain 17-vuotiaan kiväärimiehen Väinö Pylsyn ja toisen itäpataljoonan sotilaan pikaoikeus tuomitsi vuonna 1943 alkoholin vaikutuksen alaisena tehdystä taposta viiden vuoden kuritushuonevankeuteen.
ellauri131.html on line 132: Pohjoisen armeijan selustan sotapäiväkirjojen (Kriegstagebuch 583, komentaja Korück) analyysi osoittaa, että valtaosa Venäjän siviiliuhreista oli liikkuvien erikoisyksiköiden joukkojen ampumia. Näihin osastoihin kuuluivat muun muassa inkeriläispataljoonan toisen ja kolmannen komppanian takaa-ajokomennuskunnat.
ellauri155.html on line 192: Profossi (lat. praepositus, eteen asetettu) oli alkuaan järjestyksen ylläpitäjä sotilasleireissä ja sotilaiden majapaikoissa, sekä syyttäjänä ja rangaistusten toimeenpanon valvojana toiminut sotilasvirkamies. Korkeimmalla arvoasteikossa oli kenraaliprofossi ja hänen alaisinaan rykmentinprofossi ja komppanianprofossi. Myöhempinä aikoina profossit toimivat oikeudenpalvelijoina, jotka vartioivat pidätettyjä ja myös toimeenpanivat tuomioita kuten raipparangaistuksia. Tämä alensi profossien arvostusta nopeasti ja profossi-nimitys alkoi tarkoittaa piiskuria.
ellauri216.html on line 949: Isä Nazarin mukana Sarovista tulleista noviiseista yksi oli nimeltään Jegor Ivanovitsh Popov. Hän kilvoitteli Valamossa vuosina 1782–93. Vuoden 1782 lopussa hänet vihittiin munkiksi nimellä German. Yhdessä kuuden muun munkin sekä kolmen noviisin kanssa hänet valittiin Valamosta ja Konevitsasta tekemään lähetystyötä Venäjän Amerikassa. Hankkeen organisoija oli Novgorodin ja Pietarin metropoliitta Gavriil, mutta sen alkuunpanijoina olivat Grigori Šelihov ja Ivan Golikov, joiden perustama yhtiö, Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian edeltäjä, harjoitti turkispyyntiä Pohjois-Amerikassa. Missio toimi pääasiassa Kodiakin karhusaaristossa. Munkki German toimi tässä missiossa pisimpään, 1794–1836, aina kuolemaansa saakka. Paikallinen väestö kunnioitti häntä pyhänä ihmisenä, ja tämän paikallisen kultin perusteella hänet kanonisoitiin vuonna 1970. Nykyisin hänet tunnetaan nimellä Herman Alaskalainen.
ellauri278.html on line 475: Kun talvisotaan mentiin, konepistooleita käytettiin ryhmäaseina. Kiväärijoukkueen neljästä ryhmästä oli kahteen sijoitettu pikakivääri ja kahdessa oli ryhmäaseena konepistooli. Ryhmään kuuluivat ampuja ja apulainen, jonka tehtävänä oli mm. täyttää lippaita ja kantaa niitä. Tämä oli niin jäykkä yhdistelmä, että suomalaiset rintamajohtajat - joukkueenjohtajat ja komppanianpäälliköt - tajusivat, ettei siinä ole mitään järkeä. He purkivat "ylhäältä" tulleet määrävahvuudet ja käskivät jakaa komppanian konepistoolit pätevimmille yksittäistaistelijoille, esim. Antti Rokalle.
ellauri279.html on line 184: Minulla ei silloin ollut aikaa järjestää pioneeriosastoa Gerasimovkaan, sen loi minun jälkeeni Zoya Kabina. Kerran toin punaisen kravatin Tavdasta, sidoin sen Paveliin, ja hän juoksi iloisena kotiin. Kotona hänen isänsä repäisi hänen solmionsa ja hakkasi häntä kamalasti. Kommuuni romahti, ja mieheni hakattiin puoliksi kuoliaaksi nyrkeillä. Ustinya Potupchik pelasti minut, hän varoitti, että Kulakanov ja hänen komppaniansa tapetaan. Joten luultavasti siitä lähtien, kun Pavlik Kulakanov alkoi vihata, hän liittyi ensimmäisenä pioneerien joukkoon, kun osasto järjestettiin.
ellauri281.html on line 474: Kun talvisotaan mentiin, konepistooleita käytettiin ryhmäaseina. Kiväärijoukkueen neljästä ryhmästä oli kahteen sijoitettu pikakivääri ja kahdessa oli ryhmäaseena konepistooli. Ryhmään kuuluivat ampuja ja apulainen, jonka tehtävänä oli mm. täyttää lippaita ja kantaa niitä. Tämä oli niin jäykkä yhdistelmä, että suomalaiset rintamajohtajat - joukkueenjohtajat ja komppanianpäälliköt - tajusivat, ettei siinä ole mitään järkeä. He purkivat "ylhäältä" tulleet määrävahvuudet ja käskivät jakaa komppanian konepistoolit pätevimmille yksittäistaistelijoille, esim. Antti Rokalle.
ellauri284.html on line 298: Konstaapeli Pekka Erkkilä (vasen kuva) palkittiin esimerkillisestä viranhoidostaan poliisin korkeimmalla kunniamerkillä, poliisin ansioristillä numero 426. YK-joukoissa komppanian vääpeliksi saakka ylennyt mies ajautui kuitenkin hämäräbisneksiin. Raimo Majuri (oikealla) oli alun perin hämeenlinnalainen mäkihyppy- ja hiihtosankari, joka edusti Suomea kaksissa talviolympialaisissa. YK-luutnanttina toiminut Majuri kuitenkin sai yhdessä Pekka Erkkilän kanssa 1970-luvulla tuomion huumerikoksesta.
ellauri284.html on line 698: Frederick Roberts oli Sir Abraham Robertsin poika, joka oli myös arvostettu lyhyt sotilas ja kenraali. Kenraali Sir Abraham Roberts GCB (11. huhtikuuta 1784 – 28. joulukuuta 1873) oli brittiläinen Itä-Intian komppanian armeijan kenraali, joka palveli lähes 50 vuotta Intiassa.
ellauri315.html on line 274: Kerenski pysyi vallassa lokakuun vallankumoukseen saakka. Tässä vallankumouksessa bolshevikit korvasivat hänen hallituksensa marxilaisella, jota johti vanha itänaapuri Vladimir Lenin. Lokakuussa bolshevikit käynnistivät Venäjällä sen vuoden toisen vallankumouksen. Kerenskin hallituksella Petrogradissa ei ollut juuri mitään tukea kaupungissa. Vain yksi pieni joukko, Pietarin ensimmäisen naispataljoonan 2. komppanian alaosasto, joka tunnetaan myös nimellä The Women's Little Death Pataljoona, oli halukas kaatumaan hallituksen puolesta bolshevikkien edessä, ja nämä joukot selättivätkin vikkelään numeerisesti ylivoimaiset bolshevikkien kannattajat.
ellauri317.html on line 554: Nykyiset Skoropadskyt polveutuvat hänen veljestään. Skoropadskyi varttui isänsä tilalla Trostianetsissa, Prylukyn läänissä, Poltavan kuvernöörissä. Hän kävi kuntosalilla Starodubissa ja valmistui myöhemmin Larry Page Corps -kadettikoulusta Pietarissa. Skoropadskyn ensimmäinen suuri tehtävä oli mustan sotnian (komppanian) komentaja Trans-Baikalin kasakkajoukon 2. Chitan kasakkarykmentissä Venäjän ja Japanin sodan aikana. Paska reisu mutta tulipahan tehtyä.
ellauri325.html on line 305: Päätoimiensa ohella Salonen oli mukana monissa kulttuurihankkeissa, esimerkiksi Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana, teatteri- ja museojärjestöissä sekä nuorisoseuraliikkeessä. Hän pyrki Suomen kulttuurihallinnon tehostamiseen. Toinen suuri tavoite oli maakuntien kulttuurielämän voimistaminen ja sen Helsinki-keskeisyyden vähentäminen. Toinen oikispaskiainen Seikko Eskola kirjoittaa Kanava-lehdessä, että Salonen oli taitava puhuja, puheenjohtaja ja erimielisyyksien sovittelija. Hänen elämänkäsitykseensä vaikutti suuresti rintamakokemus pohjoissavolaisen komppanian päällikkönä talvisodassa, jossa hän oppi arvostamaan tavallisten maalaismiesten vastuuntuntoisuutta.
ellauri325.html on line 581: Vuonna 2004 järjestetyssä Suuret suomalaiset -äänestyksessä Airo sijoittui jaetulle 96. tilalle yhdessä laulaja Lauri Ylösen kanssa. Kumpikaan ei ollut mukana alkuperäisellä asiantuntijaraadin kokoamalla sadan suurimman suomalaisen listalla, vaan he nousivat lopulliselle listalle yleisöäänten perusteella. Matti 6 pääsi läpi RUKista alimmalla hyväxyttävällä arvosanalla. Samalla jolla mutkin päästettiin siviiliin komppanian kirjurin hommista.
ellauri343.html on line 376: Valtausta seuranneena päivänä tiedotuskomppanian kuvaajat tallensivat värifilmille ainutlaatuisia kuvia autiosta Viipurista. Yhtä autio se oli kun karkuun lähteneet suomalaisjoukot luovuttivat sen laukauxitta 3v myöhemmin.
ellauri349.html on line 602: >>Korpraali Similä on erittäin rauhallinen ja peloton taistelija, johon ovat yhdistyneet hyvän ampujan ja karaistun eränkävijän kaikki hyvät ominaisuudet. Ampumataitoaan hän tarvitsikin joutuessaan vain 'pystykorvalla' varustettuna erään toverinsa kanssa torjumaan 2:lla konekiväärillä vahvistetun viholliskomppanian hyökkäyksen. Maastokin oli vielä viholiselle sikäli edullinen, että se salli etenemisen kuolleessa kulmassa aina 40 m:n, siis käsikranaatin heittoetäisyyden päähän. Tarkalla ja nopealla kivääritulellaan ja pysymällä vihollisen tulesta ja käsikranaateista huolimatta paikallaan pelasti korpraali Similä tilanteen. Myöhemmin avuksi rientänyt osastomme lõi vihollisen takaisin. Täten joukkojemme vastaiselle toiminnalle tärkeä :P maastokohta [Kivikukkula] pysyi hallussamme.
ellauri350.html on line 478: Traagista miten paljon kuolleita on Arlingtonissa, kaikki nää piti tappaa jotta maamme pysyisi maailman kärjessä. Vital interests Irakissa ja Kosovossa, Afganistanissa, herra ties missä kaikkialla muualla, Eipä taida olla monta nurkkaa tällä pallolla missei jenkkiaseet olis heiluneet menestyxellä suojaamassa kapitalismin intressejä. Ja ne tyypit jotka niitä suojaavat, niitä ei kyllä erottaisi nazeista komppanian saunassa edes pesäpallomailalla. Friendly fire, juupa juu, kuinkahan paljon pöljät jenkin on oikeastaan tappaneet toisia yhtä pöljiä? Vaikea sanoa kun tapauxet naamioidaan aseettoman saraseeniperheen tekemäxi terroristikeikaxi. Ja vielä jaxetaan taittaa peistä oliko pahan pensaan tekosyy mennä Irakiin ilkeyttä vaiko tyhmyyttä. Ei paljon väliä, kun tyypit on tunnetusti yhtä ilkeitä kuin tyhmiä.
ellauri353.html on line 423: Tarkkailtuaan useita tunteja vihollisen liikkeitä Budyonny päättää hyökätä yhden saattueen kimppuun. Metsästä tullessa äkillisessä hyökkäyksessä ryhmä hyökkäsi kahdella raskaalla konekiväärillä aseistetun saattajakomppanian kimppuun ja riisui sen aseista. Kaksi vastustanutta poliisia hakkeroitiin kuoliaaksi. Yhteensä vangittiin noin kaksisataa vankia, mukaan lukien kaksi upseeria, kärryt eri järjestelmien revolvereilla, kärry kirurgisilla instrumenteilla ja kolmekymmentäviisi kärryä lämpimillä talviasuilla. Ryhmän uhreista kaksi kuoli. Siihen mennessä divisioona oli onnistunut vetäytymään kauas, ja joukkue ja saattue tavoittivat yksikkönsä kolmantena päivänä. Tästä saavutuksesta koko joukkue (ja myös Sokolovin johtama toinen joukkue) palkittiin Pyhän Yrjön risteillä ja mitaleilla.
ellauri362.html on line 168: Peacock osoitti suurta kykyä liiketoiminnassa ja virallisten asiakirjojen laatimisessa. Vuonna 1836 hänen virallisen uransa kruunasi hänen nimityksensä Itä-Intian komppanian intialaisen kirjeenvaihdon päätarkastajaksi James Millin perään. Viran saattoi täyttää vain hyvällä liiketoiminnalla ja poikkeuksellisella kyvyllä virallisten asiakirjojen laatimiseen: ja Peacockin tehtävien suorittamisen ei uskota kärsineen mitään verrattuna hänen ansioituneeseen edeltäjäänsä tai hänen vieläkin kunniakkaampaan seuraajaansa, John Stuart Milliin. Peacockin ammatti oli pääasiassa rahoituksen, kaupan ja julkisten töiden parissa. Kanadassa on suurin osa Peacockin sukulaisista, mukaan lukien Tommy Peacock [joku surkea rockäijä]. Luppohetkinään hän kirjoitti runon "Päivä Intian toimistossa":
ellauri389.html on line 101: Etelämeren kupla on talouskupla, joka puhkesi Isossa-Britanniassa vuonna 1720. Syynä oli käsistä karannut spekulaatio Etelämeren komppania-nimisen kauppakomppanian osakkeilla. 
ellauri389.html on line 103: South Sea Company eli Etelämeren komppania perustettiin vuonna 1711 Espanjan Amerikan-siirtomaiden kanssa käytävää kauppaa, erityisesti orjakauppaa, varten. Tuolloin loppuaan lähenevän Espanjan perimyssodan odotettiin päättyvän rauhansopimukseen, joka loisi edulliset olosuhteet kaupankäynnille. Komppanian osakkeille luvattiin vuosittain kuuden prosentin tuotto, ja ne kävivätkin hyvin kaupaksi. Vuonna 1713 solmittu Utrechtin rauhansopimus oli kuitenkin epäedullinen suunnitellun kaupankäynnin kannalta, sillä sen mukaan oli orjien maahantuontia verotettava ja kauppakomppanialla oli lupa lähettää vuosittain Amerikkaan vain yksi kauppalaiva. Ensimmäinen matka tehtiin vuonna 1717, ja sen menestys jäi rajalliseksi. Seuraavana vuonna kuningas Yrjö I kuitenkin asettui henkilökohtaisesti Etelämeren komppanian kuvernööriksi, mikä lisäsi sijoittajien luottamusta hankkeen kannattavuuteen. Pian osakkeille luvattiin jo sadan prosentin vuosituotto.
ellauri389.html on line 105: Etelämeren komppania lupasi vuonna 1720 ottaa hoidettavakseen Ison-Britannian valtionvelan, ja parlamentti hyväksyi esityksen. Sen seurauksena komppanian osakkeiden kysyntä kasvoi räjähdysmäisesti ja niiden arvo kohosi tammi-elokuun välisenä aikana 128 punnasta yli tuhanteen puntaan. Komppanian osakkeilla käytävän kaupan liepeille syntyi myös muita yrittäjiä, jotka saivat monet kansalaiset houkuteltua harkitsemattomiin sijoituksiin. Ison-Britannian osakemarkkinat romahtivat syyskuussa 1720, ja pian sekä Etelämeren komppanian että muidenkin suurten yhtiöiden osakkeiden arvo putosi pohjalukemiin. Monet sijoittajat menettivät omaisuutensa.
ellauri389.html on line 107: Romahduksen jälkeen parlamentti määräsi suoritettavaksi tutkinnan, joka paljasti ainakin kolmen ministerin ottaneen vastaan lahjuksia ja osallistuneen spekulaatioon. Monet Etelämeren komppanian johdossa toimineet menettivät maineensa. Skandaali edisti valtiomies Robert Walpolen valtaannousua. Pääministeriksi kohonnut Walpole julisti etsivänsä kaikki tapahtumiin syylliset, mutta asettui myöhemmin suojelemaan useiden merkittävien poliitikkojen mainetta.
ellauri403.html on line 292: "Yhtyneen Venäjän nuori kaarti" toimitti lämpimiä vaatteita väliaikaisiin majoituskeskuksiin Gorlovkassa (DPR). Muistutetaan, että 30. maaliskuuta 2022 lähtien "Yhtyneen Venäjän Nuoren Kaartin" ja "Vapaaehtoiskomppanian" vapaaehtoisjoukko on jatkuvasti sijoittunut uusille vallatuille alueille. Ne tarjoavat kohdennettua apua asukkaille, työskentelevät sairaaloissa ja klinikoilla, järjestävät lasten vapaa-ajan toimintaa sekä toimittavat apua Venäjän sotilashenkilöstölle ja lääkäreille.
ellauri421.html on line 204: Taipaleenjoki on yhdeksäs musiikkijuhlille tuotettu kantaesitys. Sen tapahtumat rakentuvat kahden tunnetun runoilijan varaan. ”Yrjö Jylhä ja Jevgeni Dolmatovski olivat Talvisodassa komppanianpäälliköinä vastakkaisilla puolilla rintamaa” ja tilittivät sodan jälkeen suhdettaan ankariin taisteluihin.
ellauri421.html on line 208: Saman keskustelun venäläiskommenteissa todetaan kuitenkin painokkaasti ja aiheellisesti, ettei Jevgeni Dolmatovski suinkaan ollut komppanianpäällikkö vaan sotakirjeenvaihtaja. Ehkä joku, innoissaan, rinnasti hänet kapteeni Yrjö Jylhän sotilasarvoon? Sehän kuulostaisikin paljon mielenkiintoisemmalta: kaksi runoilevaa komppanianpäällikköä rintaman molemmin puolin. Paizi Zhenja oli politrukki.
ellauri421.html on line 365: Suomalainen tykistö avasi jo ylitysalueen lähestyessä hurrikaanitulen ylitysyksiköitä kohti. Klo 13.00 kapteeni Zykinin sapöörien kimppuun hyökättiin alkuperäisillä paikoillaan, kaksi ajoneuvoa, joissa oli omaisuutta, tuhoutui, 18 ihmistä loukkaantui vakavasti ja kuljettaja Druzhinin ja 1. komppanian sotilas Pechnikov kuolivat. Seurasi hämmennys. Vasta klo 15.00 kapteeni Zykin ja pataljoonakomissaari Markelov johtivat henkilökohtaisesti puistokomppanian ajoneuvot risteykseen. Kävi ilmi, että risteykseen tuotuja kumiveneitä ei voitu käyttää, koska ne kaikki oli leikattu sirpaleilla. Jatkuvassa suomalaisen tykistötulessa 7. ponttonipataljoonan kulkuneuvot matkasivat joelle, ja sapparien ja ponttonisoittajien yhteisillä ponnisteluilla aloitettiin ylitys. Klo 18.00 mennessä 15. jalkaväkirykmentin kaksi komppaniaa ylittivät joen pohjoisrannalle. Klo 18.00 määrättiin pysäyttää ylitys. Nuolet asettuivat ns. Pärssisen lehtoon joen vastarannalle. Kapteeni Karl Lagerlöfin 3. pataljoona, 28. jalkaväkirykmentti yritti heti heittää heidät jokeen, mutta epäonnistui. Sitten rykmentin reservi, kapteeni Mauno von Schrowen 2. pataljoona, asetettiin toimintaan. Taistelu kesti koko yön 6. - 7. joulukuuta, ja vasta aamulla suomalaiset ilmoittivat lehdon raivauksen valmistumisesta. Neuvostoliiton arkistotietojen mukaan 222. ja 15. rykmenttien komppanioilla oli hallussa oli sekä Pärssisen lehto että koululehto. Ne. Meidän omamme ilmoittivat pitävänsä lehtoja, mutta suomalaiset ilmoittivat valloittaneensa lehdot takaisin? "Бой длился всю ночь с 6 на 7 декабря и только к утру финны рапортовали об окончании зачистки рощи. По советским архивным данным, роты 222-го и 15-го полков удерживали как рощу Пярссинена, так и Школьную рощу." Т.е. наши доложили, что рощи удерживают, а фины - что рощи отбили? Vitun sotapropagandaa taas. Ihan kuin lukisi Ukrainan erikoisoperaatiosta.
ellauri421.html on line 379: Ainoat tiedustelutiedot Kiviniemen vihollisesta olivat vuonna 1937 tiedustelutietojen perusteella laaditun Karjalan kannaksen linnoitusalbumin kartat. Suomalaisryhmästä 461. rykmentin komentajat eivät osaneet sanoa mitään. Koskien etelärannalla suomalaisten kanssa käydyn aamutaistelun ja ponttonien viivästymisen vuoksi lastaus aloitettiin vasta iltapäivällä. Klo 15.30 173. jalkaväkirykmentin ensimmäinen pataljoona tuli maihin risteysalueelle 6 rykmentin tykistöä ja 12 neljäkymmentäviisi asetta tuli suoraan tuliseen. Paikalle saapui 5 T-26 panssarivaunua ampumaan paikan päältä ja 12 T-38 panssarivaunua. Samaan aikaan 5. ponttonipataljoonan kolonnin päällikkö saapui ylitysalueelle ja alkoi välittömästi laskea ponttoneja veteen. Noin klo 16.00 lähestyvän hämärän aikaan kolme ensimmäistä ponttonia olivat valmiina. Niihin ladattiin kaksi ensimmäisen komppanian kivääriryhmää ja yksi konekiväärijoukkue. 12 T-38-amfibiopanssarivaunusta kahdeksan oli valmiita laukaisuun. Pienet amfibiotankit joutuivat välittömästi vaikeuksiin. Yksi tankki sotkeutui välittömästi lankaan, neljä istui kivien pohjalle ja vain kolme tankkia kellui ponttonien mukana. Oli jo täysin pimeää. Pieni joukko 173. jalkaväkirykmenttiä meni tuntemattomaan.
ellauri421.html on line 381: Heti kun ponttonit ja tankit saavuttivat väylän keskelle, valtavan voiman virta poimi ne ja vei ne kohti vaurioituneita siltoja. Samalla hetkellä suomalaiset valaisivat kanavan valonheittimillä ja avasivat tappavan konekivääritulen ponttoneihin ja lastausalueeseen. Samaan aikaan suomalaiset kranaatit ja tykistö avasivat tulen. Osasto ei saanut rakettisignaalia. Pilkkopimeässä, tulen alla, rykmentin 2. komppanian kolme joukkuetta aloitti lastauksen. Joukkueet lähetettiin pohjoisrantaan samalla tuloksella kuin ensimmäisessä aallossa.
ellauri421.html on line 385: Aamulla kolme miehistöä T-38-tankkeja ja useita muita hävittäjiä nousivat etelärannalle. Heidän joukossaan oli ensimmäisen komppanian komentaja, joka meni vastarannalle kolmella ensimmäisellä ponttonilla. Vasta sitten koko kuva epäonnistumisesta selvisi.
ellauri421.html on line 387: Konekivääritulen lävistämät ponttonit alkoivat vajota, virta kantoi ne koskelle ja heitettiin etelärannalle. Pohjoisrannikolle lähetetyistä 9 ponttonista vain neljä saavutti kohteensa, ja suurin osa ponttoneissa olevista sotilaista haavoittui ja kuoli ennen kuin ponttonit ehtivät edes rantaan. He onnistuivat kuitenkin takertumaan rantaan ja pääsemään kylään, jossa he tunkeutuivat kellareihin. Heihin ei ollut yhteyttä. Ensimmäisen komppanian komentaja ei voinut antaa signaalia raketeilla, koska hän hukkui raketit vahingossa ylityksen aikana.
ellauri421.html on line 559: Ensimmäinen komppanian kersantti.
ellauri421.html on line 1063: Jylhä runoili talvisodan kokemuksensa Taipaleenjoella Kiirastuli-kokoelmaansa (1941). Hyökkäyksen raskaat tappiot painoivat häntä, komppanian päällikköä, joka "joutui" antamaan hyökkäyskäskyn.
ellauri421.html on line 1072: Vainajat maan povesta lohduttavat ahdistuksen painamaa komppanian päällikköään:
xxx/ellauri120.html on line 424: 28. helmikuuta pataljoona lähetti komppanian vahvuisen osaston partioretkelle Korpijärven kylään Suojärven kunnassa. Vänrikki Tapiovaaralla oli komennossaan kaksi joukkuetta, joiden oli määrä vallata Etelä-Korpijärven kylä. Osasto yllätettiin selustasta (tietysti), ja se joutui perääntymään. 29. helmikuuta eli karkauspäivänä Tapiovaara teki voimakkaan vastahyökkäyksen, mutta päätyi antamaan osastolleen vetäytymiskäskyn. (Tuttua.) Johtajan tapaan hän oli viimeinen vetäytymässä, ja hän tulitti vihollista miestensä vetäytyessä. Eräs miehistä näki Tapiovaaraan osuvan ja tämän tuupertuvan hankeen. Silminnäkijöiden mukaan hän kohosi vielä kerran ja ampui pitkän sarjan viholliseen. Tämän jälkeen kukaan ei osannut kertoa mitään varmaa, jolloin ilmeisesti syntyi olettamus Tapiovaaran katoamisesta tai vangiksi joutumisesta. Olettamus ei kuitenkaan osoittautunut todeksi. Sarrrrja! Sarrrja! Laukaus Laukaus! Nyrki kuoli kuten elikin.
xxx/ellauri121.html on line 163: Sitten syttyi Suomen sisällissota. Sodan aikana Toivo Kuula oli 34-vuotias Viipurin Musiikinystävien orkesterinjohtaja, joka pelkäsi joutuvansa punaisten käsiin. Pekka Heikka oli 22-vuotias jääkäriluutnantti ja valkoisen armeijan komppanianpäällikkö, joka osallistui Oulun ja Tampereen taisteluiden jälkeen punaisen Viipurin valtaukseen.
xxx/ellauri165.html on line 445: Ei kovuutta hänen katseessaan, ei lisenssiä hänen sanoissaan, ei piittaamattomuutta teoissaan. Puhtauden turvapaikka, uskon työtaso, antaumuksen malli; neitsyt talossa, apulainen papeille, komppanian äiti temppelissä.
xxx/ellauri231.html on line 272: Erään kihlauksen aikana Mahno haavoittui vatsaan ja putosi tajuttomana, ja hänet jouduttiin evakuoimaan tachankalla. Elvytettyään hän jakoi jälleen joukkonsa ja lähetti ne kaikkiin suuntiin jättäen itsensä jälkeen vain musta sotnian (komppanian).
xxx/ellauri234.html on line 314: Poikain kielen kannat laukesivat. Suxi alkoi luistaa. Puolin ja toisin oli kyselemistä jos kuinka paljon. Siinä unohtuivat majurin kiireelliset järjestelytyöt Jaakon ja Jyrkin touhutessa. Vaara katseli poikia tyytyväisesti hymyillen ja kuunteli heidän haltioitunutta puhettaan hyvillä mielin. Kultainen nuoriso! Sen on tulevaisuus. »No niin, pojat, nyt saatte lähteä. Haluatte varmasti samaan ryhmään? Menkää ilmoittautumaan ensimmäisen komppanian matroonalle luutnantti Kotkolle. Carry on!»
xxx/ellauri252.html on line 468: Mutta toinen vielä parempi on Etelä-Afrikan valkoiset, ne ovat kamalan pahoja eivätkä yhtä ilmiselvästi CIAn asialla. (Vaikka ovathan ne.) ULAG on niinkö GULAG ilman sitä geetä. Glavnoye Upravleniye Ispravitelno-Trudovykh Lagerey, paizi ei glavnoje. Sissejä on noin komppanian verran, mukana kuriositeettina 2 neekeriä, 1 jutku ja 1 ruåzalainen. Myös ruåzinlautalla seilaavat lautakätiset japsut ovat hyvin, hyvin pahoja. Ja tylsiä kun pelaavat koko ajan keskenään go-peliä. Heinrich Heydrichillä oli juutalainen isoäitipuoli mutta isot Ht antoivat sen anteexi koska Heydrichissä ei ollut yhtään mummipuolen verta. Ruth Solomonsson kuulostaa kyllä juutalaiselta, mutta ei välttämättä ole. Kurt Salomonson oli Perssonin kaveri, kiirunalainen työläiskirjailija joka reeasi työväen asiaa kapitalisteille. Onkohan Ruthilla Heydrichiä nussiessa päässä blondi peruukki niinkuin sillä yhdellä brittinaziryhmään soluttautuneella Rahitilla? Tai Pena Saarikosken Tuula2 vaimolla Urkin juhlissa? Vaikka se oli blondi ilmankin.
xxx/ellauri255.html on line 80: "... tässä kohden puolestaan tuhosivat Suomen kolmannenkymmenennen ensimmäisen pataljoonan toisen komppanian kolmannen joukkueen ensimmäisen ryhmän soturit ainakin kaksi kuormuria..." "Tässä kohtaa Volkhovin etumus pyyhki tsuhnien tunaroivan pikku joukon hajalle kuin kynnysmaton."
xxx/ellauri259.html on line 522: Kun sain Finlandia-palkinnon vuonna 2002, kirjallisuuden opettajani Ritva Haavikko puolestaan sanoi kauniisti: ”Onhan Kari tuossa nyt gradua tarpeeksi.” Sain häneltä synninpäästön sille, että hulivilinä en hoitanut opintojani loppuun asti. Pentti Lyly julkaisi tutkielmia kirjallisuuden alalta harvakseen, mutta työn jälki oli aina tarkkaa ja kriittisesti seulottua. Lylyn julkaistut tutkielmat Mannisesta ovat laatutyötä. Lyly toimitti 1991 teoksen Tyrjän rykmentin tykkikomppanian vaiheista 1941–44. Lyly saattoi olla homo.
xxx/ellauri416.html on line 277: Juuri äskettäin niin kutsuttu Zelensky- päämaja kokoontui Kiovassa setvimään nimenomaan "Harkov-kysymystä". He sanovat, että amerikkalaiset kertoivat Bankovalle/Ukrainan asevoimien pääesikunnalle, että vuotta 2025 leimaa taistelu Harkovista. He sanovat, että venäläiset yrittävät ympäröidä kaupungin läpimurolla Kupjanskista sekä iskulla kohti Izyumskin ja Balakleyskyn alueita, jotta he ensin menivät Volchansk/Liptsyä puolustavan Ukrainan asevoimien ryhmän taakse ja ohitte sitten Kharkov ohitustietä pitkin. He sanovat, että tämän operaation valmistelut ovat nyt käynnissä. Jenkitkin suosittelivat voimakkaasti, että ukrainalaiset fasistit louhisivat metropolia joka puolelta sekä luovat suuria ammuksia ja ruokaa monivuotisen (!!!) piirityksen varalta. Näyttää siltä, ​​​​että Ukrainan asevoimilla on kiire vahvistaa kaupungin puolustusta. UkroSMI kertoi, että Banderan "Jeanne d'Arc" -kapteeni Nadezhda Savtšenko kutsutunnuksella "Bullet" saapui Volchanskiin Kiovaan muodostetun 112. maanpuolustusprikaatin komppanian komentajana. Hän otti mukaansa sapöörisiskonsa, joka on insinööriryhmässä. Kuten entinen Voronežin vanki ainakin hiän saapui rintaman vaarallisimmalle alueelle.
52