ellauri030.html on line 853: Sit täs on vielä pikku pätkä tragediasta ja komediasta. Poinzi näyttää olevan että ne on kax tapaa suhtautua just samoihin ongelmiin. Toinen tekee niistä ison numeron, toinen pyrkii pienentämään jalan numeroa, jos kenkä puristaa. No on siinä vähän kysymys siitäkin, mitä Darwinin lakia on loukattu: tragedioissa useammin KILL! KILL! ja komedioissa FUCK! FUCK!
ellauri030.html on line 857: Komedioissa on antisankareita, käytännön piloja, tehdään pilkkaa päättäjistä ja virkavallasta, tehdään diilejä, huijataan, juostaan karkuun ja potkitaan perseeseen. Pelkuri on vaan hetken, mutta kuollut loppuelämän. Hyveitä on kriittisyys, oveluus, sopeutuminen, syöminen, juominen ja seksi. Ei näitä "paheita" sunkaan pilkata komedioissa, niinkuin yrmyt uskottelevat, pikemminkin päinvastoin. Täällä ollaan rupusakkia tai ei ainakaan paljon parempaa, enintään porvareita. Käytetään rahvaanomaista kieltä.
ellauri079.html on line 35: Slapstickia on käytetty esimerkiksi vanhoissa mykkäfilmikomedioissa ja nykyään varsinkin erilaisissa piirretyissä, joissa ruumiillista kipua ei oikeastaan esiinny. Piirretyissä esimerkiksi jotakuta kaavamaisen typerää sivuhahmoa lyödään vaikkapa nyrkillä kasvoihin, ja hetken päästä hahmo nousee typertynyt ilme naamallaan ylös. Pään ympärillä leijailee vain tähtiä ja siihen ilmestyy iso kuhmu. Kaxiulotteisiin henkilöihin ei mahdu kipua. Tästähän oli se yxi vanha romaani? Naiset oli viivoja ja miehet monikulmioita.
ellauri106.html on line 671: Andrew ”Andy” Hardy on Mickey Rooneyn esittämä nuori mies­hahmo Metro-Goldwyn-Mayerin vuosina 1937–1946 tuottamissa perhe­komedioissa sekä vielä yhdessä elokuva­sarjan elvytys­yrityksessä vuodelta 1958. Andy Hardy -sarjan elokuvia tehtiin kaikkiaan kuusi­toista.
ellauri247.html on line 228: Veijariromaaneissa on yleistä purevan kriittisen kuvan antaminen ajan tavoista ja yhteiskunnallisista oloista. Esitystapa on yleensä episodimainen: usein tarinan rungon muodostaa matkanteon kuvaus. Veijariromaanin päähenkilö ei ole varsinaisesti pahantekijä tai rikollinen, sen sijaan hän vastaa maailman pahuuteen juonikkuudella selviytyäkseen ympäristön tuottamista ongelmista. Koska veijarilla ei ole käytettävissään voimakeinoja, hänen on turvauduttava juoniin, huijauksiin ja kepposiin. Hän hyödyntää empimättä vallanpitäjien ja mahtimiesten heikkouksia. Veijari ei toimi suunnitelmallisesti eikä välttämättä aina tavoittele sosiaalista nousua tai pyri parantamaan maailmaa. Enimmäxeen ne onnistuvat parantamaan omaa asemaansa muiden kustannuxella. Se juuri on eri veijarimaista. Veijari on ollut erityisesti satiirikkojen suosima henkilöhahmo paljastaessaan vallanpitäjien ja nousukkaiden naurettavuuksia. Jo antiikin komedioissa veijarihahmo esiintyi usein sivuhenkilönä. Päähenkilöksi veijari on noussut varsinkin sellaisina aikoina, jolloin yhteiskunta on ollut voimakkaassa murrosvaiheessa. Sellaisissa vaiheissa kaikenlaiset kökkäreet tuppaavat uiskennella pinnalle.
xxx/ellauri068.html on line 256: Näytelmä esittää Sokrateen sofistina ja humpuukimaakarina, jollainen se kai olikin, ja sixi pilkattiin myös monissa muissa ajan komedioissa. Platon esitti Sokrateen puolustuspuheessa näytelmän yhdeksi syyksi, joka lopulta johti Sokrateen saamaan kuolemantuomioon. Sokrates tuomittiin kuitenkin vasta 24 vuotta näytelmän esitystä myöhemmin. Vitun humpuukimaakari, Plato siis.
6