ellauri040.html on line 204: Poikain joit ei saatu hyvix eniten ällöömä on autistinen perussuomalainen horisontti, jossa kaikki "hyvät" kirjat on kertomuxia peruskokemuxistamme, surusta, ilosta, vihasta ja kuolemasta. (Minnes pano unohtui? EAT FUCK KILL?) Sellaiset on haistelevaa humanismia, johdonmukaisesti ihmisen puolella muita elukoita ja luontoa vastaan. Niin niin ja lisäxi erilaisuutta, leikkiä, uteliaisuutta ja nautintoa vastaan. Räkänokistakin tulee miehiä, sanoo persut, kuralolloon tollaiset turhan naurajat.
ellauri100.html on line 678: Rusetin kuuluisin kokoelma, Menninkäisten marketti ja muita runoja, ilmestyi 1862, kun se oli 31. Se sai laajaa kiitosta ja teki siitä aikansa toisexi etevimmän NAISrunoilijan (paitzi Elizabeth Käsiasetta). Epäilyttävät homot ja väpelöt Hopkins, Swinburne ja Tennyson kiitti sitä, ja kun Käsiase (Elizabeth Barrett Browning) vihdoin ymmärsi kuolla 1861 se pääsi kalifixi kalifin paikalle. Kokoelman nimiruno on 1 Rusetin parhaiten tunnettuja. Vaikka siinä on nähtävästi kyse 2 siskon huonoista kokemuxista menninkäisten kaa, kriitikot on saaneet selville, että sen voikin tulkita useillakin tavoilla, eli se on moniteholääke, polyvalentti! Se vois olla allegoria kiusaajista (menninkäiset ois niinku Jari Sairasvyön "kiusoja"!) ja pelastavasta salvasta, tai size vois olla kommentaari Viktorian sukupuoliroolista ja naistoiminnsta, tai sit eroottisesta halusta ja yhteiskunnallisesta lunastuxesta (whatever that is).
ellauri115.html on line 458: Mielevä mieli oppii sellaisista kokemuxista. Nää tuskalliset tapahtumat kumosi mun käsityxet oikeudesta, rehellisyydestä ja muista asevelvollisuuxista, ja hukkasin päivä päivältä mun entisiä käsityxiä. Se mitä jäi ei riittänyt oppirakennelmaxi, ja musta tuntui että mun periaatteiden perusta heikkeni; lopulta en tiennyt mitä ajatella, ja tulin samaan tuloxeen kuin sä, mutta tällä erolla: mun uskonpuute oli hidasta kasvua panoikään, vaivalla saavutettu ja sitä vaikeammin kitkettävissä.
ellauri131.html on line 421: Salaisuus-sarjan Larry (Laurence Daykin), Fatty (Frederick Trotteville), Pip (Philip Hilton), Daisy (Margaret Daykin), Bets (Elizabeth Hilton) and Buster, Fatty's dog, kertovat elämää suuremmista kokemuxista:
ellauri216.html on line 183: Olisin mielelläni tiedustellut munkki Serafimilta tämän siviilisäädystä ja sexikokemuxista mutten kehannut. Ei mitään, odotetaan isä Panteleimonin autobiografiaa.
ellauri285.html on line 277: Yksi suuri ongelma tässä aproutsissa on se, että vaikka olemassaolollamme ei ole tarkoitusta tässä mielessä, siitä ei seuraa, että elämämme, joka koostuu teoista ja kokemuxista olisi merkityksetöntä. Itse asiassa pelkkä perseestätulo ei näytä vielä tärkeältä – se ei ole jotain, josta voimme ottaa kunniaa, vaan lottovoitto taas. Elämän tarkoituksen ja elämän merkityksen välillä on huima ero. Jälkimmäinen liittyy siihen, onko toimillamme järkeä. Näyttää siltä, että jälkimmäistä ei ole suljettu pois, vaikka elämä yleensä ja oma olemassaolomme olisi sattumaa siinä mielessä, että se on luonnollinen tuote vuorokauden pimeiltä tunneilta. (Niin niin, mutta mistä muuten tiedämme mitä meidän pitää TEHÄ ellei sana kerro sitä?)
ellauri350.html on line 238:

Älä puhu sexikokemuxistasi.
xxx/ellauri114.html on line 268: Jeremia ei järin pitänyt elamiiteista. No ei se pitänyt monista muistakaan naapurikansoista. Jeremia (c. 650 – c. 570 BC), "itkeskelevä profeetta", oli heprealaisen raamatun majuriprofeettoja. Juutalaisen perinteen mukaan Jeremia väsäsi Jeremian kirjan, kuningasten kirjan, ja valitusvirret. Assistant editorina oli Baruch ben Neriah, Jeremian kirjuri ja opetuslapsi. Yahwehin, Israelin jumalan monien profetioiden lisäxi kirjassa on meheviä yxityiskohtia profeetan elämästä, sen kokemuxista ja vankilatuomioista. Jeremian kirja on kanoninen, ja Jeremia majuriprofeetoista hopeasijalla (kuka sai kultaa? No Jesaja tietysti, ja Hesekiel tuli pronssille.) Musulmaanitkin siteeraa Jeremiaa. Mulla taitaa olla siltä useitakin sitaatteja, mm. Jeremiadia, Siinä kohtaa sivutaan myös Edomia (alla).
xxx/ellauri298.html on line 627: Lauri Rauhala (1914-2016) eli 102-vuotiaaxi, joten jotain perää täytyy tämän metusalemin hörhöilyssä olla. Husserlilla ja Heideggerillä oli ihan päärooli hänen ajatuxissaan. Rauhala on viitannut myös Vilperin perikunnan aatoxiin. Hän oli tietoinen myös Groffin kuolemanrajakokemuxista, ja on varmaan sittemmin kokenutkin ne. Rauhala on (oli) kuitenkin suppilomaisen suppea ja vanhempana pieruna puhuu (puhui) vain Jungista ja joogasta. Se ei oikein enää riitä tänä päivänä.
xxx/ellauri361.html on line 48: Paxu Lexa eli Leo Tolstoi (kz. albumia 137) kertoo omista kokemuxistaan teoxessa Ylösnousemus, jossa ylimystöperheen nuoriherra panee kotikartanolla piikatytön paxuxi ja antaa tälle sata ruplaa vaivan palkaxi lähtiessään taas yliopistoon opiskelemaan.
10